Visuaalihavainnot kaudella 2016-2017

[VeskuP]

Lisäksi tällaiset vähemmän taitavat havaitsijat, kuten minä, hyötyvät paljon hyvistä piirroksista kun etsii jotain uutta kohdetta. Etsittävän kohteen valokuvista ei ainakaan minulle ole kovin paljon hyötyä kun visuaalisesti tekee havaintoja mutta toisten piirroksien avulla olen löytänyt monta kohdetta joita muuten en olisi tunnistanut/löytänyt. Tähtitaivasta kuvaavat varmaan sitten hyötyvät katsellessaan toisten ottamia valokuvia. Yhteistyö kannattaa aina.

Pekka

Tässä"kin" pitää kyllä kompata Pekkaa, eipä ole juurikaan tunteja valoitetusta kuvista paljon apua kun vertaa visuaalipuoleen... Siksipä juuri näitä kuvia on mukava katsella toisten piirtäminä, niin tietää miltä mikäkin pitäisi näyttää. Sekoilin aika paljon tuon M57:n kanssa 2014 keväällä ja piirroshavainnoista selvisikin koko homma sitten

Kuten jo Juha tuossa mainitsikin on mukavaa huomata, että visuaalipuolellakin vielä kiinnostusta löytyy. Tärkeintähän on juuri että itse nauttii omasta harrastuksestaan ja kuten Pekka sanoi, jokainen harrastaa omalla tasollaan ja hyvä niin. Muiden havaintojen näkeminen aina piristää omaakin harrastusta ja samalla motivoi toki kirjoittelemaan havainnoista tännekin kun niitä joku edes lukee!  Itse piirrosten tekeminen, skannaus ja havaintojen kirjoittelu on kuitenkin sen verran aikaa vievää puuhaa, että itse välttelen esim. piirrosten tekoa aika pitkälti ellen nyt tee nopeampi räpellyksiä suoraan kaukoputken ääressä ja skannaa niitä tänne. Yhteen havaintoon voi mennä aikaa tunteja alusta loppuun.

Summa summarum,  havaintoraportteja ja piirroksia rohkeasti vaan tänne lisää ja erityisesti esim. valokuvia havaintopaikalta olisi kiva nähdä! Voisimme varmasti Juhan kanssa laittaa pystyyn "Kauden DS -kohde - syksy" aiheen, jonka alle voisi kasata valokuvia, piirroksia ja ajatuksia kohteeseen liittyen.


/Jaakko

Tähän voisi sanoa vaan, että aamen Tämä on ollut juurikin se paikka mistä olen omaan harrastamiseen saanut uutta potkua. Välillä kyllä tuntuu, että aktiivisemmin olen ollut äänessä täällä, kun olisi pitänyt ehkä olla sekin aika putken ääressä. Mutta toisaalta, jos joku näistä minunkin kommenteista jotain pontta saa niin hyvä niin. Erittäin hyvältä muuten kuulostaa tuo uusi DS-kohde ketju!! Putken muuten juuri nostin terassille jäähtymään, siellä ne NGC 7662 ja NGC 6826 odottaa ja naapurille laitettu ulkovalojen sammutuspyyntö

[VeskuP]

Kausi avattu!!!! 3,5h ihailin kohteita laidasta laitaan etelä-länsi suunnalla. Kun vielä toisen naapurin pihavalaistus sammui puoliltaöin, niin itseasiassa aika pimeää oli. Tietysti kaupunki on aina kaupunki, mutta hajavaloa ei tullut mistään silmiin, kun katuvalotkin jäävät kadun puolelle ja talo on hyvin edessä. Ihan kohtalainen oli pimeyskin kun M31 ja Perseuksen kaksoijoukon alueen kohteet erottuivat paljain silmin, samoin linnunrata näkyi upeasti. Nyt jäi kyllä piirrokset tekemättä ja en käyttänyt aivan niin pitkää aikaa kohteisiin kun normaalisti, tuli kyllä monella eri suurennoksella vertailtua sekä filtterin kanssa ja ilman. Muuten tuossa minun putkessani ainoastaan M27:ssä erottui pientä ero UHC-filtterin eduksi, mutten kohteet näytti kyllä aika samalta...

No kun putkella on kokoa 180mm niin ei mihinkään über-juttuihin pysty, mutta kyllä vaan NGC 6826 löytyikin ihan helposti. Tietty olin laittanut putken mukavuudenhaluisesti terassille, joten länsi ei näkynyt yhtään, joten tajusin vasta kun kaikki oli valmiina, että NGC 7662 jääkin talon taakse

Yön kohteita: M13, M15, M51, M56, M57, M71, M92, M101. NGC 6830, NGC 6823, NGC 6826.

Ison karhun galaksit juuri ja juuri erotin, millään ei löytynyt palnetaarista sumua NGC 6543 lohikäärmeestä... Btw M15 on ehkä hienoin noista pallomaisista, eikä löytynyt muuten mersun merkistä merkkiäkään

[Saloja]

Date: 4./5.9.2016, 22.10 – 0.20
NE Lim.mag: 5.9 (zenith)
SQM-L: 20.00 (zenith)
Background sky: 5 (average)
Seeing: 3 (poor)
Transparency: 5 (average)
Weather: +13 - +8°C, humidity ~86%, 1005 hPa, no wind, clear (clouds @ 23.50).

Tarkoitus oli iltavuoron jälkeen katsella muutamia kohteita 8x30 kiikareilla ja mennä nukkumaan ajoissa ennen aamuvuoroa. Kurkkasin läpi IC 4665, IC 4756 ja NGC 6633, Cr 399 sekä M29 kunnes tuumasin, että olisi mukavampi nähdä vähän enemmäkin. Nostin siis 11-senttisen putken etupihalle ja rupesin katselemaan aluetta, josta jotain voisi katsoa. Päädyn Kotkaan ja valitsin Uranometrian sivun 85.

NGC 6709 – 4.5" SkyQuest @ 114x: Kaunis joukko. Tähdet kauniisti kahdessa ryhmässä. Kirkkaimmat tähdet magnitudia 10, yhteensä 30*. Jostain tuli ajatus piirtää kohde ja ajattelin tehdä se vielä "old school" tyylillä eli koko piirros suoraan kaukoputken ääressä, ei korjauksia ja tähdet saavat olla sikin sokin. Tuleehan ainakin autenttinen piirros.

Juuri kun olin aloittanut piirtämisen naapuri iski valot päälle. Odottelin hetken kunnes valot sammuivat ja päätin siirtyä suosiolla takapihalle.

Archinal 1 – 4.5" SkyQuest @ 114x: Vaivoin näkyvissä pienenä usvaisena läikkänä kahden 12 magnitudin tähden välissä.

NGC 6934 – 4.5" SkyQuest @ 114x: Kohtalaisen kirkas. Kirkkaampi ydin. Ei yksittäisiä tähtiä.

NGC 7006 – 4.5" SkyQuest @ 114x: Näkyvissä yllättäväkin helposti syrjä silmällä. Piirteetön hehku.

French 1 – 4.5" SkyQuest @ 76x: Ei hirveän huomiota herättävä asterismi. Muutama kirkas 9 magnitudin tähti, yhteensä ~15*. Varsinaista muotoa en hahmottanut.

Messier 71 – 4.5" SkyQuest @ 114x: Hieno kolmiomainen tähtijoukko! Etualan tähtiä näkyvissä tusinan verran. Näkyy 8x30 kiikareilla, 6x26 etsimessä hajavalo häiritsee liikaa.

Harvard 20 – 4.5" SkyQuest @ 114x: Kohtalaisen köyhä avonainen joukko, mutta helposti näkyvissä. Muistuttaa nuijapäätä.

NGC 6839 – 4.5" SkyQuest @ 114x: William Herschelin "A very small cluster of compressed stars". Alueella näkyy ainoastaan tähtijono, joka koostuu magnitudin 10-13 tähdistä. Todellinen tähtijoukko lienee hieman luoteeseen tästä jonosta.

NGC 6827 – 4.5" SkyQuest @ 114x:  Ei varsinaisesti mitään näkyvissä. Pieni tähtipilvi magnitudin tähdestä [HD 187257] koilliseen (@ 19 50 21 +21 36 52). Uranometriaan piirretyn ASCC 107 hahmottaa vain hyvällä mielikuvituksella...

NGC 6830 – 4.5" SkyQuest @ 114x: Pieni piskuinen tähtijoukko, 10*. Näyttää rusakolta. Tässä vaiheessa yleensä lopetan havaitsemisen kun mielikuvitus rupeaa juoksemaan, mutta jatkon vielä hetken aikaa.

NGC 6823 – 4.5" SkyQuest @ 114x: Vaisu, keskellä kolme 9 magnitudin tähteä jonossa.

Messier 27 –  4.5" SkyQuest @ 261x: Upea jo pienellä suurennoksella. Barlowin kanssa peitti  yli 1/3 näkökentästä. Seeing kuitenkin varsin huono, joten suurennos liian suuri. Keskustähti ja kaksi muuta tähteä näkyi sumun sisältä. Varsin tasakirkkauksinen ilman OIII suodinta.

NGC 6885 –  4.5" SkyQuest @ 57x: Kaunis "tuplajoukko". Suurempi kooltaan 15, pienempi keskittynyt suuremman luoteisreunalle kooltaan 5'.

NGC 6940 –  4.5" SkyQuest @ 114x: Upea joukko, syystaivaan NGC 7789. Ainakin 50* 15' x 10' alueella. Elliptinen.

Stock 1 –  4.5" SkyQuest @ 38x:  Näkyy selvästi Uranometrian sivulla 66, muttei ole merkitty tähtijoukoksi. Kooltaan ainakin 30'. Kirkkaimmat tähdet magnitudia 8. Yhteensä ~30*.

Kello lähenteli oli jo 23.30, mutta ajattelin vielä odottaan keskiyöhön, että pääsisin näkemään taivaan ilman katuvaloja. Hetken päästä pilviä rupesi tulemaan itätaivaalta. Kaupungin sammuttaessa valot, SQM-L lukema nousi 0.1 – 0.2 yksikkö riippuen mittauskohdasta. Suuri positiivinen vaikutus oli myös hajavalon vähenemisellä. Ihan mukava pieni sessio ilman mitään suunnitelmaa tai "järkevää" kohdetta. Linnunrata näkyi ihan kohtalaisesti yhtenäisenä mattona delta Aquilaeen saakka.

/Jaakko

[VP]

Muutamia piirroshavaintoja astrofoxilla Deep Sky tapaamisen jälkeiseltä yöltä. Alkuun näytti oikein lupaavalle mutta sitten sumu nousi todella nopeasti mäen päälle joten jouduin keskeyttämään havainnot noin klo 01.

Harso oli varsin komea ja sivusilmällä erottui myös himmeä galaksirypäs NGC7320. 13.1 mag oli himmein jonka erotin tästä, ulompana olevaa galaksia (13.6) ei löytynyt sitten millään. Syyksi epäilisin pienen pientä sumua joka oli jo nousemassa sillä Stellariumin mukaan C30 viereiset galaksit on mag 15 ja tämän kohteen piirsin aiemmin.

-V

[VeskuP]

Ihan mahtavaa! Jaakon havaintolistalta on nyt helppo valita kohteita itsekin ensi kerraksi. Jotenkin välillä menee ns. pää jäähän ja on sellainen tilanne, että ei tiedä oikeen mitä katsoisi, varsinkin jos on lähtenyt pikaisesti liikkeelle. Nyt on ainakin vaihtoehtoja!

Ja Villen tuo Stephanin Kvintetti(eikös tuo nyt se ole?) on kyllä aika uskomaton, tuota tosin on turha omaan listaan liittää

[Saloja]

Muutamia piirroshavaintoja astrofoxilla Deep Sky tapaamisen jälkeiseltä yöltä. Alkuun näytti oikein lupaavalle mutta sitten sumu nousi todella nopeasti mäen päälle joten jouduin keskeyttämään havainnot noin klo 01.

Eikös tuo Astrofox ole muuten 36 tuumainen, eikä 32?

Ja Villen tuo Stephanin Kvintetti(eikös tuo nyt se ole?) on kyllä aika uskomaton, tuota tosin on turha omaan listaan liittää

3 kirkkainta galaksia näkyy ainakin 10-senttisellä putkella joten kannattaa ainakin kokeilla!

/Jaakko

[blaatu]

Haa!

Andromeda löytyi 114/900/noin 20 peilikaukoputkella ja punapistetähtäimellä, mutta pettymyshän se sumea himmeä läiskä oli. Taidanpa odotella kirkkaampien kohteiden nousua näkyviin.

[Saloja]

Laitetaan tänne nyt vielä yksi raportti, saatte sitten saatte muut jatkaa loppukauden

Date: 5./6.9.2016, 22.20 – 0.42
NE Lim.mag: 5.8 (zenith)
SQM-L: 19.80 (zenith)
Background sky: 5 (average)
Seeing: 5 (average)
Transparency: 5 (average)
Weather: +12 - +8°C, humidity ~90% (@ midnight), 1019 hPa, no wind, cirrus @ 23.30).

Yöksi oli luvattu puolipilvistä ja eilisestä havaintosessiosta painoi väsymys, mutta kun illalla huomasin matalalla taivaalla kasvavan kuunsirpin ajattelin, että pitäähän sitä vielä rykästä kun ehtii. Meillä Suomessa havaintosesonki on jo pelkästään pilvisyyden takia niin lyhyt, että jokainen yö kannattaa kyllä käyttää hyväkseen. Nostin siis illalla ulos jäähtymään 10 tuumaisen GSO:n.

Jonkinlaista havaintosuunnitelmaa piti vielä rustata. Ensimmäisenä tuli mieleen planetaariset sumut ja kävin läpi listani, jossa on kaikki NGC-planetaariset. Valitsin näistä ~10 kohdetta, joita en ollut piirtänyt ja lisäsin ne listaan. Putki olikin jo jäähtynyt riittävästi, joten siirryin etupihalle havaitsemaan.

NGC 6572 (Ophiuchus) – 10" GSO @ 357x: Tähtitaivaan 5. kirkkain planetaarinen Käärmeenkantajassa. Näkyvissä helposti 52-kertaisella suurennoksella tähtimäisenä pisteenä. Pyöreä, ehkä aavistuksen pohjois-etelä suunnassa elliptinen hehku. Ei keskustähteä. Sumun keskustassa näkyy rakennetta, mutta hyvin vaikeasti. Tuntuu, että samaan aikaan näkyy rengasrakenne + kirkkaampaa aluetta keskustan ympärillä. Ei väriä. Kovin pieni planetaarinen ja turhan matalalla. Olisi kaivannut lisää suurennosta (= parempaa seeingiä).


NGC 6058 (Hercules) – 10" GSO @ 357x: Hauska planetaarinen. Sopivalla suurennoksella UHC-filtterillä näkyy pyöreä planetaarinen ilman keskustähteä. Ilman filtteriä näkyy magnitudin 13.8 keskustähti ja ajoittain ei planetaarista ollenkaan. Yllättäen siis keskustähti häviää näkyvistä kun UHC on käytössä (yön tunteina tämä taisi olla jotenkin veikeää...). Suurella suurennoksella näkyi rengasrakenne ja sen ympärillä NGC 40:n muistuttavat kirkastumat.


NGC 6765 (Lyra) – 10" GSO @ 357x: Tämän kanssa raavittiinkin sitten hetki päätä. Nyt kun jälkeenpäin katsoo valokuvaa kohteesta ymmärrän miksi ja tiedän miksi en ole kohdetta ennen piirtänyt. Sumun keskustassa näkyi kaksi kirkastumaa, jossa pohjoisemman kärjessä oli tähtimäinen kirkastuma/tähti. Kirkastumia ympäröi OIII filtterillä pyöreähkö halo. Todella vaikea hahmottaa mitä kohteesta todellisuudessa näkyy. DSA:sta kun katsoo niin kaikkien havaitsijoiden piirroksetkin ovat melkoisen erilaisia!


Minkowski 1-92 (Cygnus) – 10" GSO @ 357x: Klassikko protoplanetaarinen Joutsenessa. Sitten taas jouduin pähkäilemään, että mitä näkyy ja mitä ei. Kohde näkyy helposti pienelläkin kaukoputkella ja suurennoksella, mutta yksityskohdat ovat haastavampia.
Pienellä suurennoksella näyttää "kumppanitähden" kanssa tavalliselta kaksoistähdeltä. Magnitudin 10 tähti löytyy sumusta itään. Suurella suurennoksella näkyy "jalanjälki", josta muistaakseni löytyy osuva Arto Oksasen valokuva Risto Heikkilän Syvä Taivas-kirjasta.
Näkökentässä kohde näyttääkin hieman jalanjäljeltä, tosin kaakkoiskirkastuma on huomattavasti toista osaa himmeämpi. Kirkkaampi komponentti näytti myös hieman kirkkaammalta lähellä keskustaa. Himmeä tähti näkyi ajoittain planetaarisen pohjoispuolella. Aavistelin myös jonkinlaista kirkastumaa sumukomponenttien välissä, mutta nyt kun valokuvista kohdetta tarkastelee niin en pidä näkymää kovin todennäköisenä. Täytyy vielä palata kohteeseen. Tästä olisi myös mukava nähdä kunnon amatöörin ottama valokuva!


PK 64+ 5.1 / Campbell's Hydrogen Star (Cygnus) – 10" GSO @ 357x: Toinen ikuinen (tai itkuinen...) klassikko. Kohde löytyi nopeasti, mutta tunnistaminen kesti hetkisen. Kokeilin UHC ja OIII filttereitä, mutta kumpikaan ei kirkastanut yhtäkään alueen kolmesta magnitudin 11 tähdestä. Hämärästi rupesin muistelemaan, ettei OIII kohteesta taida paljon tullakaan. Suurella suurennoksella erotin kohteesta keskustähdet ja sitä ympäröivän tasakirkkauksisen halon.  Väriltään kohde tuntui olevan hieman oranssi.


NGC 6842 (Cygnus) – 10" GSO @ 357x: Helposti näkyvissä. OIII filtterillä pyöreä, diffuusi hehku ilman yksityiskohtia. Muistelin tätä vaikeammaksi kohteesi, mutta saatoin sekoittaa NGC-numeron toiseen kohteeseen (= NGC 6846).


Messier 57 (Lyra) – 10" GSO @ 357x: Palasin jälleen takasin Rengassumuun ja lähinnä sen keskustähteen. Havaitsin kohdetta ehkä 15 minuuttia ja sen aikana kahdesti olin havaitsevinani sumun keskellä tähtimäisen kirkastuman (keskustähti). Ottaen huomioon, etten nähnyt lähistöltä yhtään magnitudin 15 tähdeä niin en pidä havaintoa kovinkaan luotettavana. Samoin - jälleen - jäi vahvana mieleen tunne, että suurennos oli liian pieni. En vain viitsinyt lähteä sisälle etsimään 4 tai 6 mm Orthoa ja 3x Barlowia.

NGC 7026 (Cygnus) – 10" GSO @ 357x: Magnitudin 10 tähden länsipuolella oleva "laatikko". En saanut tästäkään kohteesta oikein kunnolla selvää ja näkymä vaikutti jotenkin puuroiselta. Hetken havaittuani päätin lopettaa ja huomasin taivaalla yläpilveä juuri Joutsenen kohdalla.

Ilmankosteus oli havaintojen lomassa noussut selvästi ja kaukoputken pintakin tuntui märältä. Hieman ennen puolta yötä hengityskin jo höyrysi ja se on yleensä hyvä merkki, että kannattaa mennä takaisin sisälle. Rupesin valmistelemaan sisälle lähtöä. Taivas oli eiliseen verrattuna aavistuksen verran huonompi, Seeing parempi, mutta kostetta enemmän ilmassa. Piirroksia yritän lisäillä kun saan ne joskus skannattu.

/Jaakko

Muoks. piirrokset lisätty.

[Pekka Lehtelä]

Minä keskityn tuohon ensimmäiseen listaan jotka olet nähnyt pienellä putkella 115x suurennoksella. Nuo 357x kohteet taitavat olla minulle ja putkelleni liian vaativia kohteita. Kiitos Jaakko!
Ps. Kiva huomata, että täällä visuaali havaintojen puolellakin on kiinnostus lisääntymässä.

[VP]

Ihan mahtavaa! Jaakon havaintolistalta on nyt helppo valita kohteita itsekin ensi kerraksi. Jotenkin välillä menee ns. pää jäähän ja on sellainen tilanne, että ei tiedä oikeen mitä katsoisi, varsinkin jos on lähtenyt pikaisesti liikkeelle. Nyt on ainakin vaihtoehtoja!

Ja Villen tuo Stephanin Kvintetti(eikös tuo nyt se ole?) on kyllä aika uskomaton, tuota tosin on turha omaan listaan liittää

Sehän se, himmeä ja pieni se kyllä oli foxillakin katsoessa. Jaakon mainitsemat 3 on vielä mahdollisia pienemmilläkin tööteillä jos vain havaintopaikka on pimeä ja läpinäkyvyys hyvä. Myös siinä vieressä on tuo C30, se on paljon kirkkaampi.

Eikös tuo Astrofox ole muuten 36 tuumainen, eikä 32?
/Jaakko

Niinpäs muuten onkin, printtasin olevinaan oikeilla spekseillä olevia havaintolomakkeita mutta tuo jäi kummittelemaan sinne. Pitääpä seuraavaan erään korjata.

-V

[VeskuP]

Haa!

Andromeda löytyi 114/900/noin 20 peilikaukoputkella ja punapistetähtäimellä, mutta pettymyshän se sumea himmeä läiskä oli. Taidanpa odotella kirkkaampien kohteiden nousua näkyviin.

Hmmm... Olisiko kollimoinnissa, havaintopaikassa tai kelissä jotain vikaa. Aika korkeallahan tuo Andromeda nimittäin nyt on, ja eilen mukavasti näkyi jo ihan pilipali 16x30 monokulaarilla. Ei nimittäin ihan hirveästi ole kirkkaampia syvän taivaan vaihtoehtoja jäljellä.

Sehän se, himmeä ja pieni se kyllä oli foxillakin katsoessa. Jaakon mainitsemat 3 on vielä mahdollisia pienemmilläkin tööteillä jos vain havaintopaikka on pimeä ja läpinäkyvyys hyvä. Myös siinä vieressä on tuo C30, se on paljon kirkkaampi.

-V

En usko että voin tuota tästä omalta pihalta nähdä nuo kun esim. M 101 on jo ihan rajoilla. Pari viikkoa ja P-Karjala odottaa ja sysipimeys

[VP]

En usko että voin tuota tästä omalta pihalta nähdä nuo kun esim. M 101 on jo ihan rajoilla. Pari viikkoa ja P-Karjala odottaa ja sysipimeys

Siinä tapauksessa ei muuta kuin seuraavan kokoontumisen yhteydessä Astrofoxin kimppuun.

En usko että kollimointi voi vaikuttaa niin paljoa, ellei siis ole aivan totaalisen pielessä, ettei M31 näkyisi järkevästi. Se on kuitenkin hyvin kirkas ja helppo erottaa galaksiksi pienelläkin putkella.
Mitä suurennusta blaatu käytit? Kannattaisi käyttää alkuun mahdollisimman laajaa, ettei vain olisi käynyt niin että havaitsija katsoo galaksin keskustaa muttei hahmota että todellisuudessa kohde jatkuu ympäristöön paljon laajemmalle alueelle. Kannattaa koittaa vaikkapa kiikareilla.

Myöskin pitää muistaa ettei ihmissilmä ole kovinkaan hyvä havaintoväline jos valonkeräyskykyä ajatellaan. Suurin osa syvän taivaan kohteista ovat himmeitä läiskiä ja niiden yksityiskohtien erottamiseen tarvitaan pimeä taivas sekä paljon harjoitusta katsomistekniikan parissa.

-V

[Timpe]

Hienoja visuaalihavaintoja erityisesti Jaakolta, kiitos kirjoittamisesta/kirjaamisesta tänne! 

[Pekka Lehtelä]

8-9/9 2016 klo 02.00-03.20 Akaa ( Viiala) N270/1350 lämpötila +9 astetta. Kosteutta oli ilmassa paljon mutta kohtalaisen hyvin putkella sentään näki katsella seuraavia kohteita; M31+M32+M110, M33, 1664 OC, 1582 OC, M36, M37, M38, 1907 OC, Per kaksoistähtijoukko 884+869, St-2 OC. Sitten alkoi tulla usvaa ja ohutta pilveä joten Cr 33 ja Cr 34 kohteiden löytymisestä en ole varma. Jotain näin mutta en tiedä kumpi se edellisistä oli vai oliko jotain ihan muuta, lisäksi olisi vielä pitänyt olla jonkun tekemä piirros em. Cr kohteista. Otin kartaksi vain Pocket Sky Atlaksen takin taskuun mutta nyt pitää ryhdistäytyä ja laatia etukäteen kunnollinen luettelo jokaisessa eri tähdistössä olevista kohteista, eikä vain sännätä ulos ja vasta siellä tiirata kartasta mitä oikein katselisi. Vein koiran tämän jälkeen yölenkille ja sumua oli silloin jo aika paljon. Näin tällä kertaa.

Pekka

[Saloja]

Sitten alkoi tulla usvaa ja ohutta pilveä joten Cr 33 ja Cr 34 kohteiden löytymisestä en ole varma. Jotain näin mutta en tiedä kumpi se edellisistä oli vai oliko jotain ihan muuta, lisäksi olisi vielä pitänyt olla jonkun tekemä piirros em. Cr kohteista.

Pocket Sky Atlakseen on nämä merkitty vähän väärin, vanhassa Uranometriassa näyttäisi nämä sentään olevan oikein. Tässä on myös hyvä muistaa, että Per Collinder itsekin sössi näiden kohteiden kanssa.

Collinder 32 JA Cr 33 = IC 1848. PSA:ssa on muuten merkitty ylimääräisenä tuo Collinder 33 tuolle karttalehdelle.

Collinder 34 = tähtirypäs sumukompleksin itäreunalla. Kohde ei välttämättä ole avonainen tähtijoukko. Tämä on oikein merkitty PSA:n.


/Jaakko