Kuussa kirkas välähdys?

Aloittaja Juhanitee, 18.05.2013, 07:44:05

« edellinen - seuraava »

Jarmo

http://science.nasa.gov/science-news/science-at-nasa/2013/16may_lunarimpact/

Välähdyksen kirkkaus oli magnitudin 4 tienoilla ja jesti noin sekunnin. Törmääjän kokoarvio on aika hauska (ja turha): "On March 17, 2013, an object about the size of a small boulder hit the lunar surface in Mare Imbrium" eli jotakuinkin pienen järkäleen tai lohkareen kokoinenhan se oli.  :rolleyes:

Jarmo

naavis

Lainaus käyttäjältä: Jarmo - 18.05.2013, 08:45:20
Törmääjän kokoarvio on aika hauska (ja turha): "On March 17, 2013, an object about the size of a small boulder hit the lunar surface in Mare Imbrium" eli jotakuinkin pienen järkäleen tai lohkareen kokoinenhan se oli.  :rolleyes:

Onhan tuolla tarkempikin arvio: "The 40 kg meteoroid measuring 0.3 to 0.4 meters wide hit the Moon traveling 56,000 mph.  The resulting explosion1 packed as much punch as 5 tons of TNT."

Jarmo

Lainaus käyttäjältä: naavis - 18.05.2013, 11:44:10
Onhan tuolla tarkempikin arvio: [...]

Juu, kommentistani oli näemmä jäänyt pois sana "alustava", "ensimmäinen", "alun", tms.

Jarmo

Mare Nectaris

Universe Today -sivun uutisessa Bob King kertoo tämän tässä säikeessä keskusteltavana olevan tapauksen synnyttämästä iskemäkraatterista. Havainto kraatterista raportoitiin uutisen mukaan American Geophysical Unionin syyskokouksessa 2013.

Kuten tässä säikeessä on todettu aiemmin, NASAn Lunar Impact Monitoring Program sai 17.3.2013 talteen Kuuhun iskeytyvän meteoriitin välähdyksen (välähdyksistä Kuussa on keskustelua myös täällä ). Kuten jo todettua, välähdyksen kirkkaus oli siis n. 4 magnitudin luokkaa, ja sen kesto oli noin sekunti. Iskemä tapahtui Mare Imbriumiin.

NASAn Lunar Reconnaissance Orbiter LRO on sittemmin onnistunut kuvaamaan iskemäkraatterin. Kuten naavis jo totesikin, sen on arvioitu syntyneen 0,3-0,4 metrin kokoisesta kappaleesta, jonka iskeytymisnopeus oli arviolta 25 km / s ja iskuvoima vastasi viittä tonnia TNT:tä. Ennusteiden mukaan iskemästä olisi syntynyt halkaisijaltaan n. 20-metrinen kraatteri.

LRO onnistui kuvaamaan alueen n. 50 km korkeudesta, ja verrattaessa alueelta aiemmin otettuja kuvia löydettiin halkaisijaltaan 18-metrinen tuore kraatteri, jolla oli erittäin kirkas heittelekenttä (NASAn LRO-luotaimen ottama kuva uudesta kraatterista on em. Universe Todayn uutissivulla). 
Timo Keski-Petäjä


SW Evostar 120 ED APO*TAL 250K*C8-N*SW 150 Pro*TAL 1 (Mizar)*Celestron Ultima 80*EQ6 Pro Eqmod + TS dual mount*CG-5 GOTO*TV: Nagler Type 4 17 mm, Panoptic 24 mm*Baader Hyperion Clickstop-Zoom 8-24*17 mm UWA-70*TV BIG 2x Barlow*Celestron 2x Barlow Ultima SV Series*TAL 3x Barlow*TS 5 x APO Barlow*TS CCD lunar camera

Mare Nectaris

Espanjalaiset tähtitietelijät (José M. Madiedo, José L. Ortiz, Nicolás Morales ja Jesús Cabrera-Caño) ovat saaneet talteen 11.9.2013 MIDAS -järjestelmällä (Moon Impacts Detection and Analysis System) tähän asti kirkkaimman Kuusta havainnoidun meteoriitin aiheuttaman välähdyksen.

Välähdyksen tuotti n. puolen tonnin painoinen kappale törmätessään Kuuhun 61 000 km/h, ja luodessaan voimakkuudeltaan 15,6 (+/- 2,5) TNT-tonnin räjähdyksen. Osumakohtaan arvioidaan syntyneen n. 40 metrinen kraatteri. Osumakohdan selenografiset koordinaatit ovat 17,2 astetta (+/- 0,2 astetta) eteläistä ja 20,5 astetta (+/- 0,2 astetta) läntistä.

Tieto asiasta julkaistiin Monthly Notices of the Royal Astronomical Societyssä ja siitä raportoi YLEn uutinen ja BBC:n uutinen.

Välähdystä koskevan tutkimuksen voi ladata pdf-muodossa.
Timo Keski-Petäjä


SW Evostar 120 ED APO*TAL 250K*C8-N*SW 150 Pro*TAL 1 (Mizar)*Celestron Ultima 80*EQ6 Pro Eqmod + TS dual mount*CG-5 GOTO*TV: Nagler Type 4 17 mm, Panoptic 24 mm*Baader Hyperion Clickstop-Zoom 8-24*17 mm UWA-70*TV BIG 2x Barlow*Celestron 2x Barlow Ultima SV Series*TAL 3x Barlow*TS 5 x APO Barlow*TS CCD lunar camera

lotari


Mare Nectaris

Tässä säikeessä aiemmin puhuttavasta 17.3.2013 tapahtuneesta kraatterin syntymisestä on tehty lisää arvioita.

45. Lunar and Planetary Science konferenssissa Teksasissa raportoitiin BBC:n uutisen mukaan, että tutkijat ovat löytäneet LROn (Lunar Reconnaissance Orbiter) kuvista yksittäisiä heitteleitä kaikkiaan 248 kappaletta. Niitä esiintyy syntyneen kraatterin yhtenäisen heittelekentän ulkopuolella aina 30 km etäisyydelle asti. Heitteleiden iskeytymisnopeudeksi on arvioitu n. 100 m / s. - Emokraatteri on halkaisijaltaan n. 18 m, ja siitä löytyy tarkempia tietoja ylempää viestiketjusta.

Uutinen on myös esimerkki siitä, miten taitavasti tutkijoiden on osattava tuoda kertomuksensa tutkimuslöydöksistä julkisuuteen nykyisessä median kyllästämässä toimintaynmpäristössä. On tunnettu tosiasia, että Kuussa tapahtuvien törmäysten heitteleet lentävät hyvinkin kauas - mm. erittäin suurten törmäyskraatterien heitteleitä löytyy todella kaukaa, ja ne on otettava huomioon tutkittaessa kuuperän statigrafiaa eli pinnanmuodostuksen historiaa. - BBC:n julkaisemassa uutisessa tuoreen kraatterin yksittäiset, pitkälle lentäneet heitteleet on nostettu esiin siinä valossa, että ne muodostavat tuleville Kuuhun suuntautuville tutkimuslennoille ennakoitua suuremman riskin. - Niinhän sitä sanotaan, että vain huono uutinen on todella uutinen. Riskinä tietenkin on se, että sinänsä kiinnostaviin asioihin kytkeytyy ehkä turhaakin dramatiikkaa.
Timo Keski-Petäjä


SW Evostar 120 ED APO*TAL 250K*C8-N*SW 150 Pro*TAL 1 (Mizar)*Celestron Ultima 80*EQ6 Pro Eqmod + TS dual mount*CG-5 GOTO*TV: Nagler Type 4 17 mm, Panoptic 24 mm*Baader Hyperion Clickstop-Zoom 8-24*17 mm UWA-70*TV BIG 2x Barlow*Celestron 2x Barlow Ultima SV Series*TAL 3x Barlow*TS 5 x APO Barlow*TS CCD lunar camera

T. Öhman

Lainaus käyttäjältä: Mare Nectaris - 21.03.2014, 08:58:25
Uutinen on myös esimerkki siitä, miten taitavasti tutkijoiden on osattava tuoda kertomuksensa tutkimuslöydöksistä julkisuuteen nykyisessä median kyllästämässä toimintaynmpäristössä. On tunnettu tosiasia, että Kuussa tapahtuvien törmäysten heitteleet lentävät hyvinkin kauas - mm. erittäin suurten törmäyskraatterien heitteleitä löytyy todella kaukaa, ja ne on otettava huomioon tutkittaessa kuuperän statigrafiaa eli pinnanmuodostuksen historiaa. - BBC:n julkaisemassa uutisessa tuoreen kraatterin yksittäiset, pitkälle lentäneet heitteleet on nostettu esiin siinä valossa, että ne muodostavat tuleville Kuuhun suuntautuville tutkimuslennoille ennakoitua suuremman riskin. - Niinhän sitä sanotaan, että vain huono uutinen on todella uutinen. Riskinä tietenkin on se, että sinänsä kiinnostaviin asioihin kytkeytyy ehkä turhaakin dramatiikkaa.

Erittäin totta. Itse tuon uutisen pohjalla olleen puheen abstrakti (http://www.hou.usra.edu/meetings/lpsc2014/pdf/2164.pdf) ei ole mitenkään järin mullistava. Kiinnostava ja asiallinen toki, mutta ei siinä sen ihmeempiä. Abstraktissa nuo riskit mainitaan sivumennen yhdessä virkkeessä. LRO-luotainhan lensi alun perin NASAn Human Exploration and Operations Mission Directoraten (vai olikohan se silloin/nykyään jollain toisella nimellä, ei jaksa muistaa...) alaisuudessa, ja vasta ensimmäisen vuoden kartoituksen jälkeen se siirrettiin Science Mission Directoraten alaisuuteen. Tässä mielessä on siis ihan ymmärrettävää, että noista mahdollisista vaaroista ihmisille ja aparaateille edelleenkin puhutaan. Kuulematta tuota Mark Robinsonin puhetta on tietenkin vähän paha sanoa, kuinka paljon tuossa uutisoinnin painotuksessa on Robinsonia ja kuinka paljon BBC:n toimittajaa, mutta yleisellä tasolla todettakoon, että Mark Robinson on erittäin hyvä markkinamies (LROCin huisat kuvat tietenkin auttavat), ja osaa tehdä tehdä noin periaatteessa ihan tavallista perusasiaa sisältävistä esityksistä melkoisen mediaseksikkäitä. Amerikkalaisessa tutkimusrahoituskulttuurissa näin on toki pakkokin toimia. Siis ihan sama juttu, kuin veden "löytäminen" Marsista vähintään kerran vuodessa. Jos nyt ainoastaan pikkuisen liioitellaan ja ylikyynistellään, niin aina kun rahoituskausi lähenee loppuaan, "löydetään" jotain "mullistavaa." Tutkijat, rahoittajat, ja media hyötyvät. Jossain siellä taustalla oleva yleensä ihan asiallinen tutkimus sitten meinaakin jäädä vähän lapsipuolen asemaan.

Teemu     

Jurassic

Nyt kyllä hieman jännittää!!! Käyn läpi näitä videopätkiä mitä tallensin taannoin, niin yhdessä videossa näkyy selvä "välähdys" yhdessä framessa. En tiedä, ehkä se on kuuma piksele.. enpä ennen ole moista nähnyt että näin lyhyellä valotusajalla olisi kuumia pikseleitä..


Jos jotakuta kiinnostaa, niin voin lähettää videon s.postissa

Alla kuvat otettu pikaisesti screenshottina, joten laatu on mikä on..

Tallensinko oikeasti törmäysvälähdyksen vai ei.. Pieni paniikki!!
Omegon eq5
Canon 1200D full spectrum mode

mistral

Tarkoitatko isosta kraatterista klo 10 suunnassa kun näkyy keskimmäisessä kuvassa?  Jos oli törmäys, se on voimakas, ehkä ydinpommin luokkaa ja isommilla putkilla voi löytyä tuoretta jälkeä...toisaalta seuraavassa framessa ei näy pölypilven tuottamaa varjoa joten paha sanoa, oliko sittenkin kuuma pikseli?

Jurassic

Tarkoitan kyllä.
Videossa kyllä on erotettavissa paremmin.
Seeing oli aika kehno. Sekä minkäkokoisella putkella mahdollinen pilvi näkyisi... Ehkä mun putken erotuskyky ei vaan ole tarpeeksi hyvä siihen?
Itse kuvasin 8 tuumaisella, Vixen vc200. Kyseinen vekotin ei ole ihan parhaimmasta päästä planeettakuvaukseen suuren apupeilin takia, alentaa kontrastia.

Ajattelin myös kuumaa pikseliä.. Who know..
Omegon eq5
Canon 1200D full spectrum mode

einari

Joskus tuli skannattua softalla Jupiter-videoita jotta löytyiskö sikäläisiä tömähdyksiä.
Aika paljon löytyi false positive-tapauksia.
Sanoisin että näyttää yksittäiseltä kuumalta pikseliltä, eli todennäköisempää että oikea olisi useamman pikselin tai useammassa ruudussa. Mikäs tuossa oli fps-lukema ?
___
Tapio

Ari Haavisto

Tuntuisi että jos tulisi Kuusta, niin noin kirkas välähdys leviäisi kyllä väkisin useammalle pikselille jo ihan diffraktion ja vallinneen seeingin voimasta.
Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

Pappis

Tuolla erotuskyvyllä (seeingillä) tuo on kyllä selvä kuuma pikseli. Kyllä elektroniikasta, termisestä kohinasta, kosmisestä säteilystä, yms. löytyy runsaasti mekanimeja luoda tuollaisia hetkellisiä kuumia pikseleitä etenkin videokameran ruudulle...