Olen virittelemässä havaintosuojan tolppaa hieman uuteen uskoon ja teknisille neuvoilla olisi nyt tarvetta.
Nykyinen tolppa on valettu betonista ja jalusta lepää 3 x 20 mm teräspultin varassa olevalla levyllä. En kuitenkaan ole ihan tyytyväinen ratkaisuun, sillä rakennelma tuntuu elävän jonkin verran lämpötilamuutosten myötä.
Tarkoituksena olisi istuttaa nykyisen betonitolpan ympärille teräsputki ja kiinnittää se (nykyiseen) tolppaan betonivalun avulla. Putken päälle tulisi hitsattava kansi jalustalevyä varten. Olin ajatellut lisäksi porata teräsputkeen muutamia reikiä (kierteellä) ja upottaa niihin kiinnitettävät (lyhyet) teräspultit betonivalun sekaan. En ole kuitenkaan ihan varma onko tässä pultti-ideassa mitään järkeä ja tukeeko se lopulta rakennetta yhtään sen enempää ...vai mahdollisesti jopa aiheuttaa ongelmia kun lämpötila vaihtelee.
Kaikki neuvot ja ideat ovat tervetulleita...
Jos 20 mm on ruuvin paksuus niin ruuvien pitäisi kantaa melko isokin jalusta. Edellyttää tietenkin että ruuvit eivät ole kovin pitkälti vapaana. Lämpötilan luulisi vaikuttavan vain jos ruuvit eivät ole samaa materiaalia, esimerkiksi yksi on ruostumaton ja loput patarautaa. Oletko tutkinut mistä tolppa liikkuu? Paljonko jalusta liikkuu, siitä tiedosta voi jotakin päätellä.
Teräsputkeen voi sisäpuolelle hitsata tartuntoja betoniille. Kierrerei'istä en näe hyötyä. Oleellista on että putki ja muut betonissa olevat rakenteet ovat mustaa terästä eivätkä ruostumatonta. Mustan teräksen ja betonin lämpölaajenemiskerroin on kutakuinkin sama.
Kaizu
Kaizu, kiitoksia niistä tartuntojen hitsaamis ja musta teräs vinkeistä.
Tolpan päässä olevat 20 mm ruuvit ovat tosiaan aika tukevia ja sinänsä kannattavat varmasti jalustan putkineen. Ruuvit tulevat ulos betonista n. 10 cm ja ne on valettu betoniin n. 30 cm matkalla. Ruuvit on kuitenkin tehty ruostumattomasta teräksestä ja olen alkanut epäilemään rakennelman elävän jonkin verran lämpötilan vaihdellessa ...betoni vs. ruostumaton teräs.
En osaa sanoa varmasti missä kohtaa rakennelmaa liike tapahtuu, mutta se näyttäisi olevan vähintään muutamien kaariminuuttien luokkaa. Huomasin liikkeen viime keväänä kun tein uudella jalustalla napasuuntauksia. ASA:n jalusta mahdollistaa erittäin tarkan napasuuntauksen tekemisen ja arvot heittävät vaikka jalustaan ei olisi koskettu millään tavoin. Pienillä napasuuntauksen virheillä ei sinänsä ole merkittävää vaikutusta (varsinkaan lyhyillä valotusajoilla), mutta pidemmillä valotusajoilla se alkaa jo näkymään.
Heippa Jyrki,
Tiivisteet ovat tallessa ja enkös ollut oikeassa siitä, että Kaizu tietää nämä asiat aika tarkkaan :grin:.
Lainaus käyttäjältä: tähti_ville - 19.08.2013, 15:07:07
Heippa Jyrki,
Tiivisteet ovat tallessa ja enkös ollut oikeassa siitä, että Kaizu tietää nämä asiat aika tarkkaan :grin:.
Kiitoksia tiedosta ja viritysavusta ...ja kyllä Kaizu tietää :azn:
Arvaisin että ruostumattomat ruuvit ovat revenneet irti betonista. Todennäköisesti olet tehnyt valun suhteellisen lämpöisellä kelillä ja koska betoni vähän lämpenee kovettuessaan, ruuvit ovat olleet pisimmillään betonin kovettuessa. Kovalla pakkasella ruuvit ovat kutistuneet enemmän kuin betoni ja koska betoni kestää puristusta hyvin, ovat ruuvit enimmiltä osin revenneet irti betonista. Ruostumaton vielä aika huonosti tarttuu betoniin. Vielä betonissa kiinni oleva kohta voi olla millä tahansa kohtaa ruuvia. Jos yksi ruuvi on kiinni yläpäästään ja toinen alapäästään on lämpölaajenevassa osassa pituus eroa n.300mm. Ruuvin yläpään korossa tulee silloin eroa 0,005mm/1C= 0,05mm/10C = 0,25mm/50C.
Lämpimän kesäillan ja tiukan talvipakkasen välillä voi napasuuntaus muuttua 8-9' jos ruuvien väli on 100mm. Kaariminuutin muutos voi tulla jo alle 10C lämpötilamuutoksen johdosta.
Kaizu
Kiitos Kaizu
Jotain tämän suuntaista olen vähän epäillyt ja on hyvä tietää sen olevan mahdollista. Kyse ei ole mistään isoista heitoista, mutta harmittaa kun on saanut napasuuntauksen "täydelliseksi" ja ison pointing mallin tehtyä vain huomatakseen seuraavalla kerralla, että kaikki ei ole enää kohdallaan.
Luulen, että teräsputken ...tai jos löytyy jostain rautaputkea ...valaminen nykyisen tolpan ympärille, ja ruuvitapeista eroon pääsy auttavat ainakin vähentämään liikettä, jos ei täysin sitä poistamaan.
Sellainen juttu vielä että jos valat putken tms. sisään pitää massan olla sellaista joka ei kutistu kovettuessaan. Kiinassa valoivat aikanaan paperikoneen peruspultit konevasaan porattuihin reikiin. Kun massa oli kovettunut voitiin rei'istä nostaa ylös betonimäntiä teräsvarrella.
Kaizu
En tiedä onko tästä apua mutta mielestäni yksi vaihtoehto voisi myös se että irroittaa nykyiset pultit , poraa kiviporalla isommat reijät ja sitten betoniankkuri naputetaan paikalleen ja voila... Tai vaihtoehtoisesti käyttää lukitus massaa ankkurissa (tai pelkästään) vielä apuna niin on vielä tiukemmin kiinni.
ankkurimassana esim tämä
http://www.taloon.com/wit-ankkurointimassa-c-140-300ml/K-0903414001/dp
ankkurina esim tämä
http://www.taloon.com/pfg-ankkuri-vr-m10/K-59041080/dp?nosto=nosto_0000_katsoimyos
Paljon kiitoksia kommenteista...
Tämä tarkoittanee sitä, että betonin valaminen putken sisään ei ole sittenkään kovin hyvä idea ? ...eli betoni kutistuu sen verran, että putken ja betonimassan väliin jää rako.
Nykyisten pulttien korvaaminen uusilla voi olla hankalaa muuten kuin laikkaamalla ne rälläkällä pois ja poraamalla viereen uudet reiät. En ole koskaan kokeillut ankkurimassaa käytännössä. Onko se niin vahvaa, että se pitäisi pultit uusissa koloissa tukevasti ? Millaisethan mahtavat olla ankkurimassan lämpölaajenemis ominaisuudet.
Lainaus käyttäjältä: Jyrki - 19.08.2013, 23:55:49
Paljon kiitoksia kommenteista...
Tämä tarkoittanee sitä, että betonin valaminen putken sisään ei ole sittenkään kovin hyvä idea ? ...eli betoni kutistuu sen verran, että putken ja betonimassan väliin jää rako.
Nykyisten pulttien korvaaminen uusilla voi olla hankalaa muuten kuin laikkaamalla ne rälläkällä pois ja poraamalla viereen uudet reiät. En ole koskaan kokeillut ankkurimassaa käytännössä. Onko se niin vahvaa, että se pitäisi pultit uusissa koloissa tukevasti ? Millaisethan mahtavat olla ankkurimassan lämpölaajenemis ominaisuudet.
Tuolla ankkurimassalla on ainakin laitureita tullut kiinnitettyä (tosin kiveen) mutta myös betoniin ulkorappusia yms (ei rosterisia vaan sinkittyjä) ja niihin vain upotettu kierretanko. Myös toisenlaisia kiinnityksiä on tullut tehtyä betoniin tuolla ankkurillakin pelkästään (rappusten kaiteita) ja ovat olleet tukevia & pitäviä.
Lämpölaajenemisesta en osaa sanoa muuta kuin että ainakin toistaiseksi en tiedä ainuttakaan kohdetta josta massa olisi irronnut tuon takia. Toki tuo pelkkä ankkurikin pysyy jo hyvinkin tiukassa ja sitähän saa kiristettyä vaikka joka vuosi jos siltä tuntuu :)
(Jos annat osoitteesi pv:nä niin voin lähettää sulle tuota ankkurimassaa ja ankkuripultteja jos et asu liki suurimpia kaupunkeja tms)
Edit: Niin ja se vielä lisäyksenä että jos pultit ovat tosiaan 20mm:siä niin sekin voi olla osa syynä lämpölaajenema irtoamiseen eli pienemmätkin pultit esim M8 olisivat riittäneet vallan hyvin.
fsol77m
Laitoin yv:n...
Lainaus käyttäjältä: fsol77m - 20.08.2013, 06:19:39
Edit: Niin ja se vielä lisäyksenä että jos pultit ovat tosiaan 20mm:siä niin sekin voi olla osa syynä lämpölaajenema irtoamiseen eli pienemmätkin pultit esim M8 olisivat riittäneet vallan hyvin.
Kiitoksia kommenteista...
20 mm pultit ovat tosiaan aika jykeviä, mutta 8 mm tuntuvat vähän liian tikuilta vaikka rakennelman painon varmaan kestävätkin. Yksi mahdollisuus on tosiaan uusi valu nykyisen ympärille ja parempien (mustateräs tms.) pulttien valaminen siihen kiinni.
No niin eri vaihtoehtoja on tutkittu ja homma näyttäisi seuraavalta:
Alkuperäinen "teräsputki täyteen betonia ja kansi hitsaamalla kiinni" ei näyttäisi onnistuvan, koska betoni ei ole siihen tarkoitukseen hyvä täyte. Muuta parempaa kiinnitysmekanismia teräsputkelle vanhaan betonipilariin en ole keksinyt...
Alkuperäisten 20 mm pulttien viereen uusien reikien poraaminen ja pulttien kiinnittäminen ankkurimassalla taas ei välttämättä onnistu käytännössä, vaikka kiinnitys varmasti pitäisikin hyvin. Meikäläisen laitteilla (ja taidoilla) reikien poraamien ja pulttien saaminen riittävän suoraan tuskin tulisi onnistumaan. Myös ankkurimassan lämpölaajenemisominaisuudet ovat arvoitus...
Viimeinen vaihtoehto on uuden 25 cm valun tekeminen nykyisen n. 15 cm valun ympärille ja kunnollisten mustateräs tms. pulttien valaminen siihen kiinni. Vielä kun tietäisi mistä kunnon kierretankoa kannattaisi lähteä kyselemään, tai onko jotain muuta vaihtoehtoa kuin mustateräs (joka lienee tavallista rautaa) siihen tarkoitukseen.
Lainaus käyttäjältä: Jyrki - 20.08.2013, 10:29:09
No niin eri vaihtoehtoja on tutkittu ja homma näyttäisi seuraavalta:
Alkuperäinen "teräsputki täyteen betonia ja kansi hitsaamalla kiinni" ei näyttäisi onnistuvan, koska betoni ei ole siihen tarkoitukseen hyvä täyte. Muuta parempaa kiinnitysmekanismia teräsputkelle vanhaan betonipilariin en ole keksinyt...
Alkuperäisten 20 mm pulttien viereen uusien reikien poraaminen ja pulttien kiinnittäminen ankkurimassalla taas ei välttämättä onnistu käytännössä, vaikka kiinnitys varmasti pitäisikin hyvin. Meikäläisen laitteilla (ja taidoilla) reikien poraamien ja pulttien saaminen riittävän suoraan tuskin tulisi onnistumaan. Myös ankkurimassan lämpölaajenemisominaisuudet ovat arvoitus...
No käytännössä sillä ei ole väliä vaikka kaikki pultit olisivat vinossa sillä vinoutta voi aina kompensoida (säätöpaloin yms).
Massan lämpölaajeneminenkaan tuskin on millään tavalla ongelma sillä jos massa olisi huonoa niin eihän sitä olisi silloin edes myynnissä jos sillä kiinnitetty laituri tms ei pysyisi vuottakaan paikallaan tms :D
Lainaa
Viimeinen vaihtoehto on uuden 25 cm valun tekeminen nykyisen n. 15 cm valun ympärille ja kunnollisten mustateräs tms. pulttien valaminen siihen kiinni. Vielä kun tietäisi mistä kunnon kierretankoa kannattaisi lähteä kyselemään, tai onko jotain muuta vaihtoehtoa kuin mustateräs (joka lienee tavallista rautaa) siihen tarkoitukseen.
Mikä tahansa sinkitty kierretanko käy (se on riittävän paljon "mustaarautaa"). Tee tankoon vaikka mutkia taivuttamalla jos haluat enemmän pitoa tai hitsaa kiinni oksia tms. Olen 1100% varma että pärjäät kaikki olosuhteetkin huomioiden niin alle 10mm kierretangolla jos "meilläkin töissä" kiinnitetään isoja rappusia yms 6mm pultein.
Yksi keino voisi myös olla tehdä asennus "väärinpäin" eli hitsata esim pitkään M10 mutteriin raudoitus tankoja ja valaa tuon mutterin tuonne pilariin kiinni ja sitten kiinnittää kiinnityslevyn suoraan mutteriin kiinni M10 pultein. (voin tehdä sulle nuo hitsauksetkin jos tarvitset)
Kiitoksia taas neuvoista ja avuntarjonnasta...
Luulen, että uusi valu johon kiinnitetään (uudet) kierretangot olisi se helpoin ja paras ratkaisu. Pitää vielä pohtia sitä kierretangon paksuutta :azn:
Ja hyvä tietää, että sinkitty kierretanko olisi myös sopivaa tavaraa.
Tai jos jättää koko betonitolpan pois ja kiinnittää teräksisen metalli tolpan (tekisi sellaisen siis) suoraan kallioon kiinni ? :azn:
Kieltämättä erittäin houkutteleva ajatus :azn:
Pitäisi vaan saada ensin revittyä irti nykyinen kallioon pultattu betonipilari ja purkaa samalla lattia, jotta pääsisi tekemään töitä...
No, mitenkäs sitten jos muuntaisi alkuperäistä ajatusta hieman. Vanhaa valua suurempi rautaputki, johon ne reiät kylkeen ja pultit ja tarpeeksi pitkät sellaiset, niin niillä saisi sitä betonipaalua vasten säädettyä sen raudan vatupassiin. Ja välitilan täyttö hiedalla/soralla.
Tosi mielenkiintoinen ajatus...
Varsinkin pieni säätömahdollisuus olisi iso etu, sillä on aika tuskaista yrittää saada tolppa ja asennuslevy oikeaan linjaan asteen parin tarkkuudella. Varsinkin ASA:n DDM60 jalustassa korkeus/leveys säätö on toteutettu ehkä vähän turhan erikoisesti. Ihan tukeva ja tarkka systeemi, mutta jos säätöjä käyttää runsaammin, niin ne eivät liiku loppuvaiheessa enää aivan loogisesti ja napasuuntaus menee näpräämiseksi..
Joten jos tolpan ja jalustan asennuslevyn pystyy suuntaamaan hyvin tarkasti pohjois-etelä suuntaan ennen jalustan kiinni laittoa, niin aina vaan parempi.
Lainaus käyttäjältä: Jyrki - 20.08.2013, 20:25:49
Varsinkin pieni säätömahdollisuus olisi iso etu, sillä on aika tuskaista yrittää saada tolppa ja asennuslevy oikeaan linjaan asteen parin tarkkuudella.
Paitsi että ehkä et ajattele tarpeeksi mutta tolpan suuntauksellahan ei ole oikeastaan mitään väliä vaikka tolppa siis olisikin "pisan torni" tms.
Sillä se ylälevy joka tulee kiinni tolppaan niin sen suuntaushan on se kaikkein tärkein ja jota pystyy säätämään säätöpaloilla yms mihin suuntaan tahansa. (Säätöpalat tulevat siis tolpan ja itse ylälevyn väliin)
Siis samalla tavalla kuin tässäkin on erillinen ylälevy joka on se osa joka tulee olemaan tarkasti oikeassa asennossa ja suunnassa niin silloin tolla tolpalla ei ole mitään väliä :)
http://astronomia.co.uk/media/catalog/product/cache/2/image/9df78eab33525d08d6e5fb8d27136e95/p/i/pier-300w.jpg
Tuolla lisää esimerkkejä
http://messier42.us/telescopes/
En minä sentään ihan niin hitaasti ajattele :azn: ...eli ymmärrän ihan hyvin, ettei tolpan tarvitse olla täysin suorassa (vaikka paremmalta näyttääkin jos on) eikä itse tolpan suuntaamiselle tietysti ole väliä kunhan asennuslevyn saa suunnattua oikein. Sen asennuslevyn suuntaaminen ei kuitenkaan aina onnistu niin helposti ja tarkkaan kuin voisi kuvitella, ja se saattaa helposti osoittaa asteen pari ohi maalin. Tämä selviää yleensä vasta kun alkaa tekemään napasuuntausta.
Kuten aiemmin sanoin niin ASA:n DDM60 jalustoissa hienosäätö on toteutettu hieman eri tavalla kuin normaalisti. Se aiheuttaa pientä päänvaivaa varsinkin sivuttaissäätöä tehtäessä. Siksi ihanteellista olisi jos sivuttaissäädöt olisivat täysin neutraalissa asennossa napasuuntauksen ollessa kohdallaan. Tähän voi päästä joko tolppaa kiertämällä tai asennuslevyä kiertämällä. Niitä vaan on paha enää kiertää kun ne on asennettu paikoilleen. Paras vaihtoehto olisi säätömekanismi, jolla koko tolpan päätä voisi kiertää ympäri, kuten viimeisimmässä postaamassasi linkissä näyttäisi olevan tehty :wink:
Aaa.. okei :cheesy:
Jep. tuossa viimeisimmässä linkissä on tolpassa kuulapää ja säätöinä on nuo pultinpätkät jolloin kaukoputkea voi kiertää 360 astetta menettämättä säätöjä.
Peruskallioon pultatusta terästolpasta tulee helposti "soiva peli". Soimisen saa lopetettua täyttämällä tolppa vaikkapa betonilla. Eikä tarvitse täyttää kokonaan, noin puoliväliin riittää. Kallioon pulttaus ei ole paras mahdollinen tapa tolpan pystyttämiseen, helpoin ehkä. Kallio johtaa jalustaan värähtelyt ympäristöstä. Artjärven viestikalliolla mittailin värähtelyjä ennen kuin LOMO pultattiin kiinni. Maaemo täristää kalliota 4-7Hz taajuudella, pystysuoran amplitudin ollessa 0,01mm:n luokkaa. Ei haittaa ellei jalusta ole rimpula joka vahvistaa värähtelyjä. Ohi ajava tukkirekka aikaansai noin kymmenkertaisen amplitudin.
Olen nähnyt lukuisia tukevasti tehtyjä jalustatolppia joissa jäykkyys ja värähtelynvaimennusominaisuudet on hukattu tolpan yläpäässä kolmen vierekkäisen hoikan kierretangon viritelmään. Harrastajien tolpista suurin osa lienee tällaisia, tolpan päässä on asennuslevy kierretangossa olevien muttereiden välissä.
Viritelmän tukevuus paranee kun kierretangot ovat mahdollisimman lyhyet ja paksut ja kaukana toisistaan ja asennuslevy on paksu. Parempi tapa on tehdä kiinnitys kolmella ruuvilla, jotka vetävät levyä
koronsäätöpaloja (tai ruuveja) vasten.
Em LOMO on myös kolmen ruuvin varassa. Eteläpultti on pallonivel. Ruuvien paksuutta en tarkkaan muista mutta suuruusluokka on 40mm. kahden muun jalan alla on palikat joista jalkoja voi siirtää vaakasuunnassa. Tällä saadaan napasuuntauksessa atsimuutti kohdalleen. Jalkoja pystysuoraan ruuvaamalla säädetään korkeussuunta. Jalkojen etäisyys toisistaan on toista metriä. Kiinnityksestä kallioon vastaa pääosin gravitaatio (63kN), kymmenkunta M20 ankkuria huolehtii siitä että LOMO ei liukastu.
Säätöä jalustatolpassa pitää olla tietenkin sen vuoksi että asennusepätarkkuudet saadaan kompensoitua mutta myös sen vuoksi että sen enempää taivaan napa kuin alla oleva maaperä ei pysy paikoillan.
Suosittelen että teet kiinnitysajatuksesta piirroksen. Sen voi sitten laittaa tänne mutusteltavaksi.
Saatujen neuvojenkin laatu paranisi kun ne eivät perustuisi väärinkäsityksiin.
Kaizu
Kiitoksia Kaizulle kommenteista ja ajatusten johdattelemisesta takaisin tärkeisiin asioihin.
Omassa tolpassa säätöjä ei välttämättä tarvitse olla kovin monenlaisia. Tärkein on ehdottomasti atsimuutti, sillä DDM60 hienosäätää sitä kallistamalla jalustaa pallonivelen päällä. Menetelmä toimii sinänsä ihan hyvin, mutta en pidä siitä että jalusta päätyy pahimmassa tapauksessa parikin astetta vinoon. Alt säätöä taas ei tarvita, sillä jalustassa on niitä parikin kappaletta ja sen kanssa ei tule ongelmia.
Ideaalitapauksessa tolpan pää ja jalustan asennuslevy olisivat täysin vaakatasossa, niin että tolpan päätä voisi kiertää jonkin verran molempiin suuntiin. Tällöin napasuuntauksen saisi lähes täysin kohdalleen ilman, että jalustan omiin hienosäätöihin tarvitsisi koskea. Aivan pienen loppu hifistelyn voisi sitten tehdä jalustan omalla säätömekanismilla.
Vaihtoehtoja on lähinnä kaksi...
Valaa nykyisen pilarin ympärille uusi kerros betonia ja istuttaa siihen tukevat kierretangot jostain muusta kuin ruostumattomasta teräksestä.
Tai modifioida jotenkin alkuperäistä ideaa, jossa pilarin ympärille tulisi uusi teräsputki. Putken päähän olisi aika yksinkertaista rakentaa sylinterimuotoinen pyörivä asennuslevy (purkki ilman kantta väärinpäin), ja lukita se teräsputkea vasten ruuveilla.
Pari käytännön havaintoa tolpan ja jalustan värähtelystä.
ASA:n jalustassa olevien enkooderien erottelukyky on 0.02 kaarisekuntia ja viestejä tulee 100 x sekunnissa. Silloin kun putki on hyvin tasapainossa ja kaikki säädöt tehty, niin jalusta seuraa reilusti alle 1 kaarisekunnin. Seurannan onnistumista voi katsella reaaliajassa graafisesti. On ollut mielenkiintoista testailla, kuinka erilaiset tuulenpuuskat ja tolpan naputtelut näkyvät seurannassa.
Betonitolppa + 3 kpl 20 mm kierreruuvia 12 cm etäisyydellä toisistaan, näyttäisivät vaimentavan värähtelyjä aika hyvin. Tolpan naputtelu näkyy heti, mutta enkooderit joutuvat korjaamaan seurantaa vain muutamia kaarisekunteja. Vähän reilumpi tolpan töniminen aiheuttaa jo laajempia korjausliikkeitä. Havaintosuojassa pomppiminen taas ei aiheuta minkäänlaista reaktioita, joten tolppa näyttäisi olevan hyvin erillään muusta ympäristöstä.
Uusi tolppa -projekti etenee. Päädyin lopulta teräsputki ratkaisuun ja hankin 22 cm halkisijaltaan oleva putken, jossa on 6 mm seinät. Putki ei ole ruostumatonta terästä. Kansiratkaisu on sellainen, että sitä voi pyörittää 360 astetta.
Hyvä juttu!
Laitathan sitten kuvia valmiista tolpasta että kenties joskus joku muukin voisi tehdä samanlaisen tms. :azn:
Yksi mikä voi muuttaa napasuuntausta olisi kallion epätasainen lämpö. Eli jos kallio on jostain paremmin eristetty ja se ei seuraa ulkoilman lämpöä samalla lailla kuin eristämätön alue. Ei varmaan paljon meinaa mutta jos puhutaan kaarisekunneista niin ehkä siinä tarkkuudessa jo näkyy.
edit Tuli vielä mieleen auringon vaikutus kallioon, jos se lämmittää toisen puolen niin siinäkin voi pientä liikettä tulla.
Laitan kuvia tulemaan kun saan rakennushommat käyntiin. Siinä saattaa kyllä mennä viikko-pari...
Vaikea sanoa, kuinka suuri vaikutus kallion lämpenemisellä ja auringolla on käytännössä. Havaintosuoja on rakennettu ison kallion päälle, joten kalliosta varmaankin heijastuu lämpöä ympäristöön eri tavoin kuin esim. pellosta. En kyllä usko, että havaintosuojan alla olevalla routaeristeellä tai auringon suunnalla on juurikaan vaikutusta tolpan käyttäytymiseen. Sen verran pieni alue on, suuren kallion päällä.
Mielenkiintoista nähdä miten uusi tolppa vaikuttaa jalustan käyttäytymiseen ...tai vaikuttaako yleensä mitenkään. Tuleepa ainakin rakennettua tolppa, joka ei mene kyykkyyn ihan pienestä painosta :azn:
Lainaus käyttäjältä: Jyrki - 23.08.2013, 08:55:42
Vaikea sanoa, kuinka suuri vaikutus kallion lämpenemisellä ja auringolla on käytännössä. Havaintosuoja on rakennettu ison kallion päälle, joten kalliosta varmaankin heijastuu lämpöä ympäristöön eri tavoin kuin esim. pellosta. En kyllä usko, että havaintosuojan alla olevalla routaeristeellä tai auringon suunnalla on juurikaan vaikutusta tolpan käyttäytymiseen. Sen verran pieni alue on, suuren kallion päällä.
Oikeastaan aika helppo sanoa että ei minkäänlaista vaikutusta. Vaikutusta olisi jos jalustan alle syntyisi suuri lämötila ero lyhyelle matkalle ja että lämpötila ero jatkuisi syvälle maan sisään. Aurinko ei tällaista saa aikaiseksi. Jos tontillasi ei ole tulivuoren kalderan tai magmapesäkkeen reunaa, voit olla huoleti.
Auringon lämmön vaikutus tolpan korkoon vuoden aikana on millin osia.
Kaizu
Tolppa projekti etenee... edessä viimeistely ja asennus.
Tolpan kantta voi pyörittää 360 astetta ja se menee putken sisään 5cm matkalla. Painoa kannella on n. 20 kg. Kiinnistys vielä varmuuden vuoksi 6x8 mm ruuveilla, joita on kyllä ihan turhan monta. Toisaalta eipä niistä haittaakaan ole.
Putkeen on porattu vielä 10 mm reikiä, joita voi käyttää asennuksessa apuna. Tai sitten ne voi vain teipata umpeen ulkoa ja käyttää tartuntapintana sisältä. Putken sisälle on kyllä hitsattu pari tartuntarautaa, joten saa nähdä tarvitseeko reikiä mihinkään.
Varsinainen kiinnitys vanhaan betonitolppaan tapahtuu uudella betonivalulla. Valuun on tarkoitus käyttää hyvin tunkeutuvaa joutosbetonia 600/3, joka ei valmistajan mukaan laajene eikä supistu.
Millä tekniikalla tämä tolppa on maalattu? Olen itsekkin tolppaa väsäämässä, mutten ole vielä kerinnyt funtsimaan maalausratkaisua.
Tolpassa oli jo ennestään punainen pohjamaali, joskin aika huonossa kunnossa. Pienen hionnan jälkeen laitoin päälle ihan tavallisen pohja+(matta)mustan spraymaalin. Maalien laaduissa on jonkin verran eroja, joten ei ehkä kannata ostaa kaikkein halvinta Biltema purkkia :wink:
Kirjoitetaan nyt muutama rivi käyttökokemuksista kun tolppaa on testattu jo ihan tositoimissakin...
Teräsputki siis valettiin vanhan betonipilarin päälle juotosbetonilla, joka ei (ainakaan valmistajan mukaan) kuivuessaan kutistu lainkaan. Käytin asennuksessa apuna putken läpi meneviä 10mm ruuveja, jotka jätin tahallaan hieman pitkiksi. Niihin voi sitten myöhemmin ripustella tavaroita, jos tulee tarvetta.
Mitään mittauksia en ole pystynyt tekemään, mutta uusi rakennelma tuntuu resonoivan jopa vähemmän kuin edellinen ...eikä se edellinenkään mikään äänirauta ollut. Tämä vähempi värähtely tuli tavallaan kaupan päälle, joskaan en usko että sillä on mitään käytännön merkitystä.
Tärkein juttu on kuitenkin se, että kansirakennelma toimii ja jopa erinomaisesti :azn:
Jalustan aluslevy oli n. asteen vinossa optimaalisesta kun tein ensimmäisen napasuuntauksen. Ei tarvittu muuta kuin kiristysruuvien löysääminen ja pieni kannen kääntäminen niin napasuuntaus oli lähes täydellisesti kohdallaan ja jalustan hienosäädöt edelleen neutraalissa asennossa. Lopullinen napasuuntaus näytti 0.3' Alt ja 0.8' Az virhettä. Pitää joskus puolipilvisellä kelillä vielä kokeilla kuinka lähelle nollaa on mahdollista päästä.
Laitetaan vielä kuva tolpasta paikoillaan...