Havaintosuojan tolppa -projekti ...teknistä tukea kaivataan

[Jyrki]

Kiitoksia taas neuvoista ja avuntarjonnasta...

Luulen, että uusi valu johon kiinnitetään (uudet) kierretangot olisi se helpoin ja paras ratkaisu. Pitää vielä pohtia sitä kierretangon paksuutta 
Ja hyvä tietää, että sinkitty kierretanko olisi myös sopivaa tavaraa.

[fsol77m]

Tai jos jättää koko betonitolpan pois ja kiinnittää teräksisen metalli tolpan (tekisi sellaisen siis) suoraan kallioon kiinni ? 

[Jyrki]

Kieltämättä erittäin houkutteleva ajatus 
Pitäisi vaan saada ensin revittyä irti nykyinen kallioon pultattu betonipilari ja purkaa samalla lattia, jotta pääsisi tekemään töitä...

[maukkaK]

No, mitenkäs sitten jos muuntaisi alkuperäistä ajatusta hieman.  Vanhaa valua suurempi rautaputki, johon ne reiät kylkeen ja pultit ja tarpeeksi pitkät sellaiset, niin niillä saisi sitä betonipaalua vasten säädettyä sen raudan vatupassiin.  Ja välitilan täyttö hiedalla/soralla.

[Jyrki]

Tosi mielenkiintoinen ajatus...

Varsinkin pieni säätömahdollisuus olisi iso etu, sillä on aika tuskaista yrittää saada tolppa ja asennuslevy oikeaan linjaan asteen parin tarkkuudella. Varsinkin ASA:n DDM60 jalustassa korkeus/leveys säätö on toteutettu ehkä vähän turhan erikoisesti. Ihan tukeva ja tarkka systeemi, mutta jos säätöjä käyttää runsaammin, niin ne eivät liiku loppuvaiheessa enää aivan loogisesti ja napasuuntaus menee näpräämiseksi..

Joten jos tolpan ja jalustan asennuslevyn pystyy suuntaamaan hyvin tarkasti pohjois-etelä suuntaan ennen jalustan kiinni laittoa, niin aina vaan parempi.

[fsol77m]

Varsinkin pieni säätömahdollisuus olisi iso etu, sillä on aika tuskaista yrittää saada tolppa ja asennuslevy oikeaan linjaan asteen parin tarkkuudella.

Paitsi että ehkä et ajattele tarpeeksi mutta tolpan suuntauksellahan ei ole oikeastaan mitään väliä vaikka tolppa siis olisikin "pisan torni" tms.
Sillä se ylälevy joka tulee kiinni tolppaan niin sen suuntaushan on se kaikkein tärkein ja jota pystyy säätämään säätöpaloilla yms mihin suuntaan tahansa. (Säätöpalat tulevat siis tolpan ja itse ylälevyn väliin)

Siis samalla tavalla kuin tässäkin on erillinen ylälevy joka on se osa joka tulee olemaan tarkasti oikeassa asennossa ja suunnassa niin silloin tolla tolpalla ei ole mitään väliä :)
http://astronomia.co.uk/media/catalog/product/cache/2/image/9df78eab33525d08d6e5fb8d27136e95/p/i/pier-300w.jpg

Tuolla lisää esimerkkejä
http://messier42.us/telescopes/

[Jyrki]

En minä sentään ihan niin hitaasti ajattele    ...eli ymmärrän ihan hyvin, ettei tolpan tarvitse olla täysin suorassa (vaikka paremmalta näyttääkin jos on) eikä itse tolpan suuntaamiselle tietysti ole väliä kunhan asennuslevyn saa suunnattua oikein. Sen asennuslevyn suuntaaminen ei kuitenkaan aina onnistu niin helposti ja tarkkaan kuin voisi kuvitella, ja se saattaa helposti osoittaa asteen pari ohi maalin. Tämä selviää yleensä vasta kun alkaa tekemään napasuuntausta.

Kuten aiemmin sanoin niin ASA:n DDM60 jalustoissa hienosäätö on toteutettu hieman eri tavalla kuin normaalisti. Se aiheuttaa pientä päänvaivaa varsinkin sivuttaissäätöä tehtäessä. Siksi ihanteellista olisi jos sivuttaissäädöt olisivat täysin neutraalissa asennossa napasuuntauksen ollessa kohdallaan. Tähän voi päästä joko tolppaa kiertämällä tai asennuslevyä kiertämällä. Niitä vaan on paha enää kiertää kun ne on asennettu paikoilleen. Paras vaihtoehto olisi säätömekanismi, jolla koko tolpan päätä voisi kiertää ympäri, kuten viimeisimmässä postaamassasi linkissä näyttäisi olevan tehty 

[fsol77m]

Aaa.. okei 
Jep. tuossa viimeisimmässä linkissä on tolpassa kuulapää ja säätöinä on nuo pultinpätkät jolloin kaukoputkea voi kiertää 360 astetta menettämättä säätöjä.

[Kaizu]

Peruskallioon pultatusta terästolpasta tulee helposti "soiva peli". Soimisen saa lopetettua täyttämällä tolppa vaikkapa betonilla. Eikä tarvitse täyttää kokonaan, noin puoliväliin riittää. Kallioon pulttaus ei ole paras mahdollinen tapa tolpan pystyttämiseen, helpoin ehkä. Kallio johtaa jalustaan värähtelyt ympäristöstä. Artjärven viestikalliolla mittailin värähtelyjä ennen kuin LOMO pultattiin kiinni. Maaemo täristää kalliota 4-7Hz taajuudella, pystysuoran amplitudin ollessa 0,01mm:n luokkaa. Ei haittaa ellei jalusta ole rimpula joka vahvistaa värähtelyjä. Ohi ajava tukkirekka aikaansai noin kymmenkertaisen amplitudin.
Olen nähnyt lukuisia tukevasti tehtyjä jalustatolppia joissa jäykkyys ja värähtelynvaimennusominaisuudet on hukattu tolpan yläpäässä kolmen vierekkäisen hoikan kierretangon viritelmään. Harrastajien tolpista suurin osa lienee tällaisia, tolpan päässä on asennuslevy kierretangossa olevien muttereiden välissä.
Viritelmän tukevuus paranee kun kierretangot ovat mahdollisimman lyhyet ja paksut ja kaukana toisistaan ja asennuslevy on paksu. Parempi tapa on tehdä kiinnitys kolmella ruuvilla, jotka vetävät levyä
koronsäätöpaloja (tai ruuveja) vasten.
Em LOMO on myös kolmen ruuvin varassa. Eteläpultti on pallonivel. Ruuvien paksuutta en tarkkaan muista mutta suuruusluokka on 40mm. kahden muun jalan alla on palikat joista jalkoja voi siirtää vaakasuunnassa. Tällä saadaan napasuuntauksessa atsimuutti kohdalleen. Jalkoja pystysuoraan ruuvaamalla säädetään korkeussuunta. Jalkojen etäisyys toisistaan on toista metriä. Kiinnityksestä kallioon vastaa pääosin gravitaatio (63kN), kymmenkunta M20 ankkuria huolehtii siitä että LOMO ei liukastu.
Säätöä jalustatolpassa pitää olla tietenkin sen vuoksi että asennusepätarkkuudet saadaan kompensoitua mutta myös sen vuoksi että sen enempää taivaan napa kuin alla oleva maaperä ei pysy paikoillan.

Suosittelen että teet kiinnitysajatuksesta piirroksen. Sen voi sitten laittaa tänne mutusteltavaksi.
Saatujen neuvojenkin laatu paranisi kun ne eivät perustuisi väärinkäsityksiin.

Kaizu

[Jyrki]

Kiitoksia Kaizulle kommenteista ja ajatusten johdattelemisesta takaisin tärkeisiin asioihin.

Omassa tolpassa säätöjä ei välttämättä tarvitse olla kovin monenlaisia. Tärkein on ehdottomasti atsimuutti, sillä DDM60 hienosäätää sitä kallistamalla jalustaa pallonivelen päällä. Menetelmä toimii sinänsä ihan hyvin, mutta en pidä siitä että jalusta päätyy pahimmassa tapauksessa parikin astetta vinoon. Alt säätöä taas ei tarvita, sillä jalustassa on niitä parikin kappaletta ja sen kanssa ei tule ongelmia.

Ideaalitapauksessa tolpan pää ja jalustan asennuslevy olisivat täysin vaakatasossa, niin että tolpan päätä voisi kiertää jonkin verran molempiin suuntiin. Tällöin napasuuntauksen saisi lähes täysin kohdalleen ilman, että jalustan omiin hienosäätöihin tarvitsisi koskea. Aivan pienen loppu hifistelyn voisi sitten tehdä jalustan omalla säätömekanismilla. 

Vaihtoehtoja on lähinnä kaksi...

Valaa nykyisen pilarin ympärille uusi kerros betonia ja istuttaa siihen tukevat kierretangot jostain muusta kuin ruostumattomasta teräksestä.
Tai modifioida jotenkin alkuperäistä ideaa, jossa pilarin ympärille tulisi uusi teräsputki. Putken päähän olisi aika yksinkertaista rakentaa sylinterimuotoinen pyörivä asennuslevy (purkki ilman kantta väärinpäin), ja lukita se teräsputkea vasten ruuveilla.

[Jyrki]

Pari käytännön havaintoa tolpan ja jalustan värähtelystä.

ASA:n jalustassa olevien enkooderien erottelukyky on 0.02 kaarisekuntia ja viestejä tulee 100 x sekunnissa. Silloin kun putki on hyvin tasapainossa ja kaikki säädöt tehty, niin jalusta seuraa reilusti alle 1 kaarisekunnin. Seurannan onnistumista voi katsella reaaliajassa graafisesti. On ollut mielenkiintoista testailla, kuinka erilaiset tuulenpuuskat ja tolpan naputtelut näkyvät seurannassa.

Betonitolppa + 3 kpl 20 mm kierreruuvia 12 cm etäisyydellä toisistaan, näyttäisivät vaimentavan värähtelyjä aika hyvin. Tolpan naputtelu näkyy heti, mutta enkooderit joutuvat korjaamaan seurantaa vain muutamia kaarisekunteja. Vähän reilumpi tolpan töniminen aiheuttaa jo laajempia korjausliikkeitä. Havaintosuojassa pomppiminen taas ei aiheuta minkäänlaista reaktioita, joten tolppa näyttäisi olevan hyvin erillään muusta ympäristöstä.     

Uusi tolppa -projekti etenee. Päädyin lopulta teräsputki ratkaisuun ja hankin 22 cm halkisijaltaan oleva putken, jossa on 6 mm seinät. Putki ei ole ruostumatonta terästä.  Kansiratkaisu on sellainen, että sitä voi pyörittää 360 astetta.

[fsol77m]

Hyvä juttu!
Laitathan sitten kuvia valmiista tolpasta että kenties joskus joku muukin voisi tehdä samanlaisen tms. 

[mistral]

Yksi mikä voi muuttaa napasuuntausta olisi kallion epätasainen lämpö. Eli jos kallio on jostain paremmin eristetty ja se ei seuraa ulkoilman lämpöä samalla lailla kuin eristämätön alue. Ei varmaan paljon meinaa mutta jos puhutaan kaarisekunneista niin ehkä siinä tarkkuudessa jo näkyy.

edit Tuli vielä mieleen auringon vaikutus kallioon, jos se lämmittää toisen puolen niin siinäkin voi pientä liikettä tulla.

[Jyrki]

Laitan kuvia tulemaan kun saan rakennushommat käyntiin. Siinä saattaa kyllä mennä viikko-pari...

Vaikea sanoa, kuinka suuri vaikutus kallion lämpenemisellä ja auringolla on käytännössä. Havaintosuoja on rakennettu ison kallion päälle, joten kalliosta varmaankin heijastuu lämpöä ympäristöön eri tavoin kuin esim. pellosta. En kyllä usko, että havaintosuojan alla olevalla routaeristeellä tai auringon suunnalla on juurikaan vaikutusta tolpan käyttäytymiseen. Sen verran pieni alue on, suuren kallion päällä.

Mielenkiintoista nähdä miten uusi tolppa vaikuttaa jalustan käyttäytymiseen ...tai vaikuttaako yleensä mitenkään. Tuleepa ainakin rakennettua tolppa, joka ei mene kyykkyyn ihan pienestä painosta 

[Kaizu]

Vaikea sanoa, kuinka suuri vaikutus kallion lämpenemisellä ja auringolla on käytännössä. Havaintosuoja on rakennettu ison kallion päälle, joten kalliosta varmaankin heijastuu lämpöä ympäristöön eri tavoin kuin esim. pellosta. En kyllä usko, että havaintosuojan alla olevalla routaeristeellä tai auringon suunnalla on juurikaan vaikutusta tolpan käyttäytymiseen. Sen verran pieni alue on, suuren kallion päällä.

Oikeastaan aika helppo sanoa että ei minkäänlaista vaikutusta. Vaikutusta olisi jos jalustan alle syntyisi suuri lämötila ero lyhyelle matkalle ja että lämpötila ero jatkuisi syvälle maan sisään. Aurinko ei tällaista saa aikaiseksi. Jos tontillasi ei ole tulivuoren kalderan tai magmapesäkkeen reunaa, voit olla huoleti.

Auringon lämmön vaikutus tolpan korkoon vuoden aikana on millin osia.

Kaizu