Yhteinen taivas -projekti, Ursan uusi kuvauslaitteisto Artjärvellä

[kurppa]

taitaa mennä kirkkaasti off Topicin puolelle mutta lupaan harkita asiaa?

[Timpe]

Poikkesin Tähtikalliolla Takahashin kollimointiskoopin ja Naaviksen/Laurin kanssa tsekkaamassa Allunan kollimointia ja hyvin tuo tuntui olevan linjassa jo tehdasasetuksillaan. Pääpeilille ei tehty mitään säätöä ja apupeiliäkin säädettiin aivan minimaalisen vähän, jotta Takahashin kollimointiskoopin mukaan oltaisiin hyvin tarkasti optisella akselilla. Tässä on esimerkkikuva GSO:n kollimoinnista Takahashilla eli tähän pyrittiin Allunallakin...


Allunassa ei ole apupeilissä rengasmerkintää, vaan sen tilalla on keskustäplä. Hetken totuttelun jälkeen tuokin tuli tutuksi ja opittiin tulkitsemaan Takahashin näkymiä Laurin ja Naaviksen kanssa.
(Toivotaan, ettei sössitty Allunan kuvaa ainakaan huonompaan suuntaan... ) Tuollainen laadukas Ritchey-Chretien putki on sangen paljon kunnioitusta herättävä laite omistamani kiinalaisen GSO 10" RCT:n jälkeen tarkasteltuna eli "leluputket" ovat asia erikseen.

[naavis]

Oli ihan antoisa reissu! Opin taas uutta kollimoinnista, ja perjantai-iltana oli vähän aikaa selkeääkin, jolloin päästiin nauttimaan Artjärven pimeästä tähtitaivaasta. Kävimme myös ennen reissua ja reissun jälkeen Komakalliolla säätämässä taivaskameran ohjauskonetta.

[DarkSide]

Hienoa kaverit! Oliko tosiaan Allunassa säätämistä? Näytti tuo "first light"  kuva jo aika hyvältä, mutta
kun kyseessä on Timo,Samuli ja Lauri team, niin vaikenen voiman edessä 

Timpe - en todellakaan koskenut säätöihin 

Ps. nyt kun laitteet on säädetty oikeaoppisesti, niin toivon todella URSAn päättävien elimien suovan
laitteiden täyden hyödyntämisen uuden kameran investoinnin myötä jäsenten käyttöön. Vanhalla kameralla saa
kyllä kuvia postimerkkikoossa, jos se ketään innostaa...

[naavis]

Kuvasimme perjantai-iltana Laurin kanssa Kotelosumua IC5146 Tähtikallion Allunalla. Ennen pilvien tuloa ehdimme saada talteen kaksi LRGB-sarjaa 10 minuutin osavalotuksilla. Yhteensä valotusta kertyi siis 80 minuuttia. Loppuyöksi laitoimme kameran napsuttelemaan darkkeja. Valitettavasti emme kelien takia päässeet kokeilemaan Allunaa uudestaan kollimoinnin jälkeen. Putken säädöt olivat ennen kollimointiakin varsin hyvällä mallilla.

[Lauri Kangas]

Tulipas siitä tömäkkä noin mitättömällä valotusajalla. Pilvet kun tulivat jo kahdeksannen ruudun kohdalla.

Tähtikallion SBIG-kameran raakakuvat ovat ennen darkkikorjausta aika räkäisen näköisiä, eikä kuvan sisältö pääse tasapainoisesti oikeuksiinsa kun katselee MaximDL:n lineaarisesti venytettyä kuvaa. Lopputulos näköjään palkitsee lyhyenkin selkeän aukon hyödyntämisen.

[jussi_k_kojootti]

Huh ..

[Timpe]

Tuosta lyhyestä valotuksestakin näkee, että tuolla RCT-putkella ja pimeällä havaintopaikalla olisi potentiaalia ties mihin saakka.. 

[Lauri Kangas]

Näin on. Katsokaas tuota yläreunassa aavistuksen omaisesti helmeilevää heijastussumua ja miettikää, millaiseksi sen saisi kuvasta venyteltyä jos LRGB-kierroksia olisi kahden sijasta vaikka 40...

[Lauri Kangas]

Harjoitukset jatkuvat: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=122.msg112558#msg112558

[Timpe]

Pitänee kertoa foorumille, että kävimme Laurin, naaviksen ja allekirjoittaneen kanssa tsekkaamassa Allunasta vanhoja virheitämme kuntoon... 
Ainakin allekirjoittaneen hampaankolossa on pitkään ollut tieto, ettei Allunan peilien säätö ole ollut ihan napissa tuon viimeisimmän v.2013 säätökeikan jälkeen ja tähän on yritetty löytää korjausaikaa. Käytännössä tätä ei ole kumminkaan saatu tehtyä aikataulu/havaintosää-vaikeuksien takia, kunnes tuli tämä 14.8.-16.8. talkooviikonloppu ja edellinen pe-la -yö.

Taustatietona sen verran, että Allunan ohjeistuksesta löytyy kollimointiohjeet Takahashi kollimointiskooppia käyttäen (http://www.alluna-optics.com/Downloads/Alluna_RC-collimation-English.pdf). Vuosi-pari sitten kollimointi tuli tehtyä ilman tuota ohjeessa mainittua "M100x1 adapteria" Takin ja Allunan välissä ts. Takahashin kollimointiskooppi kytkettiin putkeen 2" okulaarisovittimen kautta, mikä paljastui myöhemmin virheeksi. Kuten tunnettua, niin 2" okulaarikiinnitys ei oikeasti ole mikään kelvollinen kiinnitystapa vaativille kuvauslaitteille (kuten RTC-kaukoputket), eikä varsinkaan Tak:n tyyppisille kollimointilaitteille. Joku meni siis tuolloin hiukan pieleen...

Niin tai näin, Alluna on mekaanisesti riittävän täydellisesti mekaniikaltaan tehty laite, jotta sen kanssa pystyisi käyttämään Takahashin kaltaisia kollimointilaitteita (toisin kuin eräissä kiinalais-RCT putkissa, kuten kokemus on osoittanut). Alla väitteen tueksi lainaus Allunan kollimointiohjeesta:
"Please note that our RC telescopes are machined very precisely! This means that in Alluna Optics RC systems the primary mirror, the secondary mirror and the baffle tube and the spin is exactly centred on the axis in the OTA system. Mirror shifting of Alluna telescopes is virtually non-existent and the weak point of many telescopes is the focuser which we do not need. Alluna RC telescopes have a modern secondary mirror focusing. The Tak-Colli-Scope is firmly bolted to the telescope on the axis. Just like how the camera is positioned later.
In other Cassegrain and RC systems, these axes often do not match, are slanted or shift during load changes (mirror shifting). Often an existing focuser is shaky or askew on the back plate. An adjustment of the visible rings with the Tak-Collimations Scope rarely leads to success in these telescopes. Such telescopes you need to adjust more frequently and directly as possible to the star at the zenith or the main direction of observation used on the observation evening"

Tällä kertaa oli kumminkin tarkoitus unohtaa Tak kollimointiskoopin kaltaiset kollimointilaiteet ja tarkistaa kuinka hyvin DSI:n RCT-kollimointiohje toimisi Allunalle:
http://www.deepskyinstruments.com/truerc/docs/DSI_Collimation_Procedure_Ver_1.0.pdf
Illan kuluessa erinäisten teknisten vaikeuksien jälkeen (Samuli/Lauri kertovat niistä, jos katsovat tarpeelliseksi) Allunan apupeilin kollimointia voitiin tarkistaa myös DSI-tähtitestin kanssa. Tuolloin huomattiin odotetusti, että apupeilin säätö tarvitsee pientä säätöä mikä sitten tehtiinkin. Samalla tuossa huomattiin, että Allunan kenttä on niin tasainen nykykameralla, ettei edes DSI:n hyväksi havaittua kollimointimenetelmää pysty käyttämään kollimoinnin hienosäätöön. Tällä kertaa ja edellä mainittujen teknisten vaikeuksien takia illan selkeä aika kävi kumminkin hiukan liian lyhyeksi, jotta kollimointi olisi saatu täydelliseksi (harmi ). Käytännössä illan aikana saavutettu säätötulos on kumminkin riittävän lähellä haettua, jotta putkea voi jatkossa huoletta käyttää tähtikuvaukseen ilman pelkoa siitä, että kollimointi näkyisi loppukuvassa. Ja nyt se on kumminkin jonkin verran aiempaa paremmassa kunnossa! 





Allunan kaltaisessa laadukkaassa RCT-putkessa kentän tasaisuus riittää noin 60mm halkaisijalle lyhentimen kanssakin, joten varsinkin tuosta alemmasta CCD Inspectorin kuvasta kannattaa huomioida pienet kaarevuuslukemat (8,4) ja pieni FWHM-lukemien vaihtelu (2,63"...2,93"), millaisia ei pääse ainakaan omalla kiinalais-RCT:lläni saavuttamaan. Jos Allunan kollimointitarkkuus saadaan tuosta 6,9" (kaarisekunnin!) virheestä vielä paremmaksi, niin siellä on lupaus vielä tätä testikertaa paremmastakin kuvalaadusta. Viimeistään uusi kollimointiyritys on tarpeen sitten, jos Tähtikalliolle saadaan nykyistä kameraa laajakenttäisempi CCD-kamera (nykykameran kenttä on hiukan vajaan tuuman kokoinen neliö). Olen nyt myös delegoinut talkooviikonloput lisätestaukset Laurille/Samulille ja tuolla on tarkoitus ainakin katsoa pysyykö saavutettu kollimointitarkkuus tuossa tarkkuusluokassa putkea ympäri taivasta pyöriteltäessä. Samoin näillä kahdella Tähtikallion vakiokävijällä alkaa varmaan nyt jo olemaan riittävät tiedot loppukollimoinnin hieromiseen omatoimisesti eli yksi osatavoite on sikälikin saavutettu.

[Lauri Kangas]

Käynnissä olevan tornirempan takia oli vähän ongelmia kuvun pyörityksessä, joten käytettiin tilaisuus kollimoinnin hieromiseen. Timpen opettamalla tavalla saatiin noin 10 ruuvinkääntö-iteraatiolla mielestämme vielä toissaöistä tsägäkollimointia parempi tulos, jossa kuvan joka nurkassa epäterävien tähtien apupeilin varjot osoittavat keskelle päin ja keskellä donitsit olivat pyöreitä.

Hyvän kollimoinnin alue oli siis nyt silmämääräisesti keskellä kuvaa, kun se toissayön jälkeen oli vähän keskustan alavasemmalla. CCD Inspector kuitenkin kertoo kollimointivirheen olevan nyt 0.1" tarkkuudella sama kuin eilen, mutta eri puolelle. Mene tiedä.

[Timpe]

Käynnissä olevan tornirempan takia oli vähän ongelmia kuvun pyörityksessä, joten käytettiin tilaisuus kollimoinnin hieromiseen. Timpen opettamalla tavalla saatiin noin 10 ruuvinkääntö-iteraatiolla mielestämme vielä toissaöistä tsägäkollimointia parempi tulos, jossa kuvan joka nurkassa epäterävien tähtien apupeilin varjot osoittavat keskelle päin ja keskellä donitsit olivat pyöreitä.

Hieno juttu! Ja parasta tuossa on, että saitte Allunan apupeilin kollimoinnin haltuun ja pystytte tarvittaessa parantamaan tulosta
Käytännössä näissä RCT-kollimointihommissa kannattaisi luottaa eniten omiin silmiin ja siihen miltä tähdet näyttävät kuva-alan keskellä ja nurkissa.

CCD Inspector kuitenkin kertoo kollimointivirheen olevan nyt 0.1" tarkkuudella sama kuin eilen, mutta eri puolelle. Mene tiedä.

CCDI on absoluuttinen työkalu, joka aiheuttaa ainakin itselleni turhautumia. Mittailin itsekin omaa putkeani viime yönä klo 2:40 - 3:38 välillä, kun taivas alkoi valostumaan liikaa kuvausta ajatellen. Lopputulos oli taas vaihteeksi huonompi kuin ennen, kun yritin poistaa oman kuva-alani oikean alareunan soikeita tähtiä. (Linkissä on kolmen kuvan kollaasi ylhäältä alas, tiedostokoko 5.5 MB ja kuvaa kannattaa zoomata 100% kokoon + vierittää oikeaan reunaan, mistä löytyy suurin virhe tähtien muodoista.) Tässä kiinalais-RCT:ssä kollimoinnin muutokset näkyvät n+1 kertaa herkemmin kuin Allunassa, koska sen kuva-alan kaarevuus on selvästi Allunaa suurempi (ainakin CCDT67 lyhentimellä). Edellinen siitä huolimatta, että oman putkeni kennon koko on Allunan kameran tuuma-kokoa (25x25mm) selvästi pienempi KAF-8300 (17.96mm (H) x 13.52mm (V)). Tässä kohtaa näkyy hyvin näiden kahden RCT-putken hinnanmuodostuksen erojen syyt (mekaniikan tarkkuuden lisäksi)