Jupiter kaudella 2014

[MarttiM]

Tänään varmaan meidän kuvaajamme saivat (tai saavat) otoksiinsa punaisen pilkun. Näin sen parhaiten 120-kertaisella suurennuksella. Oikeastaan huomasin sen ensimmäisen kerran 96-kertaisella suurennuksella.

[RL]

⠀

[MarttiM]

Hienon kuvan on RoLeh saanut aikaiseksi. Muutoin siinä (oikeanpuoleisessa) näkyvät samat yksityiskohdat kuin havaitsin visuaalisesti, mutta värit ovat paljon hienommat RoLehin otoksessa.

[RL]

⠀

[monni]

Alkaa olemaan kohta tämä kevätkausi taputeltu, ehkä parina iltana vielä pääsee huhtikuussa tykittelemään. Edelleen on semmoinen fiilis, että optiikka kestäisi hurjasti enemmän suurennosta. Jospa sitä syksyksi hommaisi 4x powermaten jolla voisi testata mitä saattaa irrota.

Nyt alkaa olemaan sekä kuvausrutiini että käsittely aika hyvin näpeissä. Tästä parannusta tulee pääasiassa varmaan seeingin kautta ennen mahdollisia kalustopäivityksiä.

Kuvattu "Timpen"-Santel -putkella, RGB + UVIR cut luminanssiksi.

[einari]

Hyvältä näyttää.
Olisiko jopa ollut enemmänkin varaa revitellä wavelettejä ?

[monni]

Hyvältä näyttää.
Olisiko jopa ollut enemmänkin varaa revitellä wavelettejä ?

En sitä tehnyt lainkaan, koitin nyt ihan toisenlaista lähestymistä missä kanavat olis mahdollisimman hyvin kirkkaudeltaan jo kuvatessa balanssissa ja sitten käsittelyssä ei tulisi mihinkään oikein kohinaa. Vähän pehmeä meininki siitä tulee, mutta ihan kiva koittaa "vähemmän repimistä" välillä.

Waveletteja pitänee registaxilla väännellä?

[monni]

Päätin että tällä kertaa kuva on esillä vasta kun se on valmis, mutta hirveä ahaaelämys tuli Einarin kommentin jälkeen. Tuo Registaxin wavelet työkaluhan on hurjan hyvä, jos lähtödata on järkevää.



Aika paljon on näemmä on varaa terävöitellä eri kohtia eri kanavissa, mutta menee myös helpolla yli.

[Ari Haavisto]

Vastoin kaikkea todennäköisyyttä pilvipeite oheni hieman ja kuvailin Jupiteria pilvien läpi. Seeing olisi ollut ihan kohtuu hyvä, mutta pilvihötö vei terävyyden. ir-rgb 5.4.2014 klo 21.17

[monni]

Hienoa jälkeä Ari. Miten paljon sinulla IR kanava kohisee kun kuvaa kasaat? Miten paljon terävöität sitä suhteessa värikanavien terävöitykseen? Onko IR kanavalla kuvatessa jotain "eri kikkoja" kohinan kanssa taisteluun, esimerkiks pienempi FPS?

Nyt omien kokemusten mukaan omissa sessioissa Jupiterin kanssa IR kanava on ollut aika turha. Muutaman kerran olen siitä omalla layerilla kaivanut jotain tummia kohtia esiin, kun ensin olen ne usmannut esiin. Baaderin L filsu (UVIR cut) on tuottanut parhaat luminanssit tähän asti joka kerta Jupiterissa. Marssin kanssa taas IR on ylivoimaisesti paras.

Asia on sinällään ok, mutta hieman viellä häiritsee etten ymmärrä mitä tuossa itselläni kuvatessa tapahtuu ja miksi IR kanava on niin kovin kohinainen Jupiterilla aina.

[Ari Haavisto]

Tähän ir-asiaan vaikuttaa ristiin kolme asiaa: Mikä on käytössä olevan ir-suotimen kaista, mikä on keli ja mitä kuvausarvoilla voi tehdä.

Suotimista: IR807 on liian himmeä Jupiterille, johtaen joko liian pitkään valotusaikaan (seeing suttaa & ruutuja tulee vähän=>lopputulos huono ja kohinainen) tai liian korkean gainin kautta suoraan liian kohinaiseen kuvaan. 807 sopii lähinnä Marsiin ja joskus Kuuhun. IR742 on parempi, mutta edelleenkin himmeähkö ja hiukan samat ongelmat Suomen keleissä. Olenkin käyttänyt Baaderin ir-longpass -suodinta, joka päästää jo punaisen 680nm kaistasta lähtien ja antaa huomattavasti kirkkaamman kuvan.

Tuolla Baaderilla olen hakenut kuvausarvot seuraavasti: Jos punaisella filsulla oli esim. eilen valotus 14ms ja gain 72, niin ir-passilla nostan gainia 74...75:een ja sitten loput valotusta pidentämällä, että saan histogrammin sopivaksi. Eilen taisi olla 19...20ms luokkaa. Jos olen kokeillut irpro742:lla tai 807:lla, olen nostanut gainin jopa 80...82%:iin ja valotus sitten max 24...30ms.Sen yli en mene, mieluummin sitten jääköön histogrammi vajaaksi.

Eli jos olet kuvannut Jupiteria tuolla 807:lla, niin se on yksi tekijä, mutta tänä talvena itseasiassa tärkeämpi tekijä on ollut keli: IR-läpinäkyvyys on ollut jatkuvasti huono ja riippumatta kuvausarvoista, on myös Baader 680:lla ir-passilla tullut järjestään hyödytöntä kuvaa. Jopa kirkkaista kohteista kuten kuusta. ir-kuva on, juuri kuten sanoit, ikään kuin kohinainen. Itsekin olen talven aikana pari kertaa lähtenyt epäilemään, että kamerassani on jotain vikaa, kunnes taas hetkittäin hyvillä keleillä usko on palautunut. Värikanavilla seeing on ollut jopa parempi kuin IR:lla ja tasainen eri värien kesken, johtaen juuri tuohon, että monesti L-kaista peittoaa ir:n, eritoten jos suodin antaa himmeän ja kaukana ir-kaistalla olevan kuvan.

Eli sanoisin, että enimmäkseen keli ja mahdollisesti jossain määrin suodatinvalinta noita tepposia tekevät. Normaalilla ir-kelillä pitäisi tulla hyvää jälkeä, kunhan pitää gainin alle 90%:in, valotuksen alle 30ms ja saa riittävästi ruutuja.

EDIT: Niin, Mars on ir:ssa kirkas ja lisäksi kontrastinen, joten Marsiin etenkin 807 ir-pass puree tehokkaimmin ja lisäksi näyttäisi siltä, että Mars-hetkiisi on osunut normaalimpaa keliäkin kenties.

[monni]

Ok, kiitos paljon Ari vinkeistä ja neuvoista, ja varsinkin tuon IR alueen selvennyksestä! Nyt kuvia käsitelleenä tuntuu myös, että tapani pitää gain "aina" välillä 80...85 on hieman liikaa kohinamielessä, hyötydataa hukkuu turhaan kohinaan ja jälkikäsittely on paljon haastavampaa kohisevilla värikanavilla. Olen Firecapturella tuijjottanut lähinnä histogrammin %-arvoa, ja pyrkinyt sen pitämään aina joka kanavalle n. 90% tuntumassa, mielummin hieman alle kuin yli. Yllättävän haastavaa on ollut kyllä ottaa tuntumaa kuvausarvoihin, olenkin pihalla koittanut sormet kohmeessa aina hiukan nopeasti pinota ja väännellä videoita session aikana että näen missä mennään.

Filsupyörässä olisi tosiaan pari paikkaa, tuo IR long-pass kuulostaa kyllä oikein mielenkiintoiselta ja testaamisen arvoiselta Jupiterin kanssa.

Lisähuomiona vielä se, että olen pitänyt yhtä filsupaikkaa tyhjänä ja koittanut aina välillä kuvata ilman mitään filtteriä Marssia ja Jupiteria. Ihan poikkeuksetta tulokset on olleet aika huonoja.

[Ari Haavisto]

Lisähuomiona vielä se, että olen pitänyt yhtä filsupaikkaa tyhjänä ja koittanut aina välillä kuvata ilman mitään filtteriä Marssia ja Jupiteria. Ihan poikkeuksetta tulokset on olleet aika huonoja.

Ilman mitään filsua DMK21 näkee uv:sta pitkälle ir:aan. Tuolla aallonpituusvälillä dispersio suttaa jo oikein kunnolla. Ja eri aallonpituuksilla näkymät ovat jo niin erilaiset, että yhdessä alkavat olla aikalaista puuroa ja varmaankin vielä seeing vääntelee eri aallonpituuksilla eri suuntiin.

[jmantyla]

Tähän ir-asiaan vaikuttaa ristiin kolme asiaa: Mikä on käytössä olevan ir-suotimen kaista, mikä on keli ja mitä kuvausarvoilla voi tehdä.

Suotimista: ...Olenkin käyttänyt Baaderin ir-longpass -suodinta, joka päästää jo punaisen 680nm kaistasta lähtien ja antaa huomattavasti kirkkaamman kuvan. ...
Eli sanoisin, että enimmäkseen keli ja mahdollisesti jossain määrin suodatinvalinta noita tepposia tekevät. Normaalilla ir-kelillä pitäisi tulla hyvää jälkeä, kunhan pitää gainin alle 90%:in, valotuksen alle 30ms ja saa riittävästi ruutuja.

EDIT: Niin, Mars on ir:ssa kirkas ja lisäksi kontrastinen, joten Marsiin etenkin 807 ir-pass puree tehokkaimmin ja lisäksi näyttäisi siltä, että Mars-hetkiisi on osunut normaalimpaa keliäkin kenties.

Tämä taisi selvittää miksi Jupiter-kuvista 3.4. tuli täyttä kuraa 685 nm Ir-passilla...
Vielä pahempaa suttua tuli Marsista. Muutama vuosi sitten samalla filsulla tuli Marsista hyviä kuvia.
Pitää kokeilla seuraavaksi punaisella suotimella.

Jorma M.
Kangasala

[monni]

Tämä taisi selvittää miksi Jupiter-kuvista 3.4. tuli täyttä kuraa 685 nm Ir-passilla...
Vielä pahempaa suttua tuli Marsista. Muutama vuosi sitten samalla filsulla tuli Marsista hyviä kuvia.
Pitää kokeilla seuraavaksi punaisella suotimella.

Jorma M.
Kangasala

Tässä nyt omien kokemusten mukaan Jupiter on ollut aina paras punaisella suotimella, Mars taas IR807:skalla. Jännästi tosin Celstron no. 21 oranssilla visuaali-kontrastiboosterilla on pari kertaa kokeilumielessä tullut myös hyvin detaileja esiin, mutta selkeästi lopulta jää aina R-filtteristä jälkeen.