Kait se tällekin on aiheen avata uusi ketju, vaikka oppositio meni jo. Parhaat havaintokelit lienevät kuitenkin vielä edessä.
Perinteisesti laimeasti aloitellaan, niin nytkin 15.1.2014 klo 21.57. Kolmas ilta peräjälkeen kuvaamassa, seeing edelleen 1, mutta läpinäkyvyys noussut ehkä 1,5:een. Kun oikein fiilasi ja höyläsi ir ja r,g,b - kuvia, sai sieltä tämmöisen aikaan. Alasskaalattu 75%:iin. Io tuossa lopettelee ylikulkuaan.
Mistähän muuten johtuu, että tässäkin kohtaa Stellariumissa kuut edistävät todellisuuteen nähden? Kuvissani Io lopettelee ylikulkua n. 22.01, kun Stellariumissa sama tapahtuu jo 21.30 vaiheilla. Eikö stellarium ota huomioon valon rajallista nopeutta vai onko tuo joku muu bugi?
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202014/Jupiter%20Tammi-Kes%C3%A4kuu%202014/Jup-15012014-2153ir-rgb.jpg/_full.jpg)
Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 16.01.2014, 17:35:33
Mistähän muuten johtuu, että tässäkin kohtaa Stellariumissa kuut edistävät todellisuuteen nähden? Kuvissani Io lopettelee ylikulkua n. 22.01, kun Stellariumissa sama tapahtuu jo 21.30 vaiheilla. Eikö stellarium ota huomioon valon rajallista nopeutta vai onko tuo joku muu bugi?
Joo, taitaa olla tuosta kyse, kun erittäin karkealla päässälaskulla sain noin 35 minuutin aikaeron. Stellariumissahan on asetuksissa tuo "simulate light speed" täppä, joka ei ole oletuksena ainakaan itselläni valittuna.
Edit: Ai niin, en kokeillut, mutta veikkaan että tuo simulate light speed -valinta ei vaikuta syvän taivaan kohteisiin :azn:
Ari aloitti tosi "laimeasti" :grin:
Lainaus käyttäjältä: kjj - 16.01.2014, 17:44:09
Stellariumissahan on asetuksissa tuo "simulate light speed" täppä, joka ei ole oletuksena ainakaan itselläni valittuna.
Heh, tuohan se oli. Kiitos vinkistä. Nyt Io tottelee kiltisti aikatauluja. Oli tuo täppä jäänyt huomaamatta, kun minulla on Stellariumissa kieliasetuksena Suomi ja k.o. täppä on siinä "jäljittele valonnopeutta" :laugh:
Toista kertaa kokeilen Jupiteria näiden laitteiden kanssa ja homma onnistuikin paljon paremmin kuin edelliskerralla. Ehkä vielä vähän olen jäljessä tuosta Arin tasosta, mutta laitetaan nyt kuitenkin. :)
Laitteina siis Skyliner 200, ei seurantaa, EOS 1100D ja 2x Barlow. Eos-movrecillä 5x-suurennoksella otin videota liikuttamalla putken Jupiterin edelle, antamalla liukua kuvakentän yli, siirtämällä putken taas edelle jne... Yhteensä näytti PIPPin käsittelyn jälkeen tulleen 3min 40sek videota, eli hetki tuota tuli tahkottua. AviStackilla sitten itse käsittely.
(http://farm6.staticflickr.com/5483/11979816866_9a9153d090_o.jpg) (http://www.flickr.com/photos/96700120@N06/11979816866/)
Jupiter 2014-01-15 19:40UTC (http://www.flickr.com/photos/96700120@N06/11979816866/) by micko_laine (http://www.flickr.com/people/96700120@N06/), on Flickr
Nyt kun tuota katson, niin tulikohan vähän säädettyä yli nuo waveletit. Pitääpä niitä tahkota vielä lisää.
Tänään klo 20.30. FullHD resoluution videosta (25 fps), joka kamerassa ohjelmallisesti zoom3x, 512 framea joista parhaat 24%. AS!2 + R6 + Photoshop. 80% alkuperäisestä koosta. Noisea piti jättää reilusti kun liika denoise olisi vienyt kaikki yksityiskohdat. Vaikka onkin 3x digizoom, niin silti on mielestäni minun paras kuvani Jupiterista.
Kuvauskalusto sigussa. Hitsin hitsi kun ei tuota 3x digizoomia saa 50fps tällä kameralla.
⠀
Lainaus käyttäjältä: RoLeh - 16.01.2014, 23:03:23
Oho, powermate näköjään hoitaa hommansa. :cool: Itellä on kanssa hakusessa joku laadukas polttovälinpidentäjä.
Onkos muuten skylinerisi seurannalla?
Joo Powermateen on ole ollut muuta kuin tyytyväinen!
Skyliner dobson ilman seurantaa.
Tosi hyvä jupiteri digijärkkärivideosta.
Eikös Magic Lanternilla saisi parempaa fps-lukemaa?
Hei kommo ja micko!
Huikeita kuvia teillä! Mikä oli suljinaika ISO asetukset videoissa?
Arilla ihan päällikkökuva taas! :azn:
T. Tertsi
Lainaus käyttäjältä: Tertsi - 17.01.2014, 09:05:32
Hei kommo ja micko!
Huikeita kuvia teillä! Mikä oli suljinaika ISO asetukset videoissa?
Arilla ihan päällikkökuva taas! :azn:
T. Tertsi
Videon ISO400 ja 1/30 s.
Otin videota ISO100:lla ja ISO200. En tiedä onko tuommoinen sekottaminen kovinkaan fiksua, mutta Avistack tuntui osaavan normalisoida ne. Suljinaikoja en valitettavasti muista. Säädin ne niin, että tietokoneen ruudulla Jupiter näytti parhaalta.
Mickolla ja kommolla tosi hyvin tarttunut yksityiskohdat järkkäriin. Näillä keleillä yksityiskohdat tahtovat olla kovastikin tuolla kohinan seassa ja se tekee käsittelystä hankalaa.
Itse tein ensin AS!2:lla "Sharpened" - täppä päällä (blend raw 0) automaattiterävöitetyn kuvan. Sillä tavoin estän yliterävöityksen, johon aina sorrun Registaxissa. Sitten photarissa hiukan curces/leves, jotta kuvan kirkkaus kohdillaan, despecle kohinanpoistoon ja sitten pikkuaskelin unsharp maskia eri säteillä. Ehkä ensimmäisen unsharp maskin väliin vielä toinen despecle. Tällä konstin sain suht kohinattoman, mutta hiukan sumeahkon kuva. Tämä kuva sitten omaksi levelikseen. Tämän jälkeen parhaan värikanavan kuva tai vaikka koko kuva rajummalla terävöityksellä erikseen videosta asti käsiteltynä mustavalkokuvaksi ykköslayerille photariin, pahin kohina pois, moodiksi luminance ja k.o. layerin transparencya säätäen siten, että kokonaiskuva terävoityy, mutta kohina ei vielä pomppaa liikaa pintaan.
Kun mielestäni hyvä, flatten image ja vielä loppusäädöt ja jpegiksi.
Tuo siis tuommoinen karkea tapa, millä humppaan näitä huonon kelin kuvia. En tiedä onko tässä täyttä järkeä, mutta kun en muutenkaan oikein tunnu onnistuvan. Yleensä joutuu muutamaan kertaan kokeilemaan ennen kuin onnistuu. Ideana kait se, että pudotan kohinan suhteellisen aikaisessa vaiheessa pois ennekuin se sekoittuu liikaa detaljien kanssa. Samaan voisi päästä ehkä käyttämällä AS!2:en terävöimätöntä raakapinoa kevyellä unsharp maskilla kakkoslayerina ja terävöitettyä sitten luminanssina?
Hyvän kelin kuville sitten omat metkunsa.
Kokeilinpitkästä aikaa planeettakuvausta eilen illalla.
Ensimmäisenä oli testissä hiilikuituputken saanut 145/2250 omatekele akromaatti. Käytin tässä kuvasssa baaderin neodyymisuodinta. Kuvaa on skaalattu ja rajattu hiukan suuremmaksi.
(https://lh5.googleusercontent.com/-sdp7XaH-DCs/UtpIpitSL_I/AAAAAAAAK5Y/1shkRdsLFmI/w640-h485-no/jup_akro_17_1_2014.jpg)
Seuraavaksi sitten C14:lla, neodyymisuotimella otettu kuva ei ollut juurikaan parempi kuin tuo akromaatin kuva, mutta Baaderin IR pass 670 toi paremmin noita yksityskohtia näkyviin.
(https://lh3.googleusercontent.com/-thfEYd9sAJQ/UtpIxINzX-I/AAAAAAAAK58/udVD7ZRgvUk/w640-h480-no/jup_c14_17_1_2014.jpg)
Onnistuiko eilen joku puoli seitsemän aikoihin kuvailemaan Jupiteria? Stellariumin mukaan Europa ja Io menivät melko läheltä toisiaan.
Mustavalko Jupiterit Televue 5x 1,25 ja Tal 3x barlowilla, 160 millin linssillä polttoväliä 1280mm. DMK-21 jne...ei suotimia. Ota tuosta selvää, samanlaisia...
⠀
RoLehin kuvassa Jupiter olemukseltaan ja sävyiltään hämmästyttävän identtinen siihen, mitä visuaalisesti okulaarissa näkyi eilen illalla. Erittäin luonnollinen kuva. Tanella hyvä vertailu, vaikka taitaa seeing vielä olla se vallitseva tekijä. Ja Ransun C14- Jupiteri on hienoa detaljia kauniin sulavassa harmaan liukusävyssä tulvillaan.
Keli ilta illalta hyyyvin hiiitaaasti paranee nykäys nykäykseltä. Jossain kakkosen seeingissä mennään pikkuhiljaa. Eilen illalla 18.1.2014 klo 22.29 oli ehkä paras hetki. Vasen kuva normaali rgb-kuva, pienennetty 66%:iin originaalista. Oikea kuva sama, mutta sekoitettu mukaan ir-kanavaa yksityiskohtia tuomaan. Täällä linkin takana (http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202014/Jupiter%20Tammi-Kes%C3%A4kuu%202014/Jup-18012014-2229-irgb1full.jpg/_full.jpg) on tuo sama ir-rgb - kuva täysikokoisena. Vaikka täysikokoisen laatu ei oikein kestä katselua, on siellä seassa hassusti pieniä yksityiskohtia jotka eivät pikkukuvassa oikein erotu.
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202014/Jupiter%20Tammi-Kes%C3%A4kuu%202014/Jup-18012014-2229-rgb1.jpg/_full.jpg) (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202014/Jupiter%20Tammi-Kes%C3%A4kuu%202014/Jup-18012014-2229-irgb1.jpg/_full.jpg)
DS-kuvaaja pysyköön lestissään:
(http://farm8.staticflickr.com/7357/12029621154_89983ea656.jpg) (http://www.flickr.com/photos/mickut/12029621154/)
Jupiter 2014-01-19 (http://www.flickr.com/photos/mickut/12029621154/)
CPC1100, 9mm WO Swan okulla projisoitu Canon 60D:lle VGA-croppivideolle. Käsitarkennus ilman maskeja on noin likipitäen mahdotonta. Eikä näiden prosessoinnistakaan ole mitään hajua ja sen kyllä huomaa.
-Antti
Ehkä turhan kookkaaksi vaan vedetty keliin nähden.
Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 16.01.2014, 20:43:02
Heh, tuohan se oli. Kiitos vinkistä. Nyt Io tottelee kiltisti aikatauluja. Oli tuo täppä jäänyt huomaamatta, kun minulla on Stellariumissa kieliasetuksena Suomi ja k.o. täppä on siinä "jäljittele valonnopeutta" :laugh:
Tämmöisten källien yhteydessä voisi muistuttaa, että kun stellarium on avoin projekti niin kuka tahansa voi ehdottaa korjauksia käännöksiin ja se on vieläpä ihan toivottavaakin.
Käännössivu löytyy täältä: https://translations.launchpad.net/stellarium
-20C tai kylmempi luvassa tälle illalle sekä kirkasta. Toivotaan että CPCn elektroniikka kestää tämänkin pakkasen, kuvaustoimiin ilmeisesti neljän tunnin päästä sitten :huh:
EDIT: näkyy kyllä niin huonosti läpi, että näinköhän jaksaa sittenkään...
Apropoo tuli mieleen että eikös se ole niin että kaikki planetaat ovat korkeimmillaan ollessaan suoraan etelässä?
Lainaus käyttäjältä: kommo - 19.01.2014, 19:59:52
Apropoo tuli mieleen että eikös se ole niin että kaikki planetaat ovat korkeimmillaan ollessaan suoraan etelässä?
Ainakin oman kuvauskokemuksen perusteella noin, kuvauspaikalta näkyy etelään ja kohteet ovat aina olleet korkeimmillaan juurikin etelän suunnalla, ainakin Jupiter, Saturnus ja Mars.
EDIT:Lainaus käyttäjältä: omat pohdinnat
Toivotaan että CPCn elektroniikka kestää tämänkin pakkasen, kuvaustoimiin ilmeisesti neljän tunnin päästä sitten
Moottorit ihan jumissa ja ujeltavat sekä GPS-koordinaattien saamisessa kesti tuhottoman kauan. CPC taitaa huutaa armoa tällä hetkellä, toivotaan ettei hajoa lopullisesti, vaikka olen tuolla kyllä -23C pakkasessa kuvannut aikaisemminkin... (tällä hetkellä -20C)
Tässä taas kaksi erilaista kikkailua fotarilla. Samasta videosta (klo 21.23) ja stäkistä. 500 framea fullhd 3x zoomilla ja parhaat 30%.
Jupiterin pyörähdysaika on noin 10 tuntia. Pyöriikö GRS myös samalla nopeudella Jupiterin ympäri? Niin harvoin (tasan yhden kerran vuoden aikana) saan sen osumaan omiin kuvausajankohtiin. Se ei taida näkyä kuin tunnin parin ikkunassa?
Ja kuvat 100% koossa.
Meikäläinen luovuttaa tältä illalta, ilman että otan yhtään minkäänlaista materiaalia. Seeing on ihan puhdas 0, ei pysty focusoimaan okulaarin kanssa yli 100x suurennuksella eikä focusoidu ollenkaan kameran kennolle.
Samalla päätöksellä en tule viemään putkea ulos enää milloinkaan sikäli kun pakkasta on enemmän kuin -14, olkoon tämä viimeinen kerta käsien turhaa jäädyttämistä.
/ragequit
Täälläpäin oli jo ihan kohtuullinen seeing... :shocked:
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202014/Jupiter%20Tammi-Kes%C3%A4kuu%202014/Jup-19012014-2347-irrgb1.jpg/_full.jpg)
Tässä pikakäsittely 19.1.2014 klo 23.47, rgb, johon sekoitettu hiukan ir:aa. En vaan yksinkertaisesti uskaltanut jättää materiaalia odottamaan huomista niin, etten edes yhtä kuvaa varmuuden vuoksi käsittelisi talteen. Huomenna sitten kunnolla tutkimaan mitä näistä irtoaa.
...
:shocked:
Lienisikö tämä Suomen paras Jupiter-kuva?
Ei ole todellista mikä kuva Arilta. Todellinen Moby Dick.
Todella hieno kuva, mahtavasti yksityiskohtia näkyvillä. Kelitkin alkaa näköjään olla kohdallaan.
Ari julisti virallisesti tämän aiheen päättyneeksi :azn:
Voi morjens! Ei mulla muuta :).
Todella mahtavaa jälkeä Arilla. Osoittaa mihin Suomessakin pystytään...Tervetuloa vaan ne ulkomaan huippukuvaajat tänne pakkas seeinkiin. Eräänkin Barbadoksella kuvaavan huipun taso tipahti kummasti Englannin puolella kokeiltuaan...
Sangen hämmentävää kyllä, gainin sai pudottaa 66:een ja silti sai 94 fps. (Yleensä kuvailen gain 81 ja 85...90 fps). Liveruudulla ei näyttänyt superhyvältä, mutta näköjään signaalia tuli talteen oikein rutkasti kiitos alhaisen gainin. Nyt vaan sitten winjuposia myöden kaikki keinot käyttöön, materiaaliakin tuli yli sata gigaa... Vaan nyt täytyy välillä mennä katsomaan josko tänäänkin saisi kuvattua, olisi eri puoli Jupiteria tyrkyllä.
Tässä ir-kanavan kuva 19.1.2014 klo 22.56. Tässä näkyy jopa enemmän detaljia kuin tuon edellisen värikuvan ir-kanavassa, eli lupaavalta näyttää.
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202014/Jupiter%20Tammi-Kes%C3%A4kuu%202014/Jup-225653-ir1.jpg/_full.jpg)
Ohhoh, aika hyvä oli seeing tänä yönäkin. Saatiin sitten toinenkin puoli Jupiteria kuvaan.
Tässä taas pikakäpöstelynä hiukan kohinainen rgb - kuva 20.1.2014 klo 23.36
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202014/Jupiter%20Tammi-Kes%C3%A4kuu%202014/Jup-20012014-2336-rgb2.jpg/_full.jpg)
Tarkkuus vaan on nyt niin hyvä, että käytännössä on seuraavaksi pakko ajaa derotaatiot winjuposilla, jotta saan kanavat yhdistettyä paremmin ja sotkettua infrapunaa sekaan.
Tämmöisestä materiaalista olisi ilo nähdä WinJuposilla koostettu kartta Jupiterista!
Todella huikeita kuvia. Ei yhtään häpeä ulkomaan mestareiden tuotoksille.
Ihan järettömän hyvä kuva "pelkäksi" RGB-kuvaksi ja väritasapainokin tuntuisi olevan juuri kohdallaan nykyisellään kuvissasi.
Pikku kohinat ei tuossa haittaa mitään, kuvia ei (toivottavasti :grin:) katsota nenä kiinni ruudussa, joten pikku kohinoita ei näy tällöin.
Aivan huikeita kuvia Arilla! Millä putkellasi olet kuvannut ja onko välissä ollut powermatea tms?
Tuolla SW400P:lla on kuvattu. Powermate 4X oli välissä ja lisäksi Pierro Astron dispersiokorjain. Baaderin interferenssi - rgb-suotimet sekä ir-longpass.
Nyt vaan näillä polttoväleillä Jupiterin pyöriminen suttaa jo vallankin reunoja aika hyvin ja esim. ir-kuvan ja sinisen kuvan välillä pyöriminen estää jo pelkän simppelin photoshop-yhdistelyn. Kun saan käytyä materiaalin läpi, ajan parhaista winjupos-derotaatiot, niin saan ehkä lisää irti. Ilman muuta winjupos-animaatioita ja karttoja täytyy yritellä, vaikka GRS:n tienoot jäävätkin eri iltojen materiaalissa turhan vähän limittäin.
Täällä linkin takana (http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202014/Jupiter%20Tammi-Kes%C3%A4kuu%202014/Jup-20012014-2239-rrgb7.jpg/_full.jpg) eilisillalta (20.1.2014 klo 22.39) toistaiseksi ehkä mukavin sarja, punaisen yksityiskohdilla painotettu RGB-kuva. Keräilen näitä samoja taivaanvahtiin jahka saan kaikki käytyä läpi. Komeita vaaleita ovaaleita ja "laikkuja" tuolla etelässä (ylhäällä). Mahtanevatko jossain välissä yhdistyä toiseksi "red Spot junioriksi"?
Hyvä kuva tuokin, ehkä jopa parempi kuin edellinen, mutta käytätkö kuvalle jotain denoise/deringiä kun reunoilta häviää detailit melkein täysin vai tuleeko tuo jostain muusta?
Voi hyvää päivää mitä kuvaa täällä pukkaa!! :shocked: Mukavasti auttaa tähän kuumeeseen, eilen lähti saksasta Dobsoni matkaan... Odottavan aika on piiiitkä :cheesy:
Lainaus käyttäjältä: TeroP - 21.01.2014, 21:55:30
Hyvä kuva tuokin, ehkä jopa parempi kuin edellinen, mutta käytätkö kuvalle jotain denoise/deringiä kun reunoilta häviää detailit melkein täysin vai tuleeko tuo jostain muusta?
Jupiterin pyöriminen n. 40s videon aikana blurraa nuo reunat, keskemmällä AS2 osaa kompensoida. Tämän lisäksi olen ekalla käsittelykierroksella laittanut kohdistuspisteet automaattisesti matsiisina, jolloin tummilla reunoilla niiden sijoittelu saattaa osua liian tummalle alueelle/liian reunalle ja pahentaa tilannetta. Parhaat videot pitää derotatoida winjuposilla ja sitten asettaa vielä kohdistuspisteet käsin, niin tuon pitäisi hoitua.
EDIT: Niin, ja kun kukin 40s videosta tehty värikanava yhdistetään, on punaisen ja sinisen värin ero jo yli kaksi minuuttia, joka edelleen blurraa värikuvan reunoja entistä enemmän.
Niin joo, unohdin täysin, että sinulla menee eri värikanavien kuvaamisen takia tuohon enemmän aikaa, värikameralla kun kerran suttasee minuutin matskua niin siinä on jo 3600 framea valmiina. Eipä siinä, kyllähän nuo kuvat ihan hullun hyviä ovat joka tapauksessa :grin:
⠀
Lainaus käyttäjältä: RoLeh - 22.01.2014, 14:50:25
Kiitoksia, omat kuvasi ovat kyllä mielettömän hienoja! Kiinnostaisi tietää, että kuinka hyvin jupiter näkyy tietokoneen näytössä ihan livekuvana, verrattuna tuohon valmiiseen kuvaan. Eikös siinä ole polttoväliä yli 7m?
Tässä poiminta yhdestä parhaimmista ir-videoista 19.1.2014, eli yksi hyvä ruutu, polttoväliksi firecapture ilmoitti 7450mm:
Linkki yksittäisruutuun (http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202014/Jupiter%20Tammi-Kes%C3%A4kuu%202014/koe1.jpg/_full.jpg)
Liveruudulla tuo ei toki näytä yhtä kohinaiselta, koska liikkuvaa kuvaa silmä pinoaa luonnostaan. Värikanavissa, etenkin sinisessä, on enemmän kontrastia.
Tässä vielä yhteispotretti 19.1.2014 (vasen) ja 20.1.2014 (oikea). Kuva toimii linkkinä täysikokoiseen kuvaan. Myöhempään aikaan jää winjupos-rotaatiot, stereokuvat yms., kun pitää taas mennä katsomaan josko saisi kuvattua lisää, vaikkapa tuon GRS:n kohdan winjupos-karttaa varten...
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter+2014/Jupiter+Tammi-Kes%C3%A4kuu+2014/Jupiter-19-20-1-2014.jpg/_img900.jpg) (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202014/Jupiter%20Tammi-Kes%C3%A4kuu%202014/Jupiter-19-20-1-2014.jpg/_full.jpg)
Ihan muutaman hetken oli keskinkertainen seeing. 15 minuuttia tuota ihmettä kesti.
22.1.2014 21.51
(http://www.noba-finland.org/kuvat/22.1.2014%2021.51.jpg)
LKE
Ilmeisesti hyvää keliä ollut muuallakin.
Aika kaukana hyvästä kelistä, mutta ei tuosta enää paljon tarvitse parantua niin alkaa onnistua.
LKE
Tässä toinen hetki kuvauskelpoista näkyvyyttä. Pienensin kuvia, koska ne näyttävät melko kurjilta. Io on kuvassa lähestymässä, edellisessä kuvassa Io on punaisen pilkun vieressä.
(http://www.noba-finland.org/kuvat/22.1.2014%2020.58.jpg)
LKE
Lainaus käyttäjältä: einari - 16.01.2014, 23:20:30
Tosi hyvä jupiteri digijärkkärivideosta.
Eikös Magic Lanternilla saisi parempaa fps-lukemaa?
Joo nyt otin 1920x1080 3x digizoom videota ML:n avulla. FPS:n sai korotettua 37:ään. Nyt on videot stäkkäyksessä, katsotaan mitä saan aikaiseksi
Järkyn hienoja kuvia Arilla ja YoKahaisella... :shocked:
FullHD videosta jälleen kerran. Kameran 3x zoom ja Magic Lanternin avulla sain fps:n noston 25 --> 37. Muuten ihan perus AS2, R6 ja fotari. Noin 300 framea.
edit: huomasin muuten että fotarissa ainoastaan vihreän kanavan denoise antaa paljon paremman lopputuloksen kuin kaikkien kanavien yhdistetty denoise :huh:
⠀
Laadukkaita järkkärijupeja kommolla ja RoLehilla! Ja Yokahainen kutittelee kelejä tosissaan.
22.1.2014 klo. 22.40 osui tänne illan paras, mutta se tosiaan oli ehkä kolmosen luokkaa ja sitten romahti. Sain kumminkin tuon puuttuvan palan 19.1 ja 20.1 näkymien välistä ja pääsin kokeilemaan winjuposilla karttojen tekoa. Io varjoineen suoritti GRS:n ohitusta:
Jupiter 22.1.2014 (http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202014/Jupiter%20Tammi-Kes%C3%A4kuu%202014/JUP-22012014-2240-irrgb3.jpg/_full.jpg)
Sitten kokosin 19-22.1 parhaat palat yhteen potrettiin:
Jupiter 19, 22 ja 20.2.2014 (http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202014/Jupiter%20Tammi-Kes%C3%A4kuu%202014/Jupiter-19-22-20-1-2014.jpg/_full.jpg)
En malttanut vieläkään derotatoida raakavideoita winjuposilla reunadetaljien esiinsaamiseksi, vaan hyppäsin suoraan kartantekoon näistä kuvista. Ajoin sylinteriprojektion ja tasavälisen lieriöprojektion. Io on noissa muuten aika dramaattisen näköinen! Jostain syystä kuvien kirkkaustasaus ei toiminut, vaan jouduin jumppaamaan photarilla noita rajoja pois. Jahka ehdin derotaation kautta saamaan detaljit paremmiksi, pitäisi karttojenkin vielä hieman parantua. Samoin kohtuullista materiaalia löytyy vielä kartan laajentamiseksi jonkin verran tulevassa uusintayrityksessä. Laitoin samat taivaanvahtiin.
Sylinteriprojektiokartta (http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202014/Jupiter%20Tammi-Kes%C3%A4kuu%202014/Jup-19-22-1-2014-map1.jpg/_full.jpg)
Tasavälinen lieriöprojektio (http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202014/Jupiter%20Tammi-Kes%C3%A4kuu%202014/Jup-19-22-1-2014-map2.jpg/_full.jpg)
⠀
Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 23.01.2014, 23:40:47
Sitten kokosin 19-22.1 parhaat palat yhteen potrettiin:
Jupiter 19, 22 ja 20.2.2014 (http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202014/Jupiter%20Tammi-Kes%C3%A4kuu%202014/Jupiter-19-22-20-1-2014.jpg/_full.jpg)
Eipä tuohon oikeanpuoleiseen kuvaan ylisanatkaan riitä, sen verran laadukas kyllä.
Lainaus käyttäjältä: RoLeh - 23.01.2014, 23:04:43
Noniin, ilmeisesti alkaa kollimointi olemaan kohdillaan. Canon 600d ja halpis 2x barlow. Pitääpä koittaa vielä uudestaan, kunhan putki jäähtyy paremmin vielä.
Onpas hyvinkin samannäköinen kuin viikko sitten C11:n okulaarissa. "Helpompi" katsoa, mutta samat raidat näkyvissä.
Arin viikkosaldoa kelpaa sitten esitellä kansainvälisissäkin medioissa ... wink, wink.
Stellariumin mukaan klo 22:n jälkeen ois GRS maahan päin. Klo 23 ihan keskellä planeettaa. Kokeillaan kuvata se. En tosin löytänyt sitä valonnopeus -asetusta omasta Stellariumista...? Pitääköhän mun lisätä se puoli tuntia vai ei?
Lainaus käyttäjältä: kommo - 24.01.2014, 17:10:09
En tosin löytänyt sitä valonnopeus -asetusta omasta Stellariumista...?
Käytän englanninkielistä Stellariumia Linuxissa, mutta itselläni asetus löytyy Sky and viewing options window:n alta (pikanäppäin F4) Sky-välilehden kohdasta "planets and satellites".
Lainaus käyttäjältä: kjj - 24.01.2014, 17:58:57
Käytän englanninkielistä Stellariumia Linuxissa, mutta itselläni asetus löytyy Sky and viewing options window:n alta (pikanäppäin F4) Sky-välilehden kohdasta "planets and satellites".
Aah, nyt löytyi. Katselin vaan kokoajan sieltä configurationista enkä huomannut ollenkaan tuota Sky and viewing optionsia.
Lainaus käyttäjältä: kommo - 24.01.2014, 17:10:09
Stellariumin mukaan klo 22:n jälkeen ois GRS maahan päin. Klo 23 ihan keskellä planeettaa. Kokeillaan kuvata se. En tosin löytänyt sitä valonnopeus -asetusta omasta Stellariumista...? Pitääköhän mun lisätä se puoli tuntia vai ei?
Ilmeisesti Stellariumissa tuo Jupiterin pintamalli on hiukan vanha tms. , koska täppä pohjassa ei GRS:n sijainti osunut ihan samaan omiin kuviini verrattuna, vaan valonnopeustäppä pohjassa Stellarium edistää sen puolisen tuntia, jos nyt oikein tutkin. Mutta aika hyvin pitää paikkansa kumminkin.
Täytyy heti alkuun sanoa että ai että mikä seeing! Katsoessani planeettaa järkkärin LiveViewistä ihmettelin suu ja silmät pyöreinä kun ensimmäistäkään lepatusta tai väreilyä ei näkynyt. Samaa ihmettelin myöhemmin katsoessani videota koneen ruudulta.
GRS:n metsästys oli tavoitteena ja tämä jäi käteen. Mielestäni taas paras saavutukseni Jupiterin osalta! Tässä on 440 framea 37 fps:n fullhd-videosta joka oli kamerassa vielä 3x zoom. Perus AS2+R6+CS6.
Aamulla metsästän Saturnuksen ja toivon että seeing on sitten matalallakin vielä yhtä hyvä.
mvi_0201c.jpg on enemmän värejä korostava versio
Uh, tuo on Kommo loistavaa jälkeä! Tsempit Saturnuksen seeing-jahtiin.
Tuo on järkkärikuvaksi Suomen oloissa aivan käsittämättömän hyvä Kommolta! Itse en ole päässyt lähellekään samaa laatua, vaikka mukamas "planeettakameralla" kuvaankin. Huikea!
Edit: Tai siis piti vielä sanomani; kun katsoo tällä foorumilla esim. Arin planeettakuvia tai JP:n syvän taivaan "yritelmiä", niin niistä yleensä heti tietää, millaista laatua on odotettavissa, mutta nää Kommon Jupiter-kuvat tulivat kyllä vähän kuin puun takaa :laugh:
Kommon kuvat paranee vauhdilla kohti huippua... Mutta on osoitus myös miten tärkeä on prikulleen kollimoitu peili. Pieniin yksityiskohtiin tehoaa vain priimaoptiikka ja ne saa esille oikealla käsittelyllä. Mutta tämähän jo tiedetäänkin. Ei mitään, jatka kommo samaan malliin...
Onpas kommolla makeasti yksityiskohtia tarttunut! Hyvän seeingin kuvissa on sekin hyvä puoli, että niiden kanssa pääsee kokeilemaan erilaisia pinoamistekniikoita ja jälkikäsittelyjä, kun eroavaisuudet eri tekniikoiden välillä näkyvät ja uudelleenkäsittelyillä voi saada vuosienkin päästä uusia yksityiskohtia esiin. Huonon seeingin matskussa lopputulos ei kauheasti kummene teki mitä vaan.
Kiitos arvioista! Itsekin olin tyytyväinen :azn:
Huomasin muuten että foorumi taitaa itse pakata noita kuvia? Molemmat kuvat on omalla koneella tuplasti isompia (kilotavuissa) vaikka onkin alle 400kt:n rajan ja omalla koneella näyttää olevan yksityiskohtiakin himpun verran enemmän kun tarkkaan katsoo. Saako niitä jotenkin ladattua tänne häviämättä tiedoston koossa? Harmittaa kun jotain menee hukkaan.
Voihan ne laittaa jonnekin muualle (imgur, imageshack, photobucket jne) ja linkki tänne.
Lainaus käyttäjältä: einari - 25.01.2014, 10:59:29
Voihan ne laittaa jonnekin muualle (imgur, imageshack, photobucket jne) ja linkki tänne.
Ääni tälle. Olinpa jonkin aikaa matkalla, ja paikallisen asukasyhdistyksen koneiden liittymä nettiin osoittautui huomattavasti kotikonettani hitaammaksi. Silloin harmitti tällä foorumilla jos sivulla oli vaikka useampikin kuva, joiden lataantumista sai odottaa. Varsinkin jos seuraavalla kerralla samat kuvat lataantuvat vaikken edes katso juuri niitä. Firefox kun ei niin vain osaa silloin mennä uusimpaan lukemattomaan viestiin.
Mieluummin vaikka pieniä kuvia, jotka on linkkejä isompiin kuviin, tai pelkkiä linkkejä.
ML
Lainaus käyttäjältä: einari - 25.01.2014, 10:59:29
Voihan ne laittaa jonnekin muualle (imgur, imageshack, photobucket jne) ja linkki tänne.
Astrobin.com yksi vaihtoehto myös. Tarkoitettu juurikin astrokuville. Kuvauksen tekniset tiedot voi myös tallentaa kätevästi.
Edit: typo korjattu!
Lainaus käyttäjältä: Tertsi - 26.01.2014, 08:35:58
Asrtobin.com yksi vaihtoehto myös. Tarkoitettu juurikin astrokuville. Kuvauksen tekniset tiedot voi myös tallentaa kätevästi.
Eli siis www.astrobin.com (http://www.astrobin.com) :wink:
Lainaus käyttäjältä: naavis - 26.01.2014, 12:18:40
Eli siis www.astrobin.com (http://www.astrobin.com) :wink:
Ah, oli typo nimessä! :cheesy:
Epätoivolla tänään kuvausyritystä, aika sopiva pakkanen on, mutta jostain syystä ei vain kuva asetu putkessa vaikka seeingin pitäisi olla 4/2. Luulenpa, että putki ei ole jäähtynyt kunnolla alta 3h ulkoilulla.
⠀
EDIT:
Keli parani illan mittaan, kolmas kuvaussessio (pidin tauon ensimmäisen, toisen ja kolmannen välillä) alkoi tuottaa jonkintasoista materiaalia. Käsittelin kuvat ajan säästämiseksi ns. "batch modessa", eli käytin täsmälleen samoja R6/photoshop säätöjä jokaiselle kuvalle. 22GB materiaalia ei yksinkertaisesti jaksa käydä jokaista pätkää yksilöllisesti läpi, kyllä ne laadukkaammat sitten kuvista erottuvat ja kyseisen kuvan matskun voi käydä uudestaan läpi halutessaan.
Erittäin iso miinus CPC11 putkelle tänään. Pakkanen pysyi samassa -15C koko illan, putken pistin pihalle 20:10. Vasta kuvaussession viimeisen puolen tunnin aikana (00:30 - 01:00) kuva alkoi oikeasti asettua eli vasta tuolloin putki alkoi olla jokseenkin jäähtynyt. Noin 23:00 - 24:00 välillä otetut sarjat olivat täysin luokattomia (roskiin vaan kaikki). Viimeisen kuvasarjan viimeinen kuva (alla) on vähemmän yllättäen paras koko sarjasta, eli olisi kannattanut jatkaa kuvaamista, mutta materiaalia oli jo aivan liikaa tuohon mennessä.
(http://terop.kuvat.fi/kuvat/astro/29.1.2014/capture%2014-01-29%2001-00-26_HQLinear.png/_full.jpg)
Lupaillaan tässä samalla animaatio (22 framesta) huomiselle sekä jokin uudelleen käsitelty kuva, jossa näkyy kuu tai kaksi.
Luvattu animaatio, 22 framea, ajalta ~ 00:37 - 01:00.
(http://terop.kuvat.fi/kuvat/astro/29.1.2014/janim.gif/_full.jpg)
Lainaus käyttäjältä: TeroP - 29.01.2014, 00:33:41
Erittäin iso miinus CPC11 putkelle tänään. Pakkanen pysyi samassa -15C koko illan, putken pistin pihalle 20:10. Vasta kuvaussession viimeisen puolen tunnin aikana (00:30 - 01:00) kuva alkoi oikeasti asettua eli vasta tuolloin putki alkoi olla jokseenkin jäähtynyt.
Ei oikein jaksa yllättää, kun aiheesta on oikein tutkimustuloksia täällä foorumilla: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2174.msg16950 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2174.msg16950)
Suljettu rakenne jäähtyy hyvin h-i-t-a-a-s-t-i . . .
Minulla on mahdollisuus että kaukoputki voi olla ulkolämpötilassa kokoajan. Vielä vuosi sitten saatoin kiikuttaa kolmenkymmenen sentin peiliputkea kesken yötä jalustaan. Kesti toista tuntia vaikka on avoinrakenne, että kuvien piirto terävöityi. Sitä odotellessa monesti taivas kääriytyi jo pilvivaippaan.
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 29.01.2014, 20:24:39
Suljettu rakenne jäähtyy hyvin h-i-t-a-a-s-t-i . . .
Asiaa ei tunnu auttavan edes se, vaikka ruuvaisin fastar-peilin irti korrektorilta sekä visual backin irti takaa suurentaakseni ilmanvirtausta. Olen minä tämän aikaisemminkin huomannut, mutta herraisä tuota 4h+ aikaa (normaalisti 3h on riittänyt lämpimämmällä kelillä).
Lymyillyt hissukseen mutta kun nyt sain kerran rukattua nämä käpistelyt kondikseen, niin pannaan tänne näytille ennenkuin menee viimeinen myyntipäivä umpeen. Välineinä värikamera MT9M034 kennolla, 9 varttituuman SCT ja lisukkeet. Ja täytyy muuten samalla todeta ettei Autostakkert todellakaan ole mikään haittaohjelma. Ja on muuten hienoa, että osa untuvikoista on lentänyt jo pesästä... pilvisten öiden palstoille.
22.1.2014 22.36
(http://s25.postimg.org/dixl7iz9b/201401222236_Jupiter.jpg)
22.1.2014 23.37
(http://s25.postimg.org/4dp8dnvun/201401222337_Jupiter.jpg)
23.1.2014 22.45
(http://s25.postimg.org/ojsqcjri7/201401232245_Jupiter.jpg)
Ihan kansainvälistä tasoa, hienoja. Mikä oli siis kamerasi tarkalleen?
LKE
Ohhoh, enpä tiennyt että tän tason Jupiterkuvia tulee näinkin monelta. Huikeaa jälkeä Hippasos :shocked:
Wauuu!
Ja mikä kuvankäsittely, miten mahtavat värit! Tässähän annetaan monokameramiehille puuvärikuvineen mononkuvaa ahteriin :laugh:
Lainaus käyttäjältä: Hippasos - 30.01.2014, 17:34:29
Ja on muuten hienoa, että osa untuvikoista on lentänyt jo pesästä... pilvisten öiden palstoille.
On tämä meidän kotoinen palsta vaan hieno, asiallinen ja järjestyksessä oleva loistopaikka! Tuolla toisaalla ollaan, miten sen nyt sanoisi, Suomalaiseen makuun turhan kannustavia...
Eipä näy mulle hippasoksen kuvat, ei IEllä eikä FireFoxilla :(
Taitaa olla noi osin adult-sitet soneralla suodatuksessa.
Lainaus käyttäjältä: Jorma Koski - 30.01.2014, 19:48:00
Eipä näy mulle hippasoksen kuvat, ei IEllä eikä FireFoxilla :(
Taitaa olla noi osin adult-sitet soneralla suodatuksessa.
Eivätpä näy tännekään upotetut kuvat, mutta avaamalla uuteen välilehteen kuvat näkyvät.
Lainaus käyttäjältä: naavis - 30.01.2014, 19:49:46
Eivätpä näy tännekään upotetut kuvat, mutta avaamalla uuteen välilehteen kuvat näkyvät.
Samaa ongelmaa täälläkin, eli piti ihan kaivella kuvien url tuosta replystä jotta pääsi näkemään. Aika hyvät kuvat värikameralla kuvatuksi ja "vain" 9" vehkeelle.
Täällä kyllä näkyy ja kovan luokan kuvia on.
Aikamoinen taso monella suomalaisella kuvaajalla.
Sain Safarilla kopioitua yhden kuvan iPadille.
Todella näyttävä!
edit: nyt nuo maniot kuvat näkyvät IEssä ja FireFoxissa!
Lämpimät kiitokset kommenteista!
Kamera on Q HY5L - II.
Kerrassaan upeaa jälkeä Hippasos, ykkösluokan kuvia!
Minkälaista valotusta ja isoa pitäisi käyttää kun valokuvaa jupiteria, mulla tulee niin sumuisia kuvia.Käytättekö seurantaa myös ,mulla on ollut 1/20 ja iso 400,barlovia en ole käyttänyt. :cheesy:
Periaatteessa kannattaa käyttää mahdollisimman pientä ISOa.
Seurantaa käytetään koska taikahan on siinä että niitä kuvia saa otettua ja pinottua mahdollisimman paljon.
Lainaus käyttäjältä: Reijo Teränen - 01.02.2014, 10:23:52
Minkälaista valotusta ja isoa pitäisi käyttää kun valokuvaa jupiteria, mulla tulee niin sumuisia kuvia.Käytättekö seurantaa myös ,mulla on ollut 1/20 ja iso 400,barlovia en ole käyttänyt. :cheesy:
Yksittäisruutuina Jupiter on kyllä hirmu vaikea kuvattava; se on semmoinen epäselvä sumupallero. En minä ainakaan ole koskaan saanut oikein mitään järkevää yksittäisruutua Jupiterista. Avain on videokuvaus ja pinoaminen. Liika optinen suurentaminen (barlow) voi tuoda ajoittain huomattavasti suttuisemman kuvan, kuin ilman. Nämä siis omien kokemusten perusteella.
Minä olen kuvannut sitä tuommoisella perus goto-dobsonilla, en siis EQ jalustalla. Sen seurantatarkkuus riittää Jupiteriin videoidessa kohtuu kivasti.
Ari ja muut Jupiter kuvaamisen gurut toki sitten on asia erikseen mitä tulee barloweihin ja muihin noituudeksi laskettaviin temppuihin :)
Yksittäisruuduista puheenollen laitanpa yhden 160mm linssiputkella ja DMK-21 kameralla kuvatun esimerkiksi sekä miltä näyttää minuutin video Registaxilla käsiteltynä. Viime joulukuun 18.päivältä. Tarkoitus tuoda esiin materiaali ja mihin silläkin on päästy, noviisin taidoissa ei ole esittelemistä...Kohtalaista videotahan tuon putken läpi mielestäni saa mutta apertuuri tulee jo vastaan että enemmälti pieniin yksityskohtiin päästäisiin.
Lainaus käyttäjältä: Tane - 01.02.2014, 15:48:12
Yksittäisruuduista puheenollen laitanpa yhden 160mm linssiputkella ja DMK-21 kameralla kuvatun esimerkiksi
Tuo on sinänsä hauska esimerkki, että 90 prosenttia ajasta mä saan pinoamalla suunnilleen tuon yksittäisruudun tasoisen kuvan aikaan parin tuhannen freimin videosta.. Mutta toivottavasti pikku hiljaa selvinnee, missä vika on - toivottavasti se on kameran käyttäjässä :azn:
Käytätkö kjj pinoamisen jälkeen tulevalle kuvalle vavelet toimintoa, sillä minä saan lisäkontrastia?
⠀
Lainaus käyttäjältä: Tane - 01.02.2014, 18:14:04
Käytätkö kjj pinoamisen jälkeen tulevalle kuvalle vavelet toimintoa, sillä minä saan lisäkontrastia?
Juu tottakai. Se raakamateriaali vain mitä onnistun tuosta parvekkeeltani Jupiterista C8:lla sekä ASI120MM:llä saamaan on niin järkkyä, ettei siitä väännä laadukasta kuvaa millään.
Putkikin on ollut jäähtymässä vähintään sen neljä tuntia ennen kuvausta ja kollimaatio on ainakin sen verran kohdillaan, ettei sen pitäisi selittää tulosta.
Epäilen hieman, että tämä urbaaniympäristössä oleva parvekeobservatorioni ympäröivine lukuisine kerrostaloineen aiheuttaa varsinkin hyvin kovilla pakkasilla sellaisen jatkuvan 0/5-seeingin. Esimerkiksi muutama päivä sitten 15 asteen pakkasessa kun lopettelin syvän taivaan kuvausyrityksiä ja ajattelin ihan visuaalihavannoida Jupiteria, niin en kyennyt erottamaan siitä vöitä - vain hyppelevän, kiehuvan ja sumuisan valkoisen kiekon. Eikä varmasti ollut okulaareista kiinni :azn:
Ongelma taisikin saada valaistusta. Minulla on juuri samalla tavalla havaintopaikka parvekkeella, toistakymmentä kerroksisen talon viidennessä. Pakkasilla on lämmönvaihtelu niin suuri että en edes yritä kuvata, katsomaan sentään planeettoja Apolla pääsee, se on näissä oloissa paras. Mutta heti kun lähestytään nollaa ja mieluummin lämpöasteiden puolelle alkaa kuvaaminenkin sujua.
Voidaan kysyä että miksi pitää olla siellä parvekkeella, kana orrella? En ole enää ihan nuori ja näin edes jotenkin pysyn tässä mukana...Kyllä skylinerin ja EQ-jalustan rahtaaminen reppuselässä ja käsiroikunnassa pitkin rinteitä ja mantuja oli jätettävä muudan vuosi. Kun ei täällä voi kiinteää paikkaa luontoon järjestää...
Joo, parvekekuvaajat joutuu antamaan tasoitusta 'tasamaan' kuvaajille - sen olen huomannut tässä 12 vuoden aikana kun täällä kerrostalon ylimmässä kerroksessa olen kuvaillut.
No toisinaan on keli ollut suosiollista täälläkin että ihan kelvollisia planeettakuvia on tullut otettua.
Entisenä parvekeobservoijana olin panevinani merkille, että "oman talon" ilmavirtauksista ei ole merkittävää haittaa, mutta kohteen ollessa naapuritalon yläpuolella kuvaamisen saattoi yhtä hyvin unohtaa.
Lainaus käyttäjältä: einari - 01.02.2014, 20:38:48
Joo, parvekekuvaajat joutuu antamaan tasoitusta 'tasamaan' kuvaajille - sen olen huomannut tässä 12 vuoden aikana kun täällä kerrostalon ylimmässä kerroksessa olen kuvaillut.
No toisinaan on keli ollut suosiollista täälläkin että ihan kelvollisia planeettakuvia on tullut otettua.
Lainaus käyttäjältä: ketarax - 01.02.2014, 21:40:40
Entisenä parvekeobservoijana olin panevinani merkille, että "oman talon" ilmavirtauksista ei ole merkittävää haittaa, mutta kohteen ollessa naapuritalon yläpuolella kuvaamisen saattoi yhtä hyvin unohtaa.
Täällä on ja ei ole haittaa. Itse asun maantasossa/alakerrassa ja asunto on vain kaksikerroksinen pienkerrostalo. Suurimmat ongelmat ovat talvisin seuraavissa tapauksissa:
Pahin haitta on ehkä korkealla olevat kohteen, eli esimerkiksi jupiter juuri tällä hetkellä. Silloin putken näkökenttä menee alkuksi erittäin läheltä yläkerran parveketta, joten kaikenlainen lämmön karkaaminen ja lämpösäteily muutoin kyllä osuu juuri tulilinjalle. Tällaisessa tapaukssa vajaan tunnin odottelu yleensä auttaa siihen, että kohde on siirtynyt hieman alemmaksi ja etelämpään, joten homma toimii sen jälkeen.
Toinen mikä on erittäin paha on se, että tuulee pohjoisesta, eli juuri päinvastaisesta suunnasta mihin on näkymä. Tällöin talosta karannut lämpö leijaa suoraan näkökenttään ja seeing on ihan täyttä roskaa ja tuohon ei ole oikein mitään keinoja. Jos tuulee etelästä, idästä tai lännestä, ei mitään ongelmia ole, eikä myöskään tuulettomalla kelillä.
Toki havainnointipaikalta voisi kuvata kaukana lämmön lähteistä, mutta enpä minä putkea sinne yksinäni saa. Sitten kun sinne mennään kaverin kanssa, niin eipä sitä oikein kehtaa kaverin aikaakaan tuhlata kuvaamisella, katselemaan sitä on havainnointipakaille menty, jos mitään :rolleyes:
Lainaus käyttäjältä: Tane - 01.02.2014, 15:48:12
Kohtalaista videotahan tuon putken läpi mielestäni saa mutta apertuuri tulee jo vastaan että enemmälti pieniin yksityskohtiin päästäisiin.
Oma kokemus ja mielipide on se, että kun on tarpeeksi apertuuria, niin yksityiskohtien esiinsaamiseen tarvitaan enemmänkin polttoväliä. Omalla CPC11 kameralla ilman barlowia kuvatuista videoista ei saa oikein mitään detailia irti, vasta barlowin kanssa kuvatuista videoista alkaa erottumaan enemmän pientä detailia muualtakin kun pelkästään vöistä.
Mietin sitä 2,5x powermaten ostoa jokin aika sitten ja nyt kun tarkemmin olen katsellut kuviani, niin kyllähän tuota polttoväliä saisi lisää olla jonkin verran. Törmäsin myös vahingossa ADC:sta lukiessani artikkeliin, jossa tuo arvioni vahvistettiin, eli siellä oli kaksi samankokoista kuvaa (ilmeisesti skaalattuna), joista toinen oli kuvattu tuplasti pidemmällä polttovälillä kuin toinen ja siinä oli merkittävästi enemmän yksityiskohtia.
Ihan samat huomiot kuin TeroP:llä. Yläkerran parveke ja takatuuli ne on myrkkyä. Barloweista se huomio minulla että 160/1280 linssillä on hyvä 3x eli F/24 (384 sm) ja 300/1130 peilille 5x on parempi eli F/ 18,5 (565 sm). Kestäisikö peili vielä lisääkin suurennuskerrointa on kokeilematta.
Toisaalta peiliputkeni on täysin syvätaivasosastoa ja vertailua ei pitempipolttovälisiin kannata pitkälle tehdä.
Io ja Ganymed 21.1.2014 21.53
(http://www.noba-finland.org/kuvat/Io%20Ganymed%2021.1.2014%2021.53.jpg)
LKE
Hiukan jatkeena y.o. keskusteluun, vaikka ehkä offtopiciksi meneekin. Olen koittanut koostaa ajatuksenpoikasiani jonkinlaiseksi kaavioksi, mutta vaatii vielä työstämistä. Tästä voisi jossain välissä saada jutunjuurta:
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus,%20yleist%C3%A4/seeingcurve1.jpg/_full.jpg)
Ajatuksena on, että seeing ei ole aina absoluuttinen rajoite, vaan tietyillä tempuilla voi tunkeutua syvemmälle seeing-alueelle. Perinteisestihän on ajateltu, että Suomessa ei tarvittaisi yli 200mm objektiiveja, mutta digiaikana tämä ei enää päde.
Isommassa objektiivissa erotuskykyä jopa oleellisempaa on valonkeräyskyky, jonka avulla valotusaikaa saadaan alas ja framenopeutta ylös ja voidaan käyttää kaistasuotimia. Ja objektiivin kasvaessa polttoväliä ei välttämättä enää kasvateta samassa suhteessa. Tästä syystä seeing-alue kuvaajassa kaatuu oikealle. Kameran herkkyydellä on sama vaikutus, herkempi kamera siirtää koko "seeing barrier" - aluetta sellaisenaan oikealle. Samoin tietenkin parempi seeing.
Sitten tietyllä alueella, kohteen korkeudesta riippuen, dispersio alkaa tulla esteeksi, mutta ADC:lla saadaan etua. Olisiko tuo piste jossain 300mm apertuurista lähtien? Siitä eteenpäin sitten seeingin venyttäminen käy taas vaikeammaksi ja jotta apertuurin kasvaessa käyrä taas saataisiin kaartumaan oikealle, tarvitaan varmaankin adaptiivista optiikkaa, jota saataneen amatööriputkiin 5-7 vuoden kuluessa.
Oikein kura-seeingiin ei tietenkään tepsi mikään, mutta semmoiseen pärinäseeingiin kyllä. Ja tämä Planeetoille. Kuuhan taas itsessään tekee kirkkaudellaan saman efektin, kuin kameran herkkyyden paraneminen. Ehkä tästä syystä kohtuullisesta hyvään - seeingin kelillä Kuusta saa monesti hyviä kuvia vaikka samalla korkeudella olevasta Jupiterista ei välttämättä saa.
Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 05.02.2014, 22:00:32
... Siitä eteenpäin sitten seeingin venyttäminen käy taas vaikeammaksi ja jotta apertuurin kasvaessa käyrä taas saataisiin kaartumaan oikealle, tarvitaan varmaankin adaptiivista optiikkaa, jota saataneen amatööriputkiin 5-7 vuoden kuluessa.
Tuossa kun huvikseni googlailin, löytyi tällainen tapaus (http://www.stellarproducts.com/adaptive/adaptive.htm) (Stellaroptics) adaptiivisen optiikan rintamalta. Onkohan miten toimiva tai kallis tämä?
Laitetaanpas tänne yksi visuaalihavaintokertomus ilman piirrosta :tongue: Havaitsin eilen nimittäin Jupiteria työpaikan 800mm linssikaukoputkella Potsdamissa. Havainnointi ei mitenkään erityisen helppoa ollut kun putkea sohittiin käsin kuin mitä tahansa rööriä eikä seurantakaan pelittänyt. 12,5m polttovälillä on jo vähän mukana pysymistä :grin:. Putken kyljessä on myös pieni 500mm linssiputki guidaukseen.
Itse Jupiter oli kyllä hieno ja pieniä vöitä ja detaileja näkyi vaikka kuinka! Olisi kyllä mielenkiintoista jos joskus saisi tehtyä ihan oikean piirroshavainnon kyseisellä putkella.
Tietoja putkesta: http://www.aip.de/grosser_refraktor/refengl.html
Ja tässä parin vuoden takainen kuva:
(http://www.allarscopes.com/gallery/_data/i/galleries/Observatories/AIP/IMG_1099-me.jpg)
http://www.allarscopes.com/gallery/index.php?/category/18 (http://www.allarscopes.com/gallery/index.php?/category/18)
Kateeksi käy.
Nythän Jupiter on aika hyvällä hollilla tuollaiselle putkelle (saiko lattialta katsella ?)
Noin metrin verran joutui nousemaan lattiatasolta tuolle motorisoidulle havaintotasolle:
(http://www.allarscopes.com/gallery/_data/i/galleries/Observatories/AIP/IMG_1121-me.jpg)
Kiitos nimimerkki allarille hienoista kuvista. Tuo lienee Euroopan suurin refraktori. Varmaankin sillä pystyisi näkemään Jupiterin neljästä suurimmasta kuusta yksityiskohtia.
⠀
Siinä oli joku iso varta vasten tehty okulaari, läpimitaltaan varmaan lähes 10cm
Vaikuttavia teleskooppeja tehty tuolloin vuonna 1899. Näyttäisi että alunperin 80 cm linssillä kuvattiin ja sillä "pienemmällä" 50 senttisellä katseltiin. Polttoväliä kuitenkin molemmissa yli kaksitoista metriä...
Monokamera filsupyörineen tuohon 800mm:een ja värikamera 500mm:een ja kohti Jupiteria :rolleyes:
Hauholla oli einarin kanssa juttua Winjuposin uusimmasta versiosta. En vielä tarkistanut, mitä uutta siinä tarkalleen ottaen on, mutta olen nyt kokeillut 19-22.1 aineistolla eri temppuja ja on johtopäätösten aika.
Kuvailin silloin n. minuutin mittaisia raakavideoita. Kokeilin niihin videon derotaatiota useilla eri asetuksilla ja joka kerta derotatoidusta videosta pinoamalla tuli huonompi tulos kuin suoraan alkuperäisestä raakavideosta pinoamalla. Seuraavaksi kokeilin yhdistellä alkuperäisestä raakavideosta suoraan pinottuja erillisiä tiffejä image derotaatiolla. Yhdistelin 8 kpl ir-r,g ja b - kuvia noin 8 minuutin ajalta. Jälleen lopputulema oli huonompi kuin suoraan photarilla kohdistelemalla ja yhdistelemällä.
Mitään varsinaista virhettä en prosessoinnistani löytänyt. Päättelin, että raakavideo on ehkä edelleen liian kohinaista ja seeing heittelee liikaa. Ilmeisesti ulkomaan sankarit saavat nauttia tasaisemmasta seeingistä ja siksi nostavat valotusta ylös ja saavat kohinattomampia raakaruutuja ja pidemmältä ajalta, jotka winjupos sitten saa väänneltyä oikein. Eikä seeing romahtele kesken värisarjan. Tämä nyt kumminkin tämmöinen epäilys, joka vaatisi vahvistuksekseen huippuseeingin materiaalia, just joo...
Olisi kiva kuulla esim. jonkun värikamerakuvaajan kokeiluista tai pienemmän kohinan videoiden derotaatiosta, miten on onnistunut. Tai onko joku saanut värikameran yksittäiskuvia derotatoimalla jotain aikaan.
Tässä kumminkin samalla materiaalista kaivettu Jupiter & Kallisto:
Jupiter ja Kallisto 20.1.2014 klo 23.49 (http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202014/Jupiter%20Tammi-Kes%C3%A4kuu%202014/Jup-20012014-2349-rgb1.jpg/_full.jpg)
Arin päätelmät kuulostaa aika loogisilta.
Ja esimerkkikuvan Kallisto saa minulta yksityiskohtien puolesta täydet pojot.
Aika huimaa kun puhutaan kuitenkin alle kahden kaarisekunnin kohteista.
Jahans, Callistosta yksityiskohtia. Hurjaa on kyllä! Onkos Callisto lukkiutuneena radalleen siten, että sen pyörähdys ei periaatteessa "haittaa"? Onko Callistoa mahdollista kuvata siis pitemmillä jaksoilla ilman "perinteistä" pyörimisongelmaa videopinoamisessa?
Joo, lukkiutuneitahan nuo kuut ovat. Kallistolla siis pyörähdysaika luokkaa 16...17 vuorokautta, saa ottaa niin pitkää videota kuin ilkeää. Ja nuo kuut ovat infrapunassa aika kirkkaita, etenkin Io.
Suosittelen kokeilemaan niiden kuvaamista. Itsekin havahduin aikanaan, kun Julius ja Yokahainen napsivat komeita kuvia, ja kun hommasta pääsee jyvälle, on se aika helppoa.
Katselin muuten tuota Tanen laittamaa yksittäisruutua, ja tuommoisen kohdalla meikäläisellä Firecapture herjaisi varmaankin "Too little noise" (On meinaan kerran herjannut) :grin: Äkkiseltään tuntuu hassulta, mutta pinoaminen ei toimi jos kuvaan ei tule ollenkaan kohinaa. Tanella varmaan sietäisi siis enemmänkin polttoväliä tai lyhyenpää valotusta, kun taas itselläni taitaa olla liikaakin kohinaa. Jos taas joskus tulee riittävän hyvää keliä, täytynee tehdä taas hiukan vertailua eri kohinatason videoilla. Jospa sieltä löytyisi jotain petrattavaa.
Kunhan saan itselleni kunnolla kokemusta Jupiterin kuvailuista (nyt kun Timpen Maksutov tuossa odottaa keliä), niin olisi kyllä Ari todella mielenkiintoista saada tuosta seeing-barrierin läpipuskeminen -ajatuksesta kiinni. Toivottavasti ehkä jossain tulevissa tapahtumissa tästä saisit esitelmäksi asti tämän, tai ainakin asiantuntevan keskustelun aikaiseksi.
Eiköhän tuosta esitelmääkin saada aikaan, jahka saan ensin ajatuksen itselleni valmiiksi. Nyt puuttuu vielä todellista tietoa siitä, mihin ilmakehän ominaisuuksiin ja ilmiöihin mikäkin seeing-ilmiö ja sen alle pääseminen perustuu. On vain tuntumaa siihen, miten tuo käytännössä jotenkin onnistuu. Nyt en edes vielä tiedä, onko tietoa saatavilla tai edes olemassa?
Itse asiassa jos tietoa jollakin on, olisipas mahtavaa ensi vuonna Hauholla nähdä esitys ilmakehän seeingistä! Täällähän on ilmakehä/haloharrastajia sekä ilmatieteilijöitä forumilla, mutta osuuko tämä oikein sinnekään? Tai tietoa mistä tietoa löytyisi?
Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 10.02.2014, 20:49:07
Itse asiassa jos tietoa jollakin on, olisipas mahtavaa ensi vuonna Hauholla nähdä esitys ilmakehän seeingistä!
No niin, sinullahan on nyt vuosi aikaa ottaa asiasta selvää ja valmistella esitelmää. :wink:
Yli kuukauden pilvipaussin jälkeen pääsi oppimaan seeingiä - kantapään kautta... Nyt sitten osui se harvinaisehko keli, jolloin liveruudulla näyttää hyvältä, mutta loppukuvassa ei. Vaan eipä haittaa.
Illan parasta antia ir-kuva klo 21.11
GRS on kuin jokin tehosekoittajan terä, joka repii SEBistä pilvihahtuvia ja jättää niistä eteläpuolelleen tummien pilkkujen jättövanan. Samoin itse SEBiin jäävä turbulenssi on melkomoista.
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202014/Jupiter%20Tammi-Kes%C3%A4kuu%202014/jup-25022014-2111-ir1.jpg/_full.jpg)
RGB-kuvajainen klo 21.25
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202014/Jupiter%20Tammi-Kes%C3%A4kuu%202014/jup-25022014-2125-rgb2.jpg/_full.jpg)
Kokeilinpa myös L-kanavan kuvausta, illan viimeinen 21.33. Europa vaanii vasemmassa reunassa.
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202014/Jupiter%20Tammi-Kes%C3%A4kuu%202014/jup-25022014-2133-L1.jpg/_full.jpg)
Sen verran vekkuli keli, että kait sitä pitää mennä parin tunnin päästä Mars katsastamaan.
On muuten hienoa kattoa noita kuvia just siltä ajalta kun itse tiirailin jupiteria ja nähdä terävänä pysäytyskuvana sen mitä kuvitteli nähneensä juuri taivaalla. Erityisesti pisti silmään tuo GRS:n edellä vyössä mennyt vaalea pallomainen höttö, ja pilkun perässä vyössä seuraava valkoinen "savuvana"
Lainaus käyttäjältä: itmo - 26.02.2014, 02:10:35
On muuten hienoa kattoa noita kuvia just siltä ajalta kun itse tiirailin jupiteria ja nähdä terävänä pysäytyskuvana sen mitä kuvitteli nähneensä juuri taivaalla. Erityisesti pisti silmään tuo GRS:n edellä vyössä mennyt vaalea pallomainen höttö, ja pilkun perässä vyössä seuraava valkoinen "savuvana"
Alkuillan kuvissa laatu oli jo tosi surkea, mutta kaivelin sieltä kumminkin tämmöisen ir-rgb-kuvan, jossa näkyy myös tuo GRS:ää edeltänyt "vaalea pallomainen höttö".
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202014/Jupiter%20Tammi-Kes%C3%A4kuu%202014/jup-25022014-2009-irrgb1.jpg/_full.jpg)
Onkohan tuo nyt vastaava ilmiö, jonka kuvasin 9.11.2012: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=9470.msg101844#msg101844 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=9470.msg101844#msg101844) ja sieltä kuva:
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202012/Marras-Joulukuu%202012/jupirrgb80013%2012-11-09%2002-22-58-IR-RGB6.jpg/_full.jpg)
Toissaillan kuvanlaatu ei riitä sanomaan, onko vastaavasta ilmiöstä kyse. Mutta jos on, niin mitä kumman pilviä nuo ovat, jotka tuolla lailla pilkottavat ylimpien pilvien alla? Onko se tuota vaaleammanruskeaa SEB:in raitaa, joka näkyy GRS:n kohdalta lähtevänä kapeana raitana ja joka sitten tuolla kauempana taas pulpahtaa tummemmanruskean "päällivyön" alta näkösälle? Eli tuo olisi jonkinlainen alusvyö, jonka GRS repii esiin ja muutenkin saattaa ajoittain pulpahtaa pintaan?
-
ihan kun oisin jostain lukenut että tota GRS:ää on ennenkin seurannut/edeltänyt pieniä myrskyjä jotka seikkailevat hetken ympäriinsä ja sitten yhtyvät isoon pilkkuun.
Hyvä että Jupiterista saa 7 sekunnin videon, täällä ei saa sitäkään ja jos etelävirtaukset jatkuu menee maaliskuukin samaa rataa. Pitkällä keskiarvollahan juuri maaliskuu on paras talvi- kevätkauden kuukausi tähtiharrastuksen suhteen (vuosi sitten erikoisen hyvä)...Mutta onhan vielä huhtikuu eikä vaalenevat yöt ennätä haitata planeettakuvausta. Eli siinä toivossa ja taas ensi syksynä uutta matoa koukkuun...
Joo maaliskuu sais olla hieman pilvettömämpi kun tämä helmikuu. Tarjolla on vissiin kaksi tuplavarjo-ylitystä jupiterissa ja voisin katsoa ainakin toisen niistä.
Pitkän tauon jälkeen, otin Jupiterin (25.02.2014) kuvauskohteeksi. Ensin kokeilin Celestron neximage kameraa ja sitten sen jälkeen vaihdoin QHY5 kameraan. Kuvien yksityiskohtien eroen määrä on aika selvä.
Sw150
TV bar. 3x
Registax5.1
Uv/ir cut
Eipä kummempia kuin "Paras keli koko kautena - Jupiter", ja muistelua miten niitä kuvia taas käsiteltiinkään.
Jupiter 25.2.2014 21:04
C8, 2xbarlow, ir/uc cut, IS DBK21, 50% koossa.
Tänään pitäisi sitten ilmeisesti olla jupiterherkkua tarjolla enemmänkin. Sikäli kun oikein katsoin niin illalla tuplatransitti ja punainen pilkku.
Niinpä näkyy, Ganymede- Io -transit. Sitten kun vielä tapahtuis ihme ja taivas olisi auki ja seeing edes hiukan armahtaisi.
LKE
⠀
olikohan se nyt 8:46 tjsp. googlea "GRS calculator" ja vastaukseksi tulee joku sky&telescopen lelu joka tuntuu olevan aika tarkka.
Noissa Suuren punaisen pilkun laskureissa on syytä selvittää, onko niissä miten tuore tieto pilkun pituusasteesta. Punainen pilkku vaeltaa hitaasti Jupiterin Sysyteemi II -pyörimismallin suhteen ja vuoden parin vanha tieto heittää jo jonkin verran. Tällä hetkellä jo useamman vuoden ajan pilkun pituusaste on kasvanut.
S&T:n laskurissa näyttäisi tuo hidas liike olevan huolimoituna.
http://www.skyandtelescope.com/observing/objects/planets/Transit_Times_of_Jupiters_Red_Spot.html
Calsky näyttää mitä on näkösällä. Pilkku ja varjo nyt päällä, mutta näkyvyys on täyttä roskaa.
LKE
Parvekkeelta käsin Skywatcherilla jossa 1300 mm polttoväli ja pääpeili 10 cm, Canon 6D ja 2x telejatke + 5 x video crop.
Aikka heikko esitys tällä kalustolla, mutta kyllä tuo kuu tuolla näkyy 720p videossa juuri ja juuri.
Veijo T
http://avaruus.kuvat.fi/kuvat/Jupiterinkuut_9-3-2014/out_70.avi (http://avaruus.kuvat.fi/kuvat/Jupiterinkuut_9-3-2014/out_70.avi)
Jupiter meni kello 21 jälkeen parvekkeen ylälipan taakse, joten en päässyt kuvaamaan kahden kuun varjoa Jupiterin pinnalla myöhemmin.
Tässä 3 x 20min välein otettu Io kuun varjo
(http://avaruus.kuvat.fi/kuvat/Jupiterinkuut_9-3-2014/3-Jupiteria.jpg/_full.jpg)
Muutama minuutti aikaisemmin, ja tälläkertaa RegiStax 5.llä pinottu.
(http://avaruus.kuvat.fi/kuvat/Jupiterinkuut_9-3-2014/Jupiterinkuut_9-3-2014-20_44.jpg/_full.jpg)
⠀
Tässpä perus-Jupiteri varustettuna Ion ja Ganymedeen varjoilla.
(http://www.ursa.fi/yhd/capella/foto/jupiter_2014_03_09_2235.jpg)
Tuli videot tutkittua JID:llä (Jupiter Impact Detector), mutta ei löytynyt törmäyksiä ;).
Puutarhakalusteiden lennellessä Santel Maksutoville ensivalot DKM planeettakameran sekä RGB+IR807 filsujen kanssa. Hirveää sähellystä ja räpellystä, ei tästä ainakaan voi kuin parantaa.
(http://monni.org/astrokuvat/jupiter/jupiter_10.3.2014_santel_dkm_rgb-ir.jpg)
Uudelleen painimalla virkein silmin eilinen ensivalo-data läpi niin sain hirveällä puristuksella tämmöisen väännettyä.
(http://monni.org/astrokuvat/jupiter/jupiter_10.3.2014_santel_dkm_rgb-ir_ver2.jpg)
Vielä jää kauas parhaasta järkkä-newton -jupiteristani, mutta onpahan ainakin jonkunlainen alku ja suuntaviivat on aika selvät mitä nyt pitää korjata ja missä seuraavaa kertaa varten.
Lainaus käyttäjältä: monni - 10.03.2014, 09:43:31
Vielä jää kauas parhaasta järkkä-newton -jupiteristani, mutta onpahan ainakin jonkunlainen alku ja suuntaviivat on aika selvät mitä nyt pitää korjata ja missä seuraavaa kertaa varten.
Miltä ne tähdet näyttävät sillä Santelilla? Saatko tarkennettua ne suunnilleen pisteiksi (seeingin mukaan tietty) ts. kuinka hyvin saimme tuon MCT-värkin siellä Hauholla kollimaatioon?
On tuo silti parempi Jupiter kuin mitä olen tuolla putkella koskaan kuvannut eli isot peukut sinne monnille :grin:
Tuo Monnin kuva on silti parempi kuin itse sain napattua lauantain ja sunnuntain välisenä yönä ASI120MM:llä ja C8:lla, vaikka kuvasin noin 10000 framea ja poimin niistä rusinat - suoraan roskikseen lensivät. Eilisyöltä sain mielestäni viitisen gigaa hitusen parempaa dataa talteen, mutta en ole ehtinyt vielä niitä pinoamaan. Sikäli eilinen sessio oli ainakin menestyksekäs, että onnistuin mielestäni ensimmäistä kertaa elämässäni bongaamaan visuaalisesti kuun varjon Jupiterin pinnalta. Ainakin olin näkevinäni ajoittain mustan täplän suunnilleen oikealla kohtaa - roska se ei ollut, koska se liikkui putken liikkeiden mukana.
Edit: Niin, ja onnistuinpa erottamaan Io:n värinsä perusteella muista kuista - se oli selkeästi kellertävämmän oranssi kuin muut näkösällä olevat. Joten eilinenhän oli jopa omalla mittapuullani suurenmoinen menestys :azn:
Noniin, nyt alkoi jo hiukan homma pelittämään. Sain eilen selville, että remmimodattu HEQ5 on välityksiltään 15:60, kun originaali rattaat on 47:9. Eli kapulan tracking edistää kokoajan aika epämukavasti. EQMOD:illa tappelin aikani, mutta sain sen lopulta räpellettyä toimimaan (jopa XBOX langaton ohjain toimii jalustan ohjaimena). Nyt seuraa niinkuin pitää.
Seeing tuntui hurjalta kun kuuta kuvasin. IR alueellakin puolet kuva-alasta täyttänyt Mare Crisium oli aivan hirveää puuroa. Pitää pinoilla vähän niitä kuu-kuvia ja katsoa mitä niistä saa irti.
Jupiterista sain ruudulla RGB+IR filsuilla molemmat vyöt hyvin näkyviin ja focukseen. Valitettavasti Baader Hyperionista otettu 2x Barlow ei toimi lainkaan (valoa ei tule läpi) nykyisessä paikassaan 90mm kennosta. Sovittimet ja palaset ei anna sitä mihinkään muualle laittaa, sen pitäisi varmasti olla hurjasti lähempänä kennoa, mielellään kameran ja filsupyörän välissä?
Timpe: en oikeen saa otetta tuosta Maksutovista. En osaa arvioida miten himmeitä tähtien pitäisi puoli-kuu taivaalla olla, vertailukohtana on se kiinalainen 8" newton, jolla on kyllä pistemäistä ja tosi kirkasta tähteä katsottavana. Tällä Santelilla tuntuu, etten oikeen saa tähteä visuaalisesti teräväksi 2" 22.5mm Baader Hyperion -okulaarilla. Pitää ottaa visuaalisesti vähän reilumpi sessio, myös kuun kanssa ja vertailla tuohon newtoniin. Nyt on vähän ristiriitainen olo, mutta joku iso ahaa -elämys vielä puuttuu :)
Tässä tämän illan Jupiter. DKM planeettakameralla 2000 ruutua / kanava. Baaderin RGB ja IR PRO 807 -filsuilla kanavat, pinoaminen AS!2:sella ja loppu vääntely photarilla. Jos jostain saisi toimivan barlowin systeemiin, niin tällä voisi kelin sattuessa kyllä tulla aika kovaakin jälkeä.
(http://monni.org/astrokuvat/jupiter/jupiter_santel-dkm_10.3.2014_ver1.jpg)
Edit: lisäsin toisen vähän maltillisemmin käsitellyn postimerkkikokoisen kuvan tähän perään.
(http://monni.org/astrokuvat/jupiter/jupiter_10.3.2014_santel-dkm_ver2_full.jpg)
⠀
Suoritukset paranee koko ajan Roope, viimeisimmässä alkaa jo näkyä yksityiskohtia mukavasti. Ja pitää ottaa vielä huomioon että kuvaat ilman seurantaa, eli haastetta on jo kohteen pitämisessä kuvassakin.
⠀
Varmaan natiiviresoluutiota kannattaa käyttää jos ei ole kroppimahdollisuutta (ts käytetään pienempi osa kennon alasta).
4X barlow varmaan vielä toiminee nopean newtonin kanssa.
Lainaus käyttäjältä: monni - 11.03.2014, 00:04:55
Timpe: en oikeen saa otetta tuosta Maksutovista. En osaa arvioida miten himmeitä tähtien pitäisi puoli-kuu taivaalla olla, vertailukohtana on se kiinalainen 8" newton, jolla on kyllä pistemäistä ja tosi kirkasta tähteä katsottavana. Tällä Santelilla tuntuu, etten oikeen saa tähteä visuaalisesti teräväksi 2" 22.5mm Baader Hyperion -okulaarilla. Pitää ottaa visuaalisesti vähän reilumpi sessio, myös kuun kanssa ja vertailla tuohon newtoniin. Nyt on vähän ristiriitainen olo, mutta joku iso ahaa -elämys vielä puuttuu :)
Ok, sitten sen kollimointi on vieläkin perseellään eli putkesta ei saa ulos täyttä potentiaalia (tai edes 75%:ia siitä, mitä se antaisi hyvässä kollimoinnissa ollessaan) :undecided:
Lue nämä ketjut, niin ymmärrät asiaa paremmin:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=1756.msg94875#msg94875 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=1756.msg94875#msg94875)
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=10425.msg97395#msg97395 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=10425.msg97395#msg97395)
Itselläni ei ole ollut viime aikoina aikaa perehtyä tuon MCT:n kollimoinnin saloihin, joten putken säätö on jäänyt puolitiehen (lue: taidot eivät ole riittäneet silloin pari vuotta sitten, kun putki vielä oli täällä itselläni).
Jos haluat yrittää parantaa tuon kollimointia, niin apupeilin säätöruuveihin uskaltaa koskea ja niillä ne tähdet saa parempaan kuosiin visuaalisesti. Käytännössä tuohon tarvitaan avuksi kollimointihalukasta kaveria ts. toinen säätää apupeilin ruuveja mikrosäädöin ja toinen katsoo okulaariin (ilman kulmapeiliä tms. lisukkeita, vain riittävä määrä suoraa loittoputkea fokkariputken jatkona). Itselläni ei ollut tuohon aikaan (tai nykyisinkään) halukasta kollimointikumppania tähtitaivaan alle, joten olen kehitellyt noita kiertoratkaisuja. Käytännössä tuo(kin) putkityyppi (kuten GSO RCT) taitaa vaatia tähtikollimoinnin tullakseen kelvolliseen loppukuntoon? Aiheesta voidaan jatkaa vaikka tuolla MCT-kollimointiketjussa, kun sen aika tulee. Mutta olisi todella harmi, jos tuollaista hyvälaatuista MCT-putkea ei saada täällä Suomessa kelvolliseen katselukuntoon! :huh:
Tuon kokoluokan maksutov myös jäähtyy todella pitkään ja hartaasti, tunnin tai puolentoistakaan päästä ei välttämättä kovin kummoisia näkymiä saa toisin kuin newtonilla.
Eilen jäähdytysjakso oli 4h, ulkoilma 3c. Nyt jatkossa otan vielä pidemmän kaavan mukaan jäähdytyksen.
Timpe; kunhan tuon kanssa pääsen sinuiksi niin tähdillä suoritan kyllä kollimoinnin äärimmäiseen iskuun jossain välissä. En tosiaan osaa vielä sanoa onko se iskussa vai ei, tuntumaa tarvitaan lisää.
Kollimoinnissa voi käyttää apuna myös tietotekniikkaa (kamera, kone, näyttö).
⠀
Roleh kyllä tykittelee todella kovaa settiä kalustollaan. Arvostan.
⠀
RoLehilla oikein hyvä kuva. Itse asiassa taitaa olla 100% suoritus, sillä enempää detaljeja tuskin oli tyrkylläkään. Kelit on nimittäin olleet aivan käsittämättömän surkeita. 4-5 kuvauskertaa viikon aikana ja 0 loppukuvaa :cry:
No, tänään oli toistaiseksi paras keli ja tulos silti tässä:
Jupiter 16.3.2014 klo 20.52
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202014/Jupiter%20Tammi-Kes%C3%A4kuu%202014/Jup-16032014-2052rgb1.jpg/_full.jpg)
EDIT: Putki on vielä ulkona Marsia varten, mutta taidan mennä kantamaan kamat varastoon. Ei tuo keli taida tuosta parantua ennen kuin suihkuvirtaus häipyy pois Suomen yltä.
⠀
Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 16.03.2014, 22:16:43
EDIT: Putki on vielä ulkona Marsia varten, mutta taidan mennä kantamaan kamat varastoon. Ei tuo keli taida tuosta parantua ennen kuin suihkuvirtaus häipyy pois Suomen yltä.
Putki myös itsellä ulkona, saas nähdä tuossa 01 aikoihin että kannanko sen takaisin sisälle vai mitä teen...
Nyt on hyvä kuva RoLeh, todella komeasti yksityiskohtia näkyvissä. Suoritukset paranee jatkuvasti ja vielä ilman seurantaa :cool:
16.3.2014 21.43
Ganymed ylikulussa ja Io tulossa perässä.
(http://www.noba-finland.org/kuvat/16.3.2014%2021.43.jpg)
LKE
Upea kuva ja luonnolliset värit.
Kiitoksia, oli outo keli, kaikki näytti hyvältä, mutta oikein mitään ei kuvista kuitenkaan tullut. Värit on ikuinen riesa näissä hommissa, ei oikein koskaan saa niitä kohdalleen. Asiaa ei auta sekään, että ei edes tarkkaan tiedä mikä se oikea värimaailma missäkin kohteessa todellisuudessa on.
LKE
⠀
Vanhalla NexStar8i-putkella napattu Jupiter 17.2.2014 23.42.
(http://www.noba-finland.org/kuvat/17.2.2014%2023.42.jpg)
LKE
Yokahaisella komeat Jupit. Vallankin tuo 16.3. kuva hivelee silmäää luonnollisuudellaan. Mielestäni värit oikein lähellä visuaalinäkymää. Ja RoLehin kuvat vaan paranee.
No, täällä se porukka vaan kuvailee onnistuneesti näillä keleillä :huh: No, kun itsellä ei onnista, niin käpistellään vanhaa matskua. Kaivoin esiin 20.1.2014 klo 00.04 - aiemmin julkaisemattoman kuvan, ajoin sille kokeeksi photarissa invert - toiminnon, käpistelin käyriä ja ajoin taustan mustaksi takaisin. Lopputuloksesta tuli aika jännä:
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202014/Jupiter%20Tammi-Kes%C3%A4kuu%202014/Jup-invert-20012014-0004.jpg/_full.jpg)
Pilvistä näkyy kerrassaan uusia yksityiskohtia. Vertailun vuoksi sama kuva "normaalina" täällä linkin takana (http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202014/Jupiter%20Tammi-Kes%C3%A4kuu%202014/Jup-20012014-0004.jpg/_full.jpg)
Itseasiassa innostuin niin, että ajoin invertin vielä tekemästäni 19-22.1. winjupos-kartasta:
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202014/Jupiter%20Tammi-Kes%C3%A4kuu%202014/Jup-19-22-1-2014-map-inverted.jpg/_full.jpg)
Tuo on jo aika hurjan näköinen... Ja originaali täysikokoinen "normaalikuva" täällä linkin takana vertailua varten (http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202014/Jupiter%20Tammi-Kes%C3%A4kuu%202014/Jup-19-22-1-2014-map2.jpg/_full.jpg)
Rupeaa Arin jupiter zoomaukset olemaan melkoisen muikeita :cool: Tuosta "Superzoomista" käänteisillä väreillä saisi komean julisteen/canvastaulun, jos resoluutiota piisaa.
Paranee Timpen Maksutovilla hommat pykälä kerrallaan. Muutosta edelliseen:
- Kollimointi Capellan kanssa kuntoon (oli se aika pielessä, onneksi tuo on oikeasti varsin suoraviivainen säädettävä näin tässä vaiheessa harjoituksia)
- 2x Barlow kameran perässä (tuntuu että jäi tähänkin varaa kasvattaa kerrointa loitoilla)
Tässä RGB ja luminanssi IR/UV cut filsulla. 2000 ruutua per filtteri, pinossa 12% parhaista. Tylyä puuhaa kyllä, kun pitäisi siinä 5-6 min aikaikkunassa saada pilvien raosta ne parhaat ruudut talteen ja focukseen. Pysyypähän hereillä siinä touhutessa ja täristessä :)
(http://monni.org/astrokuvat/jupiter/jupiter_19.3.2014_santel_dkm_RGB_UV_full.jpg)
Kallisto siellä hiukan kanssa ujosti pilkistelee.
Laatu kohenee suurin harppauksin, hienoa että olet saamassa laitteen kuosiin.
⠀
Keskimääräistä parempi keli oli Jupiterin suuntaan viime yönä - arvioisin 3/5 einarin vapaalla asteikolla.
Tulos Taivaanvahdissa (http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/23033).
Janne Karin kanssa oltiin kuvattu suunnilleen samoihin aikoihin.
Sain luvan tehdä kuvan jossa yhdistin Jannen väridataa omaan IR-kuvaani.
Tulos Taivaanvahdissa.
Irkissä heitin idean yhteisprojektista jossa useampi kuvaaja kuvaisi sovitulla filtterillä tuhottomasti ruutuja ja sitten tulos yhdistettäisiin.
Muutamana selkeänpuoleisena iltana olen Jupiteria kuvaillut ja todennut myös kelien surkeuden.
Se huomioonottaen palstalaisilta on kuitenkin tullut hyviä otoksia. Normaalisti maaliskuussa
pitäisi olla jo kohtalaisia kelejä. Tämä talvi vaan on ollut niin erikoinen.
Viimeisin yritys 17.3 oli jo siedettävän oloinen IR-suotimella, vaikkakin vaihteleva pilvisyys tärvelsi
muutaman videon. Metaanin valossakin joitain detaljeja erottui. Tänään olisi ennusteen mukaan
selkeää, mutta kova tuuli taitaa taas riepotella näkymiä.
EDIT: IR-kuvaan oli näköjään tullut outoja laikkuja, jotka AS!2 kehitteli liian suurten kirkkauserojen
takia. Työstin uudelleen Registaxilla ilman ongelmia.
Arktoslaisia hemmoteltiin pärinättömällä eli päräyttävällä seeing:llä keskiviikkona.
http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/23068
19-3 Jupiter 800/90 + Zuiko 2x ja Vivitar 3x telejatke, EOS 500 video, PIPP ja Registax 6.
Eilen kokeilin MTO peili, 1000mm mutta Jupiter on liian korkea nyt. Otin pari ruuttu, näke Jupiterin kuut. Hyviin kroppaus
Uusintayritystä 21.3. Otin tällä kertaa värikanavatkin mukaan. Keli oli kyllä aika outo.
Videopinoihin kertyi runsaasti (70-80%) ihmeellisen keskinkertaista mutta tasaista
dataa hyvien ruutujen puuttuessa tyystin. IR-kanava oli sentään välttävä.
Säälittävä näperrys säälittävällä seeingillä. Järkkärivideosta noin 600 framea. AS2+R6+CS6. Tulipahan taas GRS kuvattua :)
Jälleen kohtalaisen hyvä keli.
Havainto Taivaanvahdissa:
http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/23160
Saapa nähdä onko Ari ollut tositoimissa ja onko keli ollut siellä suosiollinen.
Huono seeing jatkuu:
(http://terop.kuvat.fi/kuvat/astro/25.3.2014/capture%2014-03-25%2022-10-26_HQLinear.png/_full.jpg)
Kiehuva keli oli täällä tänään - ehkäpä aurinko ehti päivällä jo lämmittää tarpeeksi taloja jne että väreilyä syntyi.
No kuvasta voi sentään sanoa että GRS siinä sentään on.
Einarin kuvaa 6 minuuttia ennen otettu. Tämän parempaan ei pystynyt täydessä iskussa olevilla laitteilla. Keli muuttui heikommaksi iltaa kohti.
(http://www.noba-finland.org/kuvat/26.3.2014%2019.36.jpg)
LKE
24.3.2014 GRS, Europan varjo ja Europa.
(http://www.noba-finland.org/kuvat/24.3.2014%2019.14.jpg)
LKE
Lainaus käyttäjältä: YoKahainen - 27.03.2014, 12:43:46
Einarin kuvaa 6 minuuttia ennen otettu. Tämän parempaan ei pystynyt täydessä iskussa olevilla laitteilla. Keli muuttui heikommaksi iltaa kohti.
Ihan hyvähän tuo on. Yritin itsekin, mutta kaikki materiaali lensi kyllä kirosanojen saattelemana roskakoriin, oli suorastaan täydellisen surkea seeing, jos sitäkään. Meteobluen seeing ennuste oli tänne 4/3 eilisillalle, mutta olen useita kertoja kuvannu 2/1 seeingillä merkittävän paljon parempaa materiaalia...
Joo, jotain kummaa on ilmoissa tapahtunut kun ei kunnon keliä tahdo enää tulla. Kertaakaan en ole pystynyt edes 3x barlowia käyttämään, mikä kertoo aika paljon keleistä.
LKE
Lainaus käyttäjältä: YoKahainen - 27.03.2014, 16:00:36
Joo, jotain kummaa on ilmoissa tapahtunut kun ei kunnon keliä tahdo enää tulla. Kertaakaan en ole pystynyt edes 3x barlowia käyttämään, mikä kertoo aika paljon keleistä.
LKE
Joo, viimeiset parikymmentä kuvauskertaa kaikki materiaali mennyt suoraan roskakoriin. Viime yöllekin meteoblue näytti 5/4 seeingiä, suihkuvirtausta ei ollut, kirkasta oli, periaatteessa kaiken piti olla kohdillaan... vaan Jupiter oli kuin sohjopallo ja Mars-kuvissa ei näkynyt yhtään mitään :realmad:
On se taas sitkeässä...
⠀
En ole sitten ainut jolla kuvaus tökkii... Eilen illalla videoin Jupiteriin ja ei kelpaa katsella. Visuaalisestikin heittelee sinne tänne. Sama Marsin kanssa. Vuosi sitten alkoi näihin aikoihin saamaan veitsenteräviä Saturnuskuvia. Nyt en ole saanut mistään planeetasta selvää kuvaa Tammikuun alun jälkeen. Aika puhtailtahan nuo peilit ja linssit näyttää...
Noh, erittäin surkea seeinghän tuo tänäänkin (eilen illalla) taas on, mutta sain ehkä jokseenkin auttavan kuvan Jupiterista, vaikka kyllä selkeästi sieltä huonoimmasta päästä omista kuvista.
(http://terop.kuvat.fi/kuvat/astro/27-28.3.2014/capture%2014-03-27%2021-45-45_HQLinear.png/_full.jpg)
Positiivisena yllärinä DBK21au618 kameran firmware downgrade näyttäisi poistaneen sipulirenkaan vasemmalta puolelta planeettaa 60fps frameratella, mutta tästä lisää toisessa threadissa myöhemmin.
Heipä hei. Käytättekö Jupiterin (ja muidenkin planeettojen) kuvien käsittelyssä flatteja ja darkkeja? Yritin etsiä jos tästä asiasta olisi puhuttu, mutta eipä sattunut silmään.
Planeettakuvaukseen käytetyt kamerat ovat niin pienikennoisia, kohteet keskellä kuva-alaa, ja reunat aina (no okei, Arilla ei aina) täynnä mustaa, joten flateista harvoin olisi hyötyä. Lisäksi, kun kuvataan videota, ei taida miltään kameralta saada datoja lineaarisena raakadata, joten flatit ja darkit eivät tule toimimaan oikein.
Ja tämä planeettakuvausta kokeilemattoman tuumintaa, joten toivottavasti nämä oikeasti asiaa paljon harrastaneet korjaavat :-)
Juu, planeettakuvauksessa flätit ja darkit on aika turhia.
Mahdolliset pölypallot pitää vaan putsata tai sitten pitää väistellä niitä kuvauksen aikana.
Selvä homma. Kiitän :smiley:
Tänään oli sitten hieno visuaalikeli jupiterin katseluun ainakin. Olin niin haltioissani näkymistä etten ehtinyt kuvaamaan ennen kuin planeetta lipui havaintosektorini ulkopuolelle mutta sanotaan nyt että kun D 102 mm linssiputkella voi käyttää 180 kertaista suurennusta niin että tarkennus napsahtaa heittämällä kohdalleen keli on erinomainen. Vöissä näkyi niin pieniä nystyröitä kuin vaaleampia laikkuja ja tummeneminen napoja kohti oli havaittavissa helposti. Tämä kaikki siis ihan akromaattisella F/6.5 linssiputkella.
Olen myös tullut siihen tulokseen että visuaalihavaitsemisessa ei fringe killereitä tai semi apo filttereitä kannata käyttää. Minulla on molemmat ja sumentavat vain kuvaa varsinkin suurilla suurennoksilla ja pilaavat värit. Paljon parempi on olla välittämättä CA:sta ja nauttia yksityiskohdista. Yleensä suurennos jolla saan parhaan kuvan on noin 120x joten kelissä oli kyllä sitä jotain tänään.
- Mika
Tänään tuntui olevan hyvä keli ja seeing. Jupiterin käsittely photarilla eri kanavien kuvista tuntuu kohtuu jouhevalta. Tähän tulokseen olen nyt varsin tyytyväinen. "Timpen"-Santel ja barlowiin ruuvasin lisää loittoa, sen pitäisi olla n. 3x luokkaa.
Käsittely AS!2 ja Photari CS6. Kuista on esillä Ganymedes ja IO, joissa ainakin tummuus vastaa aika kivasti todellisuutta.
(http://monni.org/astrokuvat/jupiter/jupiter_4.4.2014_santel_dkm_RGB_IR_UV_edit1_full.jpg)
Koitin vähän vähemmän raivoisalla datan repimisellä ja terävöityksellä, jos tulisi miellyttävämpi kuva. Tämä olkoon tämän session "finaali" kuva. On se minun Jupiter -kuvistani ehdottomasti tähänastisista paras.
(http://monni.org/astrokuvat/jupiter/jupiter_4.4.2014_santel_dkm_RGB_IR_UV_edit2_full.jpg)
Monnilla tosi upea Jupiteri.
Mainosti irkissäkin että nyt on hyvä keli ja kannattaa Jupia kuvata.
Mutta olin jo päättänyt toisen kohteen enkä oikein jaksanut liikaa panostaa tähän.
Kokeilin siis vaan ottaa tyttären 550D:llä yhden kroppivideon ja pinosin sen.
Voi olla että huolellisemmalla otteella olisi saanut hieman paremmankin lopputuloksen mutta jo tämäkin kertoo että melko hyvä keli oli.
1500/2000 ruudusta pinottu.
On näköjään moni ollut samaan aikaan kuvaamassa Jupiteria. Alla oma otokseni 3.4.14 klo 22.05:
(http://www.kaapeli.fi/~jmantyla/Tahti/Jup030414.JPG)
Tal 200K + 2xBarlow + Imaging Source DBK21AU, 300 kuvaa näkyvässä valossa, R6.
Ehkä tästä olisi kuvankäsittelyllä saanut enemmän irti, mene ja tiedä. Kuvasin Jupia myös Ir-pass -suotimella, mutta kuvat olivat huonompia kuin näkyvässä valossa.
Tämä taisi olla myös "finaali" Jupiter-kuvani, sillä loppukevään planeettakuvaus on Marsia. Kun vain jossain välissä ehtisi jälkikäsittelemään kuvia. Keväältä 2013 on vielä melko läjä ds-kuvia varastossa... :huh:
Jorma M.
Kangasala
Tänään varmaan meidän kuvaajamme saivat (tai saavat) otoksiinsa punaisen pilkun. Näin sen parhaiten 120-kertaisella suurennuksella. Oikeastaan huomasin sen ensimmäisen kerran 96-kertaisella suurennuksella.
⠀
Hienon kuvan on RoLeh saanut aikaiseksi. :smiley: Muutoin siinä (oikeanpuoleisessa) näkyvät samat yksityiskohdat kuin havaitsin visuaalisesti, mutta värit ovat paljon hienommat RoLehin otoksessa.
⠀
Alkaa olemaan kohta tämä kevätkausi taputeltu, ehkä parina iltana vielä pääsee huhtikuussa tykittelemään. Edelleen on semmoinen fiilis, että optiikka kestäisi hurjasti enemmän suurennosta. Jospa sitä syksyksi hommaisi 4x powermaten jolla voisi testata mitä saattaa irrota.
Nyt alkaa olemaan sekä kuvausrutiini että käsittely aika hyvin näpeissä. Tästä parannusta tulee pääasiassa varmaan seeingin kautta ennen mahdollisia kalustopäivityksiä.
Kuvattu "Timpen"-Santel -putkella, RGB + UVIR cut luminanssiksi.
(http://monni.org/astrokuvat/jupiter/jupiter_4.4.2014_santel_dkm_ver1.jpg)
Hyvältä näyttää.
Olisiko jopa ollut enemmänkin varaa revitellä wavelettejä ?
Lainaus käyttäjältä: einari - 05.04.2014, 14:43:00
Hyvältä näyttää.
Olisiko jopa ollut enemmänkin varaa revitellä wavelettejä ?
En sitä tehnyt lainkaan, koitin nyt ihan toisenlaista lähestymistä missä kanavat olis mahdollisimman hyvin kirkkaudeltaan jo kuvatessa balanssissa ja sitten käsittelyssä ei tulisi mihinkään oikein kohinaa. Vähän pehmeä meininki siitä tulee, mutta ihan kiva koittaa "vähemmän repimistä" välillä.
Waveletteja pitänee registaxilla väännellä?
Päätin että tällä kertaa kuva on esillä vasta kun se on valmis, mutta hirveä ahaaelämys tuli Einarin kommentin jälkeen. Tuo Registaxin wavelet työkaluhan on hurjan hyvä, jos lähtödata on järkevää.
(http://monni.org/astrokuvat/jupiter/jupiter_4.4.2014_santel_dkm_ver2.jpg)
Aika paljon on näemmä on varaa terävöitellä eri kohtia eri kanavissa, mutta menee myös helpolla yli.
Vastoin kaikkea todennäköisyyttä pilvipeite oheni hieman ja kuvailin Jupiteria pilvien läpi. Seeing olisi ollut ihan kohtuu hyvä, mutta pilvihötö vei terävyyden. ir-rgb 5.4.2014 klo 21.17
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202014/Jupiter%20Tammi-Kes%C3%A4kuu%202014/Jup-05042014-2117.jpg/_full.jpg)
Hienoa jälkeä Ari. Miten paljon sinulla IR kanava kohisee kun kuvaa kasaat? Miten paljon terävöität sitä suhteessa värikanavien terävöitykseen? Onko IR kanavalla kuvatessa jotain "eri kikkoja" kohinan kanssa taisteluun, esimerkiks pienempi FPS?
Nyt omien kokemusten mukaan omissa sessioissa Jupiterin kanssa IR kanava on ollut aika turha. Muutaman kerran olen siitä omalla layerilla kaivanut jotain tummia kohtia esiin, kun ensin olen ne usmannut esiin. Baaderin L filsu (UVIR cut) on tuottanut parhaat luminanssit tähän asti joka kerta Jupiterissa. Marssin kanssa taas IR on ylivoimaisesti paras.
Asia on sinällään ok, mutta hieman viellä häiritsee etten ymmärrä mitä tuossa itselläni kuvatessa tapahtuu ja miksi IR kanava on niin kovin kohinainen Jupiterilla aina.
Tähän ir-asiaan vaikuttaa ristiin kolme asiaa: Mikä on käytössä olevan ir-suotimen kaista, mikä on keli ja mitä kuvausarvoilla voi tehdä.
Suotimista: IR807 on liian himmeä Jupiterille, johtaen joko liian pitkään valotusaikaan (seeing suttaa & ruutuja tulee vähän=>lopputulos huono ja kohinainen) tai liian korkean gainin kautta suoraan liian kohinaiseen kuvaan. 807 sopii lähinnä Marsiin ja joskus Kuuhun. IR742 on parempi, mutta edelleenkin himmeähkö ja hiukan samat ongelmat Suomen keleissä. Olenkin käyttänyt Baaderin ir-longpass -suodinta, joka päästää jo punaisen 680nm kaistasta lähtien ja antaa huomattavasti kirkkaamman kuvan.
Tuolla Baaderilla olen hakenut kuvausarvot seuraavasti: Jos punaisella filsulla oli esim. eilen valotus 14ms ja gain 72, niin ir-passilla nostan gainia 74...75:een ja sitten loput valotusta pidentämällä, että saan histogrammin sopivaksi. Eilen taisi olla 19...20ms luokkaa. Jos olen kokeillut irpro742:lla tai 807:lla, olen nostanut gainin jopa 80...82%:iin ja valotus sitten max 24...30ms.Sen yli en mene, mieluummin sitten jääköön histogrammi vajaaksi.
Eli jos olet kuvannut Jupiteria tuolla 807:lla, niin se on yksi tekijä, mutta tänä talvena itseasiassa tärkeämpi tekijä on ollut keli: IR-läpinäkyvyys on ollut jatkuvasti huono ja riippumatta kuvausarvoista, on myös Baader 680:lla ir-passilla tullut järjestään hyödytöntä kuvaa. Jopa kirkkaista kohteista kuten kuusta. ir-kuva on, juuri kuten sanoit, ikään kuin kohinainen. Itsekin olen talven aikana pari kertaa lähtenyt epäilemään, että kamerassani on jotain vikaa, kunnes taas hetkittäin hyvillä keleillä usko on palautunut. Värikanavilla seeing on ollut jopa parempi kuin IR:lla ja tasainen eri värien kesken, johtaen juuri tuohon, että monesti L-kaista peittoaa ir:n, eritoten jos suodin antaa himmeän ja kaukana ir-kaistalla olevan kuvan.
Eli sanoisin, että enimmäkseen keli ja mahdollisesti jossain määrin suodatinvalinta noita tepposia tekevät. Normaalilla ir-kelillä pitäisi tulla hyvää jälkeä, kunhan pitää gainin alle 90%:in, valotuksen alle 30ms ja saa riittävästi ruutuja.
EDIT: Niin, Mars on ir:ssa kirkas ja lisäksi kontrastinen, joten Marsiin etenkin 807 ir-pass puree tehokkaimmin ja lisäksi näyttäisi siltä, että Mars-hetkiisi on osunut normaalimpaa keliäkin kenties.
Ok, kiitos paljon Ari vinkeistä ja neuvoista, ja varsinkin tuon IR alueen selvennyksestä! Nyt kuvia käsitelleenä tuntuu myös, että tapani pitää gain "aina" välillä 80...85 on hieman liikaa kohinamielessä, hyötydataa hukkuu turhaan kohinaan ja jälkikäsittely on paljon haastavampaa kohisevilla värikanavilla. Olen Firecapturella tuijjottanut lähinnä histogrammin %-arvoa, ja pyrkinyt sen pitämään aina joka kanavalle n. 90% tuntumassa, mielummin hieman alle kuin yli. Yllättävän haastavaa on ollut kyllä ottaa tuntumaa kuvausarvoihin, olenkin pihalla koittanut sormet kohmeessa aina hiukan nopeasti pinota ja väännellä videoita session aikana että näen missä mennään.
Filsupyörässä olisi tosiaan pari paikkaa, tuo IR long-pass kuulostaa kyllä oikein mielenkiintoiselta ja testaamisen arvoiselta Jupiterin kanssa.
Lisähuomiona vielä se, että olen pitänyt yhtä filsupaikkaa tyhjänä ja koittanut aina välillä kuvata ilman mitään filtteriä Marssia ja Jupiteria. Ihan poikkeuksetta tulokset on olleet aika huonoja.
Lainaus käyttäjältä: monni - 06.04.2014, 12:53:26
Lisähuomiona vielä se, että olen pitänyt yhtä filsupaikkaa tyhjänä ja koittanut aina välillä kuvata ilman mitään filtteriä Marssia ja Jupiteria. Ihan poikkeuksetta tulokset on olleet aika huonoja.
Ilman mitään filsua DMK21 näkee uv:sta pitkälle ir:aan. Tuolla aallonpituusvälillä dispersio suttaa jo oikein kunnolla. Ja eri aallonpituuksilla näkymät ovat jo niin erilaiset, että yhdessä alkavat olla aikalaista puuroa ja varmaankin vielä seeing vääntelee eri aallonpituuksilla eri suuntiin.
Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 06.04.2014, 12:36:24
Tähän ir-asiaan vaikuttaa ristiin kolme asiaa: Mikä on käytössä olevan ir-suotimen kaista, mikä on keli ja mitä kuvausarvoilla voi tehdä.
Suotimista: ...Olenkin käyttänyt Baaderin ir-longpass -suodinta, joka päästää jo punaisen 680nm kaistasta lähtien ja antaa huomattavasti kirkkaamman kuvan. ...
Eli sanoisin, että enimmäkseen keli ja mahdollisesti jossain määrin suodatinvalinta noita tepposia tekevät. Normaalilla ir-kelillä pitäisi tulla hyvää jälkeä, kunhan pitää gainin alle 90%:in, valotuksen alle 30ms ja saa riittävästi ruutuja.
EDIT: Niin, Mars on ir:ssa kirkas ja lisäksi kontrastinen, joten Marsiin etenkin 807 ir-pass puree tehokkaimmin ja lisäksi näyttäisi siltä, että Mars-hetkiisi on osunut normaalimpaa keliäkin kenties.
Tämä taisi selvittää miksi Jupiter-kuvista 3.4. tuli täyttä kuraa 685 nm Ir-passilla...
Vielä pahempaa suttua tuli Marsista. Muutama vuosi sitten samalla filsulla tuli Marsista hyviä kuvia.
Pitää kokeilla seuraavaksi punaisella suotimella.
Jorma M.
Kangasala
Lainaus käyttäjältä: jmantyla - 06.04.2014, 22:33:21
Tämä taisi selvittää miksi Jupiter-kuvista 3.4. tuli täyttä kuraa 685 nm Ir-passilla...
Vielä pahempaa suttua tuli Marsista. Muutama vuosi sitten samalla filsulla tuli Marsista hyviä kuvia.
Pitää kokeilla seuraavaksi punaisella suotimella.
Jorma M.
Kangasala
Tässä nyt omien kokemusten mukaan Jupiter on ollut aina paras punaisella suotimella, Mars taas IR807:skalla. Jännästi tosin Celstron no. 21 oranssilla visuaali-kontrastiboosterilla on pari kertaa kokeilumielessä tullut myös hyvin detaileja esiin, mutta selkeästi lopulta jää aina R-filtteristä jälkeen.
3.4.2014 21.08
Ganymed tulee Jupiterin takaa. Puolet isosta kuusta vasta näkyvissä. Io myös mukana menossa.
(http://www.noba-finland.org/kuvat/3.4.2014%20%2021.08.jpg)
LKE
Toissailtana oli kohtuullisen hyvä keli ja Jupiteistakin alkaa saada jo jotain näkyviin.
(https://lh3.googleusercontent.com/gHdRyRfJr4Yz75y5Og1SW_ryNwL5xdzGS8FrWKvPtw4=w511-h437-no)
Klo 21.59, 800 framen stäkki, AS2+R6+CS6. Ei kyllä lähelläkään parasta mitä olen saanut omalla kokoonpanolla irti.
Kokeilin huvikseni kuvata Jupiteria kirkkaalla päivällä. Oli siinä oma hommansa että löytyi, mutta näkyy kyllä etsimessäkin kunhan saa gotolla suurinpiirtein kohdalleen.
Auringosta saisi alku kohdistuksen, mutta minulla ehti mennä kulman taakse.
Ganymede kuu näkyy himmeästi kello 19:06, tuolloin oli vielä kirkas taivas.
Veijo T
Tuolta näytää videokuvassa Jupiter päivällä, ( Autoguider kameran kenno täynnä roskia )
http://avaruus.kuvat.fi/kuvat/2014/Avaruuskuvat-2014/Jupiter-21-4-2014_19_06/ (http://avaruus.kuvat.fi/kuvat/2014/Avaruuskuvat-2014/Jupiter-21-4-2014_19_06/)
(http://avaruus.kuvat.fi/kuvat/2014/Avaruuskuvat-2014/Jupiter-21-4-2014_19_06/1-Jupiter-21-4-2014-19-06.jpg/_full.jpg)
Timpen laina-Santelilla seikkailut jatkuu. Arin vinkistä hankin IR-Pass 685nm suotimen, ja sillä tulikin hyvää luminanssia heti. Jo kuvatessa huomaa eron aiempaan. Nyt tuli ensimmäistä kertaa fiilis, että seeing kun vielä parantuisi niin voisi vielä jonkun verran parantaa. Kuvattu RGB+L jokaista 2000 ruutua, joista pinottu 30%. Waveletteja väännelty RexiStaxilla ja joka välissä yritin kovasti varoa kohinan lisäämistä. Ensimmäisen kerran koskaan uskalsin photarissa skaalata kuvaa 20% suuremmaksi.
Kuvassa vasemmalla Europa ja oikealla Ganymedes, joka heitti hauskan varjon.
(http://monni.org/astrokuvat/jupiter/jupiter_21.4.2014_dkm_santel_ver5.jpg)
Parannettavaa jäi vielä sekä seeingin että käsittelyn suhteen, itse kuvaussessio sujui tähän astisista parhaiten.
Kuvasin Jupiteria kun antaa vielä kuvata ilmojen puolesta.
CPC800 + ASI120MM + VIP 2X Barlow + Baader IR-Pass 685nm
AS2 (18120 framea josta 25 %) + Hyvin varovaista kuvan käsittelyä (Photoshop Elements 10), ei muuta.
Ps. miten muuten saadaan kuva liitettyä näihin viesteihin niin että se ei ole liite tiedostona ?
Kuva pikanäppäin kyllä löytyy mutta miten kuva liitetään img brackettien väliin, vai tehdäänkö se jotenkin muuten ?
Lainaus käyttäjältä: akj - 23.04.2014, 00:31:11
Ps. miten muuten saadaan kuva liitettyä näihin viesteihin niin että se ei ole liite tiedostona ?
Kuva pikanäppäin kyllä löytyy mutta miten kuva liitetään img brackettien väliin, vai tehdäänkö se jotenkin muuten ?
Ari
Kuvasi täytyy toki olla jossain kuvanjakopalvelussa ladattuna (Flickr, Imgur, Dropbox jne) ja laitat sitten kuvan osoitteen img brackettien väliin.
Lainaus käyttäjältä: einari - 23.04.2014, 08:35:30
Kuvasi täytyy toki olla jossain kuvanjakopalvelussa ladattuna (Flickr, Imgur, Dropbox jne) ja laitat sitten kuvan osoitteen img brackettien väliin.
Kiitos tiedosta !
Ari
Purin tuossa viikon aikana kertynyttä Jupiter-materiaaliani. Näemmä tällä urbaanilla havaintopaikallani kuvaussuunnalla on julmetun iso vaikutus seeingiin - se tuli parhaiten esiin kun katselin visuaalisesti Marsia ja Jupiteria; Jupiterin pinnalta seurasin ilman suuria vaikeuksia Io:n varjoa samalla kun Mars näytti toisella puolen taivasta tuulessa lepattavalta kynttilänliekiltä. Molemmat planeetat olivat suunnilleen samalla korkeudella. Google mapsin perusteella näyttää aika selvästi siltä, että kuvaussuunnassa olevien talojen määrä vaikuttaa aika lineaarisesti seeingiin.
Mutta niin, asiaan: Tämän viikon kuvausteemana olivat lähinnä Jupiterin kuut. Kaikki kuvattu käyttäen C8, AS120MM ja IR-Pass.
Aluksi vähän laajempi näkymä, jossa kaikki Galilein kuut näkyvät.
(https://p07zjw.bn1304.livefilestore.com/y2pAtkmzXqoiKtquaXT4aiRjDcbphZ2B-phig5whSwnT8AE6J6AUKBFSE_FUecDxo0ATus3bn_CEDMfFx2y0pbQ38qLBurxOrp5jrWzuEzZv2M/2014-04-23_Jupiter_and_Galilean_moons.png)
Seuraavassa näkyvissä Io ja sen varjo. Io on se pieni valopiste saman pilvivyön reunalla kuin itse varjokin, mutta toisella laidalla planeettaa.
(https://p07zjw.bn1302.livefilestore.com/y2p-82KycDMDX613hHJoOKLFgsB2t8HHyg2B4LkJdOn7cVewP7kJE12IxXmYAWWQ5JP8_8M9nconrTJ3w30dICknDdS-9gdfT3UQlL4Xy_-34Y/2014-04-25_Jupiter_and_shadow_of_Io.png)
Hetkeä aiemmin tuli hieman urheiltua ja kokeiltua barlowia välissä, mutta alkaa mennä jo vähän sutuksi. Jupiter ja Io.
(https://p07zjw.bn1302.livefilestore.com/y2pRQBO1hTong3kSAGJFRRq78slzB4PA2_yfRNof4dn7X2qd_VY2c5iOob_My39ggKkrbP4DEWVwOx2d7A_Dc_4FCONIzlvUm6Xc4jOODN8mBU/2014-04-24_Jupiter_and_Io.png)
Laskeskelin joskus vuosia sitten tekemälläni tietokoneohjelmalla Jupiterin kuiden paikkoja ja huomasin, että 3.6. olisi taas mahdollista nähdä saman aikaisesti kolme kuunvarjoa Jupiterin pinnalla, mikäli nyt kesäöinen taivas sen sallii (moni näyttää ottaneen Jupiterista hienoja kuvia aivan viime päivinäkin). Mikäli laskelmani nyt pitävät paikkansa, niin Calliston varjo näkyy Jupiterin pinnalla Suomen akaan klo 18.41 - 22.28 välisenä aikana, Ganymeden varjo klo 21.10 - 0.35 ja Euroopan varjo 20.09 - 22.57. Yhteistä aikaa varjoilla on siis klo 21.10 - 22.28. Io on joko Jupiterin takana tai sen varjossa (näkymättömissä) klo 18.58 - klo 22.04.
Kuiden tapahtumat ovat maasta nähtynä niin pienimittakaavaisia tapahtumia, että laskettuihin kelloaikoihin arvelisin voivan luottaa vain n. 10 min tarkkuudella. Olisi mukava, jos joku laittaisi tänne keskustelupalstalle todellisia havaittuja aikoja, niin saisin paremman käsityksen laskentatarkkuudesta.
Project Pluto kertoo:
3.6.2014 UT (suluissa Suomen kesäaikaa)
Ganymede : ylikulku alkaa: 14:55 (17.55)
Callisto : varjo alkaa: 15:22 (18.22)
Europa : ylikulku alkaa: 15:33 (18.33)
Io : peitto alkaa: 15:57 (18.57)
Europa : varjo alkaa: 17:07 (20.07)
Ganymede : varjo alkaa: 18:07 (21.07)
Ganymede : ylikulku loppuu : 18:17 (21.17)
Europa : ylikulku loppuu : 18:17 (21.17)
Io : peitto loppuu : 19:01 (22.01)
Callisto : varjo loppuu : 19:45 (22.45)
Europa : varjo loppuu : 19:53 (22.53)
Ganymede : varjo loppuu : 21:34 (00.34)
eli nippu kuita ja varjoja saattaa näkyä valoisalla kesätaivaalla
Jorman listaus visualisoituna https://vimeo.com/96517269 (https://vimeo.com/96517269)
Venuksen ja Jupiterin näyttävä kohtaaminen aamuyöllä 18.8(http://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/201409/30361_60f95fa7378c973a39dd1e65bf093fce.jpg)http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/30361 (http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/30361)
Jupiter kiipeää ennen auringonnousua jo yli 30 asteen korkeudelle, joten kuvaaminen onnistuu hienosti. Paitsi että kuvauskeli tietysti oli surkea ja loppukuva pienennetty 50%:iin tässä tämän aamun otoksessa. Yksityiskohdat irpro702:n läpi. Ja eiköhän ne kelitkin kohta parane.
29.9.2014 klo 06.16
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202014/Jupiter%20Hein%C3%A4-Joulukuu%202014/Jup-29092014-0616-ir702rgb1.jpg/_full.jpg)
Noniin, tuli avattua planeettakuvauskausi Jupiterilla. Koko kuvausaika meni lähinnä säätämiseksi (paljon on unohtunut kesän aikana), mutta sain jotain ulos. Jälkikäsittely pitää ottaa taas haltuun, mutta toisaalta videokaan ei ollut kovin kummoista laatua.
(http://astrob.in/124460/0/rawthumb/gallery/get.jpg) (http://astrob.in/124460/0/)
Tarkemmat tiedot löytyy Taivaanvahdista: http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/30738 (http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/30738)
Muisti palaa pätkittäin; nyt sain hiukan parempaa jälkeä Jupiterista aamulla 1.10.2014. Europa ja Io kuut mahtui kuvaan myös.
Tekniset tiedot Taivaanvahdissa: http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/30791 (http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/30791)
Jupiter 5.10.2014 klo 6.22. (10" GSO Dobson, 2x Barlow, Canon EOS 60D crop-video, 1/200s, ISO800. Softat: PIPP, AS!2, Registax6, PS CS2)
Osuiko kuvaan Suuri punainen pilkku? Käytin Shallowskyn Jupiter applettia (http://www.shallowsky.com/jupiter/ (http://www.shallowsky.com/jupiter/)), mutta tuohon aikaa ei sen mukaan pilkku pitäisi olla näkyvissä. Voihan se olla tosin epätarkkakin. Onko olemassa muita sovelluksia, joilla voisi tarkistaa tämän?
Kyllä tuo GRS ihan selkeästi on, ja samalla tavalla on tuntunut heittävän arviot muissakin softissa tuon pilkun näkymisestä. En tiedä mikä olisi niistä tarkin.
Lainaus käyttäjältä: Lithos - 05.10.2014, 08:39:31
Kyllä tuo GRS ihan selkeästi on, ja samalla tavalla on tuntunut heittävän arviot muissakin softissa tuon pilkun näkymisestä. En tiedä mikä olisi niistä tarkin.
Noniin! Kiitos!
CalSky näyttää hyvinkin tarkasti mitä pitäisi olla näkyvissä.
https://www.calsky.com/
LKE
Lainaus käyttäjältä: YoKahainen - 05.10.2014, 10:50:45
CalSky näyttää hyvinkin tarkasti mitä pitäisi olla näkyvissä. https://www.calsky.com/
Ok, tämä tosiiaan näyttää GRS:n olevan kohillaan juurikin kuvaukseni aikaan. Kiitos!
Lainaus käyttäjältä: Tertsi - 05.10.2014, 08:37:28
... Voihan se olla tosin epätarkkakin. Onko olemassa muita sovelluksia, joilla voisi tarkistaa tämän?
Hakukoneella Wolfram Alpha, hakuna Jupiter:
http://www.wolframalpha.com/input/?i=Jupiter
EDIT:
Jaa, Wolfram Alpha näyttääkin vain tämänhetkisen tilanteen.
Ongelma noissa on jos GRS:n paikka on määritelty kiinteästi(eikä sitä voi muuttaa).
GRS kun ei ole kiinteä ilmiö vaan seilaa siellä kaasukehässä.
Tänään aamulla oli rapsakka kuvaussää ja ajoittain kelikin oli melko hyvä. Taivaan pikkuhiljaa kirkastuessa otin muutaman videon korkealle kiivenneestä Jupiterista (18.10.2014 klo. 7.25). Värikanavat olivat melko hyviä ja sain aikaan tämmöisen RGB-kuvajaisen, skaalattu alas 80%:iin:
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202014/Jupiter%20Hein%C3%A4-Joulukuu%202014/Jup-18102014-072551-80cropsmall.jpg/_full.jpg)
Ganymedes etenee Jupiterin pinnan editse. Io oikeassa yläkulmassa. Etelä oikealle alaviistoon.
Täällä linkin takana täysikokoinen kuva laajempana (http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202014/Jupiter%20Hein%C3%A4-Joulukuu%202014/Jup-18102014-072551-100.jpg/_full.jpg)
Niinpä vaan on taas Jupiter erinäköinen kuin viime kaudella. Aika paljon on noita vaaleita ovaaleja SEB:issä. Samat kuvat taivaanvahdissa.
On kyllä taas ihan huippuluokan materiaalia, ja kuva ei kaivannut pienennystä ollenkaan. Täysikokoinen on erinomaista katseltavaa.
Kiitos!
Yleensä kelvollista keliä joutuu kyttäämään viikkotolkulla, nyt "keli yllätti autoilijan" kertalaakista...
Laitetaan vielä samasta punaisen kanavan osakuva täysikokoisena. Siinä ehkä parhaiten erottuvat yksittäiset kaasukehän detaljit.
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202014/Jupiter%20Hein%C3%A4-Joulukuu%202014/Jup-18102014-0725-R.jpg/_full.jpg)
Voi Pyhä Sylvi ja Pari muutakin tyttöä :shocked:
Taattua tarkkuutta jälleen Arilta.
Eipä ole unohtunut kesän aikana kuinka Jupiteria kuuluu kuvata :cool:
Uskomattoman hienoilla kuvilla tämä talvikausi lähtee Arilta käyntiin, kertakaikkisen mahtavaa katsottavaa
Todella hieno kuva! Kateeksi ihan käy..
Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 18.10.2014, 18:45:17
Ganymedes etenee Jupiterin pinnan editse. Io oikeassa yläkulmassa. Etelä oikealle alaviistoon.
Huikea kauden aloituskuva Arilta! :cool:
Jep, kyllä tuolilta taas putoaa. Vaan onhan tuo Tähdet 2014 vsk:n kansikin mestariteos.
Mitenhän tuostakin vielä parantaisi?
Öh uh, Arin jupiter on ihan uskomaton. Jotenkin tajutonta, että mies se menee jossain ihan omilla kertaluvuillaan. Multa ainakin on fiksut adjektiivit jo loppu.
Tuo punaisen kanavan kuva pisti jo ainkin minulla aivot aika jengalle, pakko oli katsella omia R kanavan kuvia viimekaudelta ja hiljaiseksi vetää.
Paluu maan eiku jupiterin pinnalle Arin maagisten kuvien jälkeen... Nämä kuvat lähes viikon takaa eli 18.10.2014. Jupiterin pinnalla näkyy sen kuun varjo about kello puoli neljässä ja tarkasti kun katsoo, näkyy itse kuukin.
(http://astrob.in/130837/0/rawthumb/gallery/get.jpg) (http://astrob.in/full/130837/0/)
(http://astrob.in/130838/0/rawthumb/gallery/get.jpg) (http://astrob.in/full/130838/0/)
(http://astrob.in/130839/0/rawthumb/gallery/get.jpg) (http://astrob.in/full/130839/0/)
Taitaa olla parhaimmat mitä olen onnistunut ottamaan tekniikkavaikeuksista huolimatta - kesken kuvauksen frame rate romahti
Ja paluuta maanpinnalle tältäkin suunnalta, tässä Jupiter kuvattuna Skymax 127:n läpi perusseeingillä.
(https://farm4.staticflickr.com/3940/15493948210_d4a6550ea2_o.png) (https://flic.kr/p/pB9x17)Jupiter_01_11_2014b (https://flic.kr/p/pB9x17) by lithos2k (https://www.flickr.com/people/31499038@N03/), on Flickr
Älkää nyt olko noin vaatimattomia. Tosi hienoja. Saispa itsekkin tuollasita jälkeä :smiley:
Lithoksella tosia komea Jupiter Skymax127:lla kuvatuksi.
En tainnut itse vastaavalla putkella saada yhtä hyvää jälkeä.
Hieno Lithos Jupiter. Kuinkka saat niin iso kuva 127 kansa?
Lainaus käyttäjältä: CSB - 01.11.2014, 13:42:52
Hieno Lithos Jupiter. Kuinkka saat niin iso kuva 127 kansa?
Käytössä oli Celestronin Neximage5 kamera ilman mitään barlowia, kyseisen kameran pikselikoko on 2.2 mikronia joten sillä tulee aikalailla optimi reso planeettahommiin Skymax 127:n resoluution ja valonkeräyskyvyn huomioonottaen.
Kyllä, hyvät kuvat Eagerilla ja Lithoksella. Pilvivöistä erottuu runsaasti yksityiskohtia ja Lithoksen kuvassa pyörteilyn yksityiskohtia ja useampi ovaalikin.
Pistän vielä eri kuvan samasta datasta kun tuli mielestäni marginaalisesti parempi:
(https://farm8.staticflickr.com/7483/15065004793_a7bb7af013_o.png) (https://flic.kr/p/oXf64X)Jupiter_01_11_2014c (https://flic.kr/p/oXf64X) by lithos2k (https://www.flickr.com/people/31499038@N03/), on Flickr
Kun ei tunnu nyt nuo taivaat aukenevan (muuten kuin sen verran, että lunta pudottavat), niin pinosinpa vielä kerran nuo 18.10 - kuvat. Tällä kertaa kelpuutin pinoon 75% ruuduista ja suurensin originaalista 115%:iin. Värit jäivät ehkä vielä valjuiksi, mutta kuista irtosi ehkä pykälän enemmän yksityiskohtia.
Jupiter 18.10.2014 RGB 115% (http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202014/Jupiter%20Hein%C3%A4-Joulukuu%202014/Jup115.jpg/_full.jpg)
Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 06.11.2014, 21:59:19
Värit jäivät ehkä vielä valjuiksi, mutta kuista irtosi ehkä pykälän enemmän yksityiskohtia.
Huikeita nuo Ganymedeen pinnan yksityiskohdat tässä uudessa versiossa!
On tosiaan mukavasti yksityiskohtaa Ganymedessä.
Pinositko erikseen kuut ja Jupiterin ? Ne kun liikkuu aika nopeasti.
En pinonnut kuita erikseen. Ganymede ei tuntunut eri värikanavien välillä liikkuvan suhteessa Jupiterin pintaan, joten meni suoraan kohdilleen kanavat kohdistaessa. Io sen sijaan liikkui reilusti, joten sen osalta liikuttelin photarissa värikanavia yhdistellessä eriväriset Iot paikoilleen päällekkäin. Ganymedeelle annoin sitten vielä erikseen curvesilla loivennusta.
Tarttui käteen tässä pari kuukautta sitten ASI120MC-S kamera... Tämän kameran pitäisi ottaa tiuhempaan tahtiin ruutuja niin ajattelin, että siitä voisi olla hyötyä näissä Suomen keleissä.
Harjotelles on mennyt tämä aika ja täytyy sanoa, että vähintään hankalaa on planeettojen kuvaus :shocked:
Tässä ensimmäinen suht hyvä kuva, mitä oon saanu tällä kameralla + Barlow 2x
Putkena SkyWatcher 400P Synscan goto dobson
Mistähän muuten johtuu kun otin videota niin kuva välillä... hmm... pätkii... Siis esim. keskeltä kuvaa yhtäkkiä neliön muotonen pala hyppää jollekkin reunalle ja on siellä hetkiaikaa ja palaa takaisin...?
Ja ihmettelen kuinka ihmiset saa planeetta-kuvansa niin "kevyen" näköisiksi. Mulla pakkaa tullu jotenkin tukkoisen näköisiä :rolleyes:
(kuva vaihdettu)
Debayer-täppä ilmeisesti ollut päällä väreistä päätellen. Itse huomasin että jos tuo valinta ei päällä niin kuva alkaa säännöllisesti sekoilemaan.
Lainaus käyttäjältä: Elina Lahti - 07.12.2014, 11:12:17
Ja ihmettelen kuinka ihmiset saa planeetta-kuvansa niin "kevyen" näköisiksi. Mulla pakkaa tullu jotenkin tukkoisen näköisiä :rolleyes:
Yleensä "tukkoisen näköisissä" kuvissa on käytetty liian voimakkaita waveletteja. Kuvallesi voisi heittää värien tasapainotuksen sekä yrittää normalisoida kuvan valoisuuden/kirkkauden vaikka photoshopissa.
Joo Debayer-täppä oli päällä. Yritin säädellä USB-trafikkiakin, mutta en huomannut eroa.
No ei se tälläkertaa varmaan sitten kovin paljoa haitannut kun kokonainen pallo kuitenkin tuli pinoamisen jälkeen :smiley:
Vaihdoin kuvan kevyempään waveletti säädöillä muokattuun... Tiedä menikö parempaan suuntaan sitten.
Laitapa vielä väritasapaino kohdalleen (nyt on liikaa punaista), niin raati on tyytyväinen. :smiley:
Lainaus käyttäjältä: Elina Lahti - 07.12.2014, 11:12:17
Ja ihmettelen kuinka ihmiset saa planeetta-kuvansa niin "kevyen" näköisiksi. Mulla pakkaa tullu jotenkin tukkoisen näköisiä :rolleyes:
Aiempien kommenttien lisäksi pitää myös todeta, että kuvien "tukkoisuuteen" vaikuttaa myös hyvin paljon kuvauksessa käytetty kaistanleveys sekä valotusajat. Esimerkiksi parhaat täällä nähdyt värikuvat on poikkeuksetta otettu mustavalkokameralla kapeakaistasuotimia käyttäen - seeingillä on taipumusta sutata laajakaistaisia värikuvia. Ja mustavalkokuvia ottaessa kannattaa muistaa, että IR-alue on yleensä seeingin osalta rauhallisempi kuin "näkyvät" taajuudet. Ja valotusajat tosiaan kannattaa pyrkiä nipistämään niin lyhyiksi kuin mahdollista. Käyttämäsi putki sinällään sopii kyllä erinomaisesti planeettakuvaukseen, kuten täälläkin on nähty :azn:
Juu hetken mietiskelin, että ottaisko mv kameran, koska ilmeisesti se on herkempi... Mutta en nyt ole väri filttereitä yms. pyörää hankkimassa ja olen hienoja kuvia nähnyt värikamerallakin otettavan. Jos vaan tietää mitä tekee :grin: niin päädyin kuitenkin tähän...
Lainaus käyttäjältä: einari - 07.12.2014, 13:25:06
Laitapa vielä väritasapaino kohdalleen (nyt on liikaa punaista), niin raati on tyytyväinen. :smiley:
Köh joo kokeillaan väännellä vielä :smiley:
Lainaus käyttäjältä: kjj - 07.12.2014, 13:41:08
Käyttämäsi putki sinällään sopii kyllä erinomaisesti planeettakuvaukseen, kuten täälläkin on nähty :azn:
Joo nähty on upeita kuvia mitkä on otettu samanlaisella putkella.. Älkää vaan ruvetko vertailemaan :rotfl:
Tässä kamerassa on muuten IR-blocker filter... Se ilmeisesti on sitten hyvä olla kokoajan tässä kiinni?
Lainaus käyttäjältä: Elina Lahti - 07.12.2014, 14:04:00
Tässä kamerassa on muuten IR-blocker filter... Se ilmeisesti on sitten hyvä olla kokoajan tässä kiinni?
Kyllä, jos kuvaat "normaalisti" värikuvia - tällöin "näkymätön" IR ei pääse lisää sotkemaan lopputulosta. Itse miettisin tässä tapauksessa myös violetista päästä kaistan rajoittamista, mutta tähän hätään minulla ei ole oikein käsitystä käyttämäsi kameran UV-herkkyydestä tai siitä, millainen ko. kameran IR-filsun päästökäyrä on. Joku asiaan paremmin perehtynyt vastannee...
Jos taas kokeilet esim. mustavalkokuvausta IR-kaistalla, niin sitten luonnollisesti kyseinen filsu pitää muuttaa IR-pass-tyyppiseksi.
Lainaus käyttäjältä: Elina Lahti - 07.12.2014, 14:04:00
Juu hetken mietiskelin, että ottaisko mv kameran, koska ilmeisesti se on herkempi... Mutta en nyt ole väri filttereitä yms. pyörää hankkimassa ja olen hienoja kuvia nähnyt värikamerallakin otettavan. Jos vaan tietää mitä tekee :grin: niin päädyin kuitenkin tähän...
Niin, piti tähän vielä lisätä, että tosiaan se ongelma ei tässä tilanteessa ole varsinaisesti kameran herkkyydessä (varsinkaan käyttämälläsi putkella) vaan siinä, että laajakaistaisissa värikuvissa seeing tuhoaa lopputulosta paljon helpommin kuin esim. kapeakaistaisen mv-kuvan tapauksessa. Toki kameran herkkyys vaikuttaa kuvaan epäsuorasti siten, että valotusajat ovat herkempään kameraan verrattuna pidempiä, jolloin seeingin vaikutus on isompi - mutta tosiaan, käyttämäsi putki antaa aika lailla tasoitusta tässä tapauksessa :cheesy:
Tämä selvä, kiitän :) Kuinkahan nämä Planet IR Pro suotimet toimisi muuten? Onko nämä paremminkin mustavalko kameroille vai toimiiko myös värikameroissa? IR-Blocker varmaan pitää ottaa pois jos näitä käyttää?
Saako sen ir blockerin irti ?
Sehän on tarpeellinen jos optiikassa on linssejä mutta kun on pelkästään peilejä...no eipä siitä taida olla juuri iloa jos ottaa pois. Toki sellainen pitää olla pois kun käyttää ir pass-filsuja (ir pro). Mutta ne on tosiaan enemmän mv-kameroille tarkoitettuja.
Kyllä sen ir-blockerin saa pois kun ruuvaa takakannen/etukannen irti... En ole kokeillut, mutta näin ohjeissa sanottiin :smiley:
Mitä värikameroille sitten on hyviä filsuja olemassa? että olisi hyödyksi... Vai onko oikein mitään muuta kuin tämä mikä tässä jo on?
Juu, IR-block pois jos IR-pass suotimia käyttää, muutenhan kamera ei teoriassa näkisi kuin mustaa.
Tuo Astronomikin Planet IR -sarja on ainakin itselläni toiminut ihan hyvin - se 800 nm:n versio on planeettoja kuvatessa omalle putkelleni (8" F10) vähän tumma, mutta toimii kuun kanssa vielä hyvin - se ~740 nm:n versio toimii kirkkailla planeetoillakin ihan mukavasti.
Niin, ja onhan siitä IR-block-suotimesta ihan peilioptiikallakin hyötyä täysvärikuvilla, ettei nyt ihan kaikki silmälle näkymättömät taajuusalueet tule sotkemaan mukaan - se ilmakehäkin kun on (nopeasti muuttuva) linssi itsessään :azn:
Itsellä on Contrast booster ja muistaakseni käytin sitä värikameran kanssa.
En kyllä keksi muuta järkevää filsua sellaiselle.
Baaderin moon & skyglow neodymium on joskus värikameran kanssa planeettahommissa aika kiva.
Hyvä vaan jos ei ole paljoa vaihtoehtoja. Pääsee helpommalla (?) :laugh:
Tässäpä vähemmän punainen versio edellisestä
Mukavanoloinen mollukka ja GRS paraatipaikalla.
Tuo jälkikäsittely kaikkine värisäätöineen on tosiaan ihan oma taiteenlajinsa. Kun värikameralla kuvaa, voi olla että jokin värikanava sisältää enemmän detaljia kuin muut (yleensä punainen). Tällöin voi Registaxissa yrittää painottaa hyvää kanavaa enemmän: wavelettien säädön jälkeen painetaan funktioista "colour mixing" - nappia. Avautuvassa valikossa aktivoidaan täppä "create luminance from RGB". Sitten alla olevilla liukusäätimillä valkataan missä suhteessa mistäkin väristä otetaan yksityiskohtia. Jos liioittelee, tulee kuvasta toki epäluonnollinen. Toki saman tempun voi tehdä vaikka photarissa.
Hyvältä näyttää! Tuostakin kuvasta saa vielä paljon lisää irti. Kun valkotasapainon säätää ensin kohdalleen eli saa Jupiterin vaaleat vyöt valkoisiksi, niin on varaa lisätä värikylläisyyttä, jolloin saa kaivettua GRS:n ja vöiden värierot selkeästi näkyviin.
Kiitos jälleen hyvistä vinkeistä!
Aivan tosiaan se valkotasapaino... CCD kameralla otettu kuva ei olekkaan ihan niin valmis kuin järkkärillä otettu :cheesy:
Ajattelinkin kun on kieltämättä aika kumma värimaailma... Oliskohan nyt vähän lähempänä.
Nyt on aika makoinen mollukka värisävyiltään. Planeettakuvauksessa tosiaan se prosessointi on lähes puolet kuvasta, tosin laadukasta dataa ei korvaa mikään. Keli on usein se suurin rajoittaja.
Nyt alkaa näyttämään hyvältä värienkin puolesta.
Kun pääset vauhtiin niin Ari saa pian kilpailijan - ainakaan putkesta ei ole kiinni :tongue:
Ohhoh :afro: kannattaa kuvailla planeettoja enemmältikin, sen verran hyän näköistä settiä. Kuvankäsittely on tosiaankin vähintäänkin puolet kuvasta.
Kiitos kiitos :smiley:
Paljon on vielä harjoittelemista... Nämä planeetat ja kuu olisi kyllä mielenkiintoisia kuvauskohteita, mutta kameraa tuntuvat ujostelevan kauheasti :cheesy:
Erittäin hyvältä näyttää jo! Omat vajavaiset kokemukset planeettojen kanssa touhuamisesta on sellaiset, että nopeasti oppii myös käsittelyssä sen ettei yritä repiä liikaa ja tyytyy mielummin vähän maltillisempaan tulokseen kuin että koittaa sen viimeisenkin pikselin kaivaa esille. Aika monta kertaa on tullut myös iteroitua kuvaa niin, että lopulta se neljäs tai viides "no nyt on valmis" kuva on se mihin lopulta päättää olla tyytyväinen :)
Jupiter näyttäytyi tovin. Otin kuvan APM ED 152 f/7,9 linssillä varustetulla teeseitse-putkella. Visuaaliputki kyllä, mutta jotain tarttuu kameraankin. Sen verran ehkä kuin kuusituumaisella linssillä yleensäkin, jos vertaan vuoden takaisiin APO-160 kuviini. Kamera oli DMK-21 ja 3x Tal barlow.
Lainaus käyttäjältä: Tane - 22.12.2014, 04:08:11
Jupiter näyttäytyi tovin. Otin kuvan APM ED 152 f/7,9 linssillä varustetulla teeseitse-putkella. Visuaaliputki kyllä, mutta jotain tarttuu kameraankin. Sen verran ehkä kuin kuusituumaisella linssillä yleensäkin, jos vertaan vuoden takaisiin APO-160 kuviini. Kamera oli DMK-21 ja 3x Tal barlow.
Tane on turhan vaatimaton, sillä tuo kuva on hieno. :cool:
Lisätään vielä Tapanin yön Jupiter.
Tanelta hienoja Jupiter-kuvia (varsinkin kun huomioidaan että Ari on pilannut "Kuvaanpa hiukan Jupiteria 7,5m polttovälillä ja 40cm apertuurilla... -kuvillaan useimpien foorumilaisten arviointiasteikot ihan kelvottomaan kuntoon). Isohko 152mm linssiputki näyttää siis pistävän kampoihin ihan kunnolla suurelle Newtonille Lempäälän suunnalla :grin:
Jotkut ne osaa. On tullut nähtyä hämmentävän hyviä planeettakuvia, jotka on otettu 'vain' 5 tuuman Maksutovilla.
Täysin onnettomassa seeingissä kuvattu Jupiter. 27.12.0.33.
Pistän tämän tänne, koska kuvassa näkyy hiukan harvinainen tuplapimennys. Ion ja Europan varjot vipeltävät Jupiterin päällä.
(http://www.noba-finland.org/kuvat/27.12.2014%2000.33.jpg)
LKE
Tanella upeat Jupiterit. GRS pyörteineen näkyy tosi hyvin tuossa Tapaninyön kuvassa.
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 26.12.2014, 18:34:31
Tanelta hienoja Jupiter-kuvia (varsinkin kun huomioidaan että Ari on pilannut "Kuvaanpa hiukan Jupiteria 7,5m polttovälillä ja 40cm apertuurilla... -kuvillaan useimpien foorumilaisten arviointiasteikot ihan kelvottomaan kuntoon). Isohko 152mm linssiputki näyttää siis pistävän kampoihin ihan kunnolla suurelle Newtonille Lempäälän suunnalla :grin:
Laitetaanpa tästä Lempäälä - verrokki 27.12 aamuyöltä (ir-kanava, alasskaalattu 50%:iin), niin saadaan kalibroitua foorumin arviointiasteikko samalla kuntoon :grin:
Melkein kahden ja puolen kuukauden tauon jälkeen pääsi kuvaamaan ja tätä se sitten oli. Ihmettelen, kuinka Yokahainen sai tästä kelistä noin paljon irti?
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter%202014/Jupiter%20Hein%C3%A4-Joulukuu%202014/Jup-27122014-0238-ir.jpg/_full.jpg)
Kun Ari kehtasi laittaa tuollaisen kuvan niin rohkenen minäkin laittaa omani samalta yöltä.
Tämä siis otettu Canonin 550D:lla ja 640x50@50fps-kroppivideosta.
Pieneksi jäi kun ei jaksanut irrottaa Optecin 0.5X redua, joten polttoväliä siis vain noin 1000mm.
Autostakkertin 1.5X drizzlellä kasvatettu kokoa 1.5X.
Hyviä kuvia saatu näinä pyhinä :) Itsellä aikalailla suttua tuli. Näennäisesti kirkas taivas, mutta jotain pilviutua kuitenkin oli. Tässä puuhassa sen vasta huomaakin kuinka huono Suomen sää on loppupeleissä...
Jupiter 27.12 SkyWatcher 127 + 10 mm okulaari ja EOS 500 video. PIPP, AS ja Irfanview.
No eipä tuosta paljon saanut irti, kun ei ollut mitään mihin tarkentaa, pelkkää mössöä. Tällaista tämä on ollut jo pitkään, seeing-ennuste oli 5 ja todellinen keli 1. On tainnut viimeksi olla hyvä keli vartin ajan lokakuussa 2010. Siti vielä täytyy toisinaan yrittää.
LKE
⠀
On hieno ensivalo laitteille, kyllä väreissä on taikaa. Loistava kuva
Samoihin aikoihin kokeilin myös uutta kameraa, ASI 120MM.
Keli ei kyllä ollut mikään loistava, mutta ihmeesti jotain tarttu kennolle. Kuvasta tuli aika rakeinen, kun piti säätää nupit kaakkoon, jotta jotain erottuisi.
Putkena 25cmF7 Newton + 1.5x barlow ja IRPass filsu.
Koitin käännellä kuvan samoin päin ja samaan kokoon..
Hienoja kuvia Roopella ja Timolla. Pakkasessa hytiseminen pistää sietokyvyn koville, joten hatunnosto extreme kuvasta. Hyvin näyttää myös värikamera toimivan.
Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 29.12.2014, 04:23:40
Putkena 25cmF7 Newton + 1.5x barlow
Onko tämä putki just se Orion UK putki? Muistelin että se olisi ollut nopeampi.
Miten tuo jupiterin kuvaus käytännässä onnistuu 130 f5 peiliputkella? Pieni asiaan tarkoitettu ccd kamera löytyy, mutta silläkin ylivalottui rajusti, enkä saanut säätöjä kohdalleen millään. Ylivalottuu myös visuaali katselussa. Pitääkö laittaa jotain suodatinta väliin?
Barlowia vaan käyttöön ja sopivat valotukset/gainit käyttöön - kai siinä kamerassa voi niitä säätää ? mikä kamera ?
celestronin nextimage vanha malli. Voi säätää gainit ja valoitukset. Pitää opiskella noita säätöjä, nyt tuntuu palavan valkoinen puhki niin helposti. Barlow olemassa mutta se ei ole ollut kameran kanssa käytössä. Vaikea löytää jo pelkän kameran kanssa, se vastaa 5mm okulaaria.
Lainaus käyttäjältä: mistral - 29.12.2014, 12:52:13
Onko tämä putki just se Orion UK putki? Muistelin että se olisi ollut nopeampi.
Ei, tämä on 2003 valmistamani - Teknofokuksen optiikalla varustettu - "planeettaputki".
Tämä on seissyt pihassa muutaman vuoden lähes toimettomana, kunnes viimekesänä käytin auringon havainnointiin (lähinnä jalustaa) , ja nyt uuden kameran "testipenkkinä".
Laitoin taivaanvahtiin viellä pari kuvaa:
https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/32482
Lainaus käyttäjältä: wm-x - 29.12.2014, 14:27:39
celestronin nextimage vanha malli. Voi säätää gainit ja valoitukset. Pitää opiskella noita säätöjä, nyt tuntuu palavan valkoinen puhki niin helposti. Barlow olemassa mutta se ei ole ollut kameran kanssa käytössä. Vaikea löytää jo pelkän kameran kanssa, se vastaa 5mm okulaaria.
Vaikea ja planeettakuvaus kuuluvat yhteen... mikäli jalusta on kunnolla napasuunnattu niin riittää sentään että saa planeetan kennolle kerran, sitten löytyy tuntiakselia pyörittämällä. Sen varmistaminen että kamera ja etsin osoittavat tarkalleen samaan kohtaan ennen planeetan hakua auttaa paljon. Planeettaa hakiessa saa gainit sun muut olla tapissa että sen kajo kun alkaa olla lähellä näkyy paremmin, asetukset saa sitten laitettua kohdalleen kun mollukka on löytynyt.
Kannattaa myös merkata merkkaustussilla tarkentimen putkeen missä kohti kamera on tarkennettu oikein, likimain oikealle tontille pääseminen sen viivan avulla myöhemmin helpottaa hakua huomattavasti ja säästää turhautumiselta. Jos on kaksi erilaista kameraa voi vaikka käyttää erivärisiä permanenttitusseja. Myös kamera barlowin kanssa tarvitsee oman viivansa, barlow kun muuttaa tarkennuspistettä.
Hienoissa tarkentimissa on asteikot, omilla laitteillani olen toistaiseksi pärjännyt tussikikalla, pitää vaan muistaa mikä väri tarkoittaa mitäkin vehjettä :p
Sitä tikulla silmään joka vanhoja terävöittää :oops:
Kaivelin arkistoja ja uudelleenkäsittelin videosarjan 20.1.2014 klo 00.04 eteenpäin. Seeing oli tämän kohdalla jo huonontunut vajaata puolta tuntia aiemmista 19.1.2014 - kuvista, joten nämä jäivät hiukan paitsioon aikoinaan. GRS oli kuitenkin tässä kääntynyt jo enemmän esiin ja nyt ylikäsittelin kuvia saadakseni GRS:stä yksityiskohtia esiin ja onnistuinkin jonkin verran. Pohjana rgb-yhdistelmä, jonka luminanssia painotettu r:llä ja lopuksi ir:llä. Runsas ir:n käyttö ja kohinanpoisto tekevät kuvasta luonnollisen sijaan tämmöisen öljyvärimäisen, mutta tarkoitus olikin saada GRS:stä asioita esiin.
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter+2014/Jupiter+Tammi-Kes%C3%A4kuu+2014/Jup-20012014-0004-irrrgb1c.jpg/_full.jpg)
Kyllä GRS pyörteet otti silmään ennen kuin kerkesin tekstiä lukemaan. Hyvä näitä on muistella ja kaivella esille. Nyt kun taitaa tulevaisuudessa Jupiterista taas talvi talvelta näennäisellä radallaan madaltuessa yhä vaikeampi saada näin tasokkaita kuvia...
Jep. Kauhulla katselin juuri Stellariumista, että ensi keväänä (2017) Jupiter saavuttaa enää 22 asteen korkeuden ja 2018 puolestaan enää 11 astetta. Vuonna 2022 syksyllä Jupiter on takaisin kuvauskorkeuksilla ja 2024 Saturnus seuraa perässä. Silloin saattaa kuvaamisessakin olla ihan uusia kujeita.
Hauskaa tämä tähtiharrastus kun katselu/kuvauskohteet melkein katoaa kerrallaan kuukausiksi tai vuosiksi.
Arin pitää kuvata syvää taivasta tässä välillä :wink:.
No taisi Mars olla hyvin hollilla jotta ei tule ylitsepääsemättömiä vieroitusoireita.
Vanhaa käsitttelemätöntä materiaalia (näitä riittää).
17.2.2014 23.59
IS 21AU618.AS, Celestron NexStar8i 203mm f10 SCT.
(http://www.noba-finland.org/jupiter/kuvat/17.2.2014%2023.59.jpg)
www.noba-finland.org
Saman illan ensikuva, 23.38.
(http://www.noba-finland.org/jupiter/kuvat/17.2.2014%2023.38.jpg)
18.2.2014 20.38
IS 21AU618.AS , CPC1100.
GRS ja pyörteet, sekä Mikki hiiri-myrsky.
(http://www.noba-finland.org/jupiter/kuvat/18.2.2014%2020.38.jpg)
www.noba-finland.org
18.2.2014 19.51. Samat välineet kuin edellä.
(http://www.noba-finland.org/jupiter/kuvat/18.2.2014%2019.51.jpg)
www.noba-finland.org
Emil Kraaikamp julkaisi Autostakkert 3:n http://www.astrokraai.nl/software/latest.php (http://www.astrokraai.nl/software/latest.php)
64 bittinen versio, jossa uutuutena mahdollisuus sijoittaa automaattisesti kohdistuspisteverkko jossa pisteiden koko mukautuu kohteen ominaisuuksiin. Kokeilin sitä sitten vanhaan matskuun (kun ei uuttakaan saa) ja väsäsin oheisen ir-kuvan 20.1.2014 klo 00.05 tilanteesta (ylinnä).
Alapuolella ir-rgb kuva klo 00.07. Tuo on kasattu Winjuposilla ensin yhdistäen klo 00.05 ja 00.10 infrapunakuvat yhdeksi ja sitten yhdistäen tämä niiden välissä kuvattuihin r,g ja b- kuviin niinikään Winjuposissa. Tätä matskua en ole tainnut aiemmin julkaistakaan, kun värikanavat oli huonohkoja, mutta menee näin kokeiluna tänne vanhaan ketjuun.
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter+2014/Jupiter+Tammi-Kes%C3%A4kuu+2014/Jup_20012014_0005_ir3.jpg/_full.jpg)
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Jupiter+2014/Jupiter+Tammi-Kes%C3%A4kuu+2014/Jup20012014_0007_irrgb2.jpg/_full.jpg)
Ennen oli kelitkin parempia...
Ei tosiaan pässimpi kuva.
No on kyllä uskomattomat kelit joskus olleet... :shocked: Elikkäs hieno kuva siis! Ja mielenkiintoiselta vaikuttavia uusia ominaisuuksia AS!3:ssä. :smiley:
Ei huono! 🖒 minne nuo hyvät kelit on hävinny...
Ne kelit on siellä, missä korkeapaineetkin on...
Uhkaavasti kyllä alkaa näyttää siltä, että Jupiter pääsee Etelään karkuun seuraaviksi viideksi vuotta Saturnuksen seuraksi :sad:
Jotta ei aina se pelkkä loppukuva, vaan itse havaintomateriaali myös...
Kasailin 18.10.2014 klo 7.25-7.30 ir-r-g-b - raakavideosarjasta lyhennetyn koontivideon, jonka loppuun sitten lopullinen käsitelty kuva. Kun laittaa engl. tekstitykset päälle, näkee minkä kaistan materiaali milloinkin on menossa.
https://www.youtube.com/watch?v=jOXdcf6kIgQ (https://www.youtube.com/watch?v=jOXdcf6kIgQ)
Vielä yksi video Jupiterista, ennen kuin vaihdetaan tyylilajia: 19.1.2014 eeppisen seeingin ir,r,g ja b - videoista pätkät ja sitten loppukuva. Videot on kuvattu pienemmällä ROI:lla, joten reunoilta täytetty mustalla.
https://www.youtube.com/watch?v=nW5gc_VSezg (https://www.youtube.com/watch?v=nW5gc_VSezg)
Eipä voi kehua että olisin kovin montaa kertaa elämässä edes muutamaa minuuttia todistanut tuollaista seeingiä, yleensä se on niinkuin kiehuva kattila. Upeaa jälkeä.