Uusi kamera planeetta/guidauskäyttöön

[veka]

En tiedä, ymmärsinkö oikein Einarin kysymyksen, mutta kaikki edellä kirjoittamani on aivan omakohtaiseen kokemukseeni perustuvaa. Jos haluan kuvata ilman reduceria, joudun tarkentaakseni nostamaan CCD -kameran ylemmäs putken kyljestä kuin reducerin kanssa. Ideaalinen fokusointilaite olisi sellainen, jossa säätövara riittäisi ylöspäin myös, jos haluaisi pistää ilman jatkokappaleita barlowin reducerin paikalle.

[ellu]

No jos kaukoputken fokusointilaite on riittävän matalaa mallia ja säätövaraa alas riittää tai jopa CCD -kamera "uppoaa" riittävän syvälle fokusointilaitteen sisään, niin silloin mitään rakennemuutoksia kaukoputkeen ei tarvita. Vaikka itselläni on suhteellisen matalamallinen crayford -fokusointilaite ja reduceri oli mahdollista sijoittaa vain parin cm:n etäisyydelle kuvakennosta, jouduin siitäkin huolimatta nostamaan polttotasoa ylemmäs putken kyljestä, jotta kuvan tarkennus alkoi onnistua. Jos reduceri olisi laitteistossani vielä lähempänä kuvakennoa, sillä ei olisi enää toivottavaa vaikutusta kaukoputken polttovälin pituuteen.

Kiitos veka infosta. Eli mahdollista olisi.

[henkkac]

Elinalla olisi helppo muuttaa pääpeilin etäisyyttä kun tarvitsisi vain säätötankojen pituutta säätää, tosin kollimointi voi mennä pieleen jos kaikkien tankojen säätö ei mene saman verran. Lyösin aiemmin tuon http://www.wilmslowastro.com/software/formulae.htm#FR sivun jossa voi laskea kuinka paljon fokus muuttuu sisäänpäin focal reduserilla, tuon mukaan minulla 0.5x focal reduserilla olisi 50mm fokus sisään päin, mutta nyt kun pääsin testaamaan kun on nyt tarvittavat vehkeet niin näytäisi että se on paljon vähemmän fokus sisään. Laskelmieni mukaan focal reduseri olisi kennosta 43mm päässä, tosin en tiedä varmaksi onko focal reduserin polttoväli 80mm kun sitä ei lue missään. Minulla on tuo focal reduseri, sain selvitettyä tänään kun vihdoin tähtiä vilahteli taivaalla sen tarkennuspaikan niin tarvitsen tuon TSM42-1 adapterin niin saa kunnolla kiinni, nyt on testi virityksellä fokuserissa kiinni. Jos jollain on tuollainen adapteri myynnissä niin kiinnostaa tai jos joku olisi nyt piakkoin tilaamassa täältä pk-seudulta tuolta teleskop-expressistä niin voisi samassa tilauksessa tilata niin tulisi vähemmän postikuluja.

[henkkac]

Testikuvissa näkyy olevan kuvan koko 30.9 x 23.1 arcmin (Astrometry sivun mukaan) jonka saan myös tulokseksi Stellarium ohjelmassa kun laittaa siihen tuon laskurin mukaisen 0.516x kertoimen focal reduserille, eli on lähellä tuota nimellistä kerrointa. Kuvan koko 0.321 astetta ja 1.45 arcsec/pixel. Focal reduserin olin laittanut kiinni siihen Asi kameran mukana tulleeseen T2 1.25" fokuseri adapteriin ja kameran 2 tuuman kiinnityksellä fokuseriin.

[ellu]

Elinalla olisi helppo muuttaa pääpeilin etäisyyttä kun tarvitsisi vain säätötankojen pituutta säätää, tosin kollimointi voi mennä pieleen jos kaikkien tankojen säätö ei mene saman verran.

Joo kävi mielessä ettei muuta oikeastaan tarvitsisi  Olen vaihtanut kylläkin focuserin matalempaan joten voisihan sekin jo ehkä riittää.

[henkkac]

tarvitsen tuon TSM42-1 adapterin niin saa kunnolla kiinni

Minulla on tullut tuossa ajatusvirhe, onneksi en ole vielä tilannut, tuossa varmaan tuo ulkokierteen korkeus on varmaan jotain 5mm jolloin tuon korkeus 20mm vai onko se tuo 25mm? Jolloin tuo on liian korkea. Kameran ja fokuserin välinen etäisyys saa olla korkeintaan 21mm (tänään uudestaan mitattu) jolloin tarkennus on kohdalla kun fokuseri on ihan pohjassa. Joten tämän T2-2s pitäisi olla sopiva jolloin tarkennus varaa jää 2mm. Oiskohan missään matalampaa? Tietysti jos matalamman fokuserin vaihtaisi niin se auttaisi.. Mikähän ero tällä M42-2s on edelliseen? Eikse oo käytännössä sama?

[Lauri Kangas]

M42-malli on ns. pentax-kierteelle, jolla on eri nousu (1.0 mm) kuin T2-kierteessä (0.75 mm).

[TimoSu]

Hamottelin optimikonfigoraatiota näin: Käyttämäni C11:n 0,42'' erotuskyky vastaa 2800mm polttotasolla 5,7mikronia. Kameran pikselin koko on 3,75mikronia. Ymmärtääkseni suositus on (?), että pari pikseliä pitäisi mahtua erotuskyvyn sisään eli aika lähellä ollaan tätä normia ilman mitään polttovälin pidennystä.

Miten noihin tuloksiin on päädytty? Olisiko kaavaa näille? Miten lasketaan c8 erotuskyky? itse juuri mietin mitä kannattaa milläkin kameralla ja polttovälillä kuvata :)

[Ari Haavisto]

Miten noihin tuloksiin on päädytty? Olisiko kaavaa näille? Miten lasketaan c8 erotuskyky? itse juuri mietin mitä kannattaa milläkin kameralla ja polttovälillä kuvata :)

Esim seuraavan linkin takaa löytyy laskentataulukko jolla voi laskea kuvaskaaloja eri kameroille ja polttoväleille:
http://www.12dstring.me.uk/fovcalc.php

Ja seuraava linkin takaa voi laskea kaukoputken erotuskyvyn sekä esim. okulaarin antaman suurennoksen jne:
http://www.stargazing.net/naa/scopemath.htm

Ja lyhyin nyrkkisääntöhän on, että erotuskyky (kaarisekunteina) = 115/objektiivin läpimitta(mm)  Edit: typo

Planeetta/Kuukuvauksessa erotuskyvyn sisään pitäisi mennä kaksi pikseliä ja huippukelillä mielellään "kulmittain" eli erotuskyvyn sisään 2,8 kertaa pikselikoko.

[Ari Haavisto]

Deja vu? Ihan kuin olisin samassa ketjussa aiemminkin pohdiskellut uuden ASI-kameran hankintaa ja tässä sitä taas ollaan 

Luin CN-foorumilta että Sonyn IMX178 - kennosta on/tulossa monoversio ja menin ZWO:n sivuille tarkistamaan vastaavan värikennon speksejä (ASI178MC). Ja kuinka ollakaan sinnehän oli ilmestynyt tarjolle tuo monokennoinenkin, ASI178MM!

http://astronomy-imaging-camera.com/products/usb-3-0/asi178mm-mono/

Se meni minulla tilaukseen alta minuutissa. Nyt sitten resoluutio kasvoi kerralla 3096x2080 pikseliin ja 60fps... Pikselikoko vaan on kovin pieni, 2,4 um, joten laskeskelin kuvaskaalat tällä (tuo edellisen viestin linkitetty laskuri kun ei tuntunut toimivan): http://www.12dstring.me.uk/fov.htm   Näyttää siltä että tarvitsen uuden Powermaten, 2,5X:n, sekä uuden kuvausläppärin kaikelle datalle sekä enemmän kuvankäsittelytehoa. Kylläpäs se mopo nyt karkasikin horisonttiin.

ADC-korjaimelle suositellaan aukkosuhteeksi yli 10. 2,5X powermatella (joka pitkällä kuvausetäisyydellä toimii ehkä 2,2X:na) saan jotain F 9,75, toiminee ehkä. Lisäksi ollaan rajoilla, että tarvitaanko Kuukuvauksessa jo lisäksi komakorjainkin. Ainakin jos kuvaan ilman barlowia niin tarvitaan... Sinne meni mopo horisontin taakse

[Lithos]

Odotan kovasti mitä taikoja saat aikaan kuukuvauksessa tuolla kameralla, vaikuttaa aikalailla unelma peliltä siihen touhuun. Kuvittelisin myös että lyhytpolttovälisten aurinkoputkien omistajat ovat tästä kamerasta mielissään.

[vehnae]

Pienten pikselien kanssa vastaan tulee vaan herkemmin optiikan piirtokyky, mielenkiintoista nähdä minkälaista jälkeä tuolla tulet saamaan. Valoa pitäisi kuitenkin kuuta kuvatessa riittää hyvin pienemmillekin pikseleille.

[Lauri Kangas]

Ison newtonin kuva-alan keskikohdalla ei pitäisi piirtokyvyn kauheasti rajoittaa (kunhan peili on parempi kuin lambda/4  ). Aurinkoputkissakin aukkosuhteet lienee aika pitkiä, jolloin pitäisi geometristen optisten virheiden olla sivuosassa.

[cmas]

Itse olen tässä arponut jonkun aikaa 174MM:n ja 178MM:n välillä. Tarkoituksena on naittaa kamera tuon 80/480mm apo-putken perään ja kohteena tulevat olemaan kuu ja aurinko. Tuossa 178:ssa kyllä houkuttaa voimakkaasti sekä korkea resoluutio että tuon apon kanssa todella hyvä sovitus kuun full disk -kuviin ilman muuta optiikkaa välissä. Ilmeisesti Ari meinaa paukuttaa 10-bittisenä menemään, jos tuota 60 FPS:ää haetaan? Taitaa itselläkin mennä tästä läppäristä hdd vaihtoon ja ssd tilalle, koska tuolla resoluutiolla alkaa datamäärät olla melkoista tasoa.

Mahtaakohan tuolla meikäläisen putkella ja kameralla pärjätä ko. hommassa ilman kentän tasoittajaa (joka kyllä löytyy) vai pitäisikö sovitella homma/osat siten, että saa tasoittajankin hyödynnettyä? Kennon fyysinen kokohan tuossa 178:ssa ei ole kovinkaan iso edes aps-c:hen verrattuna.

[Ari Haavisto]

Ilmeisesti Ari meinaa paukuttaa 10-bittisenä menemään, jos tuota 60 FPS:ää haetaan?

Juu, 8bit AVIna paukutan.

Ison newtonin kuva-alan keskikohdalla ei pitäisi piirtokyvyn kauheasti rajoittaa (kunhan peili on parempi kuin lambda/4  ). Aurinkoputkissakin aukkosuhteet lienee aika pitkiä, jolloin pitäisi geometristen optisten virheiden olla sivuosassa.

Joo, katsoin, että putkessani "komavapaa" vyöhyke on halkaisijaltaan 2mm. Hitaastihan tuo koma kait sen ulkopuolellakin alkuun kasvaa, 7,5x5mm on ASI178 - kenno, jännä nähdä suoraan polttotasolla sen nurkista näkyykö mitään vielä. Ja 2,3x powermatella tuo komavapaa ympyrä onkin sitten 4,6mm.

Toivottavasti se seuraava, entistä isompiresoinen kamera (8k UHD?  ), on isommilla pikseleillä että voi ottaa käyttöön komakorjaavan barlowin (2,7x)...