Avaruus.fi - keskustelualue

Kello on nyt 1.30 ja kesäkolmio, Pohjantähti +  muita tähtiä alkaa näkymään kun pihalla äsken katselin. Pitää alkaa valmistautumaan kauteen ja aloitan homman pesemällä huomenna pääpeilin sekä koko putken sisältä ja päältä. Ihmeesti pölyä on kertynyt vaikka putki on sisällä kesän säilytetty ja pussilakana ollut päällä. Jokohan te muut olette alkaneet valmistautumisen uuteen havaintokauteen?

Pekka

Juu kyllä on kalustoa katseltu siihen kuntoon että kehtaa mennä taas pihalle :)

Onhan tuota tullut jo tuunattua vaikka kauden alku ei täällä pohjoisessa vielä ihan niin lähellä olekkaan. Minulla on yleensä M15 se ensimmäinen kohde jota tulee katseltua öiden hämärtyessä.

Viime yönä näkyi jo tähtikuvioita heti 12:00 jälkeen. Yö vaikuttaa jo hieman enemmän yöltä. Kesän tauon jälkeen on aina mielenkiintoista päästä tositoimiin.

Joo näin oli. Puoli kahden aikaan kömmin katolle kuvaamaan yökkösiä. Ja oli itseasiassa jo yllättävän pimeää :grin:

Niin se vaan alkaa yöt hämärtyä näilläkin korkeuksilla. Viime yönä jo piti vähän isolla putkella noita etelätaivaan tähtijoukkoja katsella, kun ei keväällä oikein uutta putkea ehtinyt syvään taivaaseen kokeilemaan. Vähän heikko kontrasti vielä eikä ulkovalokaan olisi voinut yhtään enempää häiritä... Yöpilvetkin varasti välillä huomion. :cheesy: Vielä muutaman viikon kun jaksaisi venailla.

Minäkin tässä muutama yö sitten katselin hiukan tähtitaivaalle, Lyyraa katselin ja Kassiopejaa. Aika lyhyt pimeä aika vielä on mutta ihan kiva oli avata taas uusi kausi.

Pekka

Eilen tuli avattua DS kausi täällä Kuopiossa. M57 nähty kaukoputken avulla (Huuhanmäen Meade 12" LX200), melko helpostikkin erottui vaikkei GoTo osunutkaan ihan kohteeseen. Tarvitisisi varmaan vähän isomman etäisyyden päästä eri puolilta taivasta kohdistuspisteitä kun nyt niitä oli vain kolme melko lähekkäin (Vega, Altair ja Deneb).

ISS viiletti etelätaivaalla siinä puolen yön jälkeen, kiikareillakin teetti hieman töitä pysyä perässä. On niillä kyllä melkoinen vauhti tuolla kiertoradalla!

Myös Albireo ja Mizar löytyi helposti, etenkin Albireo oli upean värikylläinen muttei häikäisevän kirkas kun taivas on vielä vaalea.

-V

Viimeyönä piti taas vähän... :rolleyes: M57 näkyy 35 senttisellä peilillä jo tosi hyvin. M27:aa ei millään vielä erottanut, tai sitten goto ei vaan osunut. :huh: Samaten ajattelin tehdä välit selviksi eräänkin "lumipallon" kanssa, jota en millään pystynyt löytämään viime syksynä. :evil: Nimittäin NGC 7662:n. Oli kyllä tosi positiivinen yllätys, miten kirkas kohde tämä onkaan! Ja sininen. :smiley: Uranustakin tuli jo havaittua puiden välistä, vaikkei kovin korkealle vielä ehtinyt noustakaan. Hienosti väreili ilmakehässä. Yritin myös paljain silmin löytää planeetan, mutta taivas oli vielä liian vaalea moiseen.

Tehän olette päässeet jo hyvään vauhtiin, täytyy ottaa teistä mallia. Tulevana yönä pitäisi aamuyöstä olla selkeää. Paino sanalla pitäisi...

Katselin toisen kerran tänä syksynä putkella 7-8/ 2016 klo 00.30-02.00. Melkein koko aika meni kaukoputken säätely hommissa mutta M57 ja M103 kohteita sentään ehdin katsella.  Havainto välineenä N 270/1350. Ps. Nyt oli jo paljon pimeämpää kuin viimeksi katselin 3-4/8 2016, tähdistöt erottuvat jo aika hyvin.

Pekka

Moi kaikki!

Havaintokausi on alkanut myös Porissa, itse tein ensimmäiset havainnot muuttuvista tähdistä jo heinäkuun puolivälin paikkeilla. Nyt on vain kovin pilvistä taas, toivottavasti torstai/perjantai yönä olisi selkeää, kun on suunnitelmissa lähteä silloin porukalla tähtiä katsomaan!

/Juha

Näyttää siltä että havaintokauden mukana saapuivat myös pilvet.

Lainaus käyttäjältä: wm-x - 10.08.2016, 16:12:21
Näyttää siltä että havaintokauden mukana saapuivat myös pilvet.

Nooh, se on ihan odotettavaa Suomessa. Alkusyksystä on todennäköisesti kymmenisen hyvää havaintoyötä, jonka jälkeen seuraavat kunnon selkeät osuvat maaliskuun lopulle.

Näin se on aina mennyt  :cheesy:

 Sen verran vielä muisti toimii että viime syksyhän oli hyvä, elokuussa yksi viikon pituinen sulkukorkeapaine ja riitti vieläpä lokakuun lopulle selkeitä öitä. Olinkin niistä kiitollinen koska normisyksynä päästään tuskin puoleen.

Laiha lohtuhan menneet on ja turha haikailla, mutta kertoo vaan sen että miten vaihtelevaa sää meillä on. Koskaan ei etukäteen tiedä...Saattaa tulla hyväkin tai sitten käydä kuten 2012 syksyllä jolloin eräskin foorumilainen totesi ettei ollut yhtään kuvauskelpoista yötä. Visuaalipuolella silloinkin sentään kai saatiin jotain näkymää...No muistan sen syksyn. Heinäkuulta aina sen vuoden loppuun oli muutamana yönä muutama selkeä tunti, kokonaista selkeää yötä ei lainkaan. Mutta se on se huonoin ääripää...Ehkä kerran viidessä vuosikymmenessä.

Kyllä se vaan on muistini mukaan ollut että usein lomani aikaan (useimmiten elo-syyskuun aikana) on ollut parhaat kelit ja sitten keväällä huhtikuussa toinen jakso hyviä kelejä.
Näin noin 15 vuoden kokemuksella.

Olen pitänyt sääpäiväkirjaa yli15 vuotta ja viime syksy-talvi-kevät aikana oli ainakin täällä Akaassa yllättävän paljon selkeitä öitä. Minun lasku tavan mukaan yö on selkeä jos 00.00-05.00 välisenä aikana on selkeää kaksi tuntia tai yli. Kellonajat tulee siitä kun pääasiassa katselen putkella em. kellonaikoina.

Pekka

Muistan myös hyvin tuon Tanen mainitseman sulkukorkeapaineen, oli mukava havainnoida paitahihasillaan lämpimässä kelissä! Teen taas tässä syksyllä lähes perinteeksi muodostuneen havaintoreissun mökille Pohjois-Karjalaan. Ajankohta on viikon 38 viikonloppuna, eli varautukaa varmasti sateiseeen ja pilviseen keliin... :cry: Voisihan sitä muuten uuden havantokauden ketjuakin joku jo aloitella :wink:

Minulla oli tarkoitus, että juuri tämä olisi uuden 2016-2017 visuaalisen havaintokauden ketju.

Pekka

Juu, hyvin mun mielestä voidaan jatkaa tässä ketjussa, kun on näin hyvin alkuun päästy. Ja Pekallahan on mahdollisuus vähän muokata otsikkoa ensimmäisessä viestissä, jos katsoo tarpeelliseksi. :smiley:

Lainaus käyttäjältä: Oskari - 16.08.2016, 20:34:20
Juu, hyvin mun mielestä voidaan jatkaa tässä ketjussa, kun on näin hyvin alkuun päästy. Ja Pekallahan on mahdollisuus vähän muokata otsikkoa ensimmäisessä viestissä, jos katsoo tarpeelliseksi. :smiley:

Ajattelin ettei tämän ketjun nimi tarvitsisi olla kovin "virallinen" mutta jos haluatte tälle ketjulle toisenlaisen nimen niin tottakai se minulle sopii.

Pekka

Eilen yritin pilkkuja katsella, mutta juuri kun sai kamat kasaan ja aurinko pois puiden takaa niin pilvet vyöryi paikalle ja niitä on riittänyt viime aikoina.. no odotellaan parempia kelejä.

Muutin otsikkoa hieman selkeämmäksi. Mukava huomata, että meitä visuaalisesti havaintoja tekeviä vielä on. Pidetään "lippu korkealla" ja laitetaan havainnot tähän ketjuun niin tämä perinteinen hieno visuaalisten havaintojen perinne säilyy ja jatkuu edelleenkin.

Pekka

Minun puolestani otsikko oli ihan hyvä. :cheesy:

Jaa-a, jokohan alkaisi sateet ja pilvet riittää... Ensiyöksi ainakin näyttäisi tulevan taas selkeämpää. :smiley:

Yritetty ainakin on! Andromedan galaksia meinasin kotipihalla katsella mutta enhän sitä edes kiikareilla löytänyt, paitsi jos yksi juuri ja juuri syrjäsilmällä erottuva erottuva läikä olisi ollut se. Teleskooppiin sen läiskän löytäminen ei sitten enää onnistunutkaan. Kuuko tässä jutussa haittasi?

Hankala sijainti kohteella kun ei ole suunnistustähtiä paljaalle sislmälle tarjolla.

Kuuta odotellessa katselin albireon, värit erottui hyvin. Kuusta erottui reuna alueelta ihan mukavasti katsottavaa. Hieman oli ylimääräistä puljaamista kaluston kanssa, mutta ne ongelmat on nyt selätetty :)

Ensimmäinen piirrustus oli melkoisen säätämisen takana. Ensin katsoin sääennusteen joka lupasi kirkasta aamu kolmeen asti. Noh, kun puolen yön maita lähdin tornille vielä kirkkaan taivaan alla yhtäkkiä koko taivas meni pilveen. Odottelin tunnin verran ja harmissani lähdin takaisin kotiin. Pihassa hyppäsin autosta pois ja kuinka ollakkaan kuu lipuu pilviverhon takaa pois!

Ei kun takaisin ja kupu auki kiireellä, kerkesin havaita vähän yli tunnin kunnes pilvet alkoivat taas kiusaamaan ja painuin nukkumaan.

Kohteena oli Grimaldi, joka on itselleni sellainen ikuisuusprojekti ollut. Ei vaan ole tullut havaittua lainkaan vaikka lähes kaikkia muita meriä olen tarkastellutkin. Eihän se kovin näyttävä ollut latteassa valaistuksessa mutta horisontissa oli mielenkiintoinen ja melko korkea vuori jonka vieressä oli toinen pienempi vuori. Kuun laidalla en muista nähneeni yhtä isoa vuorta ennen kuun laidalla sivusta päin katsoen. Noita pitäisi ihan asioikseen etsiä joskus.

-V

Olen viime vuosina huomannut, että ollessani kaukoputken kanssa pihallani havaintoja tekemässä niin lisääntyvässä määrin tulee katseltua taivasta paljain silmin, jopa enemmän kuin kaukoputken läpi. Onko kenelläkään samanlaisia kokemuksia vai olenko tässäkin asiassa oman tien kulkija?

Pekka

Lainaus käyttäjältä: Pekka Lehtelä - 22.08.2016, 20:23:56
Olen viime vuosina huomannut, että ollessani kaukoputken kanssa pihallani havaintoja tekemässä niin lisääntyvässä määrin tulee katseltua taivasta paljain silmin, jopa enemmän kuin kaukoputken läpi. Onko kenelläkään samanlaisia kokemuksia vai olenko tässäkin asiassa oman tien kulkija?

Pekka

Juu, ihan saman huomion olen tehnyt..

Lainaus käyttäjältä: blaatu - 21.08.2016, 00:35:55
Yritetty ainakin on! Andromedan galaksia meinasin kotipihalla katsella mutta enhän sitä edes kiikareilla löytänyt, paitsi jos yksi juuri ja juuri syrjäsilmällä erottuva erottuva läikä olisi ollut se. Teleskooppiin sen läiskän löytäminen ei sitten enää onnistunutkaan. Kuuko tässä jutussa haittasi?

Hankala sijainti kohteella kun ei ole suunnistustähtiä paljaalle sislmälle tarjolla.

Moi,

veikkaisin syylliseksi isoa kuunvaihetta. Kirkkaalla kuutamolla ei oikein kannata syvän taivaan kohteita yrittää. Joskin kyllä taivaan tunteva kaveri löytää Antsun huonommallakin kelillä, se on kuitenkin aika helpossa paikassa taivaalla. Eli tähtikartta kauniiseen käteen ja taivaita opiskelemaan!

Terveisin,

Juha

Tähtihyppelyllä Andromeda on melko helppo löytää. Katso vaikkapa Stellariumista lähistön tähtiä, itse löydän sen helpoiten näin:

Alpheratz -> 31 And -> Mirach -> 37 And -> 35 And -> ja pum. Siellä se on.

-V

Viime yö oli varsin kohtalainen ja pääsin kokeilemaan tuoretta 25-senttistä putkea muutaman havainnon merkeissä työpäivän jälkeen noin tunnin verran. Seeing oli varsin hyvä ja ilma varmaan myrskyn jäljiltä aika puhdas. Valitettavasti kaupunki ei sammuta katuvaloja viikonloppuisin kello 0.00, joka olisi auttanut hajavalon kanssa reilusti.

Date: 27./28.8.2016
NE Lim.mag: 5.9 (zenith)
SQM-L: 20.05 (zenith)
Background sky: 5 (average)
Seeing: 7 (good)
Transparency: 6 (decent)
Weather: +13°C, humidity ~66%, 1012 hPa, slightly windy, clear.

M57: Selkeä rengasrakenne ja kirkkauden vaihteluita näkyvissä renkaan sisällä. Näistä huomiota herättävin pohjoispuolella oleva tähtimäinen kirkastuma, joka näkyi ajoittain yllättävänkin selkeästi. M57:n pohjoispuolella näkyi keskinkertaisesti magnitudin 14.7 tähti. Keskustähti ei näkynyt, mutta suurennos taisi olla vielä liian pieni.

NGC 6791: Vaivoin näkyvissä ja vaisu. Vain muutamia tähtiä näkyvissä + himmeä taustahehku.

NGC 6888: Käytetty sumua lähinnä tähtihyppelyyn. Koko pohjoiskaari näkyy varsin selkeästi 52-kertaisella suurennoksella ilman filttereitä.

NGC 6874 (= Basel 6): Kuten edellä, tullut vastaan siirryttäessä HD 190466-joukkoon. Hauska kolmiomainen tähtirypäs. Tähdet magnitudia 10-13 yhteensä 30*.

HD 190466-group / Chaple's Arc: Asterismi Joutsenessa. Pyöreä tähtien muodostama rengas, yhteensä ainakin 60*. Näyttä hieman hämähäkinseitiltä. Suuremmalla putkella ei enää hypännyt yhtä hyvin esiin taustataivaasta verrattuna 11-senttiseen putkeen. Useita kaksoistähtiä. Kirkkain tähti joukon pohjoisreunalla oranssi.
(http://www.kolumbus.fi/jaakko.saloranta/Deepsky/Chaple_2016.gif)

NGC 6826 @ 357x: Mukavasti näkyvissä. Kirkas keskustähti, jota ympäröi soikea sisärengas. Ulomman - soikean - renkaan sisällä kaksi kirkastumaa kaakkois- ja luoteispuolella, näistä jälkimmäinen kirkkaampi. Planetaarisen länsipuolella magnitudin 14.5 tähti.  Ulompaa haloa ei tullut etsittyä.
(http://www.kolumbus.fi/jaakko.saloranta/Deepsky/6826.gif)

NGC 7662 @ 357x: Selkeästi sininen, elliptinen ja rengasrakenne selvästi näkyvissä. Keskustan ympärillä tuttu C-muotoinen kirkastuma, joka "auki" luoteispuolelta. Ulopi rengas tasakirkkauksinen. Koillispuolella näkyvissä magnitudin 13.4 ja 14.7 tähdet. Keskustähti ei näkyvissä.
(http://www.kolumbus.fi/jaakko.saloranta/Deepsky/7662.gif)


/Jaakko

Edit. Piirrokset lisätty.

Viime yönä eli 27-28/2016 oli luvattu selkeää klo 00.00 alkaen mutta pilvessä oli ja Rauli-myrskyn jälkeen tuuli puhalteli vielä reippaasti. Klo 2 oli putki ja rensselit pihalla kun aukkoja alkoi pilviin ilmestyä mutta vasta klo 2.30 oli täysin selkeää ja Linnunratakin näkyi selvästi. Jotain tuli sentään katseltua: M31ja seuralaiset , M103 (tästä olen aina pitänyt), Perseuksen kaksoistähtijoukko,  St-2 OC, M33 kolmion galaksi ja Plejadit. Alunperin piti katsella Joutsenen kohteita mutta se oli jo metsätontillani hieman hankalassa paikassa puitten välissä joten jätin sen kohteet seuraavaan kertaan. Kun kello tuli 3.30 kärräsin vehkeet autotalliin ja vein assistenttini Lapinkoira Lissun tunnin lenkille ja ihastelin samalla selkeää taivasta ja matalalla olevia kohteita jotka pihallani eivät puiden takia näy. Mukava yö taas kerran tähtitaivaan alla.

Pekka

Joo tässä pitäisi olla hieno havaintokertomus jota kirjoittelin 20 minuuttia. Firefox päätti sitten alustaa yhteyden juuri kun on olin lähettämässä viestiä.. :realmad:
Illan kohteina mm. M27, M57, M31, M32, M13, M45, C30, IC1318, sekä kaksoistähtijoukko.

"Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa."

-V

Kylläpä on porukalla alkanut kausi mukavasti, viimeisen päälle hienoja havaintoja!!! Jaakko pisti heti riman aika korkealle :shocked: Itse en pystynyt taaskaan valvomaan yhtään :realmad:

Kerran muuten kävi itselleni sama homma kun Villellä ja kyllähän se ottaa päähän, onneksi on kuitenkin nuo hienot kuvat :grin:

Jaakko, Ville, Juha ja moni muu tekee havaintoja Pro-sarjassa, minä olen röpösien silmänpohjieni kanssa "keräilyerissä". :laugh:

Pekka

Pikkuisen kylmempi yö ja tarkentimen siirtopyörä lyö hammastangosta yli, lämpiminä iltoina moista klappia ei ollut! Muutoin tarttisin kyllä optisen kulmatähtäimen. Punapiste kelpaa vain pelkin silmin näkyville kohteille. Lisää mukavuustekijöitä: Suurempi halkaisija putkeen ja pari laajakulmaokulaaria...

Edit: Tarkentimessa pari ruuvia löysällä, klappi korjaantui kiristämällä ne. Laatuvaikutelmani bresser putkista hieman parani.

Lainaus käyttäjältä: Pekka Lehtelä - 29.08.2016, 19:53:43
Jaakko, Ville, Juha ja moni muu tekee havaintoja Pro-sarjassa, minä olen röpösien silmänpohjieni kanssa "keräilyerissä". :laugh:

Pekka

Ei pidä ottaa kilpailuna, kyllä täällä muutkin "keräilyerissä" pyörii. Tänään saattaisi olla pilkkupäivä :)

Lopetin kaiken kilpailemisen kun olin 30v ja nyt olen 58v ja viihdyn hyvin "keräilyerissä". Laittamalla tänne havaintoja helpommista kohteista koitan rohkaista muita tekemään samoin. Jokainen harrastaa omalla tavallaan/tasollaan ja hyvä niin, tuo keräilyerä juttu on ihan puhdasta huumoria.

Pekka

Pilkut kävin katsomassa, paras rykelmä oli jo katoamassa reunan taakse valitettavasti. Sitten tuli pilvet :)

Tarkennan vielä sen verran, että arvostan hyvin paljon Jaakon, Villen ja muiden taitavien havaitsijoiden piirroksia. Tuntuu minusta ihan käsittämättömältä kuinka voi nähdä noin hyvin yksityiskohtia havaittavasta kohteesta. Lisäksi tällaiset vähemmän taitavat havaitsijat, kuten minä, hyötyvät paljon hyvistä piirroksista kun etsii jotain uutta kohdetta. Etsittävän kohteen valokuvista ei ainakaan minulle ole kovin paljon hyötyä kun visuaalisesti tekee havaintoja mutta toisten piirroksien avulla olen löytänyt monta kohdetta joita muuten en olisi tunnistanut/löytänyt. Tähtitaivasta kuvaavat varmaan sitten hyötyvät katsellessaan toisten ottamia valokuvia. Yhteistyö kannattaa aina.

Pekka

Lainaus käyttäjältä: Pekka Lehtelä - 01.09.2016, 00:22:25
Tarkennan vielä sen verran, että arvostan hyvin paljon Jaakon, Villen ja muiden taitavien havaitsijoiden piirroksia. Tuntuu minusta ihan käsittämättömältä kuinka voi nähdä noin hyvin yksityiskohtia havaittavasta kohteesta. Lisäksi tällaiset vähemmän taitavat havaitsijat, kuten minä, hyötyvät paljon hyvistä piirroksista kun etsii jotain uutta kohdetta. Etsittävän kohteen valokuvista ei ainakaan minulle ole kovin paljon hyötyä kun visuaalisesti tekee havaintoja mutta toisten piirroksien avulla olen löytänyt monta kohdetta joita muuten en olisi tunnistanut/löytänyt. Tähtitaivasta kuvaavat varmaan sitten hyötyvät katsellessaan toisten ottamia valokuvia. Yhteistyö kannattaa aina.

Pekka

Moi kaikki!

On todella ilahduttavaa saada tietää, että näistä visuaali/piirroshommistakin on joku vielä kiinnostunut, ja että näistä piirroksista on jollekin jotain hyötyä!  :azn:

Mutta tosiaan, sehän tässä harrastuksessa onkin hienoa, että tätä voi harrastaa juuri niinkuin tykkää, ja sellaisella intensiteetillä, joka itselle sopii.

Ja tosiaan, yritetään me visuaalihavaitsijat jatkaa tätä hienoa perinnettä, pidetään lippu korkealla!

PS. itsekin on tullut jo muutamana yönä tehtyä havaintoja, niistä tulee tänne tarinaa, kunhan vain ehdin kirjoittaa!

/Juha

Itse teen niin kuvausta kuin visuaalihavaintoja, mutta koska tekniikka on sen verran kehittynyttä ettei putken vieressä tarvitse kokoaikaa päivystää voi sen ajan hyvin käyttää visuaalihavaintoihin. Suorastaan terapeuttista touhua kun ei ole paljoa mikä voi mennä vikaan laitteiston kanssa.

Kipinän visuaalihavaintoihin ja etenkin niiden piirtämiseen sain itseasiassa Aldebaranin blogia katsoessa. :wink:

-V

Kuten jo Juha tuossa mainitsikin on mukavaa huomata, että visuaalipuolellakin vielä kiinnostusta löytyy. Tärkeintähän on juuri että itse nauttii omasta harrastuksestaan ja kuten Pekka sanoi, jokainen harrastaa omalla tasollaan ja hyvä niin. Muiden havaintojen näkeminen aina piristää omaakin harrastusta ja samalla motivoi toki kirjoittelemaan havainnoista tännekin kun niitä joku edes lukee!  Itse piirrosten tekeminen, skannaus ja havaintojen kirjoittelu on kuitenkin sen verran aikaa vievää puuhaa, että itse välttelen esim. piirrosten tekoa aika pitkälti ellen nyt tee nopeampi räpellyksiä suoraan kaukoputken ääressä ja skannaa niitä tänne. Yhteen havaintoon voi mennä aikaa tunteja alusta loppuun.

Summa summarum,  havaintoraportteja ja piirroksia rohkeasti vaan tänne lisää ja erityisesti esim. valokuvia havaintopaikalta olisi kiva nähdä! Voisimme varmasti Juhan kanssa laittaa pystyyn "Kauden DS -kohde - syksy" aiheen, jonka alle voisi kasata valokuvia, piirroksia ja ajatuksia kohteeseen liittyen.


/Jaakko

Hienoja piirroksia Villeltä ja Jaakolta! :cool:

Viime yönä tuli taas katseltua joitakin kohteita sillä aikaa kun kamera kuvaili linnunrataa. :smiley: Putkena 355/1650 newtoni ja siinä Baaderin 8-24 mm:n zoom-okulaari.

M31. Andromedan galaksi on vähän turhankin iso kohde tälle polttovälille. Galaksin kiekon kokoa oli vaikea hahmottaa, kun ei kunnolla erottanut kuin kirkkaan keskustan. Vasta kun löysi satelliittigalaksit M32:n ja 110:n, alkoi päästä kärryille. Yritin saada kiekosta edes jotain yksityiskohtia erotettua, mutta ei niin mitään.

M57, eli Lyyran rengassumua on hieno. Vähän syaanin värinen rinkula. :smiley: Muoto erottui todella hyvin. Rengas on vähän "venähtänyt", kirkkaat reunat ja selvästi tummempi keskusta. Tätä olisi kiva katsoa jonkin suotimenkin läpi joskus.

M27. Nostopainosumu. Muutaman viikon takaisen havaintoyrityksen jälkeen oli jopa pieni yllätys, miten kirkas tämä onkaan! Tämäkin vaikutti ehkä aavistuksen syaanin väriseltä. Vähän vaikea vertailla, mutta mielestäni ei ihan yhtä värikäs kuin M57, mutta ei kyllä täysin väritönkään.

NGC 7662. Selvästi sinertävä kiekko. Jotain kirkkausvaihteluja pystyin mukamas erottamaan, mutta jos jotain olisi pitänyt piirtää, niin mitähän olisi paperille tullut. :tongue: Ehkä UHC-suodin tms. olisi auttanut?

M34. Pieni nostopainosumu. Uusi tuttavuus minulle. Aika erikoisen näköinen. Pitkän laatikkomainen pötkylä, jonka toinen pää selvästi kirkkaampi - tai siltä se näytti :cheesy: Vasta kun katseli tästä otettuja kuvia, ymmärsi miksi tätä kutsutaan pieneksi nostopainosumuksi. :smiley:

M13. Vau! Tähtijoukkoja on todella mukava katsoa isolla peilillä! Vaikka suurennos on luokkaa x200, niin tähdet on silti teräviä. Mersunmerkkiä ei vieläkään löytynyt... :rolleyes:

Lainaus käyttäjältä: Pekka Lehtelä - 01.09.2016, 00:22:25
Lisäksi tällaiset vähemmän taitavat havaitsijat, kuten minä, hyötyvät paljon hyvistä piirroksista kun etsii jotain uutta kohdetta. Etsittävän kohteen valokuvista ei ainakaan minulle ole kovin paljon hyötyä kun visuaalisesti tekee havaintoja mutta toisten piirroksien avulla olen löytänyt monta kohdetta joita muuten en olisi tunnistanut/löytänyt. Tähtitaivasta kuvaavat varmaan sitten hyötyvät katsellessaan toisten ottamia valokuvia. Yhteistyö kannattaa aina.

Pekka

Tässä"kin" pitää kyllä kompata Pekkaa, eipä ole juurikaan tunteja valoitetusta kuvista paljon apua kun vertaa visuaalipuoleen... Siksipä juuri näitä kuvia on mukava katsella toisten piirtäminä, niin tietää miltä mikäkin pitäisi näyttää. Sekoilin aika paljon tuon M57:n kanssa 2014 keväällä ja piirroshavainnoista selvisikin koko homma sitten :evil:

Lainaus käyttäjältä: Saloja - 01.09.2016, 15:53:17
Kuten jo Juha tuossa mainitsikin on mukavaa huomata, että visuaalipuolellakin vielä kiinnostusta löytyy. Tärkeintähän on juuri että itse nauttii omasta harrastuksestaan ja kuten Pekka sanoi, jokainen harrastaa omalla tasollaan ja hyvä niin. Muiden havaintojen näkeminen aina piristää omaakin harrastusta ja samalla motivoi toki kirjoittelemaan havainnoista tännekin kun niitä joku edes lukee!  Itse piirrosten tekeminen, skannaus ja havaintojen kirjoittelu on kuitenkin sen verran aikaa vievää puuhaa, että itse välttelen esim. piirrosten tekoa aika pitkälti ellen nyt tee nopeampi räpellyksiä suoraan kaukoputken ääressä ja skannaa niitä tänne. Yhteen havaintoon voi mennä aikaa tunteja alusta loppuun.

Summa summarum,  havaintoraportteja ja piirroksia rohkeasti vaan tänne lisää ja erityisesti esim. valokuvia havaintopaikalta olisi kiva nähdä! Voisimme varmasti Juhan kanssa laittaa pystyyn "Kauden DS -kohde - syksy" aiheen, jonka alle voisi kasata valokuvia, piirroksia ja ajatuksia kohteeseen liittyen.


/Jaakko

Tähän voisi sanoa vaan, että aamen :grin: Tämä on ollut juurikin se paikka mistä olen omaan harrastamiseen saanut uutta potkua. Välillä kyllä tuntuu, että aktiivisemmin olen ollut äänessä täällä, kun olisi pitänyt ehkä olla sekin aika putken ääressä. Mutta toisaalta, jos joku näistä minunkin kommenteista jotain pontta saa niin hyvä niin. Erittäin hyvältä muuten kuulostaa tuo uusi DS-kohde ketju!! Putken muuten juuri nostin terassille jäähtymään, siellä ne NGC 7662 ja NGC 6826 odottaa ja naapurille laitettu ulkovalojen sammutuspyyntö :cool:

Kausi avattu!!!! 3,5h ihailin kohteita laidasta laitaan etelä-länsi suunnalla. Kun vielä toisen naapurin pihavalaistus sammui puoliltaöin, niin itseasiassa aika pimeää oli. Tietysti kaupunki on aina kaupunki, mutta hajavaloa ei tullut mistään silmiin, kun katuvalotkin jäävät kadun puolelle ja talo on hyvin edessä. Ihan kohtalainen oli pimeyskin kun M31 ja Perseuksen kaksoijoukon alueen kohteet erottuivat paljain silmin, samoin linnunrata näkyi upeasti. Nyt jäi kyllä piirrokset tekemättä ja en käyttänyt aivan niin pitkää aikaa kohteisiin kun normaalisti, tuli kyllä monella eri suurennoksella vertailtua sekä filtterin kanssa ja ilman. Muuten tuossa minun putkessani ainoastaan M27:ssä erottui pientä ero UHC-filtterin eduksi, mutten kohteet näytti kyllä aika samalta...

No kun putkella on kokoa 180mm niin ei mihinkään über-juttuihin pysty, mutta kyllä vaan NGC 6826 löytyikin ihan helposti. Tietty olin laittanut putken mukavuudenhaluisesti terassille, joten länsi ei näkynyt yhtään, joten tajusin vasta kun kaikki oli valmiina, että NGC 7662 jääkin talon taakse :realmad:

Yön kohteita: M13, M15, M51, M56, M57, M71, M92, M101. NGC 6830, NGC 6823, NGC 6826.

Ison karhun galaksit juuri ja juuri erotin, millään ei löytynyt palnetaarista sumua NGC 6543 lohikäärmeestä... Btw M15 on ehkä hienoin noista pallomaisista, eikä löytynyt muuten mersun merkistä merkkiäkään :tongue:

Date: 4./5.9.2016, 22.10 – 0.20
NE Lim.mag: 5.9 (zenith)
SQM-L: 20.00 (zenith)
Background sky: 5 (average)
Seeing: 3 (poor)
Transparency: 5 (average)
Weather: +13 - +8°C, humidity ~86%, 1005 hPa, no wind, clear (clouds @ 23.50).

Tarkoitus oli iltavuoron jälkeen katsella muutamia kohteita 8x30 kiikareilla ja mennä nukkumaan ajoissa ennen aamuvuoroa. Kurkkasin läpi IC 4665, IC 4756 ja NGC 6633, Cr 399 sekä M29 kunnes tuumasin, että olisi mukavampi nähdä vähän enemmäkin. Nostin siis 11-senttisen putken etupihalle ja rupesin katselemaan aluetta, josta jotain voisi katsoa. Päädyn Kotkaan ja valitsin Uranometrian sivun 85.

NGC 6709 – 4.5" SkyQuest @ 114x: Kaunis joukko. Tähdet kauniisti kahdessa ryhmässä. Kirkkaimmat tähdet magnitudia 10, yhteensä 30*. Jostain tuli ajatus piirtää kohde ja ajattelin tehdä se vielä "old school" tyylillä eli koko piirros suoraan kaukoputken ääressä, ei korjauksia ja tähdet saavat olla sikin sokin. Tuleehan ainakin autenttinen piirros.

Juuri kun olin aloittanut piirtämisen naapuri iski valot päälle. Odottelin hetken kunnes valot sammuivat ja päätin siirtyä suosiolla takapihalle.

Archinal 1 – 4.5" SkyQuest @ 114x: Vaivoin näkyvissä pienenä usvaisena läikkänä kahden 12 magnitudin tähden välissä.

NGC 6934 – 4.5" SkyQuest @ 114x: Kohtalaisen kirkas. Kirkkaampi ydin. Ei yksittäisiä tähtiä.

NGC 7006 – 4.5" SkyQuest @ 114x: Näkyvissä yllättäväkin helposti syrjä silmällä. Piirteetön hehku.

French 1 – 4.5" SkyQuest @ 76x: Ei hirveän huomiota herättävä asterismi. Muutama kirkas 9 magnitudin tähti, yhteensä ~15*. Varsinaista muotoa en hahmottanut.

Messier 71 – 4.5" SkyQuest @ 114x: Hieno kolmiomainen tähtijoukko! Etualan tähtiä näkyvissä tusinan verran. Näkyy 8x30 kiikareilla, 6x26 etsimessä hajavalo häiritsee liikaa.

Harvard 20 – 4.5" SkyQuest @ 114x: Kohtalaisen köyhä avonainen joukko, mutta helposti näkyvissä. Muistuttaa nuijapäätä.

NGC 6839 – 4.5" SkyQuest @ 114x: William Herschelin "A very small cluster of compressed stars". Alueella näkyy ainoastaan tähtijono, joka koostuu magnitudin 10-13 tähdistä. Todellinen tähtijoukko lienee hieman luoteeseen tästä jonosta.

NGC 6827 – 4.5" SkyQuest @ 114x:  Ei varsinaisesti mitään näkyvissä. Pieni tähtipilvi magnitudin tähdestä [HD 187257] koilliseen (@ 19 50 21 +21 36 52). Uranometriaan piirretyn ASCC 107 hahmottaa vain hyvällä mielikuvituksella...

NGC 6830 – 4.5" SkyQuest @ 114x: Pieni piskuinen tähtijoukko, 10*. Näyttää rusakolta. Tässä vaiheessa yleensä lopetan havaitsemisen kun mielikuvitus rupeaa juoksemaan, mutta jatkon vielä hetken aikaa.

NGC 6823 – 4.5" SkyQuest @ 114x: Vaisu, keskellä kolme 9 magnitudin tähteä jonossa.

Messier 27 –  4.5" SkyQuest @ 261x: Upea jo pienellä suurennoksella. Barlowin kanssa peitti  yli 1/3 näkökentästä. Seeing kuitenkin varsin huono, joten suurennos liian suuri. Keskustähti ja kaksi muuta tähteä näkyi sumun sisältä. Varsin tasakirkkauksinen ilman OIII suodinta.

NGC 6885 –  4.5" SkyQuest @ 57x: Kaunis "tuplajoukko". Suurempi kooltaan 15, pienempi keskittynyt suuremman luoteisreunalle kooltaan 5'.

NGC 6940 –  4.5" SkyQuest @ 114x: Upea joukko, syystaivaan NGC 7789. Ainakin 50* 15' x 10' alueella. Elliptinen.

Stock 1 –  4.5" SkyQuest @ 38x:  Näkyy selvästi Uranometrian sivulla 66, muttei ole merkitty tähtijoukoksi. Kooltaan ainakin 30'. Kirkkaimmat tähdet magnitudia 8. Yhteensä ~30*.

Kello lähenteli oli jo 23.30, mutta ajattelin vielä odottaan keskiyöhön, että pääsisin näkemään taivaan ilman katuvaloja. Hetken päästä pilviä rupesi tulemaan itätaivaalta. Kaupungin sammuttaessa valot, SQM-L lukema nousi 0.1 – 0.2 yksikkö riippuen mittauskohdasta. Suuri positiivinen vaikutus oli myös hajavalon vähenemisellä. Ihan mukava pieni sessio ilman mitään suunnitelmaa tai "järkevää" kohdetta. Linnunrata näkyi ihan kohtalaisesti yhtenäisenä mattona delta Aquilaeen saakka.

/Jaakko

Muutamia piirroshavaintoja astrofoxilla Deep Sky tapaamisen jälkeiseltä yöltä. Alkuun näytti oikein lupaavalle mutta sitten sumu nousi todella nopeasti mäen päälle joten jouduin keskeyttämään havainnot noin klo 01.

Harso oli varsin komea ja sivusilmällä erottui myös himmeä galaksirypäs NGC7320. 13.1 mag oli himmein jonka erotin tästä, ulompana olevaa galaksia (13.6) ei löytynyt sitten millään. Syyksi epäilisin pienen pientä sumua joka oli jo nousemassa sillä Stellariumin mukaan C30 viereiset galaksit on mag 15 ja tämän kohteen piirsin aiemmin.

-V

Ihan mahtavaa! Jaakon havaintolistalta on nyt helppo valita kohteita itsekin ensi kerraksi. Jotenkin välillä menee ns. pää jäähän ja on sellainen tilanne, että ei tiedä oikeen mitä katsoisi, varsinkin jos on lähtenyt pikaisesti liikkeelle. Nyt on ainakin vaihtoehtoja!

Ja Villen tuo Stephanin Kvintetti(eikös tuo nyt se ole?) on kyllä aika uskomaton, tuota tosin on turha omaan listaan liittää :cry:

Lainaus käyttäjältä: W1lleM - 05.09.2016, 18:10:22
Muutamia piirroshavaintoja astrofoxilla Deep Sky tapaamisen jälkeiseltä yöltä. Alkuun näytti oikein lupaavalle mutta sitten sumu nousi todella nopeasti mäen päälle joten jouduin keskeyttämään havainnot noin klo 01.

Eikös tuo Astrofox ole muuten 36 tuumainen, eikä 32?

Lainaus käyttäjältä: VeskuP - 05.09.2016, 18:44:02
Ja Villen tuo Stephanin Kvintetti(eikös tuo nyt se ole?) on kyllä aika uskomaton, tuota tosin on turha omaan listaan liittää :cry:

3 kirkkainta galaksia näkyy ainakin 10-senttisellä putkella joten kannattaa ainakin kokeilla!

/Jaakko

Haa!

Andromeda löytyi 114/900/noin 20 peilikaukoputkella ja punapistetähtäimellä, mutta pettymyshän se sumea himmeä läiskä oli. Taidanpa odotella kirkkaampien kohteiden nousua näkyviin.

Laitetaan tänne nyt vielä yksi raportti, saatte sitten saatte muut jatkaa loppukauden :azn:

Date: 5./6.9.2016, 22.20 – 0.42
NE Lim.mag: 5.8 (zenith)
SQM-L: 19.80 (zenith)
Background sky: 5 (average)
Seeing: 5 (average)
Transparency: 5 (average)
Weather: +12 - +8°C, humidity ~90% (@ midnight), 1019 hPa, no wind, cirrus @ 23.30).

Yöksi oli luvattu puolipilvistä ja eilisestä havaintosessiosta painoi väsymys, mutta kun illalla huomasin matalalla taivaalla kasvavan kuunsirpin ajattelin, että pitäähän sitä vielä rykästä kun ehtii. Meillä Suomessa havaintosesonki on jo pelkästään pilvisyyden takia niin lyhyt, että jokainen yö kannattaa kyllä käyttää hyväkseen. Nostin siis illalla ulos jäähtymään 10 tuumaisen GSO:n.

Jonkinlaista havaintosuunnitelmaa piti vielä rustata. Ensimmäisenä tuli mieleen planetaariset sumut ja kävin läpi listani, jossa on kaikki NGC-planetaariset. Valitsin näistä ~10 kohdetta, joita en ollut piirtänyt ja lisäsin ne listaan. Putki olikin jo jäähtynyt riittävästi, joten siirryin etupihalle havaitsemaan.

NGC 6572 (Ophiuchus) – 10" GSO @ 357x: Tähtitaivaan 5. kirkkain planetaarinen Käärmeenkantajassa. Näkyvissä helposti 52-kertaisella suurennoksella tähtimäisenä pisteenä. Pyöreä, ehkä aavistuksen pohjois-etelä suunnassa elliptinen hehku. Ei keskustähteä. Sumun keskustassa näkyy rakennetta, mutta hyvin vaikeasti. Tuntuu, että samaan aikaan näkyy rengasrakenne + kirkkaampaa aluetta keskustan ympärillä. Ei väriä. Kovin pieni planetaarinen ja turhan matalalla. Olisi kaivannut lisää suurennosta (= parempaa seeingiä).
(http://www.kolumbus.fi/jaakko.saloranta/Deepsky/NGC/NGC6572.png)

NGC 6058 (Hercules) – 10" GSO @ 357x: Hauska planetaarinen. Sopivalla suurennoksella UHC-filtterillä näkyy pyöreä planetaarinen ilman keskustähteä. Ilman filtteriä näkyy magnitudin 13.8 keskustähti ja ajoittain ei planetaarista ollenkaan. Yllättäen siis keskustähti häviää näkyvistä kun UHC on käytössä (yön tunteina tämä taisi olla jotenkin veikeää...). Suurella suurennoksella näkyi rengasrakenne ja sen ympärillä NGC 40:n muistuttavat kirkastumat.
(http://www.kolumbus.fi/jaakko.saloranta/Deepsky/NGC/NGC6058.png)

NGC 6765 (Lyra) – 10" GSO @ 357x: Tämän kanssa raavittiinkin sitten hetki päätä. Nyt kun jälkeenpäin katsoo valokuvaa kohteesta ymmärrän miksi ja tiedän miksi en ole kohdetta ennen piirtänyt. Sumun keskustassa näkyi kaksi kirkastumaa, jossa pohjoisemman kärjessä oli tähtimäinen kirkastuma/tähti. Kirkastumia ympäröi OIII filtterillä pyöreähkö halo. Todella vaikea hahmottaa mitä kohteesta todellisuudessa näkyy. DSA:sta kun katsoo niin kaikkien havaitsijoiden piirroksetkin ovat melkoisen erilaisia!
(http://www.kolumbus.fi/jaakko.saloranta/Deepsky/NGC/NGC6765.png)

Minkowski 1-92 (Cygnus) – 10" GSO @ 357x: Klassikko protoplanetaarinen Joutsenessa. Sitten taas jouduin pähkäilemään, että mitä näkyy ja mitä ei. Kohde näkyy helposti pienelläkin kaukoputkella ja suurennoksella, mutta yksityskohdat ovat haastavampia.
Pienellä suurennoksella näyttää "kumppanitähden" kanssa tavalliselta kaksoistähdeltä. Magnitudin 10 tähti löytyy sumusta itään. Suurella suurennoksella näkyy "jalanjälki", josta muistaakseni löytyy osuva Arto Oksasen valokuva Risto Heikkilän Syvä Taivas-kirjasta.
Näkökentässä kohde näyttääkin hieman jalanjäljeltä, tosin kaakkoiskirkastuma on huomattavasti toista osaa himmeämpi. Kirkkaampi komponentti näytti myös hieman kirkkaammalta lähellä keskustaa. Himmeä tähti näkyi ajoittain planetaarisen pohjoispuolella. Aavistelin myös jonkinlaista kirkastumaa sumukomponenttien välissä, mutta nyt kun valokuvista kohdetta tarkastelee niin en pidä näkymää kovin todennäköisenä. Täytyy vielä palata kohteeseen. Tästä olisi myös mukava nähdä kunnon amatöörin ottama valokuva!
(http://www.kolumbus.fi/jaakko.saloranta/Deepsky/Extra/Mink1-92.png)

PK 64+ 5.1 / Campbell's Hydrogen Star (Cygnus) – 10" GSO @ 357x: Toinen ikuinen (tai itkuinen...) klassikko. Kohde löytyi nopeasti, mutta tunnistaminen kesti hetkisen. Kokeilin UHC ja OIII filttereitä, mutta kumpikaan ei kirkastanut yhtäkään alueen kolmesta magnitudin 11 tähdestä. Hämärästi rupesin muistelemaan, ettei OIII kohteesta taida paljon tullakaan. Suurella suurennoksella erotin kohteesta keskustähdet ja sitä ympäröivän tasakirkkauksisen halon.  Väriltään kohde tuntui olevan hieman oranssi.
(http://www.kolumbus.fi/jaakko.saloranta/Deepsky/Extra/Pk%2064%2B5.1.png)

NGC 6842 (Cygnus) – 10" GSO @ 357x: Helposti näkyvissä. OIII filtterillä pyöreä, diffuusi hehku ilman yksityiskohtia. Muistelin tätä vaikeammaksi kohteesi, mutta saatoin sekoittaa NGC-numeron toiseen kohteeseen (= NGC 6846).
(http://www.kolumbus.fi/jaakko.saloranta/Deepsky/NGC/NGC6842.png)

Messier 57 (Lyra) – 10" GSO @ 357x: Palasin jälleen takasin Rengassumuun ja lähinnä sen keskustähteen. Havaitsin kohdetta ehkä 15 minuuttia ja sen aikana kahdesti olin havaitsevinani sumun keskellä tähtimäisen kirkastuman (keskustähti). Ottaen huomioon, etten nähnyt lähistöltä yhtään magnitudin 15 tähdeä niin en pidä havaintoa kovinkaan luotettavana. Samoin - jälleen - jäi vahvana mieleen tunne, että suurennos oli liian pieni. En vain viitsinyt lähteä sisälle etsimään 4 tai 6 mm Orthoa ja 3x Barlowia.

NGC 7026 (Cygnus) – 10" GSO @ 357x: Magnitudin 10 tähden länsipuolella oleva "laatikko". En saanut tästäkään kohteesta oikein kunnolla selvää ja näkymä vaikutti jotenkin puuroiselta. Hetken havaittuani päätin lopettaa ja huomasin taivaalla yläpilveä juuri Joutsenen kohdalla.

Ilmankosteus oli havaintojen lomassa noussut selvästi ja kaukoputken pintakin tuntui märältä. Hieman ennen puolta yötä hengityskin jo höyrysi ja se on yleensä hyvä merkki, että kannattaa mennä takaisin sisälle. Rupesin valmistelemaan sisälle lähtöä. Taivas oli eiliseen verrattuna aavistuksen verran huonompi, Seeing parempi, mutta kostetta enemmän ilmassa. Piirroksia yritän lisäillä kun saan ne joskus skannattu.

/Jaakko

Muoks. piirrokset lisätty.

Minä keskityn tuohon ensimmäiseen listaan jotka olet nähnyt pienellä putkella 115x suurennoksella. Nuo 357x kohteet taitavat olla minulle ja putkelleni liian vaativia kohteita. Kiitos Jaakko!
Ps. Kiva huomata, että täällä visuaali havaintojen puolellakin on kiinnostus lisääntymässä.

Lainaus käyttäjältä: VeskuP - 05.09.2016, 18:44:02
Ihan mahtavaa! Jaakon havaintolistalta on nyt helppo valita kohteita itsekin ensi kerraksi. Jotenkin välillä menee ns. pää jäähän ja on sellainen tilanne, että ei tiedä oikeen mitä katsoisi, varsinkin jos on lähtenyt pikaisesti liikkeelle. Nyt on ainakin vaihtoehtoja!

Ja Villen tuo Stephanin Kvintetti(eikös tuo nyt se ole?) on kyllä aika uskomaton, tuota tosin on turha omaan listaan liittää :cry:

Sehän se, himmeä ja pieni se kyllä oli foxillakin katsoessa. Jaakon mainitsemat 3 on vielä mahdollisia pienemmilläkin tööteillä jos vain havaintopaikka on pimeä ja läpinäkyvyys hyvä. Myös siinä vieressä on tuo C30, se on paljon kirkkaampi.

Lainaus käyttäjältä: Saloja - 05.09.2016, 19:21:54
Eikös tuo Astrofox ole muuten 36 tuumainen, eikä 32?
/Jaakko

Niinpäs muuten onkin, printtasin olevinaan oikeilla spekseillä olevia havaintolomakkeita mutta tuo jäi kummittelemaan sinne. Pitääpä seuraavaan erään korjata. :smiley:

-V

Lainaus käyttäjältä: blaatu - 06.09.2016, 01:20:23
Haa!

Andromeda löytyi 114/900/noin 20 peilikaukoputkella ja punapistetähtäimellä, mutta pettymyshän se sumea himmeä läiskä oli. Taidanpa odotella kirkkaampien kohteiden nousua näkyviin.

Hmmm... Olisiko kollimoinnissa, havaintopaikassa tai kelissä jotain vikaa. Aika korkeallahan tuo Andromeda nimittäin nyt on, ja eilen mukavasti näkyi jo ihan pilipali 16x30 monokulaarilla. Ei nimittäin ihan hirveästi ole kirkkaampia syvän taivaan vaihtoehtoja jäljellä.

Lainaus käyttäjältä: W1lleM - 06.09.2016, 17:04:03
Sehän se, himmeä ja pieni se kyllä oli foxillakin katsoessa. Jaakon mainitsemat 3 on vielä mahdollisia pienemmilläkin tööteillä jos vain havaintopaikka on pimeä ja läpinäkyvyys hyvä. Myös siinä vieressä on tuo C30, se on paljon kirkkaampi.

-V

En usko että voin tuota tästä omalta pihalta nähdä nuo kun esim. M 101 on jo ihan rajoilla. Pari viikkoa ja P-Karjala odottaa ja sysipimeys :grin:

Lainaus käyttäjältä: VeskuP - 06.09.2016, 20:13:27
En usko että voin tuota tästä omalta pihalta nähdä nuo kun esim. M 101 on jo ihan rajoilla. Pari viikkoa ja P-Karjala odottaa ja sysipimeys :grin:

Siinä tapauksessa ei muuta kuin seuraavan kokoontumisen yhteydessä Astrofoxin kimppuun. :smiley:

En usko että kollimointi voi vaikuttaa niin paljoa, ellei siis ole aivan totaalisen pielessä, ettei M31 näkyisi järkevästi. Se on kuitenkin hyvin kirkas ja helppo erottaa galaksiksi pienelläkin putkella.
Mitä suurennusta blaatu käytit? Kannattaisi käyttää alkuun mahdollisimman laajaa, ettei vain olisi käynyt niin että havaitsija katsoo galaksin keskustaa muttei hahmota että todellisuudessa kohde jatkuu ympäristöön paljon laajemmalle alueelle. Kannattaa koittaa vaikkapa kiikareilla.

Myöskin pitää muistaa ettei ihmissilmä ole kovinkaan hyvä havaintoväline jos valonkeräyskykyä ajatellaan. Suurin osa syvän taivaan kohteista ovat himmeitä läiskiä ja niiden yksityiskohtien erottamiseen tarvitaan pimeä taivas sekä paljon harjoitusta katsomistekniikan parissa.

-V

Hienoja visuaalihavaintoja erityisesti Jaakolta, kiitos kirjoittamisesta/kirjaamisesta tänne!  :smiley:

8-9/9 2016 klo 02.00-03.20 Akaa ( Viiala) N270/1350 lämpötila +9 astetta. Kosteutta oli ilmassa paljon mutta kohtalaisen hyvin putkella sentään näki katsella seuraavia kohteita; M31+M32+M110, M33, 1664 OC, 1582 OC, M36, M37, M38, 1907 OC, Per kaksoistähtijoukko 884+869, St-2 OC. Sitten alkoi tulla usvaa ja ohutta pilveä joten Cr 33 ja Cr 34 kohteiden löytymisestä en ole varma. Jotain näin mutta en tiedä kumpi se edellisistä oli vai oliko jotain ihan muuta, lisäksi olisi vielä pitänyt olla jonkun tekemä piirros em. Cr kohteista. Otin kartaksi vain Pocket Sky Atlaksen takin taskuun mutta nyt pitää ryhdistäytyä ja laatia etukäteen kunnollinen luettelo jokaisessa eri tähdistössä olevista kohteista, eikä vain sännätä ulos ja vasta siellä tiirata kartasta mitä oikein katselisi. Vein koiran tämän jälkeen yölenkille ja sumua oli silloin jo aika paljon. Näin tällä kertaa.

Pekka

Lainaus käyttäjältä: Pekka Lehtelä - 09.09.2016, 19:30:03Sitten alkoi tulla usvaa ja ohutta pilveä joten Cr 33 ja Cr 34 kohteiden löytymisestä en ole varma. Jotain näin mutta en tiedä kumpi se edellisistä oli vai oliko jotain ihan muuta, lisäksi olisi vielä pitänyt olla jonkun tekemä piirros em. Cr kohteista.

Pocket Sky Atlakseen on nämä merkitty vähän väärin, vanhassa Uranometriassa näyttäisi nämä sentään olevan oikein. Tässä on myös hyvä muistaa, että Per Collinder itsekin sössi näiden kohteiden kanssa.

Collinder 32 JA Cr 33 = IC 1848. PSA:ssa on muuten merkitty ylimääräisenä tuo Collinder 33 tuolle karttalehdelle.

Collinder 34 = tähtirypäs sumukompleksin itäreunalla. Kohde ei välttämättä ole avonainen tähtijoukko. Tämä on oikein merkitty PSA:n.


/Jaakko

No ei sitten ihme Jaakko, että olin vähän eksyksissä. Pitääkin katsoa Uranometriasta tarkka paikka ja yrittää etsiä uudestaan niin eiköhän tuo löydy. Kiitos taas neuvoista Jaakko!

Laitetaanpa tähän ketjuun hieno juttu visuaalihavaitsemisen iloista:
http://yle.fi/uutiset/avaruutta_piirtava_pekka_nain_tunnen_olevani_osa_kosmosta/9152561

Lainaus käyttäjältä: einari - 12.09.2016, 20:22:16
Laitetaanpa tähän ketjuun hieno juttu visuaalihavaitsemisen iloista:
http://yle.fi/uutiset/avaruutta_piirtava_pekka_nain_tunnen_olevani_osa_kosmosta/9152561

Linkin takaa löytyy hieno tarina.

Lainaus käyttäjältä: Saloja - 11.09.2016, 12:48:49
Pocket Sky Atlakseen on nämä merkitty vähän väärin, vanhassa Uranometriassa näyttäisi nämä sentään olevan oikein. Tässä on myös hyvä muistaa, että Per Collinder itsekin sössi näiden kohteiden kanssa.

Collinder 32 JA Cr 33 = IC 1848. PSA:ssa on muuten merkitty ylimääräisenä tuo Collinder 33 tuolle karttalehdelle.

Collinder 34 = tähtirypäs sumukompleksin itäreunalla. Kohde ei välttämättä ole avonainen tähtijoukko. Tämä on oikein merkitty PSA:n.


/Jaakko

Taitaa minulla olla Jaakko alkavaa dementiaa kun muistin päivän tämän sinun kirjoituksen jälkeen, että minullahan on hyllyssä vuonna 2007 ostamani kirja "Star Clusters" tekijöinään Brent A. Archinal & Steven J. Hynes. Tässä kirjassa on aika pitkä juttu Collinderin sekoiluista em. kohteiden suhteen. Asia on juuri niin kuin kirjoitit, enkä sinun tieto tason tuntien hetkeäkään epäillyt, ettei asia niin olisi. Kirjassa on kolme IC 1848  kohteesta Barnardin ottamaa valokuvaa joista kohteiden paikat selviää. En ole vielä verrannut Uranometrian infoa näihin kuviin mutta teen sen lähipäivinä, koska tämä on aika mielenkiintoinen juttu. Itseäni ajatellen tämän siitä saa kun on "kotiläksyt" omalta osaltani osin tekemättä, mutta tämä juttu antaa uutta intoa tekemään nekin ennen kuin ryntää pihalle putken äärelle ilman mitään huolellisesti etukäteen tehtyä tiedon hakua havainto kohteista.

Pekka

Piirtelyt alootettu tälle kautta! :tongue: Kuvata ei oikein viitsinyt mitään, koska kuu. Päätin siis taas sutata paperia parin kraaterin verran. Ensin piti vain väsätä tummennuskalvosta väliaikainen kuusuodin, koska sellaista minulla ei sattuneesta syystä vielä ole... :rolleyes: Ja se on ihan must eli mast tällä putkella. Ja ei kun piirtelemään. Kohteeksi valikoitui tämä kraaterirypäs lounaisreunalla, eli Phocylides, Nasmyth, Wargentin ja Schickard. Taas olisi ehkä saanut olla enemmänkin suurennosta... Karvan verran vajaan tunnin tuohon kului aikaa... tai sen verran sitä oli mahdollisuus käyttää. Sitten tuli puu eteen. Pilviäkin meni kuun editse jatkuvalla syötöllä, mutta olivat niin ohutta sorttia, ettei tuosta mitään haittaa ollut. Olisiko jopa seeing vähän parantunut kun kuu oli pilven takana.

Mutta joo, aika suttura tuli taas. :rolleyes:

(https://c3.staticflickr.com/9/8380/29399284570_60c14cecee_z.jpg)

Phocylides, Nasmyth, Wargentin ja Schickard.
14.9.2016, 22:25 - 23:21.
SW Skyliner 350P Flextube. (355/1650)
Baader zoom-okulaari 8-24 mm (8 mm)
DIY-kuusuodin :cool:

Lainaus käyttäjältä: Oskari - 15.09.2016, 07:59:47
Piirtelyt alootettu tälle kautta! :tongue: Kuvata ei oikein viitsinyt mitään, koska kuu. Päätin siis taas sutata paperia parin kraaterin verran. Ensin piti vain väsätä tummennuskalvosta väliaikainen kuusuodin, koska sellaista minulla ei sattuneesta syystä vielä ole... :rolleyes: Ja se on ihan must eli mast tällä putkella. Ja ei kun piirtelemään. Kohteeksi valikoitui tämä kraaterirypäs lounaisreunalla, eli Phocylides, Nasmyth, Wargentin ja Schickard. Taas olisi ehkä saanut olla enemmänkin suurennosta... Karvan verran vajaan tunnin tuohon kului aikaa... tai sen verran sitä oli mahdollisuus käyttää. Sitten tuli puu eteen. Pilviäkin meni kuun editse jatkuvalla syötöllä, mutta olivat niin ohutta sorttia, ettei tuosta mitään haittaa ollut. Olisiko jopa seeing vähän parantunut kun kuu oli pilven takana.

Mutta joo, aika suttura tuli taas. :rolleyes:

(https://c3.staticflickr.com/9/8380/29399284570_60c14cecee_z.jpg)

Phocylides, Nasmyth, Wargentin ja Schickard.
14.9.2016, 22:25 - 23:21.
SW Skyliner 350P Flextube. (355/1650)
Baader zoom-okulaari 8-24 mm (8 mm)
DIY-kuusuodin :cool:

Hieno Kuupiirros, Oskari!

Näitä täällä julkaistuja havaintoja toivoisi näkevänsä myös Taivaanvahdin puolella! Taivaanvahti on keskitetty arkisto, josta havainnot löytyvät helposti vielä vuosienkin kuluttua.

Mutta oikein ilahduttavaa nähdä, että visuaalihavaitseminen ja piirtäminen vielä kiinnostaa!

https://www.taivaanvahti.fi/ (https://www.taivaanvahti.fi/)

Terveisin,

Juha

Kiitos vaan!  :smiley: Juu, kyllähän tämä havaintojen piirtely mukavaa puuhaa on. Taivaanvahtiin laitan tämän luonnollisesti kunhan ehdin. :smiley:

Miten ihmeessä voit piirtää tuon alle tunnissa, pari tuntia ainakin menisi itseltä :angry: Todella hieno on kyllä piirros!!!!! Tottakai kun itse voisi tänään havainnoida niin ihan on pilvessä taivas :realmad:

No kun se puu oli tulossa eteen... :cheesy: Kiitos Veskullekin kommentista! :smiley:

Hieno kuupiirros! Se on kyllä hyvä motivaatio jos meinaa kohde painua jonkin maanpäällisen taakse. Alkaa kynä sauhuamaan äkkiä. :azn:

-V

Kiitoksia Villellekin! :smiley:

Kehtaakohan tätä ees tänne laittaa... Kokeilinpa eilen illalla sitten täyttäkin kuuta nopsasti piirrellä. :rolleyes: Piti kaivaa pikkubresseri kaapin perältä, että sai sopimaan kerralla näkökenttään. No, ihan liikaa yksityiskohtiahan siinä on piirrettäväksi ainakin tällä mun suttutekniikalla. :shocked: Voisi olla helpompi piirrellä valkoisella liidulla mustalle kartongille... Tai miksei näinkin mene, jos vain jaksaisi pidempään istuskella. Sää oli oikein hyvä kuun havainnointiin koko illan tällä suurennoksella (x40). Loppupuolella näytti vähän jotain utua tulevan kuun eteen, mutta eipä haitannut.

Mutta siis sellainen. Onneksi kuuta ei vielä niin hyvin tunne, ettei vaivaa vaikka joku mare olisikin vähän väärässä paikassa - tai puuttuisi kokonaan. :tongue: Kuvasta poiketen taivas oli oikeasti tumma. :azn:

(https://c1.staticflickr.com/9/8186/29606766912_cbc2cb9120.jpg)
15.9.2016, 22:26 - 23:42
Bresser Pluto. (114/500)
SW 2x barlow
SW 25 mm okulaari
DIY-kuusuodin

Tämmöinenhän sitä pitää olla jokaisella itseaan kunnioitettavalla havaitsijalla (tuolla tosin puhutaan myös kuvauksesta mutta harvinaista nykyään okulaarin läpi kuvaaminen):
http://www.apm-telescopes.de/en/mechanical-accessories/focuser-accessories/focusers/rotarion-the-first-automatic-eyepiece-wheel-complete-system.html?info=338440
Eikä maksa paljon...

Lainaus käyttäjältä: einari - 19.09.2016, 11:43:04
Tämmöinenhän sitä pitää olla jokaisella itseaan kunnioitettavalla havaitsijalla (tuolla tosin puhutaan myös kuvauksesta mutta harvinaista nykyään okulaarin läpi kuvaaminen):
http://www.apm-telescopes.de/en/mechanical-accessories/focuser-accessories/focusers/rotarion-the-first-automatic-eyepiece-wheel-complete-system.html?info=338440
Eikä maksa paljon...

"The eyepiece change made easy" Tosin ei lue että olisi halpa :grin: Minut voi palkata tuolla rahalla ainakin yhdeksi kaudeksi vaihtamaan okulaareja, tarkentaminen ja huonot jutut kuuluvat samaan hintaan :wink:

Kävinpä tänään kirjastossa lukemassa uutta S&T-lehteä ja siinä oli aika kiehtova artikkeli visuaalihavaitsemisesta Mount Wilsonin 100-tuuman Hooker-teleskoopilla (en tiedä olenko valumassa pikkuhiljaa väärälle puolelle...).
No kiinnostavina yksityiskohtina että 'okulaarina' oli 6" Meade-linssiputki (ja toisena vielä toinen 5-tuumainen), jotta visuaalisesti pystyi katsomaan inhimillisillä korkeuksilla ja aukkosuhdekin oli pienempi + pystyi käyttämään normi-okulaareja.
Kiinnostavaa oli myös kohdelistan kuvaukset, ilmeisesti keli ei ollut häävi kun M57:n keskustähdestä ei ollut kuin aavistus.
Mutta värejä sentään näkyi usemmasta kohteesta.
Ja mikä parasta, suunnilleen kuka tahansa (edellyttäen että lompakossa riittää valuuttaa) voi varata havaintoaikaa.
Tosin $2700/puoli yö ja $5000/koko yö.
https://www.mtwilson.edu/100in.html

Lainaus käyttäjältä: Oskari - 15.09.2016, 07:59:47
Mutta joo, aika suttura tuli taas. :rolleyes:

(https://c3.staticflickr.com/9/8380/29399284570_60c14cecee_z.jpg)

Phocylides, Nasmyth, Wargentin ja Schickard.
14.9.2016, 22:25 - 23:21.
SW Skyliner 350P Flextube. (355/1650)
Baader zoom-okulaari 8-24 mm (8 mm)
DIY-kuusuodin :cool:

Hieno piirroshan tuo on, minä en saisi edes puolessa vuodessa tehtyä tuollaista.

Pekka

Kiitoksia! Kyllä se pitää yrittää muutaman tunnin aikana jos meinaa. :cheesy: Maisemat muuttuu kuitenkin koko ajan. :smiley:

Palasin todella antoisalta havaintoreissultani P-Karjalasta. Perjantai-iltana vesisateen jälkeen taivas oli auki paikkapaikoin noin 25 minuuttia. Saatte arvata, ettei edes kannattanut ruveta virittämään isoa putkea jalustalle, saati sitten kaivaa edes havaintokortteja esiin. Äkkiä heitettiin Tal-1 pihalle ja havainnoimaan. Eipä siitäkään oikeen mitään tullut, mutta perus kohteet ehdittiin enoni kanssa käydä läpi. Ja on kyllä mahtava paikka kun ei ole valosaastetta juuri yhtään. Andromedan galaksistakin erottui rakenteita, eikä ollut vaan se perus ututäplä :wink:

Lauantaina ei sitten taivas auennut ollenkaan, ja putket vaan nökötti ulkona pihan koristeena. Joskus kahdelta menin nukkumaan todella pettyneenä. No kuitenkin ison putken huoltoon jäi aikaa ja sen kollimointikin onnistui loistavasti. Samaten Tal-1:n korjaus ja kollimointi onnistui sekin yli odotusten.

Ehkä sitten ensi vuonna :realmad:

Mahtaako andromeda näkyä 120 linssillä mitenkään ? yritin 32mm okulla haravoida mutta en löytänyt tai sitten löysin mutta en vain huomannut ?

Lainaus käyttäjältä: jperala - 01.10.2016, 22:45:52
Mahtaako andromeda näkyä 120 linssillä mitenkään ? yritin 32mm okulla haravoida mutta en löytänyt tai sitten löysin mutta en vain huomannut ?

Vastaus on kyllä sillä se näkyy minun 9x50 kulmaetsimelläkin ihan helposti. Hommaa punapiste-etsin tai optinen suora- tai kulmaetsin niin auttavat paljon kohteiden löytymisestä. Pienempää kuin 8x50 ei kannata ostaa ja kulmaetsin vaatii sen punapiste-etsimen avuksi mutta optinen suora etsin taas välttämä ei. Right-Angle kulmaetsimessä kuva on samoin päin kuin kartassa ja eikä tarvitse niska väärässä katsella etsimestä mutta tämäkin on niitä makuasioita. Ilman etsintä on aika vaikea löytää mitään kohdetta.

Pekka
Ps. Tarkoitit varmaan Andromedan galaksia M 31?

Lainaus käyttäjältä: jperala - 01.10.2016, 22:45:52
Mahtaako andromeda näkyä 120 linssillä mitenkään ? yritin 32mm okulla haravoida mutta en löytänyt tai sitten löysin mutta en vain huomannut ?

Just pakkasin tavarat kasaan, ja kannoin ulkoa sisälle. Pekka tuossa mainitsikin myös tuosta jo. Olet kyllä vaan haravoinut väärästä paikasta... Minulla on tuollainen 9x50 suora etsin, ja siinä se kyllä oikeen hyppäsi silmille. Uutta yritystä vaan kehiin, kyllä se löytyy. Joskus kannattaa lähteä liikkelle aivan eri suunnasta kuin edellis kerralla, sekin on joskus auttanut. Muistaakseni itse etsin sitä kerran yli tunnin :wink:

Toissa yönä katselin andromedaa ensin 12x50 kiikarilla ja myöhemmin noin 45x114 kaukoputkella. Kiikarilla se näkyi kirkkaanpana?

Lainaus käyttäjältä: VeskuP - 02.10.2016, 01:55:59
Just pakkasin tavarat kasaan, ja kannoin ulkoa sisälle. Pekka tuossa mainitsikin myös tuosta jo. Olet kyllä vaan haravoinut väärästä paikasta... Minulla on tuollainen 9x50 suora etsin, ja siinä se kyllä oikeen hyppäsi silmille. Uutta yritystä vaan kehiin, kyllä se löytyy. Joskus kannattaa lähteä liikkelle aivan eri suunnasta kuin edellis kerralla, sekin on joskus auttanut. Muistaakseni itse etsin sitä kerran yli tunnin :wink:

Tunti tuli myös haettua, varmuuden vuoksi useasta eri kohtaa... ei napannut :) juu ja tarkoitan M31. Mirachia yritin käyttää lähtökohtana, mutta voi olla mahdollista että sekin oli väärä, oli sen verran pilkkuja taivaalla :)

Lainaus käyttäjältä: jperala - 02.10.2016, 08:01:36
Tunti tuli myös haettua, varmuuden vuoksi useasta eri kohtaa... ei napannut :) juu ja tarkoitan M31. Mirachia yritin käyttää lähtökohtana, mutta voi olla mahdollista että sekin oli väärä, oli sen verran pilkkuja taivaalla :)

No höh. Eikun uutta yritystä kehiin tosiaan. Siitä Mirachista myös itse lähden ja siitä "ylöspäin" on seuraavaksi tähti myy Andromeda(mitenhän tuo nyt sitten kirjoitetaan), ja siitä sama matka samalla linjalla sinne ylös löytyy M31.

Eilen olin taas muutaman tunnin putken ääressä ja kyllä taas tuli selville etten vaan osaa katsoa siihen etsinputkeen jostain syystä. Helpoimmat kohteetkaan eivät löytyneet jostain syystä... Santelin kanssahan olen luovuttanut jo ajat sitten ja käytän siinä ainoastaan punapiste etsintä ja seuraava tapaa:

Katson kohteen paikan kartasta verrattuna muutamaan kohdistustähteen, näiden tähtien ja niiden geometristen kuvioiden/suorien avulla suuntaan punapistetähtäimen siihen pisteeseen. Viimeksi tällä tavalla 9/10 kohteesta oli 24 millisen hyperionin kentässä kun katsoin okulaariin(Oliko jopa Ville joka epäili tätä tapaa toisessa ketjussa :wink:). Niin ja sitäpaitsi se 1/10 oli sellainen mitä ei voinut nähdä :grin:

No koko alkuyö oli tosiaan mennyt pilalle kun jumppasin siellä etsimen takana ja alkoi melkein hermot jo menemään. No Stefanin kvintetistä oli aikaisemmin puhetta ja ajattelin yrittää sitä. No taas jouduin tilanteeseen etten tiedä minne putki näyttää, mutta lopulta löysin valitsemani kaksi kohdistustähteä eta Pegasin ja pii Pegasin väliseltä linjalta.

Katsoin kännykän karttaohjelmasta reittiä ja yritin löytää perille, mutta eksyin monta kertaa reitiltä. Lopulta olin taas melkein luvuttamassa, mutta muistin että kännykässä on myös ladattuna Triatlas. Se oli lopulta pelastukseni, sillä siinä saa kartan käännettyä peilikuvaksi ja zoomattua aivan kuten näkymä okulaarissa. Oli suorastaan mahtavaa ja todella helppo seurata reittiä puhelimesta. Tähti tähdeltä pääsin perille, mutta aika huonolta näytti, mitään ei näkynyt. Sitten huomasin okulaarissa todella kirkkaan galaksin okulaarin vasemassa alakulmassa(pohjoinen siis ilmeisesti vasemmalla). No sehän olikin NGC 7331! Piirtää tuhersin siitä kuvan ja sitten siirryin kvintetin kimppuun. Ei kyllä kovin hyvin mitään näkynyt ja vaikeaa oli muutenkin, kun piti oikeaa silmää pitää kiinni koko ajan jos ei katsonut okulaariin. Sen varran hajavaloa on havaintopaikassani. Sain jotain paperillekin, mutta aika huonoa tosiaan oli, ja alkoi kyllä olla näkyminen sitä ja tätä, ehkä silmät tekivät jo tepposet jatkuvasta tihrustamisesta. Kuitenkin löysin kohteen tai ainakin paikan, joten loppu hyvin kaikki hyvin.

Laitan kuvat myöhemmin tänne kunhan ehdin...

Lainaus käyttäjältä: VeskuP - 02.10.2016, 10:22:48
No höh. Eikun uutta yritystä kehiin tosiaan. Siitä Mirachista myös itse lähden ja siitä "ylöspäin" on seuraavaksi tähti myy Andromeda(mitenhän tuo nyt sitten kirjoitetaan), ja siitä sama matka samalla linjalla sinne ylös löytyy M31.

Eilen olin taas muutaman tunnin putken ääressä ja kyllä taas tuli selville etten vaan osaa katsoa siihen etsinputkeen jostain syystä. Helpoimmat kohteetkaan eivät löytyneet jostain syystä... Santelin kanssahan olen luovuttanut jo ajat sitten ja käytän siinä ainoastaan punapiste etsintä ja seuraava tapaa:

Katson kohteen paikan kartasta verrattuna muutamaan kohdistustähteen, näiden tähtien ja niiden geometristen kuvioiden/suorien avulla suuntaan punapistetähtäimen siihen pisteeseen. Viimeksi tällä tavalla 9/10 kohteesta oli 24 millisen hyperionin kentässä kun katsoin okulaariin(Oliko jopa Ville joka epäili tätä tapaa toisessa ketjussa :wink:). Niin ja sitäpaitsi se 1/10 oli sellainen mitä ei voinut nähdä :grin:

No koko alkuyö oli tosiaan mennyt pilalle kun jumppasin siellä etsimen takana ja alkoi melkein hermot jo menemään. No Stefanin kvintetistä oli aikaisemmin puhetta ja ajattelin yrittää sitä. No taas jouduin tilanteeseen etten tiedä minne putki näyttää, mutta lopulta löysin valitsemani kaksi kohdistustähteä eta Pegasin ja pii Pegasin väliseltä linjalta.

Katsoin kännykän karttaohjelmasta reittiä ja yritin löytää perille, mutta eksyin monta kertaa reitiltä. Lopulta olin taas melkein luvuttamassa, mutta muistin että kännykässä on myös ladattuna Triatlas. Se oli lopulta pelastukseni, sillä siinä saa kartan käännettyä peilikuvaksi ja zoomattua aivan kuten näkymä okulaarissa. Oli suorastaan mahtavaa ja todella helppo seurata reittiä puhelimesta. Tähti tähdeltä pääsin perille, mutta aika huonolta näytti, mitään ei näkynyt. Sitten huomasin okulaarissa todella kirkkaan galaksin okulaarin vasemassa alakulmassa(pohjoinen siis ilmeisesti vasemmalla). No sehän olikin NGC 7331! Piirtää tuhersin siitä kuvan ja sitten siirryin kvintetin kimppuun. Ei kyllä kovin hyvin mitään näkynyt ja vaikeaa oli muutenkin, kun piti oikeaa silmää pitää kiinni koko ajan jos ei katsonut okulaariin. Sen varran hajavaloa on havaintopaikassani. Sain jotain paperillekin, mutta aika huonoa tosiaan oli, ja alkoi kyllä olla näkyminen sitä ja tätä, ehkä silmät tekivät jo tepposet jatkuvasta tihrustamisesta. Kuitenkin löysin kohteen tai ainakin paikan, joten loppu hyvin kaikki hyvin.

Laitan kuvat myöhemmin tänne kunhan ehdin...

Pitää tehdä tarkempi toimintasuunnitelma seuraavaan kertaan ja varmistaa että etsitään tosiaan oikeasta paikasta, tuli tutuksi tosiaan se jumppaaminen etsimen takana :)

Minun tyyli on katsoa ensin punapiste-etsimellä sopivan kirkas tähti ja suunnata siihen. Kun sitten mulla on Right Angle kulmaetsin niin näkymä on sama kuin kartassa. Kulmaetsimellä ei tarvitse olla niska väärässä vaan sillä voi katsella ihan rauhassa kuin okulaariin katsoisi ja suurimman osan tähtihyppelystä voi tehdä etsimellä. Ainakin minua kulmaetsin auttoi heti löytämään kohteita paljon paremmin, ensin ostin 9x50 ja sitten 10x60 portaattomasti säädettävällä ristikolla ja vaihdettavalla okulaarilla, jolla ristikon saa myös kokonaan pois, mikä joskus auttaa löytämään kohteen. Etsimet on niin sijoitettu, että molemmat ovat aivan lähellä tarkennuslaitetta jolloin silmää ei tarvitse siirtää kuin vähän niin voi katsoa jompaan kumpaan etsimeen. Vasta aivan lähellä kohdetta aloitan tähtihyppelyn okulaarilla ja aika hyvin on kohteet löytyneet vaikka okulaarinit eivät ole mitenkään laajalla näkökentällä varustetut.

Pekka

Lainaus käyttäjältä: Pekka Lehtelä - 02.10.2016, 13:01:35
Minun tyyli on katsoa ensin punapiste-etsimällä sopivan kirkas tähti ja suunnata siihen. Kun sitten mulla on Right Angle kulmaetsin niin näkymä on sama kuin kartassa. Kulmaetsimellä ei tarvitse olla niska väärässä vaan sillä voi katsella ihan rauhassa kuin okulaariin katsoisi ja suurimman osan tähtihyppelystä voi tehdä etsimellä. Ainakin minua kulmaetsin auttoi heti löytämään kohteita paljon paremmin, ensin ostin 9x50 ja sitten 10x60 portaattomasti säädettävällä ristikolla ja vaihdettavalla okulaarilla jolla ristikon saa myös kokonaan pois mikä joskus auttaa löytämään kohteen. Etsimet on niin sijoitettu, että molemmat ovat aivan lähellä tarkennuslaitetta jolloin silmää ei tarvitse siirtää kuin vähän niin voi katsoa jompaan kumpaan etsimeen. Vasta aivan lähellä kohdetta aloitan tähtihyppelyn okulaarilla ja aika hyvin on kohteet löytyneet vaikka okulaarinit eivät ole mitenkään laajalla näkökentällä varustetut.

Pekka

Kulmaetsin on kyllä ollut vahvassa harkinnassa, on vain ollut muuta menoa esim: auton vaihtoa niin ei ole ehtinyt keskittymään leluihin :)

Viime yönä tuli havaittua jo hieman paremmasta paikasta ja kelikin oli varsin kohtuullinen. Sääjumalille kiitos, ettei reposia tullut. Tässä lyhyesti havaitut kohteet.

Date: 1./2.10.2016
NE Lim.mag: 7.0 (zenith)
SQM-L: 21.40 (zenith)
Background sky: 7/10 (fairly good)
Seeing: 7/10 (fairly good)
Transparency: 7/10 (fairly good)
Weather: +9°C - +2°C, humidity 74-90%, 1010 hPa, W wind 3-8 m/s, clear.

Palomar 10  – 10" GSO @ 357x: Käytin runsaasti aikaa kohteen etsimiseen ja yrityksistä huolimatta se ei näkynyt. Varmistin vielä valokuvasta, että katsoin juuri oikeaan paikkaan, mutta ei kun ei. Yö ei alkanut kovin hyvin kun heti ensimmäinen kohde jäi näkemättä. Taivaalla tosin oli hieman pilveä, joten menin vielä hetkeksi sisälle odottamaan, että taivas selkeää kunnolla.

Messier 57 (Lyra) – 10" GSO @ 357x: Jälleen Rengassumun keskustähden kimpussa hämäränäköä odotellessa. Tällä kertaa onnistuin kun onnistuinkin tähden näkemään! 357-kertaisella suurennoksella sumun keskellä näkyi vain ajoittain himmeä tähtiä. Nyt sumun vierestä näkyi myös varsin helposti magnitudin 15.3 tähti, joka kotipihalta jäi näkemättä. Ensimmäistä kertaa näin keskustähden alle 30-senttisellä kaukoputkella.

NGC 6826 (Cygnus) – 10" GSO @ 357x + OIII: Tällä kertaa ei itse sumun rakenteet kiinnostaneet niinkään paljon vaan keskityin havaitsemaan kohteen ulompaa haloa. Suurella suurennoksella sisähalon ympärillä näkyikin ~2' kokoinen rengas. Ulomman renkaan reunalla olin näkevinäni myös yhden kirkastuman, mutten ollut varma oliko kyseessä tähti vain joku muu yksityiskohta.

IC 4677 (Draco) – 10" GSO @ 357x + OIII: Lähes syntisen helposti näkyvissä OIII filtterillä.  Elliptinen hehku NGC 6543:n ja magnitudin 10 tähden välissä.

NGC 7027 (Cygnus) – 10" GSO @ 357x + OIII: Todella erikoisen näköinen planetaarinen. Keskustähteä ei näkyvissä. Kirkastuma planetaarisen länsipuolella. Piirroksen kanssa meinasi mennä hermot.

NGC 6888 (Cygnus) – 10" GSO @ 78x + OIII: Pysädyin kohteeseen matkalla planetaariseen ja olipa upea ilmestys. Tuttu C-muoto näkyvissä jo ilman filtteriä. Keli oli riittävän hyvä, että kykenin seuraamaan himmeitä sumujänteitä laidasta laitaan, jolloin koko sumu muodosti ympyrän.

Veil Nebula (Cygnus) – 10" GSO @ 52x + OIII: Hairahdin kohteeseen matkalla kohti PK 80-6.1:ta ja se kannatti. Suorastaan tyrmäävä! Kykenin näkemään kaikki Uranometriassa näkyvät kohteen osat ja yhteensä laskin, että näin ainakin 17 yksittäistä osaa Harsosumusta! Tavallisesti tulee vain katsottua kirkkaimmat osat NGC 6960 ja NGC 6992-5, mutta kannattaa todellakin etsiä sumun himmeämpiäkin säikeitä. Erityisesti NGC 6992 oli upean "kuitumainen".

Kts: http://www.astronomy-mall.com/Adventures.In.Deep.Space/Veil.big.jpg
-> Kuvassa näkyvistä komponenteista jäi näkemättä ainoastaan "B". Hyvä suoritus sinänsä, ettei minulla ollut käytössä Uranometriaa tarkempaa karttaa.

PK 80-6.1 / Egg nebula (Cygnus) – 10" GSO @ 357x: Kirkas, kaksiosainen protoplanetaarinen sumu. Pohjoinen komponentti kirkkaampi.

NGC 7026 (Cygnus) – 10" GSO @ 357x: Pieni, mutta kirkas. Kaksi erillistä komponenttia, keskustähteä ei näkyvissä. Näytti nimensä mukaisesti juustohampurilaiselta ja taisi allekirjoittaneella oli jo hieman nälkäkin kohdetta havaitessa.

Palomar 1 (Cepheus) – 10" GSO @ 357x: Sain kohteen vihdoin havaittua ainakin 10 vuoden yrittämisen jälkeen. Erittäin himmeä, lähes tähtimäinen sumu(kirkastuma) Otava-muotoisen asterismin päässä. Oletin helpommaksi, mutta olikin hyvin vaikea. Näkyi 20% ajasta syrjäsilmällä.

Abell 6 (PK 136+ 4.1) + HFG 1 – 10" GSO @ 357x + OIII: Abell 6 oli kohtalaisen vaikea, pyöreä hehku ilman yksityiskohtia. Kohteen kyljessä sijaitseva magnitudin 6 tähti [HD 18137] tuntui aina häikäisevän silmään vaikka käytössä oli OIII ja yritin tunkea tähteä aina näkökentän ulkopuolelle.

HFG 1: Hyvin himmeä, kookas ja epäsäännöllinen hehku Abell 6:sta koilliseen. Näkyi ainoastaan OIII avulla. Löydetty vasta vuonna 1982.

UGC 12613 (Pegasus Dwarf) – 10" GSO @ 139x: Varsin helposti näkyvissä. Y-muotoisen asterismin kaakkoisreunalla. SE-NW elliptinen galaksi ilman yksityiskohtia.

NGC 604 – 10" GSO @ 357x: Tuukkasen ja Henrikssonin piirrosten innoittamana katsoin itsekin tätä kohdetta. Sumun pohjoispuolella olin näkevinäni suoran "tähtijonon", eteläpuolella puolestaan yhden yksittäisen kirkastuman. Muodoltaan tosiaan kolmiomainen.  Kohdetta katsoessa tulee aina ajatelleeksi, että katsoo sumua kokonaan toisessa galaksissa...

NGC 1 + 2 + 16 + 22 + UGC 69 – 10" GSO @ 357x: Näiden kanssa tuli hieman sössittyä. Löysin helposti yhden galaksi, mutta sen sijainti ei sopinut kohtaan jossa Uranometrian mukaan oli NGC 1 ja NGC 2. Lopulta päädyin ainakin 20 minuuttia yrittämään paikallistaa galaksin DSS-kuvasta ja vihdoin pääsin takaisin "kartalle". Kuten arvelinkin, olin lähellä, mutta en tarpeeksi lähellä ja kuten taas arvelin kyseessä olikin NGC 16. Valokuvan avulla oli helppo etsiä alueelta myös pari muuta galaksia. NGC 22 ja UGC 69 olivat minulle kokonaan uusia kohteita. Kannattaisi kyllä aina käyttää kunnon etsintäkarttaa...

NGC 7635 (Bubble nebula) – 10" GSO @ 357x + OIII: Katsoin ja piirsin ohikulkumatkalla seuraavaan kohteeseen. Helposti näkyvissä ilman suodinta. Piirsin LVAS:n pojille.

Cassiopeia A (SN 1572) - 10" GSO @ 357x + OIII: Jälleen kerran meni turkasen paljon aikaa oikean paikan etsimiseen. Lisäksi oli pakko odottaa, että kohde laskee matalammalle, koska se oli aivan zeniitissä. Valokuvan avulla löysin vihdoin oikean paikan, sujautin UHC okulaariin ja voilá! Uskomatonta kyllä, mutta kohde näkyi ja näkyi vielä "harmittavan" helposti. Näkyvissä oli himmeä sumukaari, joka on sumun pohjoisosa. Kohde on kyllä nähty pienemmälläkin kaukoputkella, mutta on aina yllätys nähdä  jopa Suomen oloista, jotain vähän haastavampaa.

/Jaakko

Kiva lukea Jaakko näitä sinun havaintokertomuksia, tästäkin sinun kirjoituksesta paistaa hienosti läpi kaukoputken avulla etsittyjen kohteiden löytämisen voisiko sanoa riemu. Ps. Mikä kartta on tarkempi kuin Uranometria kun olen aina pitänyt sitä kaikkein parhaimpana ja tarkimpana? '

Pekka

Lainaus käyttäjältä: Pekka Lehtelä - 03.10.2016, 02:02:21Mikä kartta on tarkempi kuin Uranometria kun olen aina pitänyt sitä kaikkein parhaimpana ja tarkimpana?

Minulla on tosiaan vanha Uranometria Vol 1 (tähdet magnitudiin 9.75 asti), joka on ulkokäytössä ja se on yleensä aina mukana havaintoreissuilla. Toisinaan on myös tarkempia karttoja tulostettuna yksittäisistä kohteista, jotta ne on helpompi löytää. Tavallisesti mukana on myös läppäri, josta löytyy MegaStar + SkyMap. Megastariin on ladattu USNO-A2.0 (http://tdc-www.harvard.edu/catalogs/ua2.html), josta löytyy se  500 miljoonaa tähteä magnitudiin ~21 asti, joten kohteet oikea sijanti on kyllä sinänsä "helppo löytää".

Nykyisin yritän aina liikkua ns. minimikitillä eli mahdollisimman vähän tavaraa mukaan. Yksi laatikko okulaareille yms. härpäkkeille, tuoli, mahdollisesti pyötä ja sitten kaukoputki. Mitä enemmän on tavaraa mukana sitä enemmän on siirreltävää, muistettavaa, käynnistettävää ja ladattavaa.

Toiseksi on pakko mainita, että kun kohteita etsii pelkän Uranometria avulla, ei tiedä aivan niin "tarkkaan" kohteiden paikkaa ja se on hyvä. Mikäli joudun käyttämään esim. valokuvaa kaukoputken ääressä kohteen löytämiseen, merkitsen kohteen nähdyksi, mutta havainnon epävarmaksi. Väsyneenä ja yli-innokkaana ihmismieli näkee toisinaan ihan mitä sattuu.

Niin ja mitä tulee muihin tähtikarttoihin:

Triatlas (http://www.uv.es/jrtorres/triatlas.html)
Ilmainen ja itse saa valita ja tulostaa kartan ja tehdä oman atlaksensa. Loistava paketti.

Millennium Star Atlas. Oli jossain vaiheessa omalla hankintalistalla, mutta SkyMap ja Megastar menivät paperisten atlasten ohi. Tähtiä näkyy aina magnitudiin 11, mutta ds-kohteita "vain" 10 725 kappaletta (Uranometriassa tähdet 9.75 ja kohteita 30 000+).

/Jaakko

Jaakolle sellainen kyssäri, että minkälaista UHC:tä muuten käytät? Todella hienoja taas nuo sinun havainnot! Tuohon karttahommaan vähän kommenttia. Triatlaksessa on ainakin merkattu paljon enemmän tähtiä mitä edes pystyin omalta pihalta näkemään. Eli aika himmeät tähdet siihenkin on merkattu...

Lainaus käyttäjältä: VeskuP - 03.10.2016, 11:17:48Jaakolle sellainen kyssäri, että minkälaista UHC:tä muuten käytät?

Mulla taitaa olla vanhan ajan Lumicon UHC.


/J

Oolrait. Olen vaan vähän miettinyt noiden suotimien hommaamista kun nyt on tuo isompi tötterö käytössä...

Lainaus käyttäjältä: Saloja - 02.10.2016, 18:11:44
Veil Nebula (Cygnus) – 10" GSO @ 52x + OIII: Hairahdin kohteeseen matkalla kohti PK 80-6.1:ta ja se kannatti. Suorastaan tyrmäävä! Kykenin näkemään kaikki Uranometriassa näkyvät kohteen osat ja yhteensä laskin, että näin ainakin 17 yksittäistä osaa Harsosumusta! Tavallisesti tulee vain katsottua kirkkaimmat osat NGC 6960 ja NGC 6992-5, mutta kannattaa todellakin etsiä sumun himmeämpiäkin säikeitä. Erityisesti NGC 6992 oli upean "kuitumainen".

Kts: http://www.astronomy-mall.com/Adventures.In.Deep.Space/Veil.big.jpg
-> Kuvassa näkyvistä komponenteista jäi näkemättä ainoastaan "B". Hyvä suoritus sinänsä, ettei minulla ollut käytössä Uranometriaa tarkempaa karttaa.

Olipas nämä tosiaan selvästi näkyviä 14 tuuman putkella ilman filttereitäkin! Eilen illalla hetken aikaa ihmettelin, mutta karttaa ei ollut mukana. Pitää ottaa uusiksi paremmalla ajalla. :smiley: Harvemmin näitä tämän tyylisiä sumuja tulee edes yritettyä, kun "ei sieltä kuitenkaan mitään erota". :smiley:

Yritinpä muuten minäkin nähdä M57:n keskustähden, vaan yritykseksi jäi tällä kertaa. Tosin suurennosta oli "vain" 200-kertaisesti. Tuntui, että kauaksi ei jäänyt, sillä sen verran himmeitä tähtiä erotti aina ajoittain sumun ulkopuolella. Pitäisi varmaan hankkia jotain suotimia näihin visuaalihommiin minunkin. :smiley:

 Aikoinaan luin että M 57 keskuksen valkoinenkääpiö(14,7 magnitudia) on muuttuva tähti, ettei välttämättä siis voi aina näkyäkkään kunnolla. " Messierin kohteet"  kirjassakin näköjään sanotaan; muuttuva tähti.

Lainaus käyttäjältä: Tane - 06.10.2016, 05:01:09Aikoinaan luin että M 57 keskuksen valkoinenkääpiö(14,7 magnitudia) on muuttuva tähti, ettei välttämättä siis voi aina näkyäkkään kunnolla. " Messierin kohteet"  kirjassakin näköjään sanotaan; muuttuva tähti.

Kappas niin näyttää lukevankin. Keskustähden kirkkaus on nykyluetteloissa 15.3 magnitudia, mutta mielestäni kyseessä ei ole muuttuva tähti. Olisikohan tuo muuttuva tähti-ominaisuus jotain vanhoja peruja? Kuitenkin Acker & Gliezas (1982) datan mukaan keskustähti vaihtelee magnitudin 13 ja 15 välillä. Skiff mainitseen vaihtelua välillä 15-15.2. Pitää selvitellä asiaa.

Lainaus käyttäjältä: Oskari - 05.10.2016, 19:56:49Yritinpä muuten minäkin nähdä M57:n keskustähden, vaan yritykseksi jäi tällä kertaa. Tosin suurennosta oli "vain" 200-kertaisesti. Tuntui, että kauaksi ei jäänyt, sillä sen verran himmeitä tähtiä erotti aina ajoittain sumun ulkopuolella. Pitäisi varmaan hankkia jotain suotimia näihin visuaalihommiin minunkin. :smiley:

Muistaakseni keskustähden näkemisessä pidetään minimisuurennoksena ~350-kertaista ja suosituksena vähintään 500-kertaista suurennosta.


/Jaakko

Lainaus käyttäjältä: Saloja - 06.10.2016, 08:10:01
Kappas niin näyttää lukevankin. Keskustähden kirkkaus on nykyluetteloissa 15.3 magnitudia, mutta mielestäni kyseessä ei ole muuttuva tähti. Olisikohan tuo muuttuva tähti-ominaisuus jotain vanhoja peruja? Kuitenkin Acker & Gliezas (1982) datan mukaan keskustähti vaihtelee magnitudin 13 ja 15 välillä. Skiff mainitseen vaihtelua välillä 15-15.2. Pitää selvitellä asiaa.

Muistaakseni keskustähden näkemisessä pidetään minimisuurennoksena ~350-kertaista ja suosituksena vähintään 500-kertaista suurennosta.


/Jaakko

Moi,

AAVSO:n VSX -tietokannasta M57:n keskustähti löytyy nimellä NSV 11500, eli "New Suspected Variable", vaihteluväliksi ilmoitetaan 14,2-16,4, magnitudin määritysmenetelmäksi ilmoitetaan "photographic". Eli AAVSO:n mukaan tähti on mahdollisesti muuttuva tähti, mutta täyttä varmuutta asiasta ei ole.

https://www.aavso.org/vsx/index.php?view=detail.top&oid=50124

Terveisin,

Juha

Lainaus käyttäjältä: Saloja - 06.10.2016, 08:10:01
Muistaakseni keskustähden näkemisessä pidetään minimisuurennoksena ~350-kertaista ja suosituksena vähintään 500-kertaista suurennosta.

Aa, no ei ihme jos ei näkynyt. Pitää laittaa enemmän suurennosta ensi kerralla. :smiley:

Lainaus käyttäjältä: Oskari - 06.10.2016, 18:31:19
Aa, no ei ihme jos ei näkynyt. Pitää laittaa enemmän suurennosta ensi kerralla. :smiley:

Oskari, minkälainen putki sinulla on? Minulla on itselläni 250/1200mm Newton, ja sillä suurin mielekäs suurennus on useimmiten 120x, jonka saan 10mm okulaarilla. Tämä okulaari onkin ollut minulla aika usein käytössä viimeaikoina! 2x barlowilla saan tuolla irti 240x suurennuksen, mutta se on ehdottomasti liikaa, noin isolla suurennuksella tähdet leviävät pyöreiksi länteiksi, eivätkä enää ole pistemäisiä. Eli noin isoja suurennuksia ei pienillä kaukoputkilla kannata edes käyttää. Noin isoja suurennuksia saa luonnostaan isoilla putkilla, joissa on sekä apertuuria että polttoväliä.

/Juha

355/1650 newtoni. Baaderin zoom-okulaarilla on tullut tuolla katseltua 8 mm:n polttovälillä, joka ilmeisesti antaa tuolla putkella tuon n. 200x suurennoksen. Tähdet on vielä ihan pistemäisiä olleet. Riippu toki kelistä. Barloweita löytyy myös x2 ja x3, mutta niitä ei ole tullut juurikaan vielä kokeiltua. :smiley:

Lainaus käyttäjältä: Oskari - 06.10.2016, 20:57:03
355/1650 newtoni. Baaderin zoom-okulaarilla on tullut tuolla katseltua 8 mm:n polttovälillä, joka ilmeisesti antaa tuolla putkella tuon n. 200x suurennoksen. Tähdet on vielä ihan pistemäisiä olleet. Riippu toki kelistä. Barloweita löytyy myös x2 ja x3, mutta niitä ei ole tullut juurikaan vielä kokeiltua. :smiley:

No sitten uskoisin, että keskustähti voisi hyvinkin irrota tuolla sinun tötteröllä! Ei muuta kuin yrittämään, kunhan vain on tarpeeksi hyvä keli!  :smiley:

Cruxiksen sivuilta löytyy kätevä kaukoputken rajamagnitudin laskentatyökalu: http://www.cruxis.com/scope/limitingmagnitude.htm (http://www.cruxis.com/scope/limitingmagnitude.htm)

Tuon mukaan sinun putkesi rajamagnitudi on kohtalaisen hyvissä olosuhteissa ~15. Eli keskustähden periaatteessa pitäisi olla putkesi ulottuvilla, kunhan keli on hyvä ja pinnistelee syrjäsilmällä!

/Juha

/Juha

Lainaus käyttäjältä: Aldebaran - 06.10.2016, 20:49:29
Oskari, minkälainen putki sinulla on? Minulla on itselläni 250/1200mm Newton, ja sillä suurin mielekäs suurennus on useimmiten 120x, jonka saan 10mm okulaarilla. Tämä okulaari onkin ollut minulla aika usein käytössä viimeaikoina! 2x barlowilla saan tuolla irti 240x suurennuksen, mutta se on ehdottomasti liikaa, noin isolla suurennuksella tähdet leviävät pyöreiksi länteiksi, eivätkä enää ole pistemäisiä. Eli noin isoja suurennuksia ei pienillä kaukoputkilla kannata edes käyttää. Noin isoja suurennuksia saa luonnostaan isoilla putkilla, joissa on sekä apertuuria että polttoväliä.

/Juha

Nyt en oikeen ymmärrä Juha tuota sinun kommenttiasi? Itse ainakin tykkään käyttää suuria suurennoksia. Vaikka kohteesta ei tulisi juurikaan lisää yksityiskohtia esille, tykkään että ne näkyvät suurempina. Esim. tuolla Santelilla ja 7,2mm okulaarilla suurennus on 250x ja näkymä on ihan timanttia jos on hyvä keli. Ehkä tuo aukkosuhde on ratkaiseva tuossakin, kun 250mm Newtonillani ei tuo okulaari ole läheskään yhtä hyvä...

 Katselin takavuosina SW 300 F/5 newtonilla ja syvätaivas osastolle, galaksit ym. oli sopiva suurennus 150x siitä alaspäin. Planeetoille sitävastoin, Jupiterille...sai ja pitikin olla 300x. Vaadittiin siihen hyvä seeing ja kollimointi kohdallaan.
Syväntaivaan katselua täällä toki haittasi karsea valosaaste...

Suurennoksen käyttö riippuu varmaan aika paljon havaitsijasta, välineistöstä, havaintopaikasta ja havaintokelistä. Mielestäni ei kannatta turhaan edes puhua mistään maksimisuurennoksesta vaan aina mennä oman tuntuman ja ennen kaikkea näkymän mukaan.

Omalla 25-senttiselläni, katson vähänkin pienemmät kohteet aina ~350-kertaisella suurennoksella ja mitä tässä nyt ~10 havaintoyötä on putkella takana sekä kaupunki- että maaseutuolosuhteista, niin vielä kertaakaan suurennos ei ole tuolloin ollut liian suuri vaan tietyissä tilanteissa korkeintaan liian pieni.

Samoin pienellä 11-senttisellä on hyvin harvoin tilanteita jolloin koen, että 260-kertainen suurennos olisi liian suuri. Parhaimmillaan jopa 680-kertainen suurennos on ollut vielä varsin hyvä ja toimiva noinkin pienessä kaukoputkessa!

/J

Lainaus käyttäjältä: Saloja - 07.10.2016, 12:14:16
Suurennoksen käyttö riippuu varmaan aika paljon havaitsijasta, välineistöstä, havaintopaikasta ja havaintokelistä. Mielestäni ei kannatta turhaan edes puhua mistään maksimisuurennoksesta vaan aina mennä oman tuntuman ja ennen kaikkea näkymän mukaan.

Omalla 25-senttiselläni, katson vähänkin pienemmät kohteet aina ~350-kertaisella suurennoksella ja mitä tässä nyt ~10 havaintoyötä on putkella takana sekä kaupunki- että maaseutuolosuhteista, niin vielä kertaakaan suurennos ei ole tuolloin ollut liian suuri vaan tietyissä tilanteissa korkeintaan liian pieni.

Samoin pienellä 11-senttisellä on hyvin harvoin tilanteita jolloin koen, että 260-kertainen suurennos olisi liian suuri. Parhaimmillaan jopa 680-kertainen suurennos on ollut vielä varsin hyvä ja toimiva noinkin pienessä kaukoputkessa!

/J

Joo näinhän se on, että kaikki taitojen, vehkeiden, ym. mukaan. Mutta eikai vielä 250x suurennoksella 250 millisellä putkella pitäisi tähdet mennä ihan sutuksi. Eikös silloin ole okulaarissa vikaa tms.??? Sitä vaan tuossa ihmettelin...

Lainaus käyttäjältä: VeskuP - 07.10.2016, 09:39:05

Nyt en oikeen ymmärrä Juha tuota sinun kommenttiasi? Itse ainakin tykkään käyttää suuria suurennoksia. Vaikka kohteesta ei tulisi juurikaan lisää yksityiskohtia esille, tykkään että ne näkyvät suurempina. Esim. tuolla Santelilla ja 7,2mm okulaarilla suurennus on 250x ja näkymä on ihan timanttia jos on hyvä keli. Ehkä tuo aukkosuhde on ratkaiseva tuossakin, kun 250mm Newtonillani ei tuo okulaari ole läheskään yhtä hyvä...

Jaakko tuossa alla kommentoikin jo aika tyhjentävästi! Eli näinhän se on, oman tuntuman ja kelin mukaan suurennus.., itse puhuin lähinnä omista subjektiivisista kokemuksistani. Ja muistakaa Newton -ihmiset huolehtia myös kollimoinnista, se vaikuttaa aika paljon siihen, kuinka isoja suurennuksia voi käyttää!  :smiley:

Itse on huomannut, että esim. 240x suurennuksella en pysty useimmiten fokusoimaan tähtiä enää pisteiksi, vaan ne ovat länttejä, joilla on jokin pinta-ala. Itse tykkään katsoa kohteita siten, että tähdet pysyvät pistemäisinä. Toisaalta en ole kovin suuria suurennuksia kovin usein edes kokeillutkaan, vaan olen tyytynyt maksimissaan aikaisemmin mainitsemaani 120x suurennukseen. Liekö tähän vaikuttanut se, että aikaisemmin ennenkuin ostin nykyiset Hyperion -okulaarini, oli minulla käytössäni Plössl -okulaareja, jollaisilla lyhytpolttovälisillä (esim. 9mm) oli erittäin tuskallista tehdä havaintoja!

Mutta joo, pitäisi ehkä rohkeammin itsekin kokeilla hyvän kelin sattuessa isompia suurennuksia, nyt kun okulaaripuoli sen barlowin kanssa sallii!

/Juha

Moi kaikki!

Nyt mulla vihdoin oli vähän aikaa käsitellä havaintoja, tähän mennessä olen saanut käsiteltyä elokuun havainnot, joten tässä pieni katsaus elokuun havaintoihin!

10./11.8.2016
Friitala, Ulvila
N250/1200 mm
Selkeää, tuulista, vähän yläpilviä, +12C, RJM: 5,7; SQM: 20,14
Havaitut kohteeht: NGC 7062

Kauden 2016/2017 avaus! Tosin vain yksi havavainto, taivaskin oli vielä valoisa.

(http://www.deepsky-archive.com/files/juha/ngc/juoja_ngc_7062.png)
NGC 7062 @ 10'', 120x, avoin joukko Joutsenessa.

11./12.8.2016
Leistilänjärvi, Nakkila
N250/1200 mm
Puolipilvistä, tyyntä, perseidimeteoreja! RJM: 5,7; SQM: 20,13
Havaitut kohteeht: NGC 1513

(http://www.deepsky-archive.com/files/juha/ngc/juoja_ngc_1513.png)
NGC 1513 @ 10'', 120x, avoin joukko Perseuksessa.

27./28.8.2016
Stormälö, Parainen
N250/1200 mm
Selkeää, heikko tuuli, kuiva ilma, +13-11 C RJM: 6,6; SQM: 21,22
Havaitut kohteeht: NGC 6756, 7296, 7510, 7142, 1245,

(http://www.deepsky-archive.com/files/juha/ngc/juoja_ngc_1245.png)
NGC 1245 @ 10'', 120x, avoin joukko Perseuksessa

30./31.8.2016
Ulvilan tähtitorni
C280/2750 mm
Selkeää, tyyntä, +13C RJM: 6,2; SQM: 20,68
Havaitut kohteeht: NGC 6834

(http://www.deepsky-archive.com/files/juha/ngc/juoja_ngc_6834.png)
NGC 6834, @ 11'', 117x, avoin joukko Joutsenessa

Lisää havaintoja syyskuulta ja lokakuulta tulossa myöhemmin! Latasin juuri kaikki elokuun havaintoni Deep Sky Archiveen, eli käykääpä katsomassa, jos kiinnostaa nähdä enemmän!

Terveisin,

Juha

Komeita havaintoja Juhalta!

Viime yönä taisi vihdoin päättyä jo kuukauden päivät kestänyt pilvisakko. Kuunvalosta huolimatta piti koittaa edes jotain havaita uudella putkella. On muuten kätevää jos kaveri valokuvaa vieressä, sen kuvista saa realiaikaiset tähtikartat suoraan kamerasta. Ainakin kirkkaisiin kohteisiin se toimi hyvin. :laugh:

Samalla tuli verestettyä muistia missä kaikki kohteet ovatkaan, helposti unohtuvat kesän jäljiltä ja etenkin kun koko syksynä ei ole muuta tehnytkään kuin gotolla ajellut tähtikuvien perässä. Hyvää treeniä tuommoinen manuaalinen dobson. Löytyihän tuolta taivaalta, pienen tuskailun jälkeen, 16 kohdetta kuitenkin.

-V

Hähää, kaappasin tämän tänne tuolta toisesta ketjusta, kun täällä on hetkeen ollut hiljaista(keleillä ei varmaan vaikutusta) ja sitten tämä vähän liippaa tätä visuaalipuolta kuitenkin enemmän :wink:

Lainaus käyttäjältä: OceanH - 08.12.2016, 17:32:31
Ei näkynyt taaskaan muuta kuin galaksin ydin ja ympärillä utuläiskää mutta jo parempi kuin edellisellä kerralla, kuukin haittasi.

Kyllä tuo 10mm okulaari joka tuli putken mukana on tuossa putkessa mitään tekemätön, ei tarkenna edes kuuta kunnolla, 25mm toimii hyvin ja myös 2x barlowin kanssa.

Kokeilin 10mm Radianilla maanantaina tuota mystistä utuläiskää. Minun putkella se oli M32. Juuri sellainen kuin kuvailit, pieni utuläiskä, joka näyttää siltä, että siihen on vaikea saada tarkennusta sattumaan. Nyt taitaa Kuu jo olla liian iso syvän taivaan galaksi havaintoihin, joten muita kohteita vaan kehiin :grin:

Itselläni on nyt sellainen kalusto, että on todella mukava harrastaa. Nappia painamalla on kohde kun kohde okulaarissa :tongue: Tässä on tullut pikakelauksella käytyä läntisen taivaan kohteita läpi. Toki jätin kiinnostavimmat itse etsittäviksi, koska tykkään haasteista ja se on mahtavaa kun löytää itse ilman apuja jonkun kohteen. Jaksaisi vain odotella parin viikon joululomaa :wink:

Laadussa on eroja. Mulla on Rikun ja Veikon tekemä ensimmäinen Messierin kohteet kirja ollut havaintosalkussa siitä lähtien kun ostin sen 27/3 2000. Vähän on hiirenkorvilla ja nuhjuinen kovasta käytöstä mutta muuten ihan ehjä. Suhtaudun kirjoihin vähän liiankin kunnioittavasti mutta ajattelin mitä ne hyllyssäkään seisoo ja laitoin Itsenäisyyspäivänä O'Mearan Deeb-Sky Companionsin: The Messier Objects kirjan salkkuun. Pakkasta -12 kun putkella katselin ja tunnin päästä otin O'Mearan kirjan salkusta kun piti katsoa kohteen piirros. No varmaan arvaatte, kun avasin kirjan niin meni heti kahteen osaan samantien, että rämähti. En ole koskaan raaskinut viedä Uranometria kirjaa ulos vaan ottanut aina kopioita mutta nyt kynnys ottaa se ulos kasvoi entisestään.  Jaakolla Uranometria näkyi kuuluvan varustukseen mutta kestääkö se tosiaan ulkokäyttöä pitemmän päälle Suomen keleissä? Kertokaa jos on kokemuksia ettei mun kirjojen kunnioitus syndrooma vain pahene entisestään.

Pekka

Lainaus käyttäjältä: Pekka Lehtelä - 10.12.2016, 01:11:54
En ole koskaan raaskinut viedä Uranometria kirjaa ulos vaan ottanut aina kopioita mutta nyt kynnys ottaa se ulos kasvoi entisestään.  Jaakolla Uranometria näkyi kuuluvan varustukseen mutta kestääkö se tosiaan ulkokäyttöä pitemmän päälle Suomen keleissä? Kertokaa jos on kokemuksia ettei mun kirjojen kunnioitus syndrooma vain pahene entisestään.

Olen käyttänyt Uranometriaani lähes 27 vuotta (siten 1990) ulkosalla kaukoputken ääressä (Ruotsin oloissa) ja atlakseni voi aivan hyvin.  Jotkut sivut on muuttunut aaltomaisiksi kosteuden takia.  Itikoita, lukkeja, hyttysiä mm kyllä löytyy litistettyinä sivujen välistä kun olen havaintojen jälkeen sulkenut kirjan.  No ainakin eteläisestä Urano-osasta kun olen havainnut Australiassa.  :azn:

/Timo Karhula

Lainaus käyttäjältä: timokarhula - 16.12.2016, 14:27:38
Olen käyttänyt Uranometriaani lähes 27 vuotta (siten 1990) ulkosalla kaukoputken ääressä (Ruotsin oloissa) ja atlakseni voi aivan hyvin.  Jotkut sivut on muuttunut aaltomaisiksi kosteuden takia.  Itikoita, lukkeja, hyttysiä mm kyllä löytyy litistettyinä sivujen välistä kun olen havaintojen jälkeen sulkenut kirjan.  No ainakin eteläisestä Urano-osasta kun olen havainnut Australiassa.  :azn:

/Timo Karhula

Tähtikallion tapaamisessa kierti hieno havaintovihkosi. Pakko kysyä, mikä on himmein kohde jonka olet havainnut visuaalisesti ja millä laitteilla?

-V

Himmein tähti lienee ollut sinne 17 magnitudin paremmalle puolelle.  Esimerkiksi erotin useita yksittäisiä tähtiä NGC604 sumussa Kolmion galaksissa Tuukkasen putkella ja 908x suurennuksella. Länsi-Australiasta olen myös päässyt noin 17 magnitudiin 17.5-tuuman putkella.  Västeråsin kerhon 16-tuuman Optimized Dall-Kirkham putkella ja 302x suurennuksella olen havainnut V=16.6 mag tähden Lyyran Rengassumun vieressä jolla on tarkka fotometria.  Tämä siis Västeråsin ulkopuolelta jossa taivas ei ole pimeä mutta tosin kuvun sisältä.  Australiasta näin helmikuussa V=16.41 mag tähden Suuressa Magellanin Pilvessä 10-tuuman putkellani ja 150x suurennuksella mutta tähti onkin SIMBADin mukaan muuttuja ja oli luultavasti tuolloin kirkkaampi mitä luetteloarvo viittaa.  Viime maanantaiaamuna yritin nähdä komeetta 144P/Kushidan Neitsyn tähdistössä 25x100 kiikarilla.  En nähnyt komeettaa mutta erotin erään V=12.9 (GSC:n mukaan 13.1) tähden vierestä.  Ihme että näin niin himmeästi kiikarilla vaikka oli tuore lumipeite, SQL-M mittarini näytti vain 20.0 ja tähti oli melko matalalla.

/Timo Karhula

Huh! Kovia magnitudeja. Tästähän oli jo tapaamisessa puhe, mutta yksi kohde josta varmaan ei ole visuaalihavaintoja lainkaan olisi Cygnus X-1 shokkirintama. Pintakirkkaus kuvan perusteella tuntuu olevan todella pieni.

Hattua pitää kyllä nostaa jos tuon onnistut näkemään. :smiley:
http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/56596 (http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/56596)

-V

Lainaus käyttäjältä: VeskuP - 08.12.2016, 22:36:03
Itselläni on nyt sellainen kalusto, että on todella mukava harrastaa. Nappia painamalla on kohde kun kohde okulaarissa :tongue: Tässä on tullut pikakelauksella käytyä läntisen taivaan kohteita läpi. Toki jätin kiinnostavimmat itse etsittäviksi, koska tykkään haasteista ja se on mahtavaa kun löytää itse ilman apuja jonkun kohteen. Jaksaisi vain odotella parin viikon joululomaa :wink:

Minäkin ostin uuden kaukoputken lokakuussa, 12-tuumaisen f/5 Skywatcher Go-To Skyliner-300P FlexTuben.  Minulla on entisestään sekä pienempiä että suurempia kaukoputkia mutta tuli mieli hankkia putki koska nyt on autotallissa tilaa.  Isäpuoleni myi autonsa pois ja muutin äitini taloon hänen kuolemansa jälkeen.  Kylän nimi on Virsbo ja sijaitsee 45 km Västeråsista NW.  Täällä on verraten pimeää, parempi kuin SQM-L 21.0 kartanolla ja 21.5 vähän matkan päässä (lumettomina, kuuttomina öinä).  En ole käyttänyt uutta putkeani vasta kun kuusi kertaa mutta olen tyytyväinen siihen.

Neljä viikkoa sitten oli kirkas taivas mutta kun olin kalibroinut putken tulivat pilvet esiin!  Pilvenraoista pystyin kuitenkin muutaman kerran tiirata planetaarisen sumun Humason 1-1 Kassiopejassa.  Eipä olisi onnistunut löytää sumu tänä yönä tähtihyppäämällä!  Olen jahtanut Andromedagalaksin 15.5 magnitudin pallomaisia tähtijoukkoja tällä "lelulla", esimerkiksi G58, G144 ja G96.  Olen tähän asti bonganut 27 pallomaista M31:ssä.  Orionsumun Trapetsissa erottui helposti kuusi tähteä.  Kaunista!  Joulun aikaan arvelen että tulee tasan 5000 DS-kohdetta täyteen havaittua!  Viime sesonkini (2015-2016) oli antoisin urani aikana jolloin havaitsin 525 uutta DS-kohdetta 229 tunnin aikana.  Tänä vuonna olen löytänyt 366 uutta DS-kohdetta eli sekin tekee tasan yksi uusi DS-kohde per yö koko vuoden ajan.  :cheesy:

/Timo Karhula

Muutama havainto tältä illalta. Kerrankin ongelmana oli se, että ennusteet näyttivät vain muutaman tunnin mittaista selkeää jaksoa. Kun tulin pois ja katsoin uudestaan niin lupaileekin 05 asti kirkasta, enää on turha lähteä tunnin ajomatkan päähän virittelemään kuvausvehkeitäkään joten piipahdinpa sitten Huuhanmäellä jonne ajaa vain 10min.
Uuden jalustan (EQ8) kanssa on ollut ongelmia alusta alkaen, sain sen kuitenkin osumaan sille hehtaarille ja pienellä lakaisemisella kohteet löytyivätkin ilman suurempia voimasanoja. Parkkiasento on nyt noin 30 astetta vinossa normaalista mutta ainakin kohteet löytyy.

Illan kohteina oli mm. M57, M27, M1, M42, NGC7662, NGC2392, NGC6826 sekä muutama kaksoistähti: Zeta Pisces ja Gamma Aries. Koitin myös etsiä valkoista kääpiötä Van Maneen 2 mutta en sitä varmaksi löytänyt. Tein ympäristön tähdistä pikaisen piirroksen ja totesin että se olisi ollut kentässä aivan oikeassa laidassa mutten sitä tietoisesti havainnut.

Kaikista NGC kohteista tein piirrokset, keli oli kehnohko läpinäkyvyyden suhteen sillä pohjoisesta nousi jotakin höttöä ilmaan revontulten lisäksi. Onneksi kaksoistähdet ja planetaariset sumut ovat melko antoisia huonollakin kelillä, etenkin kun nyt seeing tuntui olevan jopa minuutteja erinomainen. Kuitenkin pääosin perinteisen huono.

-V

Hienoja havaintoja taas Ville! Pakkohan se on veisata kun urut soi! Just tulin sisälle, ihan mukava sessio. Joskus seitsemän jälkeen oli putki havaintokunnossa ja siitä sitten koko ilta havainnoiden. Pilviä vähän ajelehti välillä, joten sain kerran pidettyä vähän pitemmän lämmittelytauon. Piirrokset jäi vieläkin valitettavasti seuraavaan kertaan, koska en tällä kertaa havainnoinut yksin. Nyt nukkumaan ja Joulun viettoon. Eli eikun hyvät Joulut!!!

Lainaus käyttäjältä: VeskuP - 24.12.2016, 00:58:41
Hienoja havaintoja taas Ville! Pakkohan se on veisata kun urut soi! Just tulin sisälle, ihan mukava sessio. Joskus seitsemän jälkeen oli putki havaintokunnossa ja siitä sitten koko ilta havainnoiden. Pilviä vähän ajelehti välillä, joten sain kerran pidettyä vähän pitemmän lämmittelytauon. Piirrokset jäi vieläkin valitettavasti seuraavaan kertaan, koska en tällä kertaa havainnoinut yksin. Nyt nukkumaan ja Joulun viettoon. Eli eikun hyvät Joulut!!!

Kiitti Vesku, hyvät joulut sinnekkin! :smiley:

-V

Tänne Akaaseen on viimeisen viikon aikana ennustettu kolme kertaa selkeää yötä. Joka kerta on kaikki rensselit olleet sen vuoksi valmiina ja joka kerta sitä selkeää yötä ei ole tullut. Aika huonosti ovat sääennusteet viime aikoina pitäneet paikkansa. Nyt uuden vuoden yönä on selkeää ja hieno tähtitaivas mutta tietysti minulla on flunssa juuri nyt enkä sen vuoksi voi putkella katsella. No, eihän tämä tähtiharrastajalle mitään uutta ole...

Pekka

Lainaus käyttäjältä: W1lleM - 23.12.2016, 23:51:05
Muutama havainto tältä illalta. Kerrankin ongelmana oli se, että ennusteet näyttivät vain muutaman tunnin mittaista selkeää jaksoa. Kun tulin pois ja katsoin uudestaan niin lupaileekin 05 asti kirkasta, enää on turha lähteä tunnin ajomatkan päähän virittelemään kuvausvehkeitäkään joten piipahdinpa sitten Huuhanmäellä jonne ajaa vain 10min.
Uuden jalustan (EQ8) kanssa on ollut ongelmia alusta alkaen, sain sen kuitenkin osumaan sille hehtaarille ja pienellä lakaisemisella kohteet löytyivätkin ilman suurempia voimasanoja. Parkkiasento on nyt noin 30 astetta vinossa normaalista mutta ainakin kohteet löytyy.

Illan kohteina oli mm. M57, M27, M1, M42, NGC7662, NGC2392, NGC6826 sekä muutama kaksoistähti: Zeta Pisces ja Gamma Aries. Koitin myös etsiä valkoista kääpiötä Van Maneen 2 mutta en sitä varmaksi löytänyt. Tein ympäristön tähdistä pikaisen piirroksen ja totesin että se olisi ollut kentässä aivan oikeassa laidassa mutten sitä tietoisesti havainnut.

Kaikista NGC kohteista tein piirrokset, keli oli kehnohko läpinäkyvyyden suhteen sillä pohjoisesta nousi jotakin höttöä ilmaan revontulten lisäksi. Onneksi kaksoistähdet ja planetaariset sumut ovat melko antoisia huonollakin kelillä, etenkin kun nyt seeing tuntui olevan jopa minuutteja erinomainen. Kuitenkin pääosin perinteisen huono.

-V

Hyvältä näyttä Ville! Sinulla on ollut varsin tuottelias havaintosessio  :smiley:

/Juha

Lainaus käyttäjältä: Aldebaran - 01.01.2017, 11:33:13
Hyvältä näyttä Ville! Sinulla on ollut varsin tuottelias havaintosessio  :smiley:

/Juha

Kiitos Juha, yllättävän paljon pystyy keskeltä kaupunkiakin havaitsemaan. Paikkahan on todella valosaasteinen, piirtäessäkään ei tarvitse lamppua jos kupu osoittaa kaupunkiin päin.

-V

Lähdin eilen illalla noin klo 18 aikaan bongailemaan planeettoja yhdelle läheiselle metsäaukiolle. Tähtiä näkyi, ilmakehä oli rauhallinen (ei tuiketta), mutta läpinäkyvyys huono. Lännessä Albireo näkyi juuri ja juuri (M 3.x), idässä Plejadeista erottui paljain silminkin 5-7 tähteä. Pilvisyys olisi lisääntymässä myöhemmin yön aikana lännestä alkaen.

Pääkohde oli Uranus (kännykän SkyMap kartta alla) ja välineinä 8x56 Kiinan kiikarit. Löytyi Kuun loisteesta huolimatta aika helposti, kun vaan löysi oikeat "ohjaustähdet" hyppelylle. Väriä en nähnyt luotettavasti, mutta ei se ihan niin tähtimäiseltä näyttänyt, kuin läheiset tähdet, mutta ero oli tosi pieni.

Katselin myös Marsia ja Venusta, jotka olivat selvästi täpliä, ei pisteitä. Marsista klo 4 suuntaan kiinnitti huomion selvästi vaaleansinertävä täplä, ei siis tähtimäinen piste. Kotona kartan (alla) kuikuilu paljasti, että Neptunushan se!

Kuikuilin vielä Andromedaa, Hyadeja, Plejadeja, yms. ennen kuin oli pakko palata sisätiloihin klo 19 aikaan...

Wau! Nyt on nähty kaikki planeetat Merkuriuksesta Uranukseen ja Neptunukseen menneen vuoden aikana kiikarein! Nyt on taas lisää intoa uusiin haasteisiin.

Lainaus käyttäjältä: Pappis - 06.01.2017, 10:57:27
Wau! Nyt on nähty kaikki planeetat Merkuriuksesta Uranukseen ja Neptunukseen menneen vuoden aikana kiikarein! Nyt on taas lisää intoa uusiin haasteisiin.

Onneksi olkoon, tuli tätä lukiessani mieleen omat kokemukseni jotka ovat hyvin samanlaisia. Heti kun kaikki planeetat omasta aurinkokunnastamme oli nähty tuli tietynlainen tyytyväisyyden tunne. Nyt on tutustuttu naapurustoon niin sanotusti.

Onko muuten muut huomanneet, vai olenko minä pelkkä tilastopoikkeama, että helposti mieli alkaa kuvittelemaan syvyyksiä eri kohteille kun niitä katsoo? Eli kun vaikkapa taivaalla on pilvenhattara, sen vieressä kuu ja vielä venus niin alkaa muodostumaan mielikuvituksen tuomia "kerroksia" näkymään. "Ai niin tuo on taas tuota kauempana"

Itse ainakin teen tuota jatkuvaan ja ihan tahattomasti. Kun katselee taivaalle alkaa mielikuvitus lentämään.
Ilmaisinkohan riittävän epäselvästi. :rotfl:

Lainaus käyttäjältä: W1lleM - 17.01.2017, 22:27:02
Onko muuten muut huomanneet, vai olenko minä pelkkä tilastopoikkeama, että helposti mieli alkaa kuvittelemaan syvyyksiä eri kohteille kun niitä katsoo? Eli kun vaikkapa taivaalla on pilvenhattara, sen vieressä kuu ja vielä venus niin alkaa muodostumaan mielikuvituksen tuomia "kerroksia" näkymään. "Ai niin tuo on taas tuota kauempana"

Itse ainakin teen tuota jatkuvaan ja ihan tahattomasti. Kun katselee taivaalle alkaa mielikuvitus lentämään.
Ilmaisinkohan riittävän epäselvästi. :rotfl:

Sama homma, tuossa pyörähdin lintuputken kanssa pihalla kun huomasin Venuksen loistavan kirkkaana. Venusta ja Marsia katsellessa mietin juuri mites päin ne nyt siellä onkaan. Venuksen rata lähempänä Aurinkoa ja Mars ulompana siis kauempana tällä hetkellä maasta kun Aurinko... :tongue:

Torstai illasta ei paljon paljon kerrottavaa jäänyt. Jalusta sekoili omituisesti heti napasuuntauksen jälkeen ja pitihän se sitten vielä palauttaa tehdasasetuksiin. Ja keli oli mitä surkein, etsinputkesta esim. juuri ja juuri erotti Andromedan galaksin, joka normaalisti kyllä löytyy helposti. Taivas oli aivan ihmeellisen sinertävä, olisiko ollut nyt sitten jotain höttöä vaan ilmassa.

Ajattelin tehdä piirroshavaintoja, mutta kun keli oli aivan surkea niin sekin jäi yhteen. Varma tapaus piti olla M1. No eipä ollut, 24mm Hyperionilla juuri ja juuri erotin sen. Eli eipä ollut paljon piirtämistä.

No kohteeksi vaihtui sitten perus M42. Hankin joku aika sitten foorumilta 2" UHC filtterin. Sen voin nyt pitää komakorjaimessa koko ajan kiinni, eikä tarvitse kikkailla mitään okuja vaihtaessa. Sen verran testailin edestakaisin, että näin onko sillä mitään vaikutusta. Ja kyllä Orionin sumusta löytyi tietynlaista kolmiulotteisuutta ja hiukan paremmin näkyi yksityiskohdat kun suodin oli paikallan. No tietty siinä testatessa meni sen verran aikaa, että kohde lipui naapuritalon päälle ja sekin suotimesta saatu hyöty kyllä hävisi samantien.

Piirsin ensin tähdet, ja heti huomasin että kynät ei kyllä mitään hyvää jälkeä tee. Heti kun siirryin piirtämään sumua epäilys vahvistui. Kynillä oli todella vaikea saada mitään jälkeä havaintokorttiin. Nuo kynät on halpoja, mutta hyviä normi kartongille/paperille. No ei toimi tuon kiiltäväpintaisen kortin kanssa. Sain kuitenkin jotain raapustettua korttiin. Klo 23.00 kasailin kamat varastoon. Tuuli yltyi samaan aikaan yllättävän kovaksi, joten olikin hyvä aika lopettaa...

Ja tässä räpellys, missä harmikseni nuo kynän vedot näkyvät todella hyvin:
(http://i.imgur.com/UvPD4nx.jpg)

Viikonlopuksi ennusteet oli melko lupaavat ja Tähtikalliolla oli sopivasti talkoot. Sen yhteydessä tulikin sitten rustailtua 8 kpl piirroksia Astrofoxilla. Sää oli harmillisen vaihteleva, ensimmäisenä yönä ilmahehku oli niin paksua että se söi huomattavasti valoa. Etelätaivaalta mag 12 galaksit olivat tiukassa mutta onneksi pohjoisessa sentään pääsi jo mag 14 asti.

Seuraavana iltana kirkasta keliä riitti vain muutamaksi tunniksi ja pilvilauttojen lomasta katselin muutamia planetaarisia sumuja. NGC1514 ja NGC7008 olivat todella hienoja vaikkakin melko himmeitä, voin suositella jos foxilla menee joskus katsomaan.

-V

Siinäpä loput. :cool:

Hienoa settiä VilleM ja VeskuP, olette molemmat näköjään oikein ahkeroineet kaukoputken äärellä, varsinkin Ville! Hyvää työtä!  :smiley:

Mitä noihin havaintokortteihin tulee,

niin kiiltäväpintainen kortti on kyllä ongelma. Voisimme harkita, että teettäisimme satsin mattapintaisia/karheapintaisia havaintokortteja Ursan DS-ryhmän kautta, mikäli useampi henkilö olisi kiinnostunut lähtemään mukaan tilaukseen. Kortit siis rahoitettaisiin Ursan Deep sky -ryhmän budjetista.

Terveisin,

Juha

Kiitos Juha. :azn:

Kiiltävä pinta on kyllä varmasti huono, lyijy ei semmoiseen tahdo tarttua sitten millään ja digitoinnissa se voisi aiheuttaa heijastumia kirkkaan valon alla.

Itse olen tulostanut omia havaintopapereita, mutta Ursan teettämät kortit ei kuulosta lainkaan huonolta idealta. Etenkin jos se olisi hieman jämerämmästä paperista tehty, tahtoo perinteinen A4 kipristyä jos on kostea keli. Niitä saa sitten oikoa kirjojen välissä. Myöskin piirtämiseen varattu tila saa olla reilun kokoinen, pienet yksityiskohdat on silloin helpompi piirtää ainakin minun nakkisormilla. :wink:

-V

Lainaus käyttäjältä: Aldebaran - 23.01.2017, 16:03:29
Hienoa settiä VilleM ja VeskuP, olette molemmat näköjään oikein ahkeroineet kaukoputken äärellä, varsinkin Ville! Hyvää työtä!  :smiley:

Mitä noihin havaintokortteihin tulee,

niin kiiltäväpintainen kortti on kyllä ongelma. Voisimme harkita, että teettäisimme satsin mattapintaisia/karheapintaisia havaintokortteja Ursan DS-ryhmän kautta, mikäli useampi henkilö olisi kiinnostunut lähtemään mukaan tilaukseen. Kortit siis rahoitettaisiin Ursan Deep sky -ryhmän budjetista.

Terveisin,

Juha

Ahkeroinut ja ahkeroinu :oops: Tietty oli ihan turha mitään yrittää kun keli oli mitä oli. Villellähän taisi olla reipas parikymmentä tuumaa tuossa enemmän halkaisijaa pelissä, se varmasti näkymäänkin jo vaikuttaa :wink:

Siis mietin tuossa kun tulin sisälle, että kortin toinen puolihan olisi ollut tosi hyvä piirtää. Enpä silloin ulkona tajunnut. Olen mielelläni mukana tilauksessa jos sellaista meinataan. Noihin "vanhoihin" kortteihinhan voi piirtää sitten vaikka tähtijoukkoja...

Lainaus käyttäjältä: VeskuP - 23.01.2017, 17:32:55
Ahkeroinut ja ahkeroinu :oops: Tietty oli ihan turha mitään yrittää kun keli oli mitä oli. Villellähän taisi olla reipas parikymmentä tuumaa tuossa enemmän halkaisijaa pelissä, se varmasti näkymäänkin jo vaikuttaa :wink:

No apupeilissäkin 5cm enemmän kuin teikäläisen pääpeilissä..  :tongue:
Mutta eläs nyt, se että ylipäätään piirtää jotain on parempi kuin jättää piirtämättä. Harjoitus tekee mestarin.

-V

Muutama havainto viime yöltä, ai että oli hyvä keli. Erinomainen läpinäkyvyys ja huippuluokan seeing. Rima Hadley erottui melko mukavasti kun vain oli riittävästi suurennusta. Kokeilin myös Platon sisältä onkia kraatereita ja 5 isointa löytyikin, näistä pienin on vain 1.9km halkaisijaltaan.
Tychon keskusvuori oli myös upea sekä Vallis Alpes. Sinus Iridiumissa oli valon kulma erittäin makoisa, jäi oikein harmittamaan ettei tullut planeettakamera mukaan. Vaikka onhan se melkoista turaamista ilman seurantaa jo okulaarinkin kanssa.

Sirius B:tä en onnistunut nappaamaan vieläkään, Rigelin kaksonen erottui tuttuun tapaan melko helposti. Uutena tuttavuutena katsoin myös Sigma Orionis neljän tähden tähtijärjestelmää.

Edit 8.2., pari lisäfotoa blogissani: https://taivaanpallo.wordpress.com/2017/02/08/huippuseeingissa-aimistelya/ (https://taivaanpallo.wordpress.com/2017/02/08/huippuseeingissa-aimistelya/)

-V

Hienoa settiä taas Villeltä. Omat havainnot jääneet taas vähälle, vaikka keliäkin olisi. Eilen alkuillasta katselin sääennustetta ja huonolthan tuo näytti. Mutta vasta kymmenen jälkeen meni taivas umpeen ja kirkasta oli ennen sitä  ainakin parisen tuntia...

No Newtoni oli sisällä ja en jaksanut jalustaa ruveta kasaamaan, joten lueskelin T&A lehteä ja sieltä komeettojen osio sattui kohdalle. Päätin yrittää Ihan piruillessani 45P/Honda-Mrkos-Pajdusakovaa ja kaivoin lintuputken esiin. Se keittiön pöydälle ja etsin M3:sen. Hyvältä vaikutti keli, vaikka putki on pieni. Siitä hyppelin luoteeseen, kunnes saavuin neliömallisen tähtiryppään luokse, jonka pohjoispuolella piti komeettan olla.. Odottelin tovin, että kohde lipuisi naapurin talon katon ohi. Heti kun niin tapahtui rupesi "neliön" tähdet näkymään selvemmin ja olin erottavinani jotain koman tapaista, varma en ollut. Äkkiä piirrustusvehkeet esille. No heti kun sain tähdet paperille, ihmettelin että mitäs nyt tapahtui kun en oikeen saanut selvää tähdistäkään. 30 sekuntia myöhemmin paksu harmaus peitti taivaan :realmad: :afro:

Tänään töiden jälkeen pystytin kaukoputken hetkeksi rantaan ja katselin Venusta iltahämärässä, viimeinen päivänsäde eli auringonpilari painui juuri horisonttiin. Oli muuten todella hyvä seeing, 139x suurennuksella Venus oli täysin vakaa ja niin terävä kuin se pikkuputkella voi olla (=diffraktiorenkaiden ympäröimä.)  Putki oli siis iltaa ennakoiden ollut koko päivän peräkontissa jäähtymässä. Mitään yksityiskohtia ei tietenkään näkynyt mutta ihan kuin terminaattori ei olisi ollut ihan tasainen kaari, 'sarvet' vaikuttivat hieman terävämmäiltä kuin pitäisi.  Lieneekö jokin optinen illuusio, samoin kuin se että silmä haluaa täydentää puuttuvan osan 'maatamoksi' vaikka siellä mitään ole.

Illemmalla ajelin pimeään Porkkalaan ja katselin ensin kiikarilla ja sitten putkella mm. M1, M31-M38, M110, M41-M48, M50,  M67, M52, M78, M103, NGC2264, NGC2244, NGC2169...  Uusi kohde tällä kertaa oli vain NGC457 jota jossain nimitettiin 'E.T. -joukoksi' ja tosiaan siellä näkyi alieni tikku-ukko hohtavine silmineen!  2169 eli '37-joukko' on myös veikeä vaikka pienellä putkella joutuukin mielessään vähän täydentämään numeraaleja. Kymmenen aikaan Leijona oli noussut jo sen verran korkealle että meinasin alkaa etsimään kiikarilla galakseja ja kaivelin tähtikarttaa esiin, mutta näkymät olivat omituisen hämärät... otsalamppu paljasti että koko kiikari oli jo aivan huurteessa ja kaukoputken korjauslasi alkoi myös sumentua, joten semmoinen loppu havainnoille sitten.  Havaitsijalle ei tullut kylmä, kerrankin oli tarpeeksi vaatetta ja moottorikelkkarukkaset (joissa on etusormi vapaana) toimivat kun alla oli lisäksi ohuet kangashanskat.

Kuten kevätkauden tapaamisista voi päätellä Astrofox on kovassa käytössä. Tässäpä makupaloja aurinkokuntatapaamisesta, itseasiassa taisin tehdä Suomen ensimmäisen visuaalihavainnon komeetta Johnsonista? *foliohattu päähän*

Hubblen muuttuva sumu oli todella hieno nähdä omin silmin. Yläpilven läpi sitä katselin, kun nostin pään okulaarista ei sillä suunnalla näkynyt tähden tähteä mutta okulaarista en huomannut pilvisyyttä lainkaan. Vai ei pilvisellä säällä voi havaita... :rolleyes:

Lisää kuvaspämmiä seuraa jahka saan käsiteltyä, yhteensä taisin 13 piirrosta tehdä.

-V

Vielä kaksi, pieni nostopainosumu ja liekkisumu. :smiley:

Lainaus käyttäjältä: W1lleM - 26.02.2017, 22:38:23
Kuten kevätkauden tapaamisista voi päätellä Astrofox on kovassa käytössä. Tässäpä makupaloja aurinkokuntatapaamisesta, itseasiassa taisin tehdä Suomen ensimmäisen visuaalihavainnon komeetta Johnsonista? *foliohattu päähän*

Hubblen muuttuva sumu oli todella hieno nähdä omin silmin. Yläpilven läpi sitä katselin, kun nostin pään okulaarista ei sillä suunnalla näkynyt tähden tähteä mutta okulaarista en huomannut pilvisyyttä lainkaan. Vai ei pilvisellä säällä voi havaita... :rolleyes:

Lisää kuvaspämmiä seuraa jahka saan käsiteltyä, yhteensä taisin 13 piirrosta tehdä.

-V

Iso käsi Villelle! Hienoa settiä!

Itse yritin tuota Honda-Mrkos-Pajdusakovaa kiikareilla lauantaina moneen otteeseen ja ei vaan löytynyt. Tein kaikki temput mitä keksin, mutta ei niin ei. Kiikarit oli kuitenkin ihan kohtalaiset 15x70 Celestronit... Kävi kyllä mielessä, että jos lyön jalustan pystyyn ja putken siihen niin varmaan erottuisi. No kiikarit vs. putki kokeilu jäi valitettavasti toiseen kertaa, koska tuntui lisäksi siltä, että keli oli luokattoman huono ja vielä huononemaan päin...

Mutta nyt kun noita Villen piirrustuksia katsoo, niin ei kuitenkaan aivan luokattoman huono tuo keli näköjään ollut. Vai miten on? Olisiko tuolla laitteen koolla kuitenkin suuri merkitys :wink:

Lainaus käyttäjältä: VeskuP - 27.02.2017, 17:49:37
Mutta nyt kun noita Villen piirrustuksia katsoo, niin ei kuitenkaan aivan luokattoman huono tuo keli näköjään ollut. Vai miten on? Olisiko tuolla laitteen koolla kuitenkin suuri merkitys :wink:

Kiitos Vesku, keli oli pitkälti vaihteleva. Noissa minun piirroksissani on arvioitu 0-5 asteikolla seeing ja läpinäkyvyys sekä koko taivaan pilvisyys. Eli jos vaikkapa ohi ajelehtii pilvilauttoja tai horisontissa on hieman pilviä niin ruksailen nollasta isompaa sen mukaan miten tilanne kehittyy. Optimikelissähän arvot olisivat 5, 5, ja 0.
Mutta perinteiseen tyyliin alkuilta oli aika huono, jopa välillä pilvinen ja aamuyön puolella läpinäkyvyys oli selvästi parempi. Astrofoxin peili kyllä toimii tiettyyn rajaan asti hyvänä vastapainona pilville, ohut yläpilvi ei yleensä tunnu missään jos kohteet ovat kirkkaampia kuin mag. 10 ja pintakirkkaus ei ole liian pieni.

Itse yritin myös foxilla havaita 45P ja 41P komeettoja, kumpaakaan en löytänyt. Väittäisin syyksi kyllä vääriä koordinaatteja, sillä goton kanssa oli ongelmia koko illan ja olin katsonut että molemmat ovat klo 21.00 tiettyjen tähtien vieressä. Ei hajuakaan osuiko sinne kun kiintopisteitä ei oikein saa. Lakaisin kyllä lähialueen tuloksetta. Johnson löytyi helposti kun se ei liiku kovinkaan nopsaan ja sain synkattua melko lähelle kirkkaaseen tähteen.

Tässä muutamia piirroksia lisää, suurin osa on galakseja Leijonan, Neitsyen ja Bereniken hiusten välimaastosta. Suurin osa about mag. 10 - 13 ja himmein tuo PGC luettelon kohde (14.92).
Vielä on käsittelemäti yksi galaksi, planetaarinen sumu ja heijastussumu. Vie oman aikansa näiden puhtaaksikirjoittaminen. :smiley:

-V

Viimeisiä viedään: Messier 78, Jupiterin haamuksi tituleerattu planetaarinen sumu sekä melko matalalla Sekstantissa oleva spiraaligalaksi NGC3115.

-V

Tämä taitaa kehkeytyä monologiksi... :grin:

No, tässä kuitenkin viime yön tuotoksia. En ole juuri hyvissä olosuhteissa päässyt omaa dobsoniani käyttämään. Nyt innostuin kuitenkin, kun kuuton yökin oli tulossa. Puolen tunnin ajomatkan jälkeen saavuin Oinosenmäen päälle, sieltä on melko hyvä havaita vähän joka suuntaan ja valosaastettakaan ei ihan tuhottomasti ole.
Pystyttelin dobsonia ja samalla viimeiset pilvilautan palaset lipuivat ohi. Juuri kun olin saanut kaiken valmiiksi niin nousi minuuteissa aivan jumalaton sumu - edes Jupiteria ei näkynyt! Onneksi se hälveni yhtä nopsaan kuin tulikin ja kympin maita pääsi jo havaitsemaan. Illan teemana oli galaksit, joten tässäpä näitä.

Lämpimästi suosittelen muidenkin katsomaan tuota Leijonan kolmikkoa, on todella hieno minun mielestäni. M106 oli myöskin positiivinen yllätys, se on hieman erikoisen mallinen visuaalisesti. Keskusosa muodostaa hieman venähtäneen S mutkan ja ympärillä on himmeämpää töhnää. M109 oli taas näitä perinteisiä utuläiskiä.

-V

Lainaus käyttäjältä: W1lleM - 19.03.2017, 12:05:38
Tämä taitaa kehkeytyä monologiksi... :grin:
-V

Näin olen myös harmikseni todennut :cry: Mutta hyvä, että joku edes pystyy tähänkin ketjuun havaintojaan jakamaan. Näitä katselisi toki muiltakin mieluusti, kun pelkästään Willeltä :wink: Yleensä silloin kun vähän olisi keliä, niin ei vaan itselläni ole mitään mahdollisuutta rauhoittua putken ääreen...

Vaikka itse harrastaminen on valitettavasti jäänyt vähälle, olen touhunnut muuta ja esim. löytänyt pari uskomattoman hyvää havaintopaikkaa 20 minuutin ajomatkan päästä kotoa. Toinen on iso syrjäinen peltoaukea ja toinen on korkean kallion laki, josta pitäisi olla esteetön näkyväisyys lähes joka suuntaan. Asioista on jo sovittu maanomistajien kanssa, joten nyt kun vain olisi keliä ja vapaa-aikaa, niin pääsisin sinne testamaan miltä näyttää...

Yritin bongata Venusta päivätaivaalta talon varjossa, mutta ei antautunut. Oli sen verrran paksusti valkoista kehää Auringon ympärillä, ettei löytynyt kiikareillakaan.

Pistetäänpäs vielä sunnuntain havaintoraporttia kehiin. Käytiin JVO:n kanssa Maaningalla pitkästä aikaa, heti alkuun ongelmaksi muodostui tienpätkän kunto joka johtaa parkkipaikalle. Auraamatonhan se oli joten putkea joutui kantamaan 20 metriä autolta, eipähän tullut kylmä putkea pystyttäessä. Herra Murphy maalaili hiukan piruja taas seinälle, kun aukaisin pääpeilin laatikon humahti se hetkessä huuruun! Piti purkaa apupeilille rakentamani tuuletin ja puhallella sillä peili puhtaaksi.

Pienen jumppatuokion arvoista se kuitenkin oli, pääsin jonkinlaiseen flow tilaan ja löysin yllätyksekseni aika ison määrän kohteita ulkomuistista: 26 Messieriä,  kolme NGC galaksia sekä kuusi kaksoistähteä. Granaattitähteä katselin myöskin. Piirsin myös M97 ja M108 kaksikon. Havainnot täytyi lopettaa puolen yön kieppeissä kun apupeili alkoi jäätymään - eipä havaintohorisontissa oikeastaan kohteita enää ollutkaan jotka olisin ilman tarkempia karttoja löytänyt.

Napsaisin myös jonkinmoisen "piirroksen takana" kuvan, tuolla horisontissa näkyvä kajo on pääasiassa revontulia ja vaaleampi eläinratavaloa. Melkoisen pimeä paikka, jos tuonne joku muukin eksyy: https://www.google.fi/maps/place/Pielavedentie+943,+71775+Maaninka/@63.2236061,27.1869937,17.5z/data=!4m5!3m4!1s0x468482ceb2bea9c9:0xcefa83112820ebb6!8m2!3d63.223727!4d27.1869438 (https://www.google.fi/maps/place/Pielavedentie+943,+71775+Maaninka/@63.2236061,27.1869937,17.5z/data=!4m5!3m4!1s0x468482ceb2bea9c9:0xcefa83112820ebb6!8m2!3d63.223727!4d27.1869438)

-V

Mukava tunnelmakuva tuo alempi (näitä harvemmin näkee Suomessa)...  :smiley:

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 21.03.2017, 21:46:58
Mukava tunnelmakuva tuo alempi (näitä harvemmin näkee Suomessa)...  :smiley:

Samaa mieltä Timpen kanssa, tuon kaltaisia kuvia näkisi mielellään paljon enemmän.

Pekka

Lainaus käyttäjältä: W1lleM - 19.03.2017, 12:05:38
Tämä taitaa kehkeytyä monologiksi... :grin:

No, tässä kuitenkin viime yön tuotoksia. En ole juuri hyvissä olosuhteissa päässyt omaa dobsoniani käyttämään. Nyt innostuin kuitenkin, kun kuuton yökin oli tulossa. Puolen tunnin ajomatkan jälkeen saavuin Oinosenmäen päälle, sieltä on melko hyvä havaita vähän joka suuntaan ja valosaastettakaan ei ihan tuhottomasti ole.
Pystyttelin dobsonia ja samalla viimeiset pilvilautan palaset lipuivat ohi. Juuri kun olin saanut kaiken valmiiksi niin nousi minuuteissa aivan jumalaton sumu - edes Jupiteria ei näkynyt! Onneksi se hälveni yhtä nopsaan kuin tulikin ja kympin maita pääsi jo havaitsemaan. Illan teemana oli galaksit, joten tässäpä näitä.

Lämpimästi suosittelen muidenkin katsomaan tuota Leijonan kolmikkoa, on todella hieno minun mielestäni. M106 oli myöskin positiivinen yllätys, se on hieman erikoisen mallinen visuaalisesti. Keskusosa muodostaa hieman venähtäneen S mutkan ja ympärillä on himmeämpää töhnää. M109 oli taas näitä perinteisiä utuläiskiä.

-V

Hienoja piirroksia, ja kiitettävää havaintoaktiivisuutta Ville! Hyvältä näyttää!

Mullakin on ollut viimeaikoina vähän liian monta rautaa tulessa, enkä ole tässä kuussa ehtinyt vielä havaitsemaan. Joskin jos taivas pysyy tänä iltana selkeänä, voisin jopa lähteä pyöräyttämään parit havainnot! Lisäksi mulla on vielä vino pino havaintoja odottamassa käsittelyään ja julkaisuaan..

/Juha

Kiitoksia kommentoijille, Juhaan voi samaistua helposti - moni piirros jää käsittelemättä pitkäksi aikaa. Usein menee 2x se aika joka piirtämiseen tuhraantui pelkästään käsittelyyn. Vaikka itselläni on vakiintunut pohja valmiina kaikkien tietojen puhtaaksikirjoittaminen ja ylimääräisten töhryjen (pöly, heijastumat lyijystä, venähtäneet tähdet jne) siivoamiseen menee aikaa.

-V

23-24 ja viime yönä 26-27putken äärellä ja viime yönä keli parempi kuin edellinen . Katsoin sitä sun tätä, mutta jollen muista ihan väärin, näin ensimmäisen kerran Herkuleksen M13 yläpuolella olevan 6207 galaksin sekä 6229 Gb tähtijoukon. Aika kova tuuli oli viime yönä. Luvataan ensi yöksi klo 00.00 alkaen taas selkeää, raskasta on tämä eläkeläisen elämä... :cheesy:

Pekka

Lainaus käyttäjältä: Pekka Lehtelä - 27.03.2017, 17:24:15
23-24 ja viime yönä 26-27putken äärellä ja viime yönä keli parempi kuin edellinen . Katsoin sitä sun tätä, mutta jollen muista ihan väärin, näin ensimmäisen kerran Herkuleksen M13 yläpuolella olevan 6207 galaksin sekä 6229 Gb tähtijoukon. Aika kova tuuli oli viime yönä. Luvataan ensi yöksi klo 00.00 alkaen taas selkeää, raskasta on tämä eläkeläisen elämä...

Mä olen taasen mietiskellyt, että kunpa olisin jo eläkkeellä niin olisi aikaa harrastella yöt ja nukkua päivät...

Lainaus käyttäjältä: Pappis - 27.03.2017, 17:43:06
Mä olen taasen mietiskellyt, että kunpa olisin jo eläkkeellä niin olisi aikaa harrastella yöt ja nukkua päivät...

Älä muuta virka, 8 päivää töitä takana ja 4 edessä. Turha edes kuvitella valvomista. No ei onneksi ole kun 30 vuotta enää :tongue:

Pekalla aika makoinen tuo 6207, ei ole nimittäin ihan kirkkaimmasta päästä :grin:

Lainaus käyttäjältä: Pappis - 27.03.2017, 17:43:06
Mä olen taasen mietiskellyt, että kunpa olisin jo eläkkeellä niin olisi aikaa harrastella yöt ja nukkua päivät...

Heh, meikäläisellä on toistaiseksi ihan hyvä tilanne, kun opiskelen motokuskiksi ja tehdään luokan kanssa kahdessa vuorossa hommia. Joka toinen viikko on iltavuoro josta pääsee vaikka suoraan havaitsemaan jos vain puhti riittää savotan jälkeen.

Onneksi on tuo Huuhanmäen torni, se on 10min ajomatkan päässä ja laitteetkin on nyt pelikunnossa. Vaivatonta kun voi vaan käydä nopsaan vilkaisemassa vaikkapa aurinkoa tai Jupiteria ilman mitään ylimääräistä säätämistä. Silloin tällöin kehtaa aamuvuorostakin lähteä sinne.

-V

Kiitos Vesa. Otin työvoiton tuon 6207 suhteen kun pitkälti toista tuntia tapitin karttaa ja okulaaria melkoisessa tuulessa. Aina se vaan on hienoa kun löytää jotain uutta pelkän kartan kanssa.

Pekka

Tuli sitten viimeyönä syvän taivaan kohteen piirtelyä kokeiltua ensikertaa... :oops: Aika outoa tuo negana piirtäminen, mutta ehkä tuosta galaksin tunnistaa kun käänsi tietokoneella oikein päin. Varmaan jos olisi havainnut oikeasti pimeässä paikassa, niin tuosta olisi voinut ehkä enemmänkin saada irti. En tiedä. Tähdetkin tuli näköjään vähän hätäisesti sijoiteltua...

M64, Mustasilmägalaksi
29.3.2017 klo. 23.30.
SW 350P (355/1650 mm)
Baader Hyperion ClickStop Zoom 8-24 mm(8 mm)
Taivaanvahti: http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/62577

(http://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/201703/62577_7cae16ade0a9a0aa02f4bebeae4e5caa.jpg)

(http://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/201703/62577_315b89f4a6815ac578c582e60d73edb5.jpg)

Hieno piirros Oskari! Nyt kun putki avattu niin kansa vaatii lisää. :cool:

-V

Kiitos vaan Ville! Ehkä ensikaudella :cheesy:

Hyviä piirroksia nuo ovat Oskari, lisää vaan niitä tänne!

Pekka

Kiitos Pekallekin. Juu, pitää ensikaudella yrittää enemmän piirrellä näitä havaintoja. :smiley:

Lainaus käyttäjältä: W1lleM - 29.03.2017, 20:14:55
Hieno piirros Oskari! Nyt kun putki avattu niin kansa vaatii lisää. :cool:

-V

Samaa mieltä! Nyt kamera narikkaan ja kynä käteen :wink:

Olen tänä kautena harrastellut enemmän visuaalista havaitsemista ja Juha innostutti minutkin piirtämään. Olen pienenä poikana viimeksi piirtänyt havaintoja (15v sitten). Mutta mielestäni nämä onnistuivat melko hyvin (värit käännetty kuvissa).

Tässä vielä edellinen kerta kohteena M51

Moi kaikki!

Havaintokausi 2016-2017 lienee nyt lopullisesti ohi ainakin syvän taivaan osalta. On ollut todella hienoa nähdä näinkin monen havaitsijan visuaali- ja piirroshavaintoja täällä, erityisesti Ville M., Oskari, Vesku P. ja Jarkko S., ovat laittaneet tänne useita ansiokkaita piirroshavaintoja!

Itsekin sain taas havaintoja julkaistua, tässä oma kontribuutioni tänne joulukuulta 2016 ja helmikuulta 2017.

6./7.12.2016: https://celest1alsphere.wordpress.com/2017/05/26/observing-6-7-12-2016-in-ulvila-observatory/ (https://celest1alsphere.wordpress.com/2017/05/26/observing-6-7-12-2016-in-ulvila-observatory/)

Tuolloin tuli havaittua poikkeuksellisen kirkkaana ollutta kvasaaria CTA 102. Mielenkiintoista tässä on se, että tuon kvasaarin punasiirtymä on peräti 1,037 eli sen ikä on noin 8 miljardia vuotta ja etäisyys 11 miljardia valovuotta! Silti se jaksoi kirkkaimmillaan loistaa noin 12,9 magnitudin kirkkaudella tänne asti!

(https://celest1alsphere.files.wordpress.com/2017/05/161206-07_cta-102.png)
Kvasaari CTA 102

23./24.12.2016: https://celest1alsphere.wordpress.com/2017/05/26/observing-23-24-12-2016-in-ulvila-observatory-darth-wader-battleship-in-the-sky/ (https://celest1alsphere.wordpress.com/2017/05/26/observing-23-24-12-2016-in-ulvila-observatory-darth-wader-battleship-in-the-sky/)

23./24.12.2016 tuli havaittua useampiakin kohteita, ehkä mielenkiintoisimpana voisin nostaa esiin galaksin NGC 936, joka tunnetaan myös nimellä Darth Wader -galaksi, ilmeisesti koska galaksi muistuttaa muodoltaan Star warseista tuttuja Twin Ion Engine -taistelualuksia.

(https://celest1alsphere.files.wordpress.com/2017/05/161223-24_ngc-936.png)
Galaksi NGC 936

28./29.12.2016: https://celest1alsphere.wordpress.com/2017/05/26/observing-28-29-12-2016-in-ulvila-observatory/ (https://celest1alsphere.wordpress.com/2017/05/26/observing-28-29-12-2016-in-ulvila-observatory/)

28./29.12.2016 ehdin havaita vain kaksi kohdetta, kunnes pilvet tulivat. Yhtenä kohteena tuli havaittua mm. galaksi NGC 6217 Pienessä karhussa.

(https://celest1alsphere.files.wordpress.com/2017/05/161228-29_ngc-6217.png)
Galaksi NGC 6217

19./20.1.2017: https://celest1alsphere.wordpress.com/2017/05/26/observing-19-20-1-2017-in-ulvila-observatory/ (https://celest1alsphere.wordpress.com/2017/05/26/observing-19-20-1-2017-in-ulvila-observatory/)

19./20.1.2017 tuli havaittua useampikin kohde. Ehkä mielenkiintoisimpana Hubblen muuttuva sumu, NGC 2261. Sumu oli yllättävän kirkas ja muodoltaan selvästi komeettamainen.

(https://celest1alsphere.files.wordpress.com/2017/05/170119-20_ngc-2261.png)
NGC 2261, Hubblen muuttuva sumu

27./28.1.2017: https://celest1alsphere.wordpress.com/2017/05/26/observing-27-28-1-2017-in-stormalo/ (https://celest1alsphere.wordpress.com/2017/05/26/observing-27-28-1-2017-in-stormalo/)

Tammikuun lopussa pääsin vielä kerran havaintopuuhiin! Tänä yönä tuli havaittua kaksi kohdetta, joista esiin nostettakoon hieman vähemmän tunnettu sumu Orionin sumun vieress', NGC 1980. Olosuhteet olivat melko hyvät, eikä okulaareissa tai muilla optisilla pinnoilla ollut huurretta, joten uskon todella havainneeni tämän sumun!

(https://celest1alsphere.files.wordpress.com/2017/05/170127-28_ngc-1980.png)

Tässäpä pientä katsausta vuodenvaihteen tienoilta, helmi-maaliskuulta on tulossa vielä oma raporttinsa, kunhan vaan saan aikaiseksi kirjoittaa näistä blogiini.

Terveisin,

Juha

Hienoja havaintoja Juhalta, uskoisin että havaitsemasi sumu on todellinen. Vertasin piirroksesi tähtiä Stellariumin kuvaan ja ne kyllä osuvat kohdalleen. Pitänee ensitalvella yrittää itsekkin tuota kohdetta bongata.

Tuota Hubblen muuttuvaa sumua havaitsin viime kaudella, hieno ja mielenkiintoinen kohde mielestäni.

-V

Olen hyvillä mielin seuraillut tätä ketjua ja todennut, että visuaalihavaintojakin yhä tehdään ja olisiko peräti niin, että visuaalihavaintoja tehdään enemmän kuin jonkin aikaa sitten.

Pekka