Lisään sitten kuvat tästä TuBlug-säädöstä, sillä tämä olisi todella näppärä/tarkka tapa tarkistaa apupeilin/tarkentimen linjaus.
Vaihteeksi taas RC:n kollimointiharjoituksia eli uusiksi opettelua, kun tuo aiempi tarkkuus ei riittänyt.
Linjasin ensin tarkentimen keskelle apupeilissä olevaa kollimointimerkkiä ja tarkistin samalla suuntausta laserkollimaattorin holograafisella lisukkeella. Tässä asemoidaan laserin ristikko näkymään tasaisesti tuossa heijastuksessa eli säädetään vain tarkentimen kollimointiruuveja.

Merkitsin kuvaan nuolella epäjatkuvuuskohdan, minkä ulkopuolella näkyy laserin ristikko GSO:n puutteellisen baffle-tuben raosta. Kollimointi tuli tehtyä tuon sisällä olevan heijastuksen mukaan ja tämä ristikon käyttö on tarkempi tapa kuin yksisäteisellä laserilla katsominen (apupeilin heijastuksen palauttaminen lähtöpisteeseen).
Seuraavaksi Howie Glatterin TuBlug kollimointilaite tarkentimeen ja apupeilin säätöjen kimppuun. Tämän verran oltiin pielessä ennen TuBlug-säätöä...

Ja tähän tarkkuuteen päästiin tuolla TuBlug-laitteella...


Lisäsin verkkoon myös Quicktime-videon TuBlug laitteessa olevan laserkollimaattorin liikuttamisesta ja tästä näkee hyvin kuinka "tunnoton" TuBlug on tuolle valolähteen (laserin) asennolle kollimointilaitteessa. Laseria saa heiluttaa okulaariholkissa oleva klapin verran ympäriinsä, mutta tämä ei muuta apupeilistä tulevan heijastuksen paikkaa yhtään mihinkään eli tämän tavan säätötarkkuus on todella hyvä (jos se keskusmerkki on tarkasti paikallaan)!

(Jätin tuossa testissä laserin kiinnitysruuvin löysälle ja tuo heilutusliike tapahtuu siis löysästi holkissa kiinni olevassa laserkollimaattorin rungossa.)
Tässä videon latausosoite:
http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/TuBlug_collimation_laser_movement.mov (640x480 px, 8.23 MB)
Murtsi kyseli eilen sähköpostilla, kuinka RC:n kollimointini etenee ja vinkkasi ottaneensa itse testikuvia RC-kollimoinnista flat-kuvien muodossa. Näistä oli nähnyt hyvin valojakautumasta, mihin suuntaan kollimointi on vinksallaan. Jatkojalostin Murtsin kollimointi-ideaa (kiitos Murtsi!) hiukan eteenpäin ja asetin putken flat-boksin eteen, CCD-kameran kuvaamaan sitä (MaxIm DL:n Focus skripti, 4x4 bin ja jatkuva toistosilmukka). Nyt MaxIm:n ruudulla näkyi hidas (=kuvapäivitys kerran seitsemässä sekunnissa) "live-video" tuosta flatboksistani. Sopivasti kuvan näyttövenytystä säätämällä sain flat-kuvan "hotspotin" eli kuva-alan valoisan keskustan hyvin näkyviin. Nyt pääpeilin kollimointiruuveja oli helppo kääntää ja katsoa läppärin ruudulta mihin suuntaan mikin kollimointisäätö vaikuttaa. Keskitin näillä pääpeilin kollimointisäädöillä live-kuva-alalle mahdollisimman hyvän valojakautuman eli siirsin "hotspotin" keskelle kuvaa. Nämä pari kuvaa selventävät loput tästä kollimointitavasta...

Lopputulos:

Olipas helppo pääpeilin peruskollimointi, suosittelen kokeilemaan jos kollimointi on pahasti pielessä!

(Tätä kollimointitapaa pitänee kokeilla myös Santel MCT:n pääpeilin kollimoinnin viimeistelyyn.) Nyt odotetaan taas uteliaana seuraavaa selkeää tähtitaivasta, jotta nähdään mihin tarkkuuteen tällä kollimointitavalla päästiin. GSO:n pääpeili oli nyt sivussa oikeasta kollimoinnista noin "1,5 pölypalleron mitan verran", mikä näkyi noissa aiemmissa testikuvissani reunatähtien muodon vääristymisenä. RC:n kollimointia voi verrata kahden pallon asettamiseen päällekkäin, sillä tässä putkityypissä on kaksi hyperboloidi-peiliä, joiden pinnat pitää saada suunnattua toisiinsa riittävällä tarkkuudella (vieritä täältä
linkki esiin RC-putken rakenteesta).
Edit: Lue ketju loppuun ennen kuin uskot näitä juttuja... tieto on lisääntynyt matkan varrella

Ai niin, puhuin aiemmin RC-putken
"Hall of Mirrors" kollimoinnista. Tässä on periaatekuva siitä, mitä sieltä putkesta pitäisi näkyä, kun apupeilin kannatinvarsi ja sen heijastus linjataan päällekkäin: (vaikea ottaa kuvaa täsmälleen oikeasta kohtaa)

Tuota "peilihallia" voi kiertää ympäri liikuttamalla päätä apupeilin ympäri sen reunalinjaa pitkin. Lähellä oikeaa kollimointia olevassa RC-putkessa tulee mukava spiraalikierre-efekti, jossa peilit jatkuvat symmetrisesti kaukaisuuteen
