Tämä liittyy Juha Kinnusen kamerahavaintoon Inarissa:
http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/43379#comment-34262Tämä olisi kait liian pitkä kommentti taivaanvahtiin joten laitan tänne ja sieltä myös linkin tähän.
Sen verran olin kiinnostunut mikä tuo oli, että rupesin mittailemaan hetimiten.
Joka ei jaska tuätä osin teknistä lukea niin kerron alkuun että oli melko selvä luonnon meteori-ilmiö.
Ihan teoriassa voisi saada sovitettua pitkältä maata kiertävältä ellipsiradalta satelliittiromuun nopeudella n 11 km/s, mutta tuskin oli sellainen.
Ei sellaisia taantuville radoille (inmlinaatio maan kiertoradalla yli 90 astetta) lähetetä ja vaatisi melkoisen "seikkailun" maa - kuu (aurinko) tuntumassa että sellaiseksi muuttuisi, mahdollista tosin.
Kalibroin keskimmäisen kuvan en ihan viimeisen päälle, mutta ilmeisesti melkoisen hyvin. Ja kun kameran suunta on kiinteä niin muista saa samalla kalibroinnilla az.- ja korkeuskulmat.
Eli on kuusi keskinäisesti ajoitettua suuntaa joihin sovittaa. Nopeuttahan näistä ei suoranaisesti saa mutta saa arvion josta saa mahdollismman järkevän korkeusalueen, lähinnä alkukorkeuden. Tosin varsinainen alku oli aikaisemmin ja itse asiassa ekassa kuvassa kun vähän käsittelee näkyy alussa "pyrstöä" pitemmältikin kuin tokassa.
Seuraavassa on tulon az-suunnan ja korkeuskulman referenssinä paikan 25.7 E , 70.0 N meridiaani ja horisontti. Se paikka on lähellä alkua.
Jos olettaa vakionopeuden 14 km/s niin tulisi suunnasta 170.2 jyrkkyydellä 4.0 ( 3.95) astetta. Jos yrittää saada havainnoista vielä hidastuvuutta esille niin tulisi suunnasta 170.7 jyrkkyydellä 5.0. Näissä on ihan riittävästi reserviä sulkemaan pois satellittiromu muulta kuin hyvin etäälle (vähintäänkin kuun vaikutspiiriin asti) ulottuvalta maan kiertoradalta..
Vakionopeusoletuksella nousee kolmessa yhksittäisessä suuntahavainnossa residuaalit päälle 0.1 astetta mutta hidastuvuusmallilla jokaisen yksittäinen (kokonaisresiduaali) painuu noin tai alle 0.03 astetta eli arvelen että hidastuvuuskin suuin piirtein määrittyy. Tällöin lopussa olisi 10.5 km/s (olettaen alussa 14.0 km/s). Alku on korkeudella 86 km ja loppu korkeudella 58 km. Ilmeisesti lähempää havaiten olisi näkynyt vielä pitempään. Ja nythän loppui valotus. Seuraavasta voisi yrittää vielä tarkkaan katsoa mahtaisiko yhtään erottua.
Tässä mallissa etäisyys kamerasta muttuisi 139 -> 412 km.
Itse asiassa tulonopeus oli ehkä vähän pienempikin kuin tuo 14 km/s, mutta en tässä laita uusia arvoja, ei tulos oleellisesti muutu.
Aurinkokuntarata on aika tyypillinen meteoriitin pudottajille, jollainen tämäkin ilmeisesti oli joskaan ei suurta kappaletta alas tullut. Tulonopeudella 14 km/s ulottuisi asteroidivyöhykkeelle 2.68 au auringosta ja nopeudella 13.5 km/s etäisyydelle 2.33 au. Lähinmmillään olisi vain pikkuisen maan radan sisäpuolella.
Esko
EDIT: Juha kyseli taivaanvahdissa massa-arviota. En nyt sellaista yrittänyt tehdä. Se olisi huomattavan riippuvainen tulonpeudesta siinä mielessä että jos nopeudesta riippuen esimerkiksi sijoittuisi 5 tai 6 km eri korkeudelle niin ilman tiheys olis suhteessa kaksinkertainen tai puolta pienempi (riippuen mihin suuntaan poikkeaisi) ja se merkitisi massa-ariolle 1:8 tai 8:1 suhteessa muuttumista. Tämä siis koskisi hidastuvuudesta tehtävää päätelmää. Ja ko ajankohdan tilanne jo sinällään voi poiketa keskiarvosta muutamia kilometrejä. Mutta ei se varsinaisen suuri ollut, ei ihan pienikään. Voin yrittää vähän parempaa arviota kuin hihasta, mutta arvelisin jossain kilon tai alkumassana ehkä muutaman seutuvilla olleen. Noinkin hitaasta alas tulisi hyvässä lykyssä yhteensä kohtalainen osuus alkuperöisestä, kymmeniäkin prosentteja ehkä.
Itse asiassa totean että noin loivalla tulolla suora linja olisi vienyt takaisin avaruuteen, mutta on siinä sen verran selvä hidastuminen että ei kyllä niin tapahtunut. Manittu tulojyrkyys oli siis tulon alkupäässä.