Vasta-alkaja ajatuksineen

Aloittaja JP2841, 18.12.2013, 22:25:27

« edellinen - seuraava »

JP2841

Sain viimeinkin oman putkeni (TAL-1) laitettua kuntoon ja sen puoleen on valmista jatkolle.
Tähän mennessä tapahtunutta.
Peilit laitoin uudelleen pinnoitettavksi taknofocukselle josta tuli paluu viestiä, ettei peilejä ole tarvetta pinnoittaa vielä vuosiin (89 valmistettu putki). Ilmoittivat palauttavansa pelit takaisin putsattuna (erinomaisen rehtiä toimintaa heidän taholtaan ja pisteet siitä). Nyt on peilit laitettu ja asennettu paikoilleen. Viime  yön olin sitten koekäyttämässä ja harjoittelemassa asiaankuuluvia temppuja.  Ilmeni, että kollimointikin oli osunut aikas hyvin kohdalleen ihan työntömittapohjalta. Joten puhtailla peileillä oli varsin hyvät näkymät  :cheesy:.
Jalustaa on tuunattu sen verran, että jaloissa on korkeus säädöt ja suuntauslaitteita voi vapaasti kiertää tolpan ympäri ja lukita napasuuntaus kohdalleen. Libellin asentaminen on ihan lähimmän tulevaisuuden asia.
Muutamia tavoitteitahan on toi hyvä olla jokaisessa puuhassa. Tähtiinliittyen omani ovat.
- Opetella tuntemaan tykistön mittaustähdet ja kuvio joihin ne liittyvät
- entuudestaan tutun kassiopeijan ympäriltä optella kuvioit ja etsin niiden alueelta messierin kohteet
- messierin kohteiden löytämiseksi tähtihyppely lienee syytä opetella.
- kaiken valokuvaamiseen liittyvän annan toistaiseksi olla
Vinkit suosituksen ja mut ajatukset ovat tervetulleita.

ps liityin juuri paikalliseen ursan kerhoon ja ilmoittauduin tammikuun alkupuolella alkavalle kurssille (tampere)

lisäyksenä tykistön mittaustähdethän ovat Betelgeuse(orion), Aldebaran(härkä), Hamal(oinas), Algenib(pegasus) (edellä olevat vamuudella tunnistan) Reculus(leijona), Arcturus(karhunvartija) ja Altair(kotka)


Orion 10"f5 dobson

Meade-mad

Nyt on hyvä meiniki! Tyvestä puuhun on osoittautunut hyväksi reitiksi.

Tykistötähtien kaverisi ja jatkoksi (jos ovat eri tähtiä) voisi lisätä myös merenkulun keskeisimmät navigointitähdet.

jk
Sima (engl. mead) on käyttämällä valmistettava miedohko alkoholi- ja virvoitusjuoma, joka tehdään hunajasta, vedestä ja käytetään hiivalla (Wikipedia).

Terveisin  J armo   Kem pas

JP2841

#2
Harmillisen huonoa keliä ollut pitkään, mutta kaikki kelvolliset illat tullut käytettyä taivaalle tiirailuun. Rupesi jo käymään hermoille, kun ei meinaa Andromedan galaksia löytyä. Tänään löytyi ja samalla löytyi myös spiraalijoukko  :azn: . Tähtihyppely ei ottanut onnistuakseen niinpä sitten päätin keksiä toisen tavan.
Kun olen sattumoisin kohtuullisen pitkä  mies ja taivun vähän huonosti putken alle niin järkeilin seuraavaa. Jalustan suuntaus pohjantähteen ja sitten deklinaatio jostain tunnetusta tähdestä (tällä kertaa pegasuksen neliön vasen yläkulma 29deg) sitten vain andromedan deklinaatio (41 deg) asteikkoon ja karkea suuntaus sinne missä ko galaksi on. Muutaman sekunnin etsimisellä löytyi v and ja sen vierestä ne 2 "suutaviitta" tähteä. Kotvanen meni käsien tärinää rauhoitellessa, mutta sitten vähän "viitan" suuntaan ja sieltähän se M31 löytyi. Sitten vähän aikaa tuuletusta   :cheesy: ja kohde tarkempaan syyniin.
Aikani tiirailtuani tein saman tempun spiraalijoukolle ja sieltähän sekin löytyi. 
Kolmion galaksia vielä koitin myös ettiä mutta se jäi vielä piiloon tosin alkoi olla ukko jo umpijäässä tuossavaiheessa.

Nyt vain lisää tuntumaa ja kokemusta (vielä muutaman illan vietän noita etsien ja rutiinia hankkien) niin sitten eteenpäin messierin listalla. Nyt kun alkaa kohteita löytymään niin alkaa myös hahmottumaan mittauhteet okulaarissa ja varmaan jossain vaiheessa alkaa tähtihyppelykin onnistumaan.
Orion 10"f5 dobson

pappa

Täältä myös respektiä uudelle harrastajalle joka on lähtenyt liikkeelle pioneerihengessä. Muistelen silmäkulma kosteana kun itse kuljin samaa polkua (Isä vainaani oli merikapteeni) ja pienen pojan into oli päällä kun sai sormeilla sekstanttia ja opetella sen käytönkin. Sekstanttia ei enää ole, se on hävinnyt johonkin maailman melskeisiin, mutta sen sijaan ostin vajaa vuosikymmen sitten eläköityneen tielaitos mittamies kaveriltani manuaalisen teodoliitin ja se on pojat jotain se!

Taivaan mekaniikkaa oppien, ihmetellen kosmosta me käymme pitkin linnunradan laitaa...Katseltavaa riittää!
Tähtiharrastusta aina -60 luvulta tähän päivään.
Nikon D200/D7000x/FE /FM/Nikkormat+MD-11 Nikon manuaaliroinaa.
Tamron SP AF 10-24 f3.5-4.5 Di II NEF
Sigma18-50 f 2.8 NEF Samyang 8mm f3.5 NEF
Manfrotto 055+RC128
Carl Zeiss Diascope FL 85 20-60X Manfrotto 028+HD501
Helios Quantum 4 15x70
Skywatcher Evostar Black Diamond 102/EQ3-2/DX-stat+Baader Planetarium 8-24mm Mark III + Baader Hyperion 2,25X Barlow
William 2" dielectric diagonal Baader Solar Continuum+JS

einari

Onneksi olkoon M31:n näkemisestä
Mikähän mahtaa olla spiraalijoukko ? Kenties M51 ?
___
Tapio

JP2841

Kiitoksia, olihan se melkoisen riemukas hetki saada ensimmäinen tuonkaltainen kohde okulaariin omilla vermeillä ja itse.

spiraalijoukko on taasen Stellariumissa mainitun niminen M34 (NGC1039)

Stellaa tiiraillessa näyttäisi siltä, että seuraava uusi kohde jonka perään lähden on M103 kassiopeijassa ja siitä sitten M52:den kimppuun samoilla kulmilla kun on.
Orion 10"f5 dobson

DarkSide

Lainaus käyttäjältä: pappa - 29.01.2014, 21:27:02
Täältä myös respektiä uudelle harrastajalle joka on lähtenyt liikkeelle pioneerihengessä. Muistelen silmäkulma kosteana kun itse kuljin samaa polkua (Isä vainaani oli merikapteeni) ja pienen pojan into oli päällä kun sai sormeilla sekstanttia ja opetella sen käytönkin. Sekstanttia ei enää ole, se on hävinnyt johonkin maailman melskeisiin, mutta sen sijaan ostin vajaa vuosikymmen sitten eläköityneen tielaitos mittamies kaveriltani manuaalisen teodoliitin ja se on pojat jotain se!

Taivaan mekaniikkaa oppien, ihmetellen kosmosta me käymme pitkin linnunradan laitaa...Katseltavaa riittää!

Komppaan täysin rinnoin "Pappaa", joka lienee jo taivastakin hurjasti nähneenä ja viisastuneena meitä opastaen. Minua ainakin
lämmittää tämmöiset alkuajan "isän jalanjäljissä" opetellut niksit mm. sekstantin käytön  suhteen kerrotut stoorit. Tästä huokuu syvän rintaäänen koetut opit. Kiitos Pappa. Todellakin..katseltavaa riittää.

pappa

Kiitos Jyrki, tosiaan taivaan alla on kuljettu pitkä matka. Olen kasvanut "karttojen keskellä" Ihan pienestä pojasta, ensimmäisten muistojen joukossa on kun olen ollut veneessä karttapöydällä ja leikkinyt harpilla ja viivottimella. Paitsi että Isäni oli merillä ja paljon poissa, hän oli innokas veneilijä. Isäni tuttavapiirissä oli runsaasti muitakin "mittamiehiä", kolmiomittaajia ja erillaisia geoidia käsitteleviä tietäjiä.

Jo varsin varhain kun valosaastetta oli vähän, varsinkin Päijänteellä saaressa syksyisin makasin viltillä kalliolla ja katselin taivaankantta paljain silmin. Olin innostunut ajatuksesta olla osa jotakin paljon suurempaa kun pelkästään kotiseutu ja se mitä maasta jalkojemme alla tunsimme, käsitimme omasta maailmastamme. Elettiin 1960 lukua ja maailma oli huomattavan erilainen mitä se nyt on. Kansakoulun luonnontieteen anti upposi kuin häkä nuoren innokkaan ihmisen aivoihin. Paitsi että siihen aikaan kuului olennaisena osana kasvien keräily ja niiden kuivattaminen sekä tallettaminen sekä latinankielisten nimien opettelua, siihen kuului huomattava osa aurinkokuntamme tiedon jalostamista syvään tietouteen. Planeetat tuli osata. Nasan Gemini projekti oli elävää elämää, sputnik ja Neuvostoliiton avaruusohjelma, Radio oli isoin kanava tiedeuutisille. Kuussa käynti oli varsinainen jättijytky ja kun mustavalkoruudusta näkyi laskuvarjojen avautuminen tyynen valtameren yllä se oli kova juttu!

Koulun luonnontiedon opettaja piti meidän koulussa tähtikerhoa, siellä aloitettiin peilikaukoputkien rakentaminen, venevanerinen putki, lasiaihiot joista hiottiin peilit, metalliosat joista tehtiin peilien pitimet ja kannattimet, puinen kolmijalka jne. Muistot kultautuvat ja jälkeenpäin näitä hetkiä herkistyen muistellaan. Aika oli kuitenkin jännitteistä, maailman sodasta oli pari vuosikymmentä, kylmä sota riehui, Korean sodan jälkikaiut, Vietnamin sota ja osuuskaupasta ei juurikaan mitään ihmeellistä löytynyt verrattuna nykyisiin herkkuvuoriin. Opettajistossa oli paljon sodan nähneitä miehiä, heistä joka kolmas kärsi jonkinasteisesta neuroosista nykykäsityksen mukaan. Kuri oli ihan jotain ihan muuta kuin mitä nyt.

Perustasolla mennään edelleen, olen erittäin viehtynyt omin silmin nähtyyn ja koettuun. Mittaus kulminoitui kallioon porattuun pulttiin mummolan lähistöllä, jossa poikavuosina oli kolmiomittaustorni. Torniin kiipeily ja maanmittaajien merkinnät mastossa olivat kultahetkiä. Torni on kaatunut ja puut maatuvat hyvää vauhtia osaksi hiilen ikuista kiertoa mutta pultti pysyy. Olen Maanmittauslaitokselta tilannut kaikki tiedot ko. pisteestä, vieraillut pultilla aikuisena lukuisia kertoja, katsellut sen ympäristöä Google mapsista sekä ilmakuvista. Tutkinut Suomalaisen metritutkimuksen historiaa ja vieraillut Tuorlan tunnelissa. Käynyt Struven ketjun pisteillä Suomessa. Erilaiset asteikot ja kolmiot ovat huumaavia, oman kaukoputkeni retaskensio ja deklinaatio akseli sekä napatähtäin pohjantähteen kohdistettuna ovat edelleen hienoimpia hetkiä mitä tämä harrastus tarjoaa. Kytkeä oma instrumentti osaksi maailmankaikkeuden kellokoneistoa!

Ehkä tähän lopuksi on hyvä todeta, että tänä päivänä harrastaa voi pelkästään telkun tiedeohjelmien ja tietokoneen/internetin kautta. Jo pelkästään tähtitieteen tutkiminen voi olla antoisaa, sen ovat Jari Mäkinen ja Emily Lakdawalla osoittaneet.


Tähtiharrastusta aina -60 luvulta tähän päivään.
Nikon D200/D7000x/FE /FM/Nikkormat+MD-11 Nikon manuaaliroinaa.
Tamron SP AF 10-24 f3.5-4.5 Di II NEF
Sigma18-50 f 2.8 NEF Samyang 8mm f3.5 NEF
Manfrotto 055+RC128
Carl Zeiss Diascope FL 85 20-60X Manfrotto 028+HD501
Helios Quantum 4 15x70
Skywatcher Evostar Black Diamond 102/EQ3-2/DX-stat+Baader Planetarium 8-24mm Mark III + Baader Hyperion 2,25X Barlow
William 2" dielectric diagonal Baader Solar Continuum+JS

JP2841

#8
Rupesin vähän tutkiskelemaan elisen andromedan löytymisen innoittamana etäisyyksiä ko. galaksi kun on vähän helkkarin kaukana ja kuitenkin on lähimpiä galktisia naapureitamme.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Geologinen_ajanlasku
Kun nyt näkyvä valo on lähtenyt matkaan niin kotiplaneetallamme tapahtui seuraavaa:
"Monien nisäkkäiden kukoistus ja tuho (Pleistoseenin megafauna), johon kuului mm mammutti."
Valo on ollut jo tuossamittakaavassa "kalkkiviivoilla" matkalla tänne kun ihmiset ilmaantuivat asuttamaan tellusta.
Aikas huimaa.

Lisäys
Ikkunasta katsellen näyttäisi siltä, että taivaalle katselu ilta tulee  :cheesy: Pitääkin koittaa tuota kolmian galaksia etsiä myös kiikareilla.
Orion 10"f5 dobson

pappa

Tähtitieteen lumoissa ohjelmassa sanottiin, että Andromeda on sellaisessa asennossa ja etäisyydellä meihin nähden ja kun valo on kaukaisemmalta reunalta lähtenyt ihmistä ei ollut vielä olemassa, ja lähemmältä reunalta, ihminen oli ilmestynyt. Mykistävää ajateltavaa.
Tähtiharrastusta aina -60 luvulta tähän päivään.
Nikon D200/D7000x/FE /FM/Nikkormat+MD-11 Nikon manuaaliroinaa.
Tamron SP AF 10-24 f3.5-4.5 Di II NEF
Sigma18-50 f 2.8 NEF Samyang 8mm f3.5 NEF
Manfrotto 055+RC128
Carl Zeiss Diascope FL 85 20-60X Manfrotto 028+HD501
Helios Quantum 4 15x70
Skywatcher Evostar Black Diamond 102/EQ3-2/DX-stat+Baader Planetarium 8-24mm Mark III + Baader Hyperion 2,25X Barlow
William 2" dielectric diagonal Baader Solar Continuum+JS

Kaizu

Nykyihmisen historiaa mitataan kymmenissä tuhansissa vuosissa. Andromedan galaksin etäisyys on n.2,5 miljoonaa valovuotta. Galaksin halkaisijaankin valolta kuluu 2-4 kertaa ihmiskunnan historian verran aikaa.

M33, kolmion galaksi on hankala löydettävä sen pienen pintakirkkauden takia. Isosti suurentavalla kaukoputkella siitä katsoo helposti "läpi" ilman että tajuaa galaksin täyttävän koko näkökentän. Parhaiten sen löytää pimeässä paikassa pienisuurennuksisella kiikarilla.

Kaizu
Kai Forssen

Tane

 Olen kuullut että ihminen on luomakunnan kruunu. Mitähän osaa se kaikkeutta koskee?  No, anteeksi skeptisyys. Eiväthän he, tuon fraasin aikanaan innoituksissaan ja voimiensa lumoissa päästelleet voineet käsittää kaikkeuden mittasuhteita. Näkivät kuin pieni lapsi korkeintaan naapurin pihalle...
Celestron C14,

Timi

#12
-----------------------------------

JuhaK71

Lainaus käyttäjältä: Tane - 30.01.2014, 18:57:01
Olen kuullut että ihminen on luomakunnan kruunu. Mitähän osaa se kaikkeutta koskee?  No, anteeksi skeptisyys. Eiväthän he, tuon fraasin aikanaan innoituksissaan ja voimiensa lumoissa päästelleet voineet käsittää kaikkeuden mittasuhteita. Näkivät kuin pieni lapsi korkeintaan naapurin pihalle...

Mitä tuolla sitten tarkoitetaan?

ÄO- mittarilla mitattuna ehdottomasti maapallon kruunu.

Pöpöt ja hyönteiset ovat kyllä menestyneempiä muuten(mm. lukumäärällisesti) ja jäävät tänne meidän jälkeemmekin.

Toitaiseksi ei toisia neropatteja ole tullut vastaan, ja voi olla ettei tule.
Stephen Webb:in "Missä kaikki ovat" pohtii näitä kysymyksiä.
Samoin Esko Valtaojan "Kotona maailmankaikkeudessa".

Tähtitaivaan alla kyllä tuntee itsensä pieneksi, mutta toisaalta, jos muita tuolla "ulkona" ei ole, olemme maailmankaikkeuden äly.
Josta maailmankaikkeus tosin vähät välittää.

Yritin innostaa erästä ystävääni kiinnostumaan tähtitieteestä, mutta häntä avaruuden mittasuhteet ahdistivat suunnattomasti.

Tane

 Niin mitähän tosiaan ovat tarkoittaneet?
En paremmin tiedä, en ole filosofi. Kävi mielessä vain tuo luomakunnankruunu nimitys kun sen joskus muistelen kuulleeni, olen varmaan kuullut väärin...Jos se on totta, niin sehän on vain jonkun tietämättömyydessään antama "kunnia". Huumorilla minä ainakin siihen suhdaudun. Vastaisuuden varalle siirrän noiden "heittojen" tekemisen Foorumin huumoriosastolle nm:"filosofinensaivartelija" ja tästäkin jatkan enää korkeintaan siellä.
Mutta isot ne on mittasuhteet avaruudessa ja meitä ihmisiä kokemaan sen monella tapaa. Itse tunnen vapautta ympäröivässä äärettömyydessä, löytämistä tuntuu riittävän. Ennemmin ahdistuisin suljetussa tilassa, etenkin jos ne seinät olisi havaittavissa...
Celestron C14,