Ensimmäistä kaukoputkea hankkimassa

Aloittaja Juha, 23.08.2006, 00:01:06

« edellinen - seuraava »

jperala

Oma vähäinen kokemus linssiputkista kertoo seuraavaa, nykyinen 102/500 rakenneltu 2" koko matkalta ja hieman laadukkaampi 90 asteen kulma ja kohtuu laadukkaat okulaarit ei ole huono lähtökohta, fokuseri on myös vaihdettu 2 vauhtiseen ja sietää 4kg painoa, on varmasti mukavampi käyttää kun alkuperäinen. Nyt tulossa 120mm linssi joka varustetaan tuon vanhan putken osilla, ei voi mennä pieleen :) hyperionin okulaarit kelvollisia ja selkeästi parempia kun putken mukana tulevat.
SW 72mm ED Pro refractor + AZ Merlin SynScan GoTo
Bresser Messier AR 102/1000mm
Sky Watcher 76/300mm Dobson

Tane

 SW 120/1000 on hyvä planeetoille mutta Bresser 127/635 taas sopivampi Andromedan kuvaukseen. Planeettojen visuaalinäkymiin, kuvaukseen ei pitempi polttoväli ole pahitteeksi, suosikkini tuossa hintaluokassa olisi Bresser Messier 127/1200. Lyhyestä polttovälistä taas on etua laajempien kohteiden kuvauksessa; kun valotusaika lyhenee niin seurannan vaatimukset helpponee...Otan nyt kantaa linssi puolelta jos sellainen on enemmän hakusessa. Jokapaikan putkea ei ole, sellaista joka suorittaisi priimaa kaikessa, aina joutuu tekemään kompromissin yhdellä pärjätäkseen.
Lisävaruste puolelle voisi laittaa 2x barlowin.
Celestron C14,

henkkac

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 27.02.2016, 18:16:31
Dikipokkariin, Olympuksen (vastaava "kierre" kuin pen mallissa) malli jossa on vaihdettavat objektiivit, sopiva putki pitäisi nyt valita.
Muutaman sekunnin valotuksia ajattelin sillä tehdä. Myöskin visuaalikatselu kiinnostaa.
Olen Foorumeita laavannut ja silti on paljon termejä joita en ymmärrä joten nyt raati voisi sopivaa kokoonpanoa suositella.
Listaan tähän mitä olen hakemassa
-Jupiter olisi mukava saada ikuistettua väreissä
-Andromedastakin olisi mukava saada kuvailemalla yksityiskohtia esiin
-Ei olisi suhteettoman raskas ettei se jäisi nurkkaan pölyttymään
-Linssikaukoputki olisi ehkä huolettomampi

Olen ymmärtänyt että fokuserilla ja okulaarilla on suurin merkitys. Siispä tuossa jonka sain okulaarin katselukulma on ilmeisen kapea josta johtuu katsomisen vaikeus.

Ennen kuin listaan tähän mitä olen katsellut, niin onko nykyään enää valmistajalla niin väliä?

Näistä jos lähdetään, niin meneekö metsään?
-Skywatcher Evostar 120/1000  TS:n tuotekoodi BKR1201EQ5
-Bresser 127/635  TS:n tuotekoodi 4827635

Skywatcherissa on jo jotain hilppeitä mutta tarvitsenko vielä seuraavat?
-Jämäkkä fokuser ?
-Hyvä Okulaari 1 (isompi suurennos)
-Hyvä Okulaari 2 (pienempi suurennos)
-Jos tarpeellista niin 2" adapteri ja sen perään noi edellämainitut?

Tuosta Jupiterin ja Andromedan kuvauksesta toinen sulkee tavallaan toisen pois, riippuen kalustosta. Pitäisi tietää kameran speksit että tietää miten mikäkin näkyy kuvatessa. Lisäksi tarvitset jalustan jossa on vähintään seuranta kuvaukseen, esimerkiksi Skywatcher EQ-5 PRO SynScan GOTO Mount. Jos kameraasi saa T-adapterin niin se helpottaa kaukoputkeen kiinnittämistä. Esimerkiksi jos kuvaisi Canon EOS 1100D:llä ja tuo Bresser 127/635 kaukoputki niin Andoromedan galaksi mahtuisi kuvaan, mutta tuolla toisella kaukoputkella niin ei sovi kokonaan kuvaan. Jupiteri taas esimerkin kameralla olisi kummallakin kaukoputkella myös barolwin kanssa aika pieni piste josta käytännössä ei erottaisi juuri mitään paitsi vasta 5x barlow:lla alkaisi jo näkemään ja tuon Skywatcherin kanssa, Bresser:llä olisi vieläkin pieni piste. Jos taas olisi ccd-kamera niin asia kääntyisi päin vastoin, riippuen ccd-kamerasta. Skywatcherin mukana tulevilla okulaareilla pääsee alkuun. Linssiputket ovat kalliimpia mitä peilikaukoputket, mutta riippuu kriteereistä millaisen haluaa.

lapimmies

Lainaus käyttäjältä: henkkac - 27.02.2016, 20:51:32
Tuosta Jupiterin ja Andromedan kuvauksesta toinen sulkee tavallaan toisen pois, riippuen kalustosta. Pitäisi tietää kameran speksit että tietää miten mikäkin näkyy kuvatessa. Lisäksi tarvitset jalustan jossa on vähintään seuranta kuvaukseen, esimerkiksi Skywatcher EQ-5 PRO SynScan GOTO Mount. Jos kameraasi saa T-adapterin niin se helpottaa kaukoputkeen kiinnittämistä. Esimerkiksi jos kuvaisi Canon EOS 1100D:llä ja tuo Bresser 127/635 kaukoputki niin Andoromedan galaksi mahtuisi kuvaan, mutta tuolla toisella kaukoputkella niin ei sovi kokonaan kuvaan. Jupiteri taas esimerkin kameralla olisi kummallakin kaukoputkella myös barolwin kanssa aika pieni piste josta käytännössä ei erottaisi juuri mitään paitsi vasta 5x barlow:lla alkaisi jo näkemään ja tuon Skywatcherin kanssa, Bresser:llä olisi vieläkin pieni piste. Jos taas olisi ccd-kamera niin asia kääntyisi päin vastoin, riippuen ccd-kamerasta. Skywatcherin mukana tulevilla okulaareilla pääsee alkuun. Linssiputket ovat kalliimpia mitä peilikaukoputket, mutta riippuu kriteereistä millaisen haluaa.

Noniin,kiitoksia tästä. Tämä menee entistä sekavammmaksi. :)
Kameraan saa t-adapterin Malli on Olympuksen  EP-1. Noin 5 vuotta vanha.
Tuon Juuppiterin saa siis unohtaa. 200mm ja sitä suuremmilla onnistuu.

Mutta pähkäilempä vielä.

Tane

 On täällä "Ensimmäistä kaukoputkea hankkimassa" säikeessä paljon opastusta kun ne kahlaa...Aloittelija yleensä hankkii ensin jonkinlaiset välineet, putken ja sille jalustan tai valitsee yksinkertaisemman, edullisemman vaan ei huonomman dobsonjalustaisen newtonin. Harvalle kaikki loksahtaa kohdalleen alussa kerralla. Jos heti kuvausta ajattelee niin ensi hankinta tähtiväline puolella on Eq jalusta seuranta moottorilla.
Celestron C14,

henkkac

Sinun kamerasi kennon koko on 17.3 x 13.0mm ja laskemalla saatu pikselikoko on 4.29µm lähde. Sinun kameralla ja tuolla Bresser 127/635 kaukoputkella Andromedan galaksi ei mahdu kokonaan kuvaan, liitteen kuvasta näet miten se näkyisi. Sinulla pitäisi olla kaukoputki jossa polttoväli (focal length) on pienempi kuin tuo 635mm että Andromeda mahtuu kuvaan, polttovälin pitäisi olla kamerallasi 500mm tai vähemmän tai sinulla pitäisi olla kamera jossa kennon koko on isompi. Esimerkiksi vaikka jokin näistä kaukoputkista: TSED503, INED70, Equinox80, A-Z71A, Megrez88 tässä muutama esimerkki :smiley:

LainaaJos taas olisi ccd-kamera niin asia kääntyisi päin vastoin, riippuen ccd-kamerasta.
Tällä edellisessä viestissä tarkoitin että jos on pieni kennoinen ccd-kamera niin soveltuu silloin paremmin planeetta kuvaukseen esim Jupiterin.

Tane

 Moni on kavahtanut tämän harrastuksen vaativien vermeiden tyyriitä hintoja...Kun käyttöastekin riippuu muustakin kuin omasta halusta, onko selkeä taivas vai viikkojen umpipilvisyys keskitalvella. Satasia ja tonneja saa uppoamaan. Mutta todellisuudessa tähtikuvauksenkin alkuun pääsee joka jo kameran omistaa niin aika pienellä budjetilla. Seurantaan kelpaava Eq-3 jalusta yhdellä tai kahdellakin moottorilla varustettuna irtoaa kolmella neljällä sadalla eikä aloittelijalle ensialkuun suositeltavaan kameraoptiikkaankaan isoja menetyksiä vaadita, alalta löytyy pätevää käytettynäkin.
Celestron C14,

lapimmies

Lukemattomien foorumiviestien jälkeen summaan seuraavaa:
Karkeasti:

Kaukotaivaan kohteiden tiirailuun ja kuvaukseen -> peiliputki 200mm tai suurempi polttovälin ei tarvi olla niin pitkä

Planeettojen visuaaliseen havannointiin -> linssiputki, mieluummin APO, 80mm ja ylöspäin. Pitkä polttoväli on suotavaa

Planeettojen kuvaukseen -> peiliputki, koolla ei niin kauheasti väliä.

Okulaarit:
Suomen seeingistä johtuen, maksimisuurennokseksi riittää 250. Sensijaan laatuun kannattaa satsata.
Hyvä setti voisi olla jotain 7,10, 13, 15 21 mm.  On parempi jos okulaarin "katselukulma" on laaja, on helpompi katsoa.
Plössi ei toimi niin hyvin kovilla suurennoksilla, joku toinen oli parempi.

Barloweita, hyvälaatuisia, ehkä 1.5x,2x ja 3x.

Kullmapeili saapai kanssa olla hyvälaatuinen.

samoiten fokuseri saapii olla kaksvaihteinen.

Jalusta saisi olla mallia EQ ja mielellään, tukeva ja seurannalla. GOTO helpottaa elämää.

Nuo kun summaa niin yhtä pakettia ei ole, vaan pitää olla 3 erilaista putkea jos haluaa nähdä/kuvata kaikki kohteet parhaalla mahdollisella tavalla.

kjj

Noiden planeettojen kuvaamiseen ja katselemiseen käy mainiosti myös Cassegrain-tyyppiset putket, kuten Maksutov tai SCT. Ne ovat kompaktin kokonsa, mutta pitkän polttovälinsä ansiosta joissakin tapauksissa hyvinkin käteviä verrattuna fyysisesti pitkään linssiputkeen.

Ja tähtitaivaan oppii tuntemaan huomattavasti paremmin ilman jalustan goto-toimintoa - jonkinlainen seuranta on kuitenkin kaikessa kuvauskäytössä lähes must.

RL

Oman kokemukseni mukaan 200mm ja siitä isommat peiliputket ovat myös parempia planeettojen visuaalikatselussa, kuin pikkuapot. Tuollaisella 80mm linssillä ei tarvitse hirveästi laittaa suurennosta, kun kuvasta tulee himmeä ja epätarkka.

Tane

 Enpä suosittele minäkään APOa pelkästään planeettojen katseluun. Kyllä, olen katsellut gassegrainilla, lähinnä maksutov sellaisella. Oikein hyvä...kompakti ja lähinnä linssiputken terävyys kaikista tuijottelemistani newtonit mukaan lukien. Tähtibasaarissa on ollut hyvä maksutov myynnissä pitkään mutta ilmeisesti sen kohtalaista f/10 polttoväliä ja hieman hidasta jäähtyvyyttä vieroksutaan kun ei ketään kiinnosta(ei hinta ole paha)...Mikäli laitteen voi viedä ajoissa ulos tai saa pitää aina ulkona ei jäähtyvyys ole ongelma ja polttovälin lyhentäjiäkin on jos valotusajat pitkästyttää. Planeetoille niin katseluun kuin kuvaukseenkin voi suositella.

Alkuperäinen kysymyshän oli kahden eri polttovälisen achromaattiputken soveltuvuudesta. Jos unohdetaan se...Ilman muuta newton kahdeksasta tuumasta ylöspäin on loisto väline  kaikkeen. Olen huomannut että F/5 riittää planeetoillekin. Mutta vain jos ollaan valmiita satsaamaan kunnon jalustaan. 1200-1500 millin polttovälillä saa asialliset näkymät antavia 200-300x suurennuksia.

En ole ensimmänen enkä viimeinen kuka sanoo että jalusta on perushankinta joka määrää sen millä putkella havaitaan. Pienellä vai isolla, pikkuapolla vai isolla newtonilla.
Celestron C14,

mistral

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 28.02.2016, 17:39:34
Barloweita, hyvälaatuisia, ehkä 1.5x,2x ja 3x.

Barlowin idea on korvata okuja. Jos on 25mm oku niin 2x barlowilla se muuttuu 12,5 milliseksi. Aika kattava valikoima olisi 25mm, 15mm okut + 2x barlow. Näin tulisi 25, 15, 12,5 ja 7,5mm setti.

Ehkä joku TS ed flatfield, vajaan 100e voisi olla kompromissi huippuokujen ja halpisten välillä, toinen ehkä Celestron X-cel mutta sillä ei ole 15mm versiota.

jperala

Lainaus käyttäjältä: mistral - 28.02.2016, 20:06:12
Barlowin idea on korvata okuja. Jos on 25mm oku niin 2x barlowilla se muuttuu 12,5 milliseksi. Aika kattava valikoima olisi 25mm, 15mm okut + 2x barlow. Näin tulisi 25, 15, 12,5 ja 7,5mm setti.

Ehkä joku TS ed flatfield, vajaan 100e voisi olla kompromissi huippuokujen ja halpisten välillä, toinen ehkä Celestron X-cel mutta sillä ei ole 15mm versiota.

Juuri näin, nyt käytössä ED barlow x2 ja kaksi hyperionia joilla saan 3.5, 10.5, 16, 21 ja 32mm polttovälit
SW 72mm ED Pro refractor + AZ Merlin SynScan GoTo
Bresser Messier AR 102/1000mm
Sky Watcher 76/300mm Dobson

lapimmies

Kiitokset.

Nyt sitten päädyin kuitenkin newtoniin.
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p5247_GSO-10--f-4-Imaging-Newton---2--Monorail-Auszug---NEQ6-SkyScan-Pro.html

Vielä vähän hirvittää että jaksaako tuota tuonne mäen päälle raahata aina kun sattuu huvittamaan.
Mutta tuossahan on kaikki. lisäksi vaan juuri suositeltu okulaarisetti.

Vielä vähän askarruttaa tuon newtonilaisen säätäminen (kollimointi) jäähtymisen odottelu yms verrattuna linssiputekn helppouteen. Joku jossain totesikin että paras kaukoputki on se joka lähtee mukaan.

Kesällähän tuo jäähtyminen ei ole ongelma kun on lämpimät yöt.

einari

Ei ole ihan kevyt matkapaketti kyllä - 15 +23 eli noin 40 kiloa.
Saahan tuon pienmpiin osiin kyllä mutta.
___
Tapio