TuRe- kuvaus- ja havaintosuoja

Aloittaja TuRe, 15.07.2007, 09:39:11

« edellinen - seuraava »

Kaizu

Lainaus käyttäjältä: Tuomo Repo - 05.08.2010, 11:22:11
En ole havainnut mitään haittaa aikaisemmista kokemuksista. Rosterikieretangot ovat tukevampia, kuin terästangot, eivätkä hapetu. Lisätukevuus tuli siitä, että putkijalusta ei ole enää 5 cm pulttien päässä.
En tiedä, mitä tarkoitat sillä että rosterikierretangot ovat tukevampia. Usein ruostumattomilla tangoilla ei ole lujuusluokkaa määritelty. Sinkittyjä kierretankoja saa esim. motonetista 4.6 ja 8.8 lujuusluokissa. Haponkestävissä tangoissa vastaavat lujuusluokat on merkitty esim. A4-50 ja A4-80.
Tahtoo sanoa että vetolujuudet ovat 500N/mm2 ja 800N/mm2.
Oikeasti lujat pultit eivät ole ruostumatonta (Aisi304) tai haponkestävää (Aisi316) terästä.
Haponkestävän kierretangon betonista poikkeava lämpölaajanemiskerroin  aiheutta sen että tanko irtoaa betonista kun lämpötila riittävästi poikkeaa valulämpötilasta. Jos lämpötila laskee valuhetkestä, tanko vain irtoaa eikä se välttämättä haittaa sen enempää. Jos lämpötila sen sijaan nousee, saattaa betonirakenne katketa. Betonin vetolujuus perustuu käytännössä pelkästään raudoitukseen. Normaalisti betoniraudoitus tehdään mustalla teräksellä kahdestakin syystä; lämpölaajenemiskerroin on sama ja betoni tarttuu rautaan hyvin. Betoni suojaa sisällään olevaa rautaa ruostumiselta.
Kaukoputken jalustassa rasitukset eivät ole kovin suuria joten jalusta toimii vaikka pultit eivät olisikaan kiinni betonissa. Tuskin tolppa myöskään katkeaa kuormasta vaikka olisikin raudoittamatonta betonia. Raudoittamattomat pihalaatat kestävät hyvin ajaa autolla yli.
Oikeastaan ainoa joka voi katkaista tolpan on korkea lämpötila joka pidentää ruostumattomia pultteja enemmän kuin betonia. Silloinkin pulttien yläpäät pitäisi olla kiinni betonissa.

Kaizu

Kai Forssen

mistral

Onhan rosteriharjaterästä myöskin olemassa, seoksesta en sitten tiedä. Kuitenkin betonivaluja tehdään myös rosterilla.

Kaizu

Lainaus käyttäjältä: mistral - 05.08.2010, 17:33:05
Onhan rosteriharjaterästä myöskin olemassa, seoksesta en sitten tiedä. Kuitenkin betonivaluja tehdään myös rosterilla.
Käytetään tartuntateräksinä korroosioherkissä kohteissa, esim. kiinnitettäessä "suolapuuta" betoniin. Siinä betonista ulos tuleva teräs ei saisi syöpyä poikki.

Kaizu
Kai Forssen

TuRe

Tuo Kaizun kommentii pitää muistaa, jos vaikka omakotitalon vielä rakentaisi.
Tuomo Repo

TuRe

#64
Kun jalusta on ollut "yksin laudoin", niin kaikki säädöt joutuu tekemään uudestaan, esim
- estimen kohdistus linssiputken kanssa
- Pohjoisnapakohdistus napaetsimellä
   - tarkistettava onko napaetsin keskellä
   - HA- ja clock arvot
- Drift Align säädöt
- 3-tähden kohdistukset
- Ulkopuolinen seuranta
    - OAG + Orion Star Shoot Autoguiding
    - miten hyvin seurantatähti löytyy, ym
- jalustan current - positio

Menee siinä pari - kolme yötä, jos osan joutuu tekemään useampaan kertaan, että saa tarkkuuden mieleisekseen.
Olisi myös hyvä saada lisäselvitystä mainituista HA- ja clock arvojen käytöstä.    

 
Tuomo Repo

Kaizu

Suoritin omassa kuupassani vastaavien säätöjen ensimmäisen kierroksen juuri ennen Venäjän savujen saapumista. Säätöön meni yksi ilta. Onnistumista en ole vielä päässyt toteamaan.

Kaizu
Kai Forssen

TuRe

#66
Vielä piti ryhtyä uudistamaan kalustoa hyvien putkitietojen innoittamana.
Projekti venyi pari kk, kun kotimainen myyjä ilmoitti seitsemän viikon odotuksen jälkeen, ettei pystykään toimittamaan jalustaa. No, tilaus Saksaan ja kuuden päivän kuluttua oli jalusta, HEQ 5 SkyScan Pro, kotiovellani.
Olin kiinnittänyt huomiota käyttäjien hyviin kokemuksiin Orionin putkista. Olihan minulla jo Orion linssiputki, mutta halusin rinnalle parempaa aukkosuhdetta. Sain hankittua putken, Orion SPX 200 f|4,5, kohtuulliseen hintaan. Asensin fokuseriin mikro nupin. Kun jouduin fokuseria purkamaan paariin otteeseen, huomasin siinä olevan tusinan verran urakantaruuveja. Onneksi Timpan manuaali foorumilla oli hyvänä apuna oikean säädön löytämisessä.  Putkesta en vielä osaa muuta sanoa, kuin että tähti näkyy okulaarissa neulan terävänä.
On hienoa asentaa uutta jalustaa, joka on siististi ja huolitellusti tehty. Pohjantähti näkyi sentään keskiyöllä, joten pohjoissuuntauksen sain tehtyä. Positiivisena yllätyksenä täytyy sanoa, että napaetsin oli jo tehtaalla suunnattu tarkasti akselin suuntaiseksi, eikä siihen tarvinnut kajota.
Sitten vielä TS:n 8x50 mm suorasta etsimestä, heidän guider- adapterista ja ORSSAG- kamerasta koottu guidausputki tukevilla pannoilla kiinni. Etsimenä käytän 9x50 mm etsintä. Koko putki em. varusteilla ja Canon 40D:llä painaa tasan 9,0 kg.  
Täytyy odotella syksyä, että pääsee töihin. Niin onhan tuossa välissä vielä kuun pimennyskin.    
Tuomo Repo

einari

Mielenkiinnolla odotan tuloksia kuinka kuvaaminen tuolla yhdistelmällä sujuu.

Yksi tyhmänpuoleinen kysymys kun en napaetsintä juuri ole päässyt käyttelemään:
Mistä tietää että napaetsin on suunnattu tarkasti akselin suuntaisesti ?
___
Tapio

naavis

Lainaus käyttäjältä: einari - 08.06.2011, 12:28:51
Yksi tyhmänpuoleinen kysymys kun en napaetsintä juuri ole päässyt käyttelemään:
Mistä tietää että napaetsin on suunnattu tarkasti akselin suuntaisesti ?

Napaetsin pitää silloin tällöin kalibroida. Rektaskensioakseli suunnataan yleensä johonkin kaukaiseen maakohteeseen, ja akselia pyöritellään. Jos napaetsimen keskipiste pysyy paikallaan maakohteeseen nähden, napaetsin on suunnassa. Jos kohde liikkuu napaetsimessä, etsimen suuntausta säädetään.

TuRe

#69
Kun jalusta on vaakasuorassa ja napaetsimen kentässä näkyy Pohjantähti jossakin kohtaa. Napaetsimen ruuveilla säädetään Pohjantähti esim ristikon keskelle.
Jalustaa käännetään toiseen suuntaan 180 ast ja katsotaan,onko tähti siirtynyt ristikosta. Jos ei ole, niin napaetsin on säädetty. Jos on siirtynyt, niin samoilla ruuveilla säädetään Pohjantähti erannon puoleen väliin ja käännetään jalustaa taas 180 ast. Hommaa jatketaan, kunnes tähti ei enää siirry paikaltaan.

Joo, kuten Naavis sanoi , jos Pohjantähteä ei ole näkyvissä.

Korjaus: Napaetsimen säätö tapahtuu tietysti etsimen omilla ruuveilla ja sen jälkeen Pohjantähden sijoittaminen oikealle paikalle tapahtuu jalustan ruuveilla.  
Tuomo Repo

naavis

Lainaus käyttäjältä: TuRe - 08.06.2011, 13:13:55
Kun jalusta on vaakasuorassa ja napaetsimen kentässä näkyy Pohjantähti jossakin kohtaa. Jalustan omilla vaaka- ja pystyruuveiilla säädetään Pohjantähti esim ristikon keskelle.
Jalustaa käännetään toiseen suuntaan 180 ast ja katsotaan,onko tähti siirtynyt ristikosta. Jos ei ole, niin napaetsin on säädetty. Jos on siirtynyt, niin samoilla ruuveilla säädetään Pohjantähti erannon puoleen väliin ja käännetään jalustaa taas 180 ast. Hommaa jatketaan, kunnes tähti ei enää siirry paikaltaan.

Joo, kuten Naavis sanoi , jos Pohjantähteä ei ole näkyvissä.  

Kalibrointi on vähän ongelmallista Polariksen avulla, koska Polaris ei sijaitse täysin taivaannavalla, vaan vähän siitä sivussa, eli tähti liikkuu koko ajan. On kaikin puolin varmempaa ja helpompaa kalibroida napaetsin päivällä jonkin maakohteen avulla. Jos jalustaa ei kauheasti siirtele ja heiluttele, kalibrointia ei tarvitse tehdä kuin ehkä vuosittain.

TuRe

#71
Kuitenkin Pohjantähden huima etäisyys kompensoi pienen liikkeen. Eihän sitä säätöä tehdä tuntitolkulla.
Tuomo Repo

Lauri Kangas

Jep, jos tähdellä (eikä esim. radiomastolla) kollimoi napatähtäimen niin pohjantähtihän on paras vaihtoehto. Pienen harjoittelun jälkeen säätö on niin nopea ettei liike varmasti ehdi haittaamaan. Vaikka iteroimiseen menisi tuntikausia niin vain kahden peräkkäisen 180 asteen pyöräytyksen välillä kuluva aikahan ratkaisee.

Hieno rööri, ei muutakuin kovaan käyttöön syksyllä.

Timo Kantola

Jep, on hieno rööri !
Tuohon Orion putkiin viellä, että on kahdenlaista Orionia ,
on Orionia:
http://www.telescope.com/
, ja Orionia :
http://www.orionoptics.co.uk/
Turen putki on tuota jälkimmäistä Orionia
Timo Kantola

TuRe

#74
Kiva kuulla.
Mukana tuli pääpeilin testipaperit, jotka kertoo, että peilin pinta on 1|8 PV. Arvot ovat kohtalaisen hyvät, mikäli osaan tulkita oikein. Esim. Stehl-arvo on 0,987.
Tuomo Repo