Laskuvarjohyppääjän meteoriittihavainto

Aloittaja naavis, 03.04.2014, 21:35:28

« edellinen - seuraava »

naavis

Tällainen uutinen tuli sosiaalisessa mediassa vastaan: http://www.nrk.no/viten/skydiver-nearly-struck-by-meteorite-1.11646757
Juttu on julkaistu tänään, pari päivää aiemmin olisin epäillyt aprillipilaksi. NRK on Norjan vastaava Yleisradiolle. Video on ihan vakuuttava, ja haastateltavaksi on saatu ihan asiantuntijoita.

tl;dr: Norjalainen laskuvarjohyppääjä sai videokuvaa putoavasta meteoriitista sen "pimeälennon" aikana.

Esko Lyytinen

Kun tuon vähän aikaa sitten näin (poika lähetti linkin sähköpostissa) niin tuli kyllä myös minulle mieleen että onko ehkä julkaistu April 1. , mutta tänään näyttäisi tulleen julkaistuksi !

Meteoriiitteja kohtalaisesti Suomen maastossa etsineenä, tulee kyllä mieleen vähän lohdullisenakin että eivät tuotakaan meinaa helposti löytää. Toivon tietysti että löytävät.

Esko

Timpe

Uskomaton onnenkantamoinen (monellakin tapaa)! :shocked:
- Timo Inkinen

Lithos

Jos se kivi olisi salaperäisesti samana päivänä löytynyt niin sitten pitäisin feikkinä... tällaisenaan tämä vaikuttaa ihan uskottavalta... toki mahdollisuudet tuollaiseen ovat paljon paljon lottovoittoakin pienemmät mutta silti.
Mika Suoperä
Visuaalipuoli: Orion skyquest XT-8 dobson
Kuvaus: Celestron 80ED-R, Sky-Watcher Explorer 150PDS, modattu 60D
Jalustat: Celestron AVX, Skywatcher AZ-EQ5

Jarmo

Juu, minä ällistelin tuossa pari tuntia sitten samaa videota. Jos on videomanipulaatio (mitä en usko) niin varsin hyvin tehty. Jos on todellinen tilanne, niin ihan älyttömän huima tuuri.

Tuosta videoltahan ei oikeasti saa selvää kuinka iso kappale on kyseessä koska ei ole oikeata perspektiiviä (vaikka oletuksen muutamasta, ehkä kymmenestä sentistä voikin heittää). Siksipä joku näppärä voisi halutessaan laskea mitä vauhtia vapaapudotuksessa oleva kivi ohittaa keskivertohyppääjän, ja sitten verrata nopeuteen millä se tuossa hurahtaa kameran ohi. Siitä saa sitten selville etäisyyden ja samalla halkaisijan.

Toinen hauska laskutoimitus olisi laskea todennäköisyys tapahtumalle. Meteoriitin tippumistodennäköisyys juuri tietyssä paikassa, laskuvarjohyppääjän hypyn kesto ja hyppyjen tiheys, oikea etäisyys meteoriittiin, oikea kameran suunta... aika paljon oletuksia, mutta jotain tuloksia siitä saisi... :azn:

Jarmo

Esko Lyytinen

Arvioin että minun käyttämilläni parametreilla 5-kiloinen putoaisi n 115m/s.

Tämän videon mukaan tulisi jokseenkin välittömästi kun laskuvarjo aukaistiin, joten heittää kyllä epäilyksen että sieltä olisi lähtenyt (?)
http://www.youtube.com/watch?v=EhXipxbL6PM

Kyllä arvioimalla kamerakuvageometria ja paikat pilviin (ja edelleen mm horisonttiin) nähden eri frameissa, luultavasti selviäisi että putoaako korkemmalta käytännössä vakionopeudella liki suoraan alas päin vaiko kiihtyvällä nopeudella juuri irronneena. Mutta olisi niin suuritöinen homma että en taida yrittää näillä näkymin.

Esko

Esko Lyytinen

Yritin vielä tehdä kokoarviota oletuksella että ohittaisi 115-5=110 (m/s) ja kameran framerate 30 ( jos vaikka 25, niin tällä tarkkuudella ei paljoa muuta).
Elikkö vertaan kokoa framevälillä kulkemaan matkaan, (tuosta kootusta). Ei ole liike kohtisuoraan näkösäteeseen mutta loppupäässä ei niin pajoa heitä, vähän korjaan. Saan että olisi tällöin läpimitta suunnilleen 30 cm. ja siitä taas seuraisi kondriitille painoa ehkä n. 40 kg (ja siitä taas nopeuttakin ja kokoa lisää ja massaa ..).
Sinänsä suurehkokaan ei kuvan perusteella olisi pois suljettu, mutta maassa sellaisen jälki kyllä helpommin huomattu.

Tämän pika-arvion mukaan tuskin putosi niin nopeasti kuin meteoriitti olisi pudonnut.
Muutaman sentin kokoinen pikkukivi laskuvarjopaketista voisi olla ohittamassa luokkaa kymmenesosa tuosta nopeudesta.

En ole varma analyysin tuloksesta, mutta on minun suosikkitukintani toistaiseksi. Toivottavasti olen väärässä.

Esko

Jarmo Moilanen

#7
Juu. Ei oikein vakuuta.  :shocked: Todennäköisyys on aika pieni tämmöiselle tapahtumalle, mutta ei tietenkään ihan nolla. Nopeus vaikuttaa videon perusteella liian pieneltä meteoriitiksi kuten Esko tuossa jo kertoi. Ja tietämättä tarkkoja linssiparametrejä laskeminen on vaikeaa.

--- SNIP! ---

Toivottavasti tuohon analyysiini ei tullut mitään isompaa mokaa.

EDIT: Olihan siinä paha moka. Joten poistin analyysini.

Kappaleesta rajattu videonpätkää:
http://www.youtube.com/watch?v=WgNSWUzTxvY
http://www.youtube.com/watch?v=htX0doO_syU

Minun makuuni hiukan liian vaalea ja kulmikas meteoriitiksi. Toinen mikä ihmetyttää on ettei taivaalla näy mitään savuvanaa tms. merkkiä. Eikä edes pamausta kuulu videolla. Se ei kuitenkaan täysin ole mahdottomuus että vanat yms. on vain jäänyt kuva-alan ulkopuolelle. Koko taivashan niillä kolmella videolla ei näy. Ajallisesti on mahdollista että tulipallo olisi sammunut ennen kuin hyppäsivät koneesta. 

Hiukan silti epäilyttää edelleen tämä juttu. Toisaalta miksi kukaan näkisi tällaisen vaivan huijata? Viime aikoina on tosin nähty ensimmäiset selvät huijausvideot.

Mutta jos joku haluaa mennä etsimään niin huvikseni määritin videolta paikan jonka kohdalla laskuvarjohyppääjä luultavasti oli kun kohde näkyy kuvissa:
https://www.google.com/maps?q=61.243487,11.66085&spn=0.004702,0.016512&t=h&z=17
Plus miinus 200 metriä. Jos jotain löytyy niin puolet minulle...  :tongue:

Olisi kieltämättä aika huikea juttu jos kyseessä oli ihan aito meteoriitin pimeälento. Toivotaan niin.  :wink:
Jarmo

Kaizu

Jos alas tulevaa massaa on kymmeniä kiloja niin luulisi siinä olevan ainesta päivätulipalloonkin. Osuuko tuo kenenkään tulipallokameran kenttää. Menee minun kamerastani pohjoisen puolelta ohi. Kauimmat omassa kamerassani näkyneet öiset tulipallot ovat laskelmieni mukaan tulleet alas Oslon eteläpuolelle. Oletuksena on ollut syttymiskorkeus 100 km:n kieppeissä ja näkyy kamerassa aivan horisontissa.

30-40 kg:n kiven unohtuminen laskuvarjo reppuun ei tunnu todennäköiseltä. Tahallinen huijaus on sitten toinen juttu. Itse en kuitenkaan uskaltaisi heittää hyppykavereitani tuon kokoisella kivellä.

Kaizu
Kai Forssen

Jutte

Aika huikea juttu ja henkilöt näyttivät minusta hyvin vilpittömiltä.
Minusta näytti, että kappale tuli läheltä Auringon suuntaa, joten päivätulipalloa ei olisi juuri pystynyt näkemään?
J-P Teitto

naavis

Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 04.04.2014, 09:39:38
Itse en kuitenkaan uskaltaisi heittää hyppykavereitani tuon kokoisella kivellä.

Tai muutenkaan tiputella moisia kiviä kilometrien korkeudesta lähellä asutusta ja/tai lentokenttää...

Jarmo Moilanen

Yritin uudelleen analysoida tuota, mutta liikaa on liikkuvia osia. Lisäksi havaintoaika (0,2 sekuntia jos 30 fps) on turhan lyhyt. Siinä ajassa nopeuden muutos levosta hetkeä aiemmin lähteneellekin kappaleelle jää liian vähäiseksi. Lentorata voi sopia terminaalinopeutta putoavalle kappaleelle, mutta juuri tuo lyhyt tarkkailuaika ei poissulje sitäkään että kappale on kiihtyvässä putoamisliikkeessä. Nopeutta on vaikea suhteuttaa koska ei tiedä kuinka kaukaa kappale ohittaa kameran. Etäisyys kun on skaalattavista käytännössä kymmenistä senteistä kymmeneen metriin ja nopeus muuttuu sen mukaan.

Ainoa varma on että viimeinen framen aikana, jolloin kappale on ilmeisesti menossa lähimmillään hyppääjään nähden, kappaleen suurin pituus on noin 11% yhden framen aikana putoamasta matkasta. Jos olettaa putousnopeuden olevan 115 m/s niin massaksi saan 41 kg tiheydellä 3100 kg/m3. Kappaleen mittojen suhde on noin 16/13/5 ja tilavuus n. 70% suorakulmaisesta laatikosta. Oikeastaan tämän pitemmälle ei vähällä vaivalla pääse. Kappale pyörii joten sen ilmanvastus on suurempi kuin pelkän muodon vuoksi voisi päätellä eli terminaalinopeus on pyöreätä kappaletta pienempi. Näin päätellen meteoriittia ei voi sulkea pois sillä massa-arviot pysyvät ihan järkevinä vaikka nopeutta muuttelee. Mutta tässä pohdinnassa on turhan paljon tuntemattomia tekijöitä.

Koko tilanne pitäisi mallintaa kolmiulotteisesti ja ottaa huomioon hyppääjän liike ja kameran liike hyppääjän suhteen.

Toisaalta tuntuisi näin työläs huijaus aika oudolta. Varsinkin kun tietää miten varovaisia laskuvarjohyppääjät muutenkin ovat ja minkä vaaran hyppääjien lähelle ilmaan heitetty kappale aiheuttaa. Sitähän ei tietenkään voi sulkea pois että kappale olisi tietokoneella tehty, mutta kaikki muu mitä tähän liittyy tekisi huijauksesta aivan turhan työlään vain CGI taitojen esittelyyn.
Jarmo

mil

Tuossa NRK:n (englannin- ja norjankielisessä) jutussahan sanotaan, että kyseinen hyppy tapahtui jo kesällä 2012. Jotenkin epäilyttää voisiko tämmöinen jymyjuttu pysyä muutaman vuoden pimennossa. Putkahtaa julkisuuteen sitten kun tarvitaan apua sen selvittämiseksi.

Esko Lyytinen

Lainaus käyttäjältä: mil - 04.04.2014, 12:49:16
Tuossa NRK:n (englannin- ja norjankielisessä) jutussahan sanotaan, että kyseinen hyppy tapahtui jo kesällä 2012. Jotenkin epäilyttää voisiko tämmöinen jymyjuttu pysyä muutaman vuoden pimennossa. Putkahtaa julkisuuteen sitten kun tarvitaan apua sen selvittämiseksi.

Kirjoitin asiasta eilen eräälle puolitutulle norjalaiselle tulipalloista kiinnostuneelle amatöörille, joka vastasi seuraavasti:
"
I have known about this for a year or so, but we all have been asked to not tell anybody about this happening. The main reason is that there has been several unsucceeful searches done in the area where it was supposed to have hit the ground. I do not quite know the details about their difficultiies. Interestingly they have been able calculate how fast it was spinning.
"

Esko

Jarmo Moilanen

Lainaus käyttäjältä: mil - 04.04.2014, 12:49:16
Tuossa NRK:n (englannin- ja norjankielisessä) jutussahan sanotaan, että kyseinen hyppy tapahtui jo kesällä 2012. Jotenkin epäilyttää voisiko tämmöinen jymyjuttu pysyä muutaman vuoden pimennossa. Putkahtaa julkisuuteen sitten kun tarvitaan apua sen selvittämiseksi.
Videolla sanotaan muistaakseni että päivä on 17.6. 2012.

Jutussa käy myös ilmi että ovat yrittäneet pari vuotta löytää kappaletta. Yleensä meteoriittietsintöjä tehdään hiukan hissukseen koska vaarana on että paikka on täynnä "miljoonan dollarin" meteoriitista kiinnostuneita jos tieto leviää ja on vaara että tutkijat jäävät nuolemaan näppejään. Norjassahan kävi näin kun Mossin meteoriitti putosi. Juttu oli mediassa ja pian amerikkalaiset diilerit olivat paikalla ja löysivät ja veivät maasta isoimmat kappaleet. Norja kuulema kiristi lainsäädäntöä tapauksen johdosta.

Sitten kun mitään ei ala löytymään niin on parempi kertoa juttu ulos sen toivossa jos joku sen sitten lopulta löytäisi.
Jarmo