Sään seurantaa 2017

[pnuu]

Paljonkohan tuosta 70 miljoonasta käytetään sään ennustamiseen?

Jakaumaan en osaa vastata, kun en sitäkään tiedä mitä voidaan laskea otsikon "sään ennustamiseen" alle kuuluvaksi. Meteorologit jotka tekevät varoitukset, analyysit sääkartoille, jne. Ehdottomasti. Säämallit ja niitä pyörittävät supertietkoneet varmasti kuuluvat myös ennustajiin. Säämallien kehittäjät, koodaajat ja malleihin liittyvää parametrisointia kehittävät tutkijat. Joo. Säämallidatan jälkikäsittelyä tekevät ohjelmistot (jotka mm. tekevät niitä paikkakuntakohtaisia "bingorivejä" antaen todella paljon yksinkertaistetun tilannekuvan hyvin kompaktissa paketissa), niissä käytettyjen menetelmien kehittäjät ja toteuttajat. No mikä ettei. Meteorologista perustutkimusta tekevät tutkijat, (mahdollisesti) säämalleihin syötettävien suureiden (sääasemat, säätutkat, sääsatelliitit) esikäsittelijät, asemien ylläpitäjät, asentajat, uusien mittausmenetelmien kehittäjät, erilaisten kaukokartoitustuotteiden ja -menetelmien kehittäjät, infran ylläpitäjät, koodarit ja järjestelmäkehittäjät. Mahdollisesti.

Tuosta noin 72,7 miljoonasta eurosta 45,3 miljoonaa on budjettirahoitusta, loput ovat ulkoista rahoitusta. Ulkoista rahoitusta tulee esim. projektien kautta (= työntekijät hankkivat itselleen töitä, hakemuksista menee ehlä 20 % läpi) ja palveluista esim. voimayhtiöille, maanvijelijöille yms. tarjottavista kohdennetuista palveluista.

[pnuu]

Ai niin, unohtui kokonaan ilmanlaatu, ilmakemia, ilmastotutkimus ja -mallinnus, leviämismallit, avaruussää, avaruuslaitetekniikka (mm. "sääasema"laitteistoa Marsiin) ja varmaan montakin päivystäjien hommaa jotenkin tuota ketjua pitkin tukevaa ja/tai sivuavaa osa-aluetta.

edit: + jääpalvelu, meritutkimus, mittaukset, ...

Mutta ehkä tämä ei enää mene tämän otsikon alle...

[naavis]

Mutta todellakin voin vaihtoehtoisen ennusteen tehdä 1% alla olevasta 70miljoonasta.

Mihin tämä ennuste perustuisi? Jonkun muun rahalla tehtyihin säähavaintoihin ja muiden rahalla kehitettyihin säämalleihin? Vai meinaatko että alle miljoonalla rakentaisit koko Suomen kattavan säähavaintoverkon ja ajaisit supertietokoneella itse kehittämiäsi sääennusteajoja monta kertaa päivässä ympäri vuoden, tulkitsisit simulaatioiden tulokset ja tekisit ennusteet, ja samalla vielä nostaisit palkkaa?

Meteorologien keskimääräinen vuosipalkka liikkunee 50 000 euron tienoolla, jolloin sivukuluineen kaikkineen yhden meteorologin palkkaaminen voi arvioida maksavan likemmäs 100 000 euroa vuodessa. Yksi prosentti 70 miljoonasta eurosta menisi jo yksinään 7 meteorologin palkkoihin.

Ja kuten Panu tässä jo listasikin, Ilmatieteen laitos tekee ihan huomattavan määrän kaikkea muuta kuin vain sääennusteita.

Mitä noihin "epäonnistuneisiin" sääennusteisiin tulee, kannattaa perehtyä sääennustamiseen vähän tarkemmin ja tutkia muutakin kuin Ilmatieteen laitoksen paikkakuntakohtaisella sivulla näkyviä piste-ennusteita. Jos paksu pilvilautta on muutaman kilometrin eri paikassa kuin ennusteessa, kaikki tällä rajavyöhykkeellä asuvat valittavat kun ennustettiin selkeää, mutta tulikin pilvistä. Tarkemmin ennusteisiin perehtymällä olisi voinut huomata, että ennusteissa tosiaan meni pilvien raja aivan lähettyvillä.

[Lauri Kangas]

Pari huomiota:

- pilvisyyden ennustaminen on yleiselläkin tasolla todella haastavaa, puhumattakaan sellaisesta tasosta joka tyydyttäisi tähtikuvaajaa
- ennustemalleja ajetaan määräajoin ja niiden ajaminen kestää kauan, joten jos katsot jostain mallista pilvisyystilannetta tunnin päähän, mallin lähtötiedot voivat olla kymmenenkin tunnin ikäisiä
- piste-ennusteista se mitä naavis kirjoitti tuohon ylös
- kun ennustetaan niin kaoottisia asioita kuin sadekuuron reittejä tai pilvilautan liikkeitä tunnin päähän, kuuluu katsoa havaintoja eikä ennusteita
- jos näistä seikoista huolimatta vetää johtopäätöksen siitä että oman paikkakunnan epäonnistunut pilviennuste tunnin päähän on merkki rahanhukasta, perustuu tämä todella alkeellisen tason ymmärtämättömyyteen ja sillä antaa lukijalle itsestään todella huonon kuvan.

Aihe ei ole mitenkään erityisen herkkä. Nyt on aika vähän korjata suhtautumistaan ja opiskella lisää.

[wm-x]

Hyvää keskustelua, mitä pitäisi ehkä käydä valtakunnan tasolla.

Vaikkakin hieman kärjistetysti sanoin omat kommenttini, seison niiden takana. Ymmärrän hyvin, että sään ennustaminen tai tarkemmin todennäköisyyden laskeminen ei ole helppoa ja se vaatii hyvin paljon kehittynyttä teknologiaa. Kuitenkin, jos ajattelemme että yleinen sää tyyppi pysyy näin huonosti ennustettavalla tasolla onko järkeä käyttää näitä miljoonia tähän? Mikä funktio on epätarkkoilla ja epävarmoilla sääennusteilla?
Tuo minun 1% palkkiolla ennustaminen oli vain viite siihen että jos 10% todennäköisyydellä huomenna klo 21:00 on piveltön taivas, pystyn todennäköisesti miltei yhtä tarkkaan ennusteeseen pitkässä juoksussa pelkästään arvaamalla. Ja tottakai ymmärrän ettei se näin voisi mennä käytännössä ja asioita pitää kehittää oli tieteenala mikä vain. Lähinnä vain haluan tuoda esille mielestäni selvää epäkohtaa sen suhteen mitä tietyllä rahasummalla saa ja onko sitä järkeä käyttää näin.

Todellisuudessa myöskään ilmatieteenlaitos ei ole kaikkia laitteita ostanut samana vuonna tai kehittänyt 1 vuodessa koko maan kattavaa verkostoa. Ilmatieteenlaitos on kuitenkin julkista rahaa nauttinut aika pitkään.

Miksi Ilmatieteenlaitosta ei yksityistettäisi? Minulla ei olisi ainakaan tätä vastaan mitään.

Toisaalta voidaan ajatella ilmatieteenlaitoksen tieteellistä hyötyä koko yhteiskunnalle ja se voi olla mittaamattoman arvokas. Miksi ei pilkottaisi sääennusteiden tekemistä ja tieteellistä tarkoitusta varten käytettävä veroraha?

En esitä omia mielipiteitä faktana vaan lähinnä pohdin. Aikaisemminkin mainitsin että asiassa on hyvin monta puolta.
Itsekkin julkisella puolella työskentelevänä näen useita kohtia mihin miljoonia työnnetään täysin hukkaan.

[Timpe]

Miksi tehdä asioista liian vaikeita? Sen kun katsoo illalla kännykän sääsovelluksesta pilvianimaation tunnin päähän ja toteaa selkeältä näyttävän sään vallitessa näin:
Jos menen pihalle hetkellisen selkeän sään aikana, niin pilviä tulee päälle joka tapauksessa noin puolessa tunnissa. 
Jos jätän menemättä pihalle hetkellisen selkeän sään vallitessa, niin yö onkin mystisesti selkeää aamuun saakka. 
Tässä bingossa ei näet voi voittaa nykysäillä...
(t. "Sitä sulkukorkeapainetta odotellessa yksi turhautunut lisää tähän ketjuun...")

[elfsprite]

Lähinnä vain haluan tuoda esille mielestäni selvää epäkohtaa sen suhteen mitä tietyllä rahasummalla saa ja onko sitä järkeä käyttää näin.

Millähän tavoin tämä ns. epäkohta mahtaa olla "selvä"? Varsinaisia sääennusteita (siis nyt ei todellakaan puhuta tuosta bingorivistä) muuten analysoidaan jälkikäteen ja niiden toteumaa myös. Itse asiassa tämä toteuma on myös eräs tulosmittari. Lisäksi saattaa myös tulla yllätyksenä, että myös kustannustehokkuuttakin seurataan. Itse asiassa, yksi sijoitettu euro tuottaa yhteiskunnalle noin viisi euroa takaisin. Nyt puhutaan esimerkiksi vaikkapa ennakkovarautumisen tuomista säästöistä yms. monista muista seikoista.

Näin aktiivisena sääharrastajana täytyy todeta, että sokea bingorivin tuijottelu kertoo ainoastaan siitä että omaa sääymmärrystä ja -osaamista olisi syytä lähteä kehittämään.

[elfsprite]

Toisaalta voidaan ajatella ilmatieteenlaitoksen tieteellistä hyötyä koko yhteiskunnalle ja se voi olla mittaamattoman arvokas. Miksi ei pilkottaisi sääennusteiden tekemistä ja tieteellistä tarkoitusta varten käytettävä veroraha?

Tämäkin kommentti vaikuttaa hieman erikoiselta, sillä juuri nimenomaan tutkimusrahaa haetaan nykyäänkin lukuisista eri ulkopuolisista lähteistä. Osa tietysti tästäkin ulkopuolisesta rahasta on ns. yhteiskunnan maksamaa mutta sekin on kuitenkin siis kilpailutettua siinä mielessä että sitä voi olla tavoittelemassa monta muutakin eri tahoa. Budjettirahalla ei tutkimusta kovin paljoa nykyään tehdä missään Suomessa.

[wm-x]

Millähän tavoin tämä ns. epäkohta mahtaa olla "selvä"? Varsinaisia sääennusteita (siis nyt ei todellakaan puhuta tuosta bingorivistä) muuten analysoidaan jälkikäteen ja niiden toteumaa myös. Itse asiassa tämä toteuma on myös eräs tulosmittari. Lisäksi saattaa myös tulla yllätyksenä, että myös kustannustehokkuuttakin seurataan. Itse asiassa, yksi sijoitettu euro tuottaa yhteiskunnalle noin viisi euroa takaisin. Nyt puhutaan esimerkiksi vaikkapa ennakkovarautumisen tuomista säästöistä yms. monista muista seikoista.

Näin aktiivisena sääharrastajana täytyy todeta, että sokea bingorivin tuijottelu kertoo ainoastaan siitä että omaa sääymmärrystä ja -osaamista olisi syytä lähteä kehittämään.

Hyvin monelle lopputuotteen käyttäjälle ainakin välittyy kuva epäonnistuneesta palvelusta. Joten korostaen sanaa mielestäni. Minulle myös välittyy kuva epäonnistuneesta palvelusta ilman mahdollisuutta vaikuttaa haluanko itse käyttää rahani siihen. Miksi minun veroäyrini eivät mene viron ennusteelle, joka yleisimmin on oikeassa pilvisyyden suhteen kuin kotimainen vastaava?

Ei jokaista asiaa tarvitse ymmärtää täysin. Harva ymmärtää lonkkaproteesin leikkauksen periaatteet, mutta odottaa kuitenkin hyvää lopputulosta käyttämältään palvelulta. Moni on valmis vaatimaan julkiselta palvelulta kovaa korvausta jos jotain menee pieleen.

Tämä on nyt aikamoista populismia ja itsekkin ymmärrän syvemmällä tasolla asian. Tämä keskustelu yllättäen lähti käsistä, mielipiteitä mahtuu onneksi maailmaan. 
Hyvin diplomaattinen yritin asian kanssa olla ja yhden lauseen irrottaminen kontekstista ei ehkä ole aiheellista.

Palataanko aiheeseen?

Mikkelissä on ainakin kirkasta, mutta on vielä niin kova flunssa ettei pääse testaamaan uutta reduceria.

[RL]

Lappeenranta havaintoasema 1/8 melkein selkeää. Taivas on kyllä 8/8 tukossa. Monesti saattaa näyttää 0/8 kun on taivas täynnä pilviä.

[einari]

Kuinka kaukana asut havaintopaikasta?
Lappeenrannassa näyttää olevan 2 paikkaa missä pilvisyystiedot.

Mutta kuten aiemmin todettu niin parempi katsoa vaikka sääsatelliittikuvista pilvien liikkeitä.

[RL]

Juuri käväisin lentokentän läheisyydessä. 8/8 pilvistä ja vettä sataa. Ajoin myös lepolan läpi. Molemmat on suht lähellä kotia. Jospa pieleen menevät ennusteet johtuu siitä että tietokone välillä luulee että täällä on selkeää vaikka ei ole..?

[Lauri Kangas]

Pilvisyyttä mitataan ceilometreillä eli lasertoimisilla pilvenkorkeusmittareilla, joista lähes kaikki ainakin Suomessa on Vaisalan valmistamia. Ceilon keila ei ole kuin muutaman asteen levyinen joten se voi mitata pilvisyyttä kuin juuri sillä kapealla alueella mittarin yläpuolella. Pilvisyysarvo kahdeksasosina määritetään todella monimutkaisin algoritmein jotka katselevat mennyttä dataa ja tunnistavat niistä eri pilvikerroksia ja niiden peitto-osuuksia. Jos pääsette joskus tarkastelemaan algoritmin toimintaa lähemmin, saatatte yllättyä kuinka heppoisesta datasta se arvailee monesti melko paikkansa pitäviä asioita.

Jos pilvet eivät liiku tai muutu, algoritmi ei kuitenkaan voi sille yhtään mitään. Jos mittarin päälle parkkeeraa kumpupilvi koko päiväksi, tulos on 8/8 vaikka koko muu taivas olisi selkeä. Tämä on tietysti aika äärimmäinen tapaus, mutta se on kuitenkin syy miksi yksittäisillä ajanhetkillä automaattiset pilvisyyslukemat voivat vaihdella todellisuuteen nähden melko paljonkin.

Lentokentillä pilvisyyttä havainnoidaan useimmiten, mutta ei kuitenkaan aina, koulutetun meteorologin voimin. Tällöin havainnot vastaavat todellisuutta paljon paremmin. Vaikka ceilometrit ovat kalliita, niin kattavien pilvisyyshavaintojen tekeminen ihmisvoimin on kuitenkin vielä kalliimpaa.

Mulla ei ole juuri tietoa siitä, missä määrin tällaisia manuaalisia tai automaattisia pilvisyyshavaintoja käytetään säämallien alkuarvoina. Ymmärtääkseni säämallien alkuarvoista ylivoimaisesti tärkeimmät ovat kuitenkin ilmapallolla tehdyt lämpötila/kosteusluotaukset, pintasäähavainnot, ja satelliittimittaukset.

Edit:

Jos yllä selostettu tuntuu teistä mittausteknisesti lastenleikiltä, voitte harjoitella arvioimalla tästä takaisinsirontakäyrästä, montako kahdeksasosaa Vantaalla on tällä hetkellä pilviä.

[Lauri Kangas]

Pari viitettä vielä edellisen jatkoksi. Ceilometrin kahdeksasosa-algoritmin toiminnasta on hyvin yleisen tason vihjailuja tässä brosyyrissä: http://www.vaisala.com/Vaisala%20Documents/Brochures%20and%20Datasheets/Sky-Condition-CL31-Datasheet-B210507EN-B-LoRes.pdf

Vaisalassa on lisäksi taidettu tutkia pilvisyyden havainnointia allsky-kameran avulla:  https://helda.helsinki.fi/handle/10138/159769

Näistä taitaa olla kiinnostuneita ennenkaikkea aurinkosähkön parissa puuhaavat asiakkaat, ei niinkään meteorologit (luulisin?). Johtopäätöskappaleen lukemalla selviää, että tuolla alalla riittää vielä paljon tekemistä. Eri asia riittääkö rahaa. Tämän ketjun asenteiden perusteella ilmeisesti ei. 

Kaiken kaikkiaan näistä jutuista paistaa läpi vahvasti samanlainen ilmiö kuin tietokonegrafiikan yhteydessä: Ajan kuluessa ihmiset pitävät yhä itsestäänselvempänä että jokin asia pystytään generoimaan realistisen näköisesti tietokoneella tai muilla erikoisefekteillä, vaikka asia ei suinkaan ole ollut niin kovinkaan kauaa. Juuri tästä syystä esim. kuuhun laskeutumisia epäillään feikatuiksi, vaikka sen ajan tekniikalla feikkaaminen oli paljon vaikeampaa (lue: ei ollenkaan mahdollista) kuin kuuhun lentäminen.

[RL]

Juu ei nuo käyrät minulle sano mitään. Mutta tuollaisen havainnon vain ilmoitin. Mitä taivaalle tuossa katselin, niin en yhtään sinistä aukkoa nähnyt.

Nyt näytti havaintoasema 1/8 ja useasti on myös 0/0 näyttänyt. Savonlinnassa asuessani seurasin tarkasti sen lentokentän havaintoaseman toimintaa kun kyttäilin kirkkaita kelejä, eikä samalla tavalla "huijannut". Monesti myös ihmettelin kun säitä katselin, että muualla Suomessa on pilvistä paitsi LPR ja soitin välillä Imatralle ja kysyin onko siellä selkeää niin ei koskaan ollut, varmaan silloinkin on väärin näyttänyt.