NGC 1499, California Nebula

Aloittaja Cith, 08.09.2007, 15:56:13

« edellinen - seuraava »

Cith

Modattu 300D + 300mm/f4, iso800 n.60min 30-60s pätkissä.

AkiH

PetriKe

#1
Vielä löytyi hakemistoista käsittelemättömiä kuvia. Pakko näitä on laittaa tyrkylle, kun ei ole päässyt kuvaamaan puuttuvia värejä. Tässä 50 minuutin (5x10) edestä vety-suotimen läpi kuvattuna. Melkoisen suurikokoinen sumu, tässä miltei koko kuva-ala STL11K:lla. Ison kuvan koko 50% alkuperäisestä.



Täällä ISO.
Selkeitä kelejä,

Petri Kehusmaa

Cith

#2
Aivan uskomaton kuva Petriltä taas kerran. Värit varmaan tulee "kohta" ? :)

Oma yritykseni.


Modattu 20D, 12nm Ha, 1h20min 4min pätkissä iso1600.
Edit: kohinaa lisätty
AkiH

Timo Kantola

#3
Modatulla 350Dllä 135mm F3.5 putkella 7nm Ha filtteri 7 x 16min



EDIT:2021.11.14, kaivelin arkistostosta tuon bittiavaruuteen joutuneen kuvan - liitteenä.
Timo Kantola

Lauri Kangas

Tämmönen siitä tuli. Taustataivaan väri meni ihan kuprulle eikä edes iriksellä saa oikein kuriin. Joku flättihäiriö?



Modattu 350D, 135mm f/2, ISO 400, 67x45s = ~50min.

Iso: http://www.ursa.fi/~lkangas/kuvat/081101_komakallio/kalifornia_iso.jpg

J-P

Hei,

Näyttää, että nämä kuvat täällä paranevat koko ajan!
Ei tuon tasoisia kuvia vielä muutama vuosi sitten juurikaan ollut.

Lauri, flattiongelma on tuttu juttu.
Sain ratkaistua seuraavalla tavalla;

Ensinnäkin modernit kennot on niin vahvasti "antibloomattu", että
lineaarisuus kärsii aika paljon. Ratkaisu on huolehtia, että flatin
maksimiarvo välillä 0-65.000 pysyy alle 20.000, tai suhteellisesti samalla alueella muilla kuin 16bit kameroilla.
Näin flätti pysyy lineaarisen vasteen alueella.

Toiseksi flatti ei toimi oikein ilman BIAS kuvia!
BIAS-kuvat on nopea ottaa ja niitä kannattaa samalla ottaa 50-100kpl.
Samaa BIAS-kuvaa voi käyttää pitkään, itse kuvaan varmuuden vuoksi uudet n. 3kk välein.
BIAS-kuva tavallaan kalibroi, sitten vähennettäessä flätistä, sen Offsetin.
Bias kannattaa myös vähentää varsinaisista kuvista lukukohinan vähentämiseksi.

J-P

einari

Jotenkin olen kuvitellut että bias-kuvia tarvittaisiin lähinnä jäähdytetyillä ccd-kameroilla (jolloin se jotenkin skaalautuu lämpötilan mukaan).
___
Tapio

J-P

Hei,

Ei se mene ihan noin Einari.
Bias kuva ei juurikaan reagoi lämpötilaan.
Biassit kuvataan pimeäkuvina lyhyimmällä mahdollisella valotuksella
kameratyypistä riippumatta.
Tarkoituksena on vähentää kameran lukukohinaa,
jota tulee analogikonversoinnissa.

J-P

jaava

#8
Yrittää selvitellä ymmärrystään asiassa.

Meneekö tuo niin että:

- Bias saadaan kun kuvataan täysmustaa lyhyellä valotuksella. Tuloksena saadaan pikseli-/värikanavakohtainen bias, jonka alapuolella pikselistä ei saada lukemia (pl. lukukohinan vaikutus) (Bias on arvo jonka kamera lisää pikselin ADU:lta luettuun arvoon). Biaks-kuvia otetaan useampi (esim 16 kpl), jotta saadaan kohinan vaikutus minimoitua.

- Dark saadaan kuvaamalla täysmustaa pitkällä valotuksella. Siis jonkinlainen pikselikaivon nollakohta ko. valotusajalle. Nämä arvot taitavat vaihdella pikselistä toiseen ja sen arvo muuttuu yleensä myös kuvalueen paikan funktiona. Dark sisältää myös bias:n.

- Flätit joissa koitetaan saada kameran lineaarisen alueen yläpää näkyviin. Kuitenkin niin että mikään pikseli ei pääse saturoitumaan (pl. vialliset), siis kaivo ylitäyttymään. Näissäkin arvoissa esiintyy pikseli/CCD-kaivokohtaisia eroja, johon summautuu lukuvahvistimien erovaisuuksista aiheutuvaa lisä-virhettä.

Darkista ja flätistä saadaan pikselikohtaisesti laskettua vahvistus, jos valotusajat ovat samat:
       k = (pikselin max) / [(pikselin flät) - (pikselin dark)],
jossa max on suurin arvo jonka pikseli voisi saada (esim. 8-bittinen pikseli 255 ja 16-bittinen 65535). Niin ja olettamalla pikselin/värikanavan vaste tulevaan fotonimäärään nähden riittävän lineaariseksi dark - flat alueella.

Ja itse kuvaamiseen:

Poistamalla otetun kuvan pikselistä dark ja kertomalla pikselin vahvistuksella saadaan lopputuloksena pikselin/värikanavan arvo joka on skaalattu kaikkien pikseleiden kesken samaksi ja on välillä 0 - (pikselin max). Ts. lopputuloksena saadaan kuva jossa pikselien ja sen käyttämän ADU:n eroavaisuudet ei enään näy.

Tuosta pikselien eroavaisuudesta ja lukuvahvistimien (CCD-kennolla taitaa tulla kaikki pikselit yhden vahvistimen läpi) eroavaisuuksista johtuvaa kohinaa korjataan noilla darkeilla ja fläteillä. Jos kohinana ajatellaan sitä että vierekkäisten kennojen ADU-arvot poikkeavat toisistaan vaikka ovat ottaneet saman määrän fotoneita vastaan.

Terminen kohina yms. ei vähenny bias ja flät kuvilla. Tosin kameran lämpötila taitaa vaikuttaa niin flätteihin kuin drkkeihin.

Tai mikä se nyt oli,
JV

Editoitu sen jälkeen kun luin Timo-Pekan jäljempänä olevan selostuksen. Onkohan tuossa mitään järkeä.
If no Higgs particle exists, we have a revolution in our hands.

einari

Taisin muistella tätä Veskun Iris ohjetta:

"Biasia tarvitaan käytännössä
ainoastaan jos halutaan skaalata pimeäruutua,
joten ilman sitäkin voi käsitellä kuvia
menestyksekkäästi."

Lainaus pdf-ohjeesta:
http://www.vkastronomy.com/pdf/iris-opas.pdf
___
Tapio

Timo-Pekka Metsälä

Veskun ohje on oikeassa. Bias ei tosiaankaan liity mitenkään flat-kuviin (muuten kuin välillisesti) vaan nimenomaan dark-kuviin. Bias-signaali kameroissa on periaatteessa vakioarvo, jonka useimmat CCD-kamerat lisäävät signaaliin eli pikselien ADU-arvoihin. Tämän vakioarvon tarkoitus on estää flätti-kalibroinnissa minkään pikselin lukuarvon menemistä miinusmerkkiseksi. Muistaakseni esim. SBIGin kamerat lisäävät arvon 100 jokaiseen pikseliin. Käytännössä bias-tasossa on jonkin verran vaihtelua eri pikseleissä ja lisäksi bias-signaalia mitattaessa eli kuvattaessa bias-ruutuja jokainen yksittäinen bias-ruutu sisältää aina lukukohinaa. Näistä syistä on tapana kuvata bias-kuvia yleensä vähintään noin 16 - 20 kpl. Bias-kalibrointi ei suinkaan vähennä kohinaa lopullisessa kuvassa vaan lisää sitä. Lisäys on merkityksetön, jos biaksia on pinottu vähintään se 16.

Bias-kuvia tarvitaan siis silloin, kun dark-kuvaa halutaan skaalata. Skaalaaminen tarkoittaa sitä, että esim. 30 min valotuajalla otettua dark-kuvaa halutaan käyttää esim. 10 min valotetun kuvan kalibrointiin. Pelkkä dark-ruutu itsessään sisältää myös bias-signaalin, joten darkista pitää vähentää bias-ruutu (eli se vakio), jolloin saadaan ns. lämpöruutu eli enklanniksi thermal frame. Tämä thermal-ruutua voidaan sitten vapaasti skaalata, eli vaikkapa jakaa pikseliarvot kolmella ja käyttää sitä sitten dark-kalibroinnissa.

Erillisillä bias-kuvilla ei silloin ole mitään käyttöä, jos ei ole mitään aikomusta skaalata darkkeja. Eli siis silloin, jos kaikkien darkkien ja light-ruutujen valotusajat ovat aina keskenään samoja. Kuten jo mainitsin, tämä siis johtuu siitä, että dark-kuvat sisältävät biasin.

Flat-ruudut pitää tietysti myös dark-kalibroida joko skaalatuilla tai samalla ajalla otetuilla darkeilla, jos halutaan työskennellä tarkasti. Flat-ruudut kuvataan yleensä melko lyhyellä valotusajalla, joten "flat-dark"-ruutujen ottaminen ottaminen ei ole suuri vaiva.

Käytännön kuvaamisessa ainakin jäähdytetyillä CCD-kameroilla voi useimmiten unohtaa biasit ja jopa darkitkin, koska kuumat pikselit voi kuvista poistaa ohjelmallisesti. Mutta flätit on jokaisen kuvaajan syytä opetella, koska flat-kuvien tarve tulee useammin optiikasta kuin itse kamerasta. Laadukkaiden flat-kuvien ottaminen onkin yllättävän vaikeaa.

t. Timo-Pekka

dirty

Lainaus käyttäjältä: Timo-Pekka Metsälä - 05.11.2008, 21:47:29
Bias ei tosiaankaan liity mitenkään flat-kuviin (muuten kuin välillisesti) vaan nimenomaan dark-kuviin.

Miksi MaxIm DL:n calibration -dialogissa on kuitenkin vaihtoehto "bias calibrate flats" (ks. kuva)?
Itse olen käyttänyt biasruutuja aina flätin kalibroinnissa. Jos tämän vaiheen jättää pois, lopputulos on laadultaan selkeästi huonompi.

EDIT: Tarkka sanavalinta olikin "bias subtract flats".
Harri Hytönen

PetriKe

Lainaus käyttäjältä: dirty - 06.11.2008, 12:25:11
Miksi MaxIm DL:n calibration -dialogissa on kuitenkin vaihtoehto "bias calibrate flats" (ks. kuva)?
Itse olen käyttänyt biasruutuja aina flätin kalibroinnissa. Jos tämän vaiheen jättää pois, lopputulos on laadultaan selkeästi huonompi.

EDIT: Tarkka sanavalinta olikin "bias subtract flats".

Olet oikeassa, kyllä bias on syytä vähentää fläteistä. Kun käytän SBIG kameroita, niin näissä voidaan tosiaan vähentää tuo Timo-Pekankin mainitsema vakioarvo 100 ilman bias-ruutuja.
Selkeitä kelejä,

Petri Kehusmaa

Lauri Kangas

Flättiväittelyn kevennykseksi aiheeseen liittyvä kuva, joka ei ole flättejä nähnytkään:



Räpsäisin yksittäisen kolmen minsan valotuksen, kun surffailin eri kaasusumuja UHC-filtterin kanssa. Pelkkä punainen tässä.

J-P

Tässä minunkin NGC1499 yrittää näyttää Californiasumulta.
Kapeakaista kuvaus paljastaa hienosti 3D rakenteita.
En ole nähnyt aiemmin tätä kolmivärisenä kapeakaistakuvana.
Blogissa tiedot:
http://astroanarchy.blogspot.com

J-P Metsävainio