Rosetta-luotain on viimeisten viikkojen aikana kulkenut radalla, jonka etäisyys komeetta 67P:stä on 180-153 km. Philaen mahdollisen signaalin kannalta se on kyennyt haravoimaan aluetta, joka kattaa komeetta 67P:n leveysasteet 0-54. Pyrkimyksenä on ollut löytää paras sijainti kommunikoida toistaiseksi tietymättömissä - mutta hengissä - olevan Philae-laskeutujan kanssa. Heinäkuun 10.-11. päivä Rosetta joutui kuitenkin jälleen suunnistusvaikeuksiin komeetasta irtoavan pölyn vuoksi. Turvallisuuden vuoksi luotain jouduttiin siirtämään radalle, joka kukee 170-190 km etäisyydellä komeetasta.
Viimeisin kontakti Philae-laskeutujan kanssa saatiin 9.7. Saadusta datasta on analysoitu mm. sitä, mitkä osat Philaen aurinkopaneelista ovat saaneet minkäkin verran aurinkoenergiaa. Analyysi on osoittanut, että laskeutujan asema on muuttunut kesä- ja heinäkuun välillä, eikä tämä selity vain komeetan asennon muutoksilla. Philaen asennon epäillään muuttuneen hieman esim. komeetan pinnasta tulleen kaasusuihkun voimasta. Laskeutujan asema komeetan pinnalla on sellainen - ja maasto sen todennäköisessä sijainnissa niin epämääräinen - että pienelläkin asentomuutoksella on suuri vaikutus kykyyn ottaa yhteyttä Rosetta-luotaimen kanssa.
Toinen Philae-laskeutujan lähetinyksiköistä ei myöskään näyttäisi toimivan kunnolla. Toinen vastaanotinyksikkö on myös vaurioitunut. Philae on ohjelmoitu niin, että se siirtää viestintänsä ajoittain laitteelta toiselle. Tilanteen korjaamista on analysoitu Maassa olevalla kaksoiskappaleella, ja Philaelle on lähetetty tilannetta korjaava käsky toimia vain yhdellä yksiköllä. Philaen pitäisi voida toteuttaa tämä käsky heti, kun se kykenee saamaan tarvittavan energian aurinkopaneeleistaan (lähetetty käsky on ns. "in the blind" -käsky, jota luotaimen ei odoteta kuittaavan ennen toteutusta).
Luotaimen muistissa on ns. "safe block" -käskylohko, jota Philae hyödynsi jo silloin, kun se laskeutumisen vaikeuksien aikana teki muutaman pompun komeetan pinnalta takaisin avaruuteen. Tämä käskylohko pyritään saamaan aktivoiduksi, mihin riittää vain yksinkertaisen komennon saaminen läpi. Aktivoiduttuaan käskylohko käynnistää MUPUS-lämpötilamittaukset, ROMAP- ja SESAME-mittauksia sekä PTOLEMY- ja COSAC-instrumenttien "nuuskintamoodin" (engl. "sniffing mode") mittauksia. Mikään näistä mittauksista ei vaadi laskeutujan liikettä tai minkään mekanismin aktivoimista. Jos aktivointiin tarvittava yksinkertainen komento saadaan läpi, Philae käynnistää ennalta ohjelmoidut toimet ja lähettää datan Rosetta-luotaimelle heti, kun yhteys näiden kahden välille saadaan (jälleen) muodostumaan.
ROMAP-instrumentin käynnistystä on myös yritetty samalla tavalla kuin CONSERT-instrumentti aiemmin käynnistettiin Philaen saatua yhteyden Rosettaan. CONSERT-dataa saatiin talteen ja sitä analysoidaan parhaillaan, mutta toistaiseksi laskeutuja ei ole reagoinut millään tavalla ROMAP-instrumentin käynnistyspyyntöön.
Tämän viikon lopulla Rosetta-luotain siirtää pääpainon toiminnassaan tiedekokeisiin, jotka liittyvät komeetta 67P:n periheliin eli käyntiin radallaan lähimpänä Aurinkoa. Komeetan aiemmin varjossa olleet alueet ovat jo alkaneet tulla näkyviin, ja periheliohitukselta odotetaan paljon Rosettan tieteellisten kokeiden kannalta. Rosetta ei kuitenkaan lakkaa kuuntelemasta mahdollista Philaen signaalia, mutta tähän ei voida tässä vaiheessa panostaa samalla tavalla kuin aiemmin.
Rosettan ja Philaen kuulumisista kertoi
Rosetta-blogi.
Aihe: Philae herännyt! (Luettu 11846 kertaa)