GSO RC-putket (10" ja 12")

[Kaizu]

M5:n tilalle voi tehdä M6 kierteen mutta ruuvin kannan koko on myös isompi eikä sovi upotukseen.
Jos korkanneen osan alta löytyy ehjää kierrettä n.1,5 x ruuvin halkaisija, lujuus riittää hyvin.
Työpaikallani on myös alettu käyttää kiinalaista laatutavaraa, tuo alkaa olla tuttua.

Kaizu

[mistral]

Ai niin, se olikin m-5 pultti, sitten m-5 korjaussarja olisi oikea. (jos on tarpeen)

[Timpe]

Jos korkanneen osan alta löytyy ehjää kierrettä n.1,5 x ruuvin halkaisija, lujuus riittää hyvin.

Ehjää kierrettä löytyy noin 10 mm matkalta ja nyt siitä tuli käyttöön noin 4 mm:n matka (oletan että noin millin matkalta ehjää kierrettä turmeltui kiinalaisten käsittelyssä ja tuo korvaava ruuvi on nyt noin 5 mm pidempi kuin alkuperäinen). Pitänee katsella täydet 10 mm pidempää M5 uusioruuvia tuohon, mikä antaisi paremman mielenrauhan. Kirjoittelin tästä myös TS:lle viestin, niin tietävät putken alkuperäisestä virheestä mahdollisesti myöhemmin esiintyvien ongelmien varalta (TS:n vastaus on vielä saamatta).

[Timpe]

TS:ltä tuli vastaus GSO:n ruuvivirheeseen, että antavat -5% alennusta putken hinnasta. Tällöin tuolle miljoonalaatikosta kaivetulle M5 ruuvilleni tulee hintaa noin 140 euroa! Kiitos ja kumarrus Saksan suuntaan, kun ymmärsivat asiakaspalvelun tärkeyden jo pikkuvihjeestä ("Problem solved, but it was unpleasant to find our a quality problem like this from my brand new scope. Maybe you want to compensate this for me somehow?")   

[Timpe]

Tuli mieleen katsoa, miltä putken tarkentimen/apupeilin kollimointi näyttäisi Howie Glatterin TuBlug kollimointilaitteen kautta. Tuo lähettää kohdistusmerkkiin lasersäteen Barlowin kautta ja näyttää takaisin tulleen kohdistusmerkin heijastuskuvan 45 asteen kulmassa olevalle tasolle. Kohdistusmerkki säädetään apupeilin säädöillä lasersäteen tuloaukon ympärille symmetrisesti (kuva täällä).

Tuon mukaan apupeilin kollimointi oli eri tavalla pielessä kuin yksisäteisellä laserilla asiaa tarkastellen, joten säädin kokeeksi RC:n apupeilin tämän mukaan. Otin testikuvan puolipilviseltä tähtitaivaalta (siksi niukasti tähtiä) ja totesin, että nyt ollaan enemmän pielessä kuin aiemmin!



Sama kuva CCD Inspectorin tulkitsemana:



Tämä Barlowilla tapahtuva kollimointisäätö on kertaluokkaa tarkempi säätö kuin yksisäteisen laserin kautta tehty säätö, sillä tuolla näkyivät myös laserin sekundääriheijastukset (laserkollimaattorin valkoinen pohja ja laserin tuloaukko). Nämä toissijaiset heijastukset jäivät tässä säädössä heijastustason reiän viereen, vaikka itse apupeilin keskimerkki olisi säädetty keskelle laserin tuloaukkoa. Tarkistan seuraavaksi saanko nuo kummatkin heijastukset samaan pisteeseen muuttamalla vain apupeilin ja tarkentimen kallistussäätöjä.

Lisään sitten kuvat tästä TuBlug-säädöstä, sillä tämä olisi todella näppärä/tarkka tapa tarkistaa apupeilin/tarkentimen linjaus. Tämän ja tähtitestikuvan kautta selvinnee myös se, onko tuo apupeiliin tehty kohdistusmerkki oikeasti keskellä apupeiliä vai onko se kiinalaiseen tapaan "keskitetty"
(Olisi sangen mukavaa, jos selkeää säätä tulisi edes tipoittain, niin saisi tätäkin asiaa edistettyä...)

[Timpe]

Lisään sitten kuvat tästä TuBlug-säädöstä, sillä tämä olisi todella näppärä/tarkka tapa tarkistaa apupeilin/tarkentimen linjaus.

Vaihteeksi taas RC:n kollimointiharjoituksia eli uusiksi opettelua, kun tuo aiempi tarkkuus ei riittänyt.

Linjasin ensin tarkentimen keskelle apupeilissä olevaa kollimointimerkkiä ja tarkistin samalla suuntausta laserkollimaattorin holograafisella lisukkeella. Tässä asemoidaan laserin ristikko näkymään tasaisesti tuossa heijastuksessa eli säädetään vain tarkentimen kollimointiruuveja.



Merkitsin kuvaan nuolella epäjatkuvuuskohdan, minkä ulkopuolella näkyy laserin ristikko GSO:n puutteellisen baffle-tuben raosta. Kollimointi tuli tehtyä tuon sisällä olevan heijastuksen mukaan ja tämä ristikon käyttö on tarkempi tapa kuin yksisäteisellä laserilla katsominen (apupeilin heijastuksen palauttaminen lähtöpisteeseen).

Seuraavaksi Howie Glatterin TuBlug kollimointilaite tarkentimeen ja apupeilin säätöjen kimppuun. Tämän verran oltiin pielessä ennen TuBlug-säätöä...



Ja tähän tarkkuuteen päästiin tuolla TuBlug-laitteella...



Lisäsin verkkoon myös Quicktime-videon TuBlug laitteessa olevan laserkollimaattorin liikuttamisesta ja tästä näkee hyvin kuinka "tunnoton" TuBlug on tuolle valolähteen (laserin) asennolle kollimointilaitteessa. Laseria saa heiluttaa okulaariholkissa oleva klapin verran ympäriinsä, mutta tämä ei muuta apupeilistä tulevan heijastuksen paikkaa yhtään mihinkään eli tämän tavan säätötarkkuus on todella hyvä (jos se keskusmerkki on tarkasti paikallaan)! (Jätin tuossa testissä laserin kiinnitysruuvin löysälle ja tuo heilutusliike tapahtuu siis löysästi holkissa kiinni olevassa laserkollimaattorin rungossa.)
Tässä videon latausosoite: http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/TuBlug_collimation_laser_movement.mov (640x480 px, 8.23 MB)

Murtsi kyseli eilen sähköpostilla, kuinka RC:n kollimointini etenee ja vinkkasi ottaneensa itse testikuvia RC-kollimoinnista flat-kuvien muodossa. Näistä oli nähnyt hyvin valojakautumasta, mihin suuntaan kollimointi on vinksallaan. Jatkojalostin Murtsin kollimointi-ideaa (kiitos Murtsi!) hiukan eteenpäin ja asetin putken flat-boksin eteen, CCD-kameran kuvaamaan sitä (MaxIm DL:n Focus skripti, 4x4 bin ja jatkuva toistosilmukka). Nyt MaxIm:n ruudulla näkyi hidas (=kuvapäivitys kerran seitsemässä sekunnissa) "live-video" tuosta flatboksistani. Sopivasti kuvan näyttövenytystä säätämällä sain flat-kuvan "hotspotin" eli kuva-alan valoisan keskustan hyvin näkyviin. Nyt pääpeilin kollimointiruuveja oli helppo kääntää ja katsoa läppärin ruudulta mihin suuntaan mikin kollimointisäätö vaikuttaa. Keskitin näillä pääpeilin kollimointisäädöillä live-kuva-alalle mahdollisimman hyvän valojakautuman eli siirsin "hotspotin" keskelle kuvaa. Nämä pari kuvaa selventävät loput tästä kollimointitavasta...



Lopputulos:



Olipas helppo pääpeilin peruskollimointi, suosittelen kokeilemaan jos kollimointi on pahasti pielessä!   (Tätä kollimointitapaa pitänee kokeilla myös Santel MCT:n pääpeilin kollimoinnin viimeistelyyn.)  Nyt odotetaan taas uteliaana seuraavaa selkeää tähtitaivasta, jotta nähdään mihin tarkkuuteen tällä kollimointitavalla päästiin. GSO:n pääpeili oli nyt sivussa oikeasta kollimoinnista noin "1,5 pölypalleron mitan verran", mikä näkyi noissa aiemmissa testikuvissani reunatähtien muodon vääristymisenä. RC:n kollimointia voi verrata kahden pallon asettamiseen päällekkäin, sillä tässä putkityypissä on kaksi hyperboloidi-peiliä, joiden pinnat pitää saada suunnattua toisiinsa riittävällä tarkkuudella (vieritä täältä linkki esiin RC-putken rakenteesta).

Edit: Lue ketju loppuun ennen kuin uskot näitä juttuja... tieto on lisääntynyt matkan varrella
Ai niin, puhuin aiemmin RC-putken "Hall of Mirrors" kollimoinnista. Tässä on periaatekuva siitä, mitä sieltä putkesta pitäisi näkyä, kun apupeilin kannatinvarsi ja sen heijastus linjataan päällekkäin: (vaikea ottaa kuvaa täsmälleen oikeasta kohtaa)



Tuota "peilihallia" voi kiertää ympäri liikuttamalla päätä apupeilin ympäri sen reunalinjaa pitkin. Lähellä oikeaa kollimointia olevassa RC-putkessa tulee mukava spiraalikierre-efekti, jossa peilit jatkuvat symmetrisesti kaukaisuuteen

[TuRe]

Timpe, olisiko tuo Howie Glatter 2" kollimaattori suositeltava ja tarkka myös Newtonin kollimointiin.

[Timpe]

Newtonille se tuBlug kollimaattori on alunperin tarkoitettukin ja juuri umpinaisille putkille, missä peilin takaa ei pääse näkemään apupeiliä ja tarkentimessa olevan laserkollimaattorin pohjalevyä. TuBlug on helppokäyttöinen + laadukas apuväline ja minusta se oli hyvin hintansa arvoinen, sillä se nopeuttaa Newtonin pääpeilin kollimointia merkittävästi. Tuo löytyy nyt jo EU-alueeltakin, mutta omani tilasin USA:sta OPT Corp:n kautta (hinnaksi tuli 4/2011 yhteensä 144€ tulleineen), kun esim. Astroshop.eu myy tätä nyt 149€ + pk hintaan link. Tarkkuus riippuu fokuseriputkesta (ja siitä pääpeilin keskusmerkistä), mihin tämän työnnät. Kannattaa kiepaista teippi kertaalleen 2" holkin ympäri sen reunaan, jotta tuBlug asettuu putkeen luotettavasti/tyköistuvasti joka kerralla samaan asentoon. Voin tuoda tuon Hauholle näyttöön, mutten myy omaani pois

[Timpe]

Nyt odotetaan taas uteliaana seuraavaa selkeää tähtitaivasta, jotta nähdään mihin tarkkuuteen tällä kollimointitavalla päästiin.

Tänään oli 45 minuuttia "selkeää" säätä, jonka pystyi hyödyntämään kun pystytti pilvisyyden aikana kuvauskaluston paikalleen ja jäi odottamaan satelliittikuvista näkyvää selkeän taivaan vuonoa zeniittiin. Sain siis muutaman testikuvan lisää (5min L + 3min RGB), joista selvisi että lisäsäätöä tarvitaan paremmalla ajalla tehtäväksi.

Tässä siis hitusen verran epämääräisen muotoisia tähtiä luminanssi-kanavasta (pitää ottaa uudet testikuvat maltillisemmalla valotuksella, tässä 5 min)...



Ja tässä samasta kuvasta venyteltyä valojakaumaa (ilman flat-kalibrointia)... Näyttää samalta kuin tuo yllä oleva flat-kuva-testini ja kertoo samaa kieltä eli kollimointi ei ole vielä ihan 100% tikissä kun nuo lyhentimellä tulevat valolaikut menevät noin epätasaisesti tuohon kuva-alalle. Saattaa olla, että pienennän lyhennyskerrointa (pidennän putken polttoväliä/heikennän valovoimaa), jos tätä ei saa muutoin paremmaksi.



Sitten 2x2 bin kuva, jossa tuli esiin KAF-8300:n bloomaus-taipumus kirkkaammissa tähdissä. Tässä siis 3 minuuttia Misamin tähtiä ja fotonien ylivuoto oikealle, vaikka kenno on ns. "anti-blooming" kenno



Jatkoa seuraa, kun säät sallivat.

Edit: Murtsilta tuli hyvä muistutus tarkistaa vielä apupeilin kollimointiruuvien kireys, sillä liikakiristys saattaa vääristää *CT:n kuvaa (kuten Hauholla juteltiin).

[Timpe]

Muutin tänään AP CCDT67 lyhentimen etäisyyttä kennosta ja nyt siitä tuli "CCDT71" lyhennin
Sen antama kerroin on nyt noin 0,71x ja kuvauspolttoväliksi tulee tällöin 1420mm (F/5.6). Tuo on hiukan armollisempi putken valojakautuman kannalta, jollei muuta. Löysäsin myös hiukan apupeilin kollimointiruuveja, jotteivat ne painaisi peilin aluslevyä mutkalle ja vääntäisi apupeiliä solmuun. Tein samalla lisää putken kollimointiharjoituksia ja tuossa kävi ilmi, että tarkentimen kollimointia joutuisi säätämään GSO RC:ssä aina kun pääpeilin säätöihin kosketaan (GSO RC:ssä nämä säädöt vaikuttavat toisiinsa, koska fokkari on kiinni samassa kappaleessa pääpeilin pitimen kanssa). Toisin sanoen jos pääpeilin suuntausta muuttaa, niin laserin piste seilaa apupeilissä olevaa keskitysmerkin ympärillä.

[Timpe]

Täältä löytyy GSO10RC:n kollimoinnin "virallinen" tarkistusohje: 
https://www.astronomics.com/documents/astro%20tech/astro-tech%20at10rc%20collimation%20sheet.pdf

(Sama ohje GSO6RC:lle täällä: https://www.astronomics.com/documents/astro%20tech/astro-tech%20at6rc%20collimation%20sheet.pdf ja GSO8RC:lle täällä: https://www.astronomics.com/documents/astro%20tech/astro-tech%20at8rc%20manual.pdf)

[Timpe]

Tämä projekti on edistynyt tuskaisen hitaasti. Tänään GSO:sta löytyi hiukan turhankin löysällä oleva apupeili, jonka kiiinnityksessä oli parantamisen varaa. Apupeili oli näet pitimessään suhteellisen löysästi paikallaan ja sitä kiristi paikalleen metallinen kiinnitysrengas ilman mitään välikappaleita. Lasi oli siis suoraan tuon metallirenkaan varassa ja kun tuon löysästi kiinnitetyn rakenteen vei ulos pakkaseen, alkoi putken kollimointi vaeltamaan sinne tänne. Lisäsin nyt ohuet muovinpalat kiristysrenkaan ja apupeilin väliin kolmelle kulmalle, joiden tarkoitus on painaa peiliä kevyesti paikalleen (poistin siis suoran metallirengas/apupeili kontaktin). Jollei tuo rakenne pidä apupeiliä paikallaan ongelmitta, niin sitten pitää miettiä jotain muuta välimateriaalia tuohon kohtaan.

Palautin samalla apupeilin ne säätöön kuusiokoloruuvit, jotka olin korvannut Bob's Knobs ruuveilla. Bobin nupit alkoivat tuntumaan turhan karkeilta hehtaari-työkaluilta RC:n apupeilin kollimointiin (mitä on tullut tehtyä "muutamaan kertaan" tuon heiluvan apupeilin takia). Mitäköhan muuta vielä?

[DarkSide]

Tämä projekti on edistynyt tuskaisen hitaasti.

Näillä keleillä ymmärrän tuskasi 

Mitäköhan muuta vielä?

No äläpä manaa hyvä mies. Kaikkeahan voi sattua ja mihinkään ei ole lopulta tyytyväinen. Ei tuo viimeisin kuva pahalta näyttänyt.
Jospa tyytyisit "vain" 98% tikissä olevaan materiaaliin. Tiedän kyllä pyrkimyksesi täydelliseen 100% tulokseen, mutta pystyykö säätömahdollisuudet samaan kun on kyse sarjavalmisteisesta putkesta? Karkeahkot säätöruuvit ja välykset luovat ammottavan aukon itseluottamukseen lämpötilanmuutosten kera. Jospa sinustakin tuo kuva olisi jo siedettävä? Mielestäni jo on..
Kirjoitukset aiheesta ovat kuitenkin TODELLA hyvää luettavaa ja antavat ajattelemisen aihetta.
Kiitos Timo.   

[Timpe]

Kirjoitukset aiheesta ovat kuitenkin TODELLA hyvää luettavaa ja antavat ajattelemisen aihetta.

Kiitos, mutta suhtautukaa näihin raapusteluihini vielä pienellä varauksella. 
Jahka saan putken täyteen kuntoon, niin kertaan tänne kuinka RC kollimoidaan "hyvin" kotiolosuhteissa.
Meillä on nyt menossa Murtsin kanssa sellainen kahden RC-putken kollimointisessio (Murtsilla GSO 6" RC) ja näitä RC-putken ominai(tui)suuksia on tullut tutkittua jo pidemmän aikaa ja vaihdettua samalla mielipiteitä eri kollimointimenetelmien (pääosin kehnoista!) lopputuloksista. Murtsilla näyttää tällä hetkellä jo hyvältä oman RC:n kanssa, mutta omalla kohdallani on vielä hakemista tuon peruskollimoinnin kanssa viimeisimmän purkuoperaation jäljiltä. Täällä sivulla on kehuja CDK:n puolesta ja RC:tä vastaan, mutta omalta kannaltani tässä vaiheessa tärkein lauselma RC-putkista on tässä:
"Having an aberration free telescope design means nothing if the optics cannot be aligned properly.  Many Ritchey owners never get to take full advantage of their instrument’s performance because the Ritchey is very difficult to collimate.   Aligning the hyperbolic secondary mirror's optical axis to the optical axis of the primary mirror is critical in the Ritchey design, and the tolerances are unforgiving."

Olen tässä vaiheessa tarkistanut että putken apupeilin keskusmerkki on tarkasti keskellä peiliä ja pääpeilistä löytyy asennosta 0,8...1.0 mm sivuttaispoikkeama, minkä korjaaminen on hyvin työlästä (toivottavasti ei vaikuta liikaa loppukuvaan). Siinä sivussa olen hakenut eri tavoin 90% hyvää kollimointia, mutten ole vielä löytänyt lopullista viisastenkiveä tähän tavoitteeseen. Tässä malliksi edellisillan tähtikuvastani 100% siivu keskustasta oikealle päin, niin saatte käsityksen tuosta "...tolerances are unforgiving." lauseesta (seuranta ei aiheuta näitä tähdenmuotoja). Vastoin aiempia lausahduksiani RC:n kollimointi vastaa jyrkän harjakaton päällä kävelyä ja sieltä kapealta harjalta lipsahtaa kovin helposti alas (ja alkaa miettimään, että Oikeastaan tässä räystäässä roikkuminen on ihan siedettävää... NOT! )
Jatkamme siis harjoituksia Murtsin kanssa...

Tuossa on sitten ladattavaksi parit RC-putken kollimointiohjeet, jotka nojaavat Takahashi Collimating Scope:n käyttöön (yritän pärjätä ilman).
http://www.rcopticalsystems.com/support/images/rcos_alignment_collimation.pdf
http://www.dosborne-astroimages.co.uk/equip_image/collimation_article.htm

[mistral]

Pääasia että säätövarat riittää, silloin optiikka saadaan kohdilleen. Vai puuttuuko siitä apupeilin sivuttaissäätö?

edit Tuli vaan mieleen voisiko teleskooppimittasarjasta olla hyötyä: http://issuu.com/schuchardt_maskin/docs/kestools_35?mode=window&viewMode=doublePage
(Sivulla 38 vas. alareuna)

Eli teleskooppimitalla pääsee vaikeaan paikkaan tallentamaan mitan, ja mauserilla eli työntömitalla lukee sen.