Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?

[Lauri Kangas]

Toistaiseksi ei ole tarkoitus rakentaa automaatiota kattoon turvaamaan näkymiä taivaalle, koska havaintosuoja on omalla pihalla ja alkuvaiheen lumitöiden takia sen luona joutuu kumminkin liikkumaan (ei tosin yhtä paljoa kuin nykyään  ).

Joo, tosin suosittelen kuitenkin harkitsemaan rakennetta siten ettei sen mahdollinen automaatio ole turhan vaikeaa sitten kun sellaisen ennenpitkää kuitenkin haluaa tehdä.

Tuollaisessa kotipihan pöntössä näkisin ettei automaatiohalut liittyisi niinkään mihinkään täysin robottiseen systeemiin vaan tärkeintä voisi olla että systeemi osaa ajaa aamulla itse parkkiin ja luukun kiinni. Riippuu tietysti ihan työajoista, mutta mulle alkaa jo nyt kolmikymppisenä riittää nuo huonosti valvotut kuvausyöt. 

Yksilappeinen etelään viettävä peltikatto voisi muuten olla lumitöiltäänkin melko helppo. Peltikattoa piirreltiin jossain vaiheessa mekin, mutta taisi olla paino ja vissiin joku muukin syy miksi valittiin sitten huopaa. Kun kyselit tuolla piirrustuksia niin kaikenlaista konseptitason suttua löytyy, valmiita toteuttamiskelpoisia rakennepiirroksia tietysti hintsummin. Näitä voi tutkia vaikka Hauholla.

[Jouko_Kettunen]

Tällaisen tähtivajan routasuojaus on vähän eri juttu, kuin lämpimän asuinrakennuksen. Puinen kevyt rakennus voi hiukan liikkuakin ilman että siitä on mitään haittaa. Täysin ilman routasuojausta liikkuminen voi kuitenkin olla savi- ja silttimailla melko mittavaa eivätkä perustukset koskaan keväällä palaa entiselleen (muutos olisi kumuloituvaa). Kaukoputken jalustapilari kannattaa routivassa maassa routasuojauksen lisäksi perustaa vähintään 1,5 m:n syvyyteen. Pilari tulee ankkuroida harjateräksillä anturaan, joka estää pintamaan routaa nostamasta pilaria maasta. Ruuvipaalut sopivat savisessa ja kivettömässä maassa hyvin kevyen rakennuksen perustuksiksi (ei tarvitse kaivaa kuoppia rakennuksen perustuksille). Tällöin 1,5 m pitkät paalut riittävät hyvin.

[sepkos]

Pikagooglauksella löytyi tuollainen ohje.

http://www.thermisol.fi/erista-oikein/kylmaen-rakenteen-tai-rakennuksen-routasuojaus.html

[VeskuP]

Tuohon ei voi muuta sanoa kun aamen Hyvänä vaihtoehtona muuten perinteiselle styrox-levylle pitäisin 50 millistä Finnfoam levyä. On mukavampi kuljettaa ja myös mielestäni mukavampi asentaa. Levykoko taisi olla 2,5x0,6m. Ja eristyskyky taisi 50 millisessä vastata 100 milliä normi styroxia...

[Timpe]

Tulipa hyvää teoriaa perustuksista, kiitos näistä. 
Mennään sitten käytännön puolelle eli lisään foorumille kuvan tolpan nykyisestä perustuksesta. Jos tuota lähdetään parantamaan, niin ajatus oli leventää tuota sepeli-aluetta (harmaana näkyvä alue sinisen betonivalun ympärillä) ja mennä tarpeeksi syvälle että tuo savikerros poistuu. Täyttö on siis sepeliä + hienompaa sekaisin, jota perusta tiivistyisi kunnolla. (Kai jotain tuollaista kun en ole taloja aiemmin rakennellut ja perustanut.) Routaeristyksenä nuo em. levyt kolmannekseen pinnasta syvyysmitassa ja ilmeisesti myös tuon nykyisen betonivalun ympärille. Nykyinen tolppa on pysynyt suunnilleen paikallaan (syvyyttä tuolla pohjavalulla on reilun metrin verran), mitä nyt kevätroudat aiheuttavat jalustalle pientä säätötarvetta syksyllä ennen havaintokauden aloitusta. Mutta uusi tolppa on tuplasti tuon korkuinen kuin nykytolppa ja tässä heilumista saattaisi tulla jo kiusaksi saakka. Miten siis parantaa nykyrakennetta, jos tuo betonimöntti pysyisi paikallaan (sieltä löytyvät valmiit pultit, mihin uusi tolppa asennetaan)?

Tuollaisessa kotipihan pöntössä näkisin ettei automaatiohalut liittyisi niinkään mihinkään täysin robottiseen systeemiin vaan tärkeintä voisi olla että systeemi osaa ajaa aamulla itse parkkiin ja luukun kiinni. Riippuu tietysti ihan työajoista, mutta mulle alkaa jo nyt kolmikymppisenä riittää nuo huonosti valvotut kuvausyöt.

Auts... Lauri se tietää mistä narusta kulloinkin vetää eli olipa hyvä huomio! Täälläkin on näet muistissa edellisen kevättalven valvomiset aamukolmeen/neljään ja töihin-lähdöt sen päälle. Pitänee siis varata selvä optio tulevalle katon motorisoinnille, mutta yritetään tällä kertaa saada mekanismin toiminta pysymään erossa tarkennuslaitteen ASCOM-ohjauksista vai miten se nyt menikään Tähtikalliolla?-) Ja Hauholla voidaan miettiä lisää niitä piirrustuksia, kun se kaavailemani hyvin motivoitunut rakennusmies tulee sinne mukaan...

[mistral]

TNykyinen tolppa on pysynyt suunnilleen paikallaan (syvyyttä tuolla pohjavalulla on reilun metrin verran), mitä nyt kevätroudat aiheuttavat jalustalle pientä säätötarvetta syksyllä ennen havaintokauden aloitusta.

Onko nykyinen tolppa ilman eristystä? Jos on, saattaisi se eristettynä pysyä hyvin paikallaan. Tosin kukaan ei mene takuuseen siitä.
Kun tolppa korotetaan, ei se paljoa lisää vääntöä koska vastapainot pitää painopisteen suunnilleen samassa linjassa verrattuna matalampaan tolppaan. Jos teet samanlaisen tolpan kuin Timo Kantolalla (seiskan mallisen) saattaa painopisteen linja siirtyä sivummaksi ja perustukseen kohdistuu hiukan enemmän vääntöä.

Jos haluaa poistaa vettä maaperästä, voi tolpan kumallekin puolelle (metrin etäisyydelle) kaivaa salaojaputket jotka yhdistyisi pieneen 300-400mm salaojakaivoon josta voi uppopumpulla tyhjentää tarvittaessa. No en tiedä pihasi tilannetta, ehkä ei sellaista tarvetta.

korjaus:
ei Kantolan tolppa ollut ihan 7-kirjaimen mallinen mutta taitettu kuitenkin.

[Jussi Koponen]

Jos tuosta omasta mökistä korjaisin jotain, olisi se pidemmät kattokiskot tai aavistuksen pienempi katto.

Isohkon katon ajatuksena oli parempi tuulensuoja Pohjoisen suunnalta ja parempi suoja seinille sateelta. Tuulensuojana se kyllä toimii hyvin, lisäksi olen voinut jättää isot tuuletusaukot kattotuolien alle, joten ilma kiertää tuolla hyvin. Katto on myös sen verran jämäkkä, että siellä voi huoletta heilua päällä, lisäksi lunta saa olla isot kerrokset päällä.

Valmis moottoripaketti rajakytkimillä syntyi autotallin ovenavaajasta. Katon liikuttelu esim. Raspberry Pi:llä ja releellä on yksinkertainen saada toimimaan. rele auki, katto liikkuu, rele kiinni, katto pysähtyy, rele auki, katto liikkuu takaisinpäin. Moottorin ketjua pyörittävä ratas hajosi, kun kattokiskot eivät olleet aivan suorat, vaan katto otti hieman kiinni tietyissä kohdissa, tämä rasitti tuota ratasta ajan kanssa.

Lisäksi lattian ja seinien välissä on 2x4 lankun verran väljää, eli sieltäkin pääsee ilma kiertämään.

Kyllähän tuossa rakennettavaa riittäisi, mutta 1v poika on nyt työn alla. Mökkiä fiksaillaan aina kun keretään ja nyt tuo on kuitenkin toimintakunnossa lähes itsenäiseen kuvailuun.

[wm-x]

Kaikilla on niin hienoja havaintosuojia. Minulla ei taida tähän kovin paljoa olla annettavaa kun oma havaintokopperoni on tuolla talon katon rajassa, mutta panostaisin itse tuohon automatioon. Teko vaiheessa olisi helppo suunnitella tuo katon avaus myös moottoreilla. -30 asteessa ei hirveästi kiinnosta lähteä kuvaamaan jos pitää ensin tehdä tornissa säätö työtä tunnin verran että katto on auki ja kaikki laitteet toiminnassa. Tämä on vain omakohtainen havainto. Nyt ainakin panostan itse siihen että kaikki laitteet ovat toimintakuntoisina tornissa, niin että voin niitä etänä ohjata. Tämä myös säästää kallisarvoista kuvaus aikaa.
Tähän jos laskee mahdolliset oman elämän kiireet niin nopea valmius kuvaukseen on ainakin itselle ehdottoman tärkeä.

[Timpe]

Onko nykyinen tolppa ilman eristystä? Jos on, saattaisi se eristettynä pysyä hyvin paikallaan. Tosin kukaan ei mene takuuseen siitä.
Kun tolppa korotetaan, ei se paljoa lisää vääntöä koska vastapainot pitää painopisteen suunnilleen samassa linjassa verrattuna matalampaan tolppaan...

Joo, se on ilman erityksiä. Lisätään ketjuun nyt vielä kuva toukokuulta 2009, kun tuo nykyinen jalustasuoja valmistui. Huomasin, etten ollut ottanut kuvia jalustan perustuksesta, mutta tuo uusi jalustakuva ja se edellinen piirros kertonevat kaiken. Olen itse sitä mieltä, että kun tuosta ympäriltä otetaan routiva maa pois ja korvataan se sepeli yms. täytteellä ja noilla ulospäin kallistuvilla routaeristelevyillä tulevan havaintosuojan alla ja ympärillä, niin uskoisin tuon pysyvän riittävän hyvin paikallaan. Autoguidaten sitä nytkin on kuvattu samoilla perussäädöillä koko talven ajan 10..15 minuutin yksittäisvalotuksia ilman jalustan perustuksesta johtuvia ongelmia.
Pihan märkyys/kuivuus riippuu ihan kesästä ts. tasaisella maalla ollaan ilman muualta tulevia valumavesiä. Vaimon mieliksi päätyyn tulee ainakin etelä/lounas-sivulle yksi ikkuna ikkunalaudalla varustettuna mökille ilmettä ja sisävaloa antamaan.

[sepkos]

Jos kaivat tuon perustuksen esiin niin kannattaisikohan ihan harrastuksen/varmuuden vuoksi pistää eristelevyt myös sitä vasten. Silloin ei perustusten kautta pääse niin helposti kylmää routaeristyksen alle ikäänkuin sisäkautta. Kiinteässä aineessahan lämpö/kylmä kulkee säteilypisteestä kaikkiin suuntiin samalla intensiteetillä. Ja samalla luulisi että maalämpö pitäisi perustuksen alapuolen aavistuksen paremmin sulana.

[Timpe]

Toki noin eli tuo betonipaakku saa eristeet ympärilleen. Pitää neuvotella tuon okt:n salaoja-rempan tekevän firman kanssa kuinka asia hoidetaan, muttei siinä yhteydessä pari lisäeristelevyä maksa paljoakaan.

[mmu]

RE. Kylmän rakenteen tai rakennuksen routasuojaus on hankalin tapaus noin "rakennusteknisesti". Koska kylämä rakenne ei vuoda hukkalämpöä maahan, on routiminen riippuvainen maalaadusta. Perusmaan routivuus (GEO) on siis selvitettävä. Yleensä ongelma vältetään syväperustuksella (1,5-2 m), jolloin maan routimaton syvyys on tiedettävä. Jos tehdään matalaperustus, tulee routasuojaus mitoittaa olosuhteiden mukaisesti. Yleensä pilariperusteiset rakennukset eristetään suurena eristekenttänä, jolloin vain pilarit (huonosti lämpöä johtavat, esim Leca) tulevat eristekentän läpi. Näin perusmaa pysyy jäätymättömänä. Yksittäinen pilari (putken peruspilari) vaatisi melko ison eristekentän tai sitten pilarin anturan alle on laitettava kuorimitusta ottava eristekerroskenttä. Vaikka tolpan perustukset olisivat syvällä, voi ongelmaksi silti tulla roudan aiheuttamat vaakavoimat, jotka vääntävät perustuksia sekä tolppaa. Tätä varten täytyy tolpan ympärystäytön olla routimatonta ainesta. Lisäohjeita ko. aiheesta löytyy esim. googlaamalla "routasuojauksen mitoitus" tai kyselemällä kokeneelta geo-insinöriltä! Rakennusteknisesti rakenteet, sillat ja radat eivät voi liikkua tai painua kovinkaan paljoa, puhutaan milleistä tai senteistä. Joskus ilman routaakin voi tapahtua kuten Pisassa! Yhtenä suhteellisen helppona kevyen harrastetornin perustusjärjestelmänä ovat esim. ruuvipaalut, mutta nekään eivät ratkaise tolpan perustamistapaa.

[Timpe]

Siirrettävillä roll-off -katoilla on omat heikkoutensa, joten mietitäänpä seuraavaksi hyviä ratkaisuja kattokiskojen + niiden kulkuaukkojen kautta kulkeutuvan veden ja lumentulon estämistä?    Oletus on, että sulan maan aikaan vesi kulkee erilaisia rakenteita pitkin sisälle havaintosuojaan, jollei esim. kattokiskojen suojausta ja sisällevientiä ole mietitty myös tätä ajatellen. Samoin pakkaskelin tuiskulumet tulevat sisälle kiskoaukoista. Ongelmaa voi kiertää esim. sopiviin paikkoihin asetetuilla harjatiivisteillä, mutta kapillaarisesti vaakarakenteita pitkin liikkuva vesi taitaa sekin olla kiusa sinänsä. Mitä kokemuksia ja vinkkejä löytyy tästä aiheesta?

[wm-x]

Ei ole kyllä kokemusta, mutta nopeasti ajateltuna eikö noita kiskoja voisi asentaa seinän ulkopuolelle? Joko kolmio pilarilla tuettuna rakenteisiin tai erillisille tolpille? Vie katon tarpeeksi ulos seinästä jotta lumi/vesi ei pääse sisälle torniin? Mahdollista ulkoisilla pilareilla tehdä u-mallinen katto jossa alaspäin lipat, jolloin ei varmasti mikään tule sisälle.

[Lauri Kangas]

Siirrettävillä roll-off -katoilla on omat heikkoutensa, joten mietitäänpä seuraavaksi hyviä ratkaisuja kattokiskojen + niiden kulkuaukkojen kautta kulkeutuvan veden ja lumentulon estämistä?

Meillä katosta menee kiskojen päälle riittävän reilusti kiskojen alle ylettyvät helmalärpäkkeet. Kiskojen välisissä seinissä on ihan nokkela geometria jota voin esitellä tarkemmin hauholla. Kiskon ulkopuolisten jatkeiden alkuun jää isoimmat reiät, joiden lopullinen tiivistäminen on vielä keksimättä.