http://blogs.esa.int/rosetta/2015/06/14/rosettas-lander-philae-wakes-up-from-hibernation/
Hienoa!
Ja kännykän näytöllä komeilee Ilta-Sanomien vain vähän virheitä sisältävä otsikko: "Maahan pitkään odotettu viesti ulkoavaruudesta: Kuuletteko minua?" Joo...
Philae on saanut jälleen yhteyden Rosetta-luotaimeen ja sitä kautta Maahan. Yhteys saatiin sunnuntaina 14.6.2015 n. klo 21.30 UT.
Tällä kertaa yhteys tapahtui hajanaisesti: 10 sekunnin purskeet jakautuivat usean minuutin ajalle. Tämän epäillään johtuvan siitä, että Rosettan orientaatio ei ole paras mahdollinen suhteessa Philaen sijaintiin. Etäisyyttä komeettaan luotaimella on 200 km.
Signaalilta kestää matkata Rosettasta Maahan 16 minuuttia, sillä luotain on 305 miljoonan kilometrin päässä Maasta.
Asiasta kertoi BBC uutisessaan (http://www.bbc.com/news/science-environment-33135603).
YLEn uutisessa (http://yle.fi/uutiset/tutkijoiden_riemu_komeettalaskeutujan_heraamisesta_kasvaa/8078446) kerrotaan Philaen heräämisestä.
Aika hellyttävää, että uutisessa kehutaan massamuistin kykyä tallettaa massamuistiin (:rolleyes:): "Philaen massamuisti on Ilmatieteen laitoksen kehittämä ja rakentama. Sen kyky varastoida tietoa on osoittautumassa erittäin arvokkaaksi." - Olisiko kuitenkin enemmän uutista siinä, jos massamuistilla ei olisikaan kykyä varastoida tietoa.
Philae on ohjelmoitu herättämään itsensä, kunhan vain aurinkopaneelit saavat riittävästi energiaa talteen. Heti kun minimitaso saavutettiin, laite alkoi toimia ja mm. tallettaa dataa massamuistiin. - Aivan eri asia on sitten se, että laskeutuja ei ole aiemmin syystä tai toisesta saanut yhteyttä Rosetta-luotaimeen, ja sitä kautta Maahan. Massamuisti on toiminut niin kuin massamuisti toimii, eli tallettanut dataa mm. laskeutujan statuksesta (lämpötila ja virta).
Rosetta-luotainta on ohjelmoitu uudelleen, jotta se voisi optimoida tämänhetkiset tiedetehtävät ja mahdollisimman tehokkaan Philaen signaalien kuuntelun. Asiasta kertoo Rosetta-blogi (http://blogs.esa.int/rosetta/2015/06/16/preparing_rosetta_to_listen/).
Planetary Societyn Emily Lakdawallan blogissa (http://www.planetary.org/blogs/emily-lakdawalla/2015/06171501-philae-is-awake-whats-next.html) on joitakin uusia tiedonmurusia Philaen tilanteesta (tarkempaa statusdataa, tieteellisten kokeiden mahdollinen aloitusjärjestys ja videolinkki pressitilaisuuteen, jonka ESA piti Philaesta Pariisissa).
Philae sai jälleen (tänään) 19.6.2015 klo 15.37 ja 15.54 CEST Rosetta-luotaimen kautta yhteyden Maahan. Molemmat yhteydet olivat vakaita ja kestivät kumpikin 2 minuuttia. Talteen saatiin 185 datapakettia, joiden sisältönä oli laskeutujan statusdataa ja ns. "housekeeping"-dataa. Mitään tiededataa ei odotettukaan saatavan.
Rosettaa ohjataan yhä lähemmäs komeettaa ja mahdollisimman suotuisalle radalle datapakettien vastaanottamiseksi. Tänään Rosettan etäisyys komeetasta oli 180 km, ja tavoitteena on päästä 177 km päähän ja optimoida rata tiedekokeiden ja Philaen radiokuuntelun kannalta.
Asiasta kerrottiin Rosetta-blogissa (http://blogs.esa.int/rosetta/2015/06/19/rosetta-and-philae-in-contact-again/).
Lainaus käyttäjältä: JKyytinen - 14.06.2015, 17:51:42
Hienoa!
Ja kännykän näytöllä komeilee Ilta-Sanomien vain vähän virheitä sisältävä otsikko: "Maahan pitkään odotettu viesti ulkoavaruudesta: Kuuletteko minua?" Joo...
Nyt sitten Rosetta on löytänyt jo elämää tuolta komeetalta... http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015070619989960_ul.shtml
Lainaus käyttäjältä: A.t.o.m.i - 06.07.2015, 15:57:59
Nyt sitten Rosetta on löytänyt jo elämää tuolta komeetalta... http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015070619989960_ul.shtml
Jutun lähde Guardian sentään sanoi Wickramasinghen olevan tunnettu kaheli, ja Iltalehtikin mainitsi Wickramasinghen surullisenkuuluisan nimen, mutta Ylen uutisen perusteella joku herkkäuskoinen voisi silmänräpäyksen ajan kuvitella tässä olevan edes siteeksi jotain järkeä muistuttavaa:
http://yle.fi/uutiset/philaen_uudet_orgaaniset_loydot_viittaavat_elamaan_avaruudessa/8133146?origin=rss
Tää on taas niin tätä, eikä vielä ole edes mätäkuu...
Teemu
Lainaus käyttäjältä: T. Öhman - 06.07.2015, 19:01:34
... Wickramasinghen olevan tunnettu kaheli...
Mtv3:n verkkosivujen uutiset tituleeraa Wickramasingeä ja kumppania "huipputähtitieteilijöiksi" :rolleyes:
Lainaus käyttäjältä: Astronautiskelija - 06.07.2015, 19:28:46
Mtv3:n verkkosivujen uutiset tituleeraa Wickramasingeä ja kumppania "huipputähtitieteilijöiksi" :rolleyes:
Kuten myös IS, jossa tuo oli niin tärkeäksi uutiseksi luokiteltu, että kännykkäsovelluksen Livetiilinkin päätyi...
EDIT: IL:ssä loistavasti muotoiltu otsikko: "Avaruudesta löydetty elämä oli todennäköisesti ankka" :D
Philae-laskeutujalle lähetettiin 5.7.2015 käsky aktivoida CONSERT-mittalaite (COmet Nucleus Sounding Experiment by Radiowave Transmission). Luotain ei tuolloin reagoinut käskyyn. Kuitenkin 9.7.2015 klo 19.45-20.07 CEST Philae oli Rosetta-luotaimeen yhteydessä yhtäjaksoisesti pisimmillään 12 minuuttia, ja välitti CONSERT-mittausdataa.
Ainakin laskeutujan toisen lähetysyksikön oletetaan olevan toiminnassa, ja laitteen sisäinen lämpötila on 0 astetta Celsiusta, joten akkujen on mahdollista latautua. Tämä helpottaisi mahdollisten kokeiden suorittamista, sillä laskeutuja ei olisi enää riippuvainen saamastaan Auringon valosta. Toistaiseksi ei ole selvää, miksi yhteyttä Philae-laskeutujaan ei saada säännöllisemmin, vaikka Rosetta-luotaimen rata ei ole muuttunut viimeisen kolmen viikon aikana.
Asiasta uutisoi Rosetta-blogi (http://blogs.esa.int/rosetta/2015/07/10/new-communication-with-philae-commands-executed-successfully/).
Haluisin tähän väliin heittää pikku kiitokset omasta puolestani Timolle kun jaksat aina tänne kirjoitella nämä viimeiset kuulumiset! Etenkin kun itselläni ei taivu tuo englanti ihan näin pitkälle, että ymmärtäisi kaiken mistä puhutaan!
Rosetta-luotain on viimeisten viikkojen aikana kulkenut radalla, jonka etäisyys komeetta 67P:stä on 180-153 km. Philaen mahdollisen signaalin kannalta se on kyennyt haravoimaan aluetta, joka kattaa komeetta 67P:n leveysasteet 0-54. Pyrkimyksenä on ollut löytää paras sijainti kommunikoida toistaiseksi tietymättömissä - mutta hengissä - olevan Philae-laskeutujan kanssa. Heinäkuun 10.-11. päivä Rosetta joutui kuitenkin jälleen suunnistusvaikeuksiin komeetasta irtoavan pölyn vuoksi. Turvallisuuden vuoksi luotain jouduttiin siirtämään radalle, joka kukee 170-190 km etäisyydellä komeetasta.
Viimeisin kontakti Philae-laskeutujan kanssa saatiin 9.7. Saadusta datasta on analysoitu mm. sitä, mitkä osat Philaen aurinkopaneelista ovat saaneet minkäkin verran aurinkoenergiaa. Analyysi on osoittanut, että laskeutujan asema on muuttunut kesä- ja heinäkuun välillä, eikä tämä selity vain komeetan asennon muutoksilla. Philaen asennon epäillään muuttuneen hieman esim. komeetan pinnasta tulleen kaasusuihkun voimasta. Laskeutujan asema komeetan pinnalla on sellainen - ja maasto sen todennäköisessä sijainnissa niin epämääräinen - että pienelläkin asentomuutoksella on suuri vaikutus kykyyn ottaa yhteyttä Rosetta-luotaimen kanssa.
Toinen Philae-laskeutujan lähetinyksiköistä ei myöskään näyttäisi toimivan kunnolla. Toinen vastaanotinyksikkö on myös vaurioitunut. Philae on ohjelmoitu niin, että se siirtää viestintänsä ajoittain laitteelta toiselle. Tilanteen korjaamista on analysoitu Maassa olevalla kaksoiskappaleella, ja Philaelle on lähetetty tilannetta korjaava käsky toimia vain yhdellä yksiköllä. Philaen pitäisi voida toteuttaa tämä käsky heti, kun se kykenee saamaan tarvittavan energian aurinkopaneeleistaan (lähetetty käsky on ns. "in the blind" -käsky, jota luotaimen ei odoteta kuittaavan ennen toteutusta).
Luotaimen muistissa on ns. "safe block" -käskylohko, jota Philae hyödynsi jo silloin, kun se laskeutumisen vaikeuksien aikana teki muutaman pompun komeetan pinnalta takaisin avaruuteen. Tämä käskylohko pyritään saamaan aktivoiduksi, mihin riittää vain yksinkertaisen komennon saaminen läpi. Aktivoiduttuaan käskylohko käynnistää MUPUS-lämpötilamittaukset, ROMAP- ja SESAME-mittauksia sekä PTOLEMY- ja COSAC-instrumenttien "nuuskintamoodin" (engl. "sniffing mode") mittauksia. Mikään näistä mittauksista ei vaadi laskeutujan liikettä tai minkään mekanismin aktivoimista. Jos aktivointiin tarvittava yksinkertainen komento saadaan läpi, Philae käynnistää ennalta ohjelmoidut toimet ja lähettää datan Rosetta-luotaimelle heti, kun yhteys näiden kahden välille saadaan (jälleen) muodostumaan.
ROMAP-instrumentin käynnistystä on myös yritetty samalla tavalla kuin CONSERT-instrumentti aiemmin käynnistettiin Philaen saatua yhteyden Rosettaan. CONSERT-dataa saatiin talteen ja sitä analysoidaan parhaillaan, mutta toistaiseksi laskeutuja ei ole reagoinut millään tavalla ROMAP-instrumentin käynnistyspyyntöön.
Tämän viikon lopulla Rosetta-luotain siirtää pääpainon toiminnassaan tiedekokeisiin, jotka liittyvät komeetta 67P:n periheliin eli käyntiin radallaan lähimpänä Aurinkoa. Komeetan aiemmin varjossa olleet alueet ovat jo alkaneet tulla näkyviin, ja periheliohitukselta odotetaan paljon Rosettan tieteellisten kokeiden kannalta. Rosetta ei kuitenkaan lakkaa kuuntelemasta mahdollista Philaen signaalia, mutta tähän ei voida tässä vaiheessa panostaa samalla tavalla kuin aiemmin.
Rosettan ja Philaen kuulumisista kertoi Rosetta-blogi (http://blogs.esa.int/rosetta/2015/07/20/rosetta-and-philae-status-update/).
Täältä myös Timolle suuri kiitos, kun tuottaa käännöspalveluita meille ei englantia osaaville!