Supermaapallot ja niiden painovoimat

[kurppa]

Nytkun viime aikoina on ollut puhetta Niin sanotuista Supermaapalloista niin. Onko yhtään tullut ajatelleeksi et niillä on mahollisesti paljo Suurempi painovoima kun omalla planeetallamme. eli liikkuminen Moisen pinnalla saattaa vaatia aikalailla Voimia vai onko näin?

[mistral]

Juu, niin on omassa aurinkokunnassakin joka planeetalla eri painovoima. Pienoisplaneetta Plutolla on niin heikko painovoima että siellä ihminen voisi kävellä pikkurilleillä 

Mutta toisinpäinkin on, esm Jupiterin pinnalla ei ryömimälläkään taida päästä eteenpäin.

[Kettu-Pekka]

Eikös hommaan vaikuta myös se että isommassa planeetassa ollaan kauempana kappaleen massakeskipisteestä? Eli planeetan massan kaksinkertaistuessa ja sitä kautta myös koon kasvaessa pinnan painovoima ei kasva lineaarisesti massan kanssa...???

[mistral]

Juu, se lieventää painovoimaa. Kirjasta kopsasin tällaiset datat: Jupiter 1,9x10^27 kiloa, Maa 5,97x10^24 kiloa, ==>Jupiter olisi yli 300x painavampi Maata. Sitä en tiedä, paljonko voimakkaampi kenttä sitten J:n pinnalla on, luulisin ainakin 10x.

[Jutte]

Ei se pelkkä koko ratkaise vaan massa ja etäisyyden kaksinkertaistuessa painovoima vähenee neljännekseen. Muistaakseni Newton laki. Kuvaavampi on mielestäni pakonopeus kappaleen pinnalta.

[mistral]

Täytyy peruuttaa, eihän Jupiterissa olekaan murhaava gravitaatio, Wikistä löytyi 2,64G arvo. Tarkoittaisiko se sitten että 100kg ihminen painaisi siellä 264kg? Ehkä siinä muutaman askeleen jaksais ottaa.

[Jarmo]

Täytyy peruuttaa, eihän Jupiterissa olekaan murhaava gravitaatio, Wikistä löytyi 2,64G arvo. Tarkoittaisiko se sitten että 100kg ihminen painaisi siellä 264kg? Ehkä siinä muutaman askeleen jaksais ottaa.

Olettaen että yksiköt muutetaan Newtoneiksi ja lisätään perään nolla, niin kyllä. Massa pysyy samana, siihen vaikuttava painovoima tulee isommaksi. Ja Jupiterin "pinnalla" ollessaan ihminen luultavasti jatkaisi menoaan planeetan "sisään", kun kyse nyt on kaasupallosta.

Tuohon alkuperäiseen aiheeseen lisäisin, että eksoplaneetoista tiedetään erittäin vähän. Kun tiedetään massa, voi olla ettei halkaisijasta ole vielä tietoa, ja tietysti toisinpäin. Suurimmassa osassa (väittäisin että 99 %:ssa) ei ole planeetan tai edes sen kaasukehän koostumuksesta mitään hajua. Ja koostumus on oleellista, koska se määrää tiheyden, ja sitä kautta pinnan etäisyyden massakeskipisteestä.

Eksoplaneettojen massat ja halkaisijat ovat lähinnä oletuksia. Ne perustuvat siihen, että planeettojen kuvitellaan koostuvan vedestä, silikaateista, raudasta, yms tietyssä suhteessa. Ja alkuperäisen mittauksen virheet yleensä unohdetaan tässä vaiheessa. Kun edes omassa aurinkokunnassa ei tunneta kaukaisten kappaleiden tarkkaa halkaisijaa tai massaa, niin spektrikäyrän muutoksesta "nähdyn" eksoplaneetan materiaaleista alkaa olla hieman epävarmaa puhua.

Jarmo