Uusi kamera planeetta/guidauskäyttöön

Aloittaja einari, 20.01.2013, 21:04:54

« edellinen - seuraava »

ellu

Kiitos  :smiley: Vähän sivuaa aiheesta, mutta joo ihan hyvä kamera tuohonkin hommaan.
SW400P Synscan Goto Dobson
ASI120MM-S
Canon EOS 600D

TimoSu

Aloitan siis planeettakuvauksen mv kameralla. Monella näyttää olen ASI120. Onko ASI174 parempi esim. jupiterille tai kuulle ? korkeampi framerate ainakin. Pystyisin venyttämään budjettia, mutta onko sen arvoista? Putkena siis c8ehd.

Kaikki kommentit ja huomiot tervetulleita :)

Lithos

Rippuu varmaankin siitä millä valotusajalla pystyt kuvaamaan ennen kuin frameista tulee liian himmeitä. joku 100+ FPS voi olla enemmän isojen jöötien heiniä, varsinkin jos käyttää IR filtteriä yms.
Mika Suoperä
Peilikaukoputket:
Sky-Watcher Explorer 200P, TAL-2M, Sky-Watcher Explorer 130PM
Linssikaukoputket:
Bresser Messier r102l, Celetron NexStar 102 SLT, Celestron 80ED
Jalustat:
2x EQ5, AZ4, HEQ5 Pro

TimoSu

Minulla on putkena Celestron 800EdgeHD ja heq5 kiinteällä tolpalla. Keräisikö tuo valoa tarpeeksi isommile framerateille?

einari

Kyllä se kirkkaimmilla kohteilla (Venus/Jupiter) kerää, mutta himmeämmillä ja varsinkin jos käyttää jotain IR pass tai UV pass-filsua niin fotoneita kertyy niin vähän että pitää käyttää korkeintaan muutamien kymmenien ruutu/sekunti-arvoja.
___
Tapio

Ari Haavisto

ZWO lykkää uusia kameroita markkinoille tiheämmin kuin Suomessa on hyviä kuvauskelejä  :shocked:

Nyt tuli kerralla kolme mallia: ASI224MC, ASI178MC ja ASI185MC. Kaikista kennoista on olemassa vain väriversiot, mutta ne ovat osoittautuneet niin herkiksi ja vähäkohinaisiksi, että ASI224MC peittoaa planeettakuvauksessa tällä hetkellä kaikki olemassaolevat MV-kameratkin... Lukukohina on vain neljäsosa ASI174MM:n lukukohinasta ja IR-herkkyys hyvä.

ASI224MC on kennokooltaan ja resoluutioltaan lähellä ASI120:ta, kun taas 185MC on 2,3MP ja ASI178MC peräti 6,4MP.

Laitoin tuollaisen ASI224MC:n tilaukseen ASI174MM:n kaveriksi. Katsotaan mitä sillä saa syksyllä irti Uranuksesta ja Neptunuksesta suhteessa monokameraan. Enpä olekaan värikameralla kuvannut sitten ihan alun MEADE LPI:n, saapa nähdä tuleeko siitä mitään  :tongue:

ASI224MC
ASI178MC
ASI185MC

Hetken pohdin myös tuota 178:ia kuukuvaukseen, mutta pieni pikselikoko (2,4um) ajaa aukkosuhteen liian pieneksi dispersiokorjaimelle, lisäksi tarvitsisi lisätä komakorjain ja värikamera muutenkin epäilyttää Kuulle. Jään siis odottelemaan vastaavaa isoa mono-kameraa isommilla pikseleillä, joka epäilemättä jossain vaiheessa ilmestynee, esim. IMX250 - kennoon perustuva.
Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

Ransu

Minä puolestaan laitoin 185MC kameran tilaukseen. Värikamera liittyy siis joukkoon. Tuon mallin kennon pitäisi olla erityisen herkkä lähi-infrapunassa.
Nyt on sitten syksyn ja talven surkeat kelit varmistettu Arin ja minun toimesta.
Rauno Päivinen
Imatra
C14, Meade10" LX200 OTA,Tal100RS, Vixen 81SD, EQ8.
http://pellervo-observatory.blogspot.com/

RL

Mielenkiinnolla odotetaan, mitä saatte aikaan noilla kameroilla. :cool: Mitenköhän nuo muuten toimii ds-kuvauksessa? 120mc ei oikeen sovellu siihen. Taino pinoamalla jotenkuten. Ja lyhyillä valotusajoilla.

ellu

Mielenkiinnolla odotellaan täälläkin.  :smiley:

Harmittaa tämmöset uudistukset, kun justiin on ostanut sen vanhemman version... No ehkä odotan sitten siihen seuraavaan uudistukseen  :azn:
SW400P Synscan Goto Dobson
ASI120MM-S
Canon EOS 600D

eehy

Kiitos vinkistä; äidyinpä itsekin tekemään tilauksen heinäkuun ennakkoalesta.

Aikani ihmeteltyäni mitä ero noissa kolmessa mallissa on ja Cloudy Nightsin keskusteluja katsottuani päädyin ASI224MC:n kannalle (herkyys, kohinattomuus), vaikka siinä epäilyttää kovin pieni kenno. Kokemusta planeettakameroista minulla ei ole, mutta tuntuvat beta-testaajat saaneen hämmentävän komeita kuvia sekä planeetoista että syvän taivaan kohteista.

Hamottelin optimikonfigoraatiota näin: Käyttämäni C11:n 0,42'' erotuskyky vastaa 2800mm polttotasolla 5,7mikronia. Kameran pikselin koko on 3,75mikronia. Ymmärtääkseni suositus on (?), että pari pikseliä pitäisi mahtua erotuskyvyn sisään eli aika lähellä ollaan tätä normia ilman mitään polttovälin pidennystä. Vaikuttaako asiaan jotenkin se, että kyseessä on värikenno, jolloin väripiste muodostuu itse asiassa neljästä pikselistä. Sillon pitäisi pidentää polttoväliä 2x.

Sivulla suositellaan myös ZWO IR Cut ja IR 850 Pass filtterin hankintaa. Kunnon ohjeita niiden käytöstä ei kuitenkaan oikein löytynyt. Onko niin, että IR Cut on normaalisti kuvauksessa päällä, ellei vasiten halua otta IR kuvaa? Kuvasta tulee muuten suttuinen. Onko näin myös peiliputkella? IR kuvaa varten taas pistetään keulille IR Pass suodin, jolloin yleensä saa enempi yksityiskohtia näkyviin, kun IR ei ole niin herkkä huonolle seeingille. IR kuva on yksivärinen ja voi olla kiinnostava sellaisenaan. Käytetäänkö IR kuvia myös värikuvan päällä yksityiskohtien lisäämiseen Photoshopilla liittäen vai miten? Onko tuo 850nm leikkausraja toimiva tähtikuvauksessa; ZWO:n sivulla IR kuvauksen esimerkkinä olivat käden verisuonet...

ellu

Tuli tässä mieleen... Onnistuisiko jonkin focal reducerin käyttö ASI120MM-S + 400/1800 newtonin kanssa?
SW400P Synscan Goto Dobson
ASI120MM-S
Canon EOS 600D

veka

Minulla on käytössäni itse kasattu 400/2000 newton, jonka polttovälin olen saanut lyhennettyä reducerin avulla n. 1240 mm mittaiseksi kuvauskäyttöä ajatellen. Tämä kuitenkin edellytti polttotason nostamista etäämmäksi putken kyljestä, eli jouduin nostamaan pääpeiliä hieman ylemmäs. Toinen tapa olisi ollut siirtää apupeiliä alemmas ja tehdä fokusointilaitteelle uusi reikä  ja asennus putken kylkeen. Kaupallisiin putkiin moni ei mielellään tekisi näin mittavia muutoksia.  Polttotason nostamisella on myös sellainen huono vaikutus, että hyvälaatuisen kuvakentän läpimitta pienenee, mikä ei hirveästi haittaa jos käyttää suhteelisen pienikennoista CCD -kameraa.  Focusoinnista tosin tulee myös entistä haastavampaa.
En muista, minkä merkkinen n. 10 vuotta sitten tilaamani reducer oli, mutta kyseessä on vain yksinkertainen, normaalin okulaarin läpimittainen kokoava linssi kehyskierteineen. Niitä saa varmasti ainakin Telescope Serviceltä. Onhan niitä myös eri kaukoputkityypeille tarkoitettuja systeemejä korjauslinsseineen. Minulla taas on lisänä vielä erillinen coma corrector ennen reduceria.  Vielä sellainen juttu, että mitä lyhyempipolttovälistä reduceria käyttää, sitä voimakkaampi on tietysti polttoväliä lyhentävä vaikutus. Reduceri pitää myös olla riittävän lähellä kuvakennoa, jotta kuva ylipäätään saadaan tarkennettua ja tämä etäisyys vaikuttaa myös kaukoputken polttovälin lyhentymisen määrään.

t. Veijo Kallio

henkkac

Joko minä en ole jotain asiaa ymmärtänyt tai tajunnut, miksi sitä pääpeiliä pitäisi nostaa ylemmäksi jos lisää focal reduserin? :huh: Eikös se kun sen focal reduserin laittaa tarpeeksi lähelle ccd-kameraa niin pääpeiliä ei tarvi siirtää yhtään mihinkään, vaikka siihen ccd-kameran kierteisiin.

veka

No jos kaukoputken fokusointilaite on riittävän matalaa mallia ja säätövaraa alas riittää tai jopa CCD -kamera "uppoaa" riittävän syvälle fokusointilaitteen sisään, niin silloin mitään rakennemuutoksia kaukoputkeen ei tarvita. Vaikka itselläni on suhteellisen matalamallinen crayford -fokusointilaite ja reduceri oli mahdollista sijoittaa vain parin cm:n etäisyydelle kuvakennosta, jouduin siitäkin huolimatta nostamaan polttotasoa ylemmäs putken kyljestä, jotta kuvan tarkennus alkoi onnistua. Jos reduceri olisi laitteistossani vielä lähempänä kuvakennoa, sillä ei olisi enää toivottavaa vaikutusta kaukoputken polttovälin pituuteen.

einari

Olisiko tuo ongelma riippumaton siitä käyttääkö reduseria tai ei ?
___
Tapio