C/2012 S1 (ISON)

Aloittaja Immo, 25.09.2012, 14:47:09

« edellinen - seuraava »

Jarmo Moilanen

Harmi että materiaali joka on nyt ilmeisesti lyhemmällä kiertoradalla (se auringon puolelle osoittava "pyrstö") tulee Maapallolle päiväpuolelta, joten mahdolliset tähdenlennot siitäkin jäävät näkemättä 16. tammikuuta. Eikä se materiaali taida ihan riittävästi poiketa sisäänpäin alkuperäiseltä radalta muutenkaan. Tuloradan suunnalta tuolloin mahdollisesti tulevien kappaleiden radiantti olisi kai jossain Kaksosten Polluxin eteläpuolella. Siitä on silloin jo kaksi ja puoli kuukautta kun komeetta meni siitä, joten tuskin siellä enää ainesta on tulossa.

Ei kannata odottaa tähdenlentoja, mutta toivoahan aina saa.  :azn:
Jarmo

Esko Lyytinen

Lainaus käyttäjältä: Jarmo Moilanen - 01.12.2013, 14:27:54
Harmi että materiaali joka on nyt ilmeisesti lyhemmällä kiertoradalla (se auringon puolelle osoittava "pyrstö") tulee Maapallolle päiväpuolelta, joten mahdolliset tähdenlennot siitäkin jäävät näkemättä 16. tammikuuta. Eikä se materiaali taida ihan riittävästi poiketa sisäänpäin alkuperäiseltä radalta muutenkaan. Tuloradan suunnalta tuolloin mahdollisesti tulevien kappaleiden radiantti olisi kai jossain Kaksosten Polluxin eteläpuolella. Siitä on silloin jo kaksi ja puoli kuukautta kun komeetta meni siitä, joten tuskin siellä enää ainesta on tulossa.

Ei kannata odottaa tähdenlentoja, mutta toivoahan aina saa.  :azn:

En luule että se niin paljoa olisi muuttunut että päiväpuolelta tulee (nopeammin kyllä "ehtisi"). Vähemmällä muutoksella selviäisi jos yöpuolelta tulisi uudelleen aurinkoa lähestyen, joskin suuren ja epätodennäköisen muutoksen sekin vaatisi.

Harri Kuu

Uskomatonta kuinka perehtyneet tähtiharrastajat antaa hienoja ja selventäviä vastauksia siitä missä nykytietämyksen mukaan mennään. Kiitos niistä.  Esim. Nasa ei ole saanut tämän kohdalla kuin odotuksia ja sitten pettymyksiä aikaan. Ison kyllä jaksaa yllättää näkkyyn koko ajan. Luulen että sen seuraaminen vieläkin kannattaa emme ehkä ole vielä nähneet kaikkea. Valitettavasti Bruce Gary lopetti Ison sivujen päivityksen.

Tuosta mahdollisesta tammikuun tähdenlento ryppäästä mallia:"Ison", niin jos saamme nauttia vuosikymmeniä sitten kulkeneiden komeettojen jättämistä tähdenlento ryppäistä niin miksi Ison ei olisi semmoista vanaa jättänyt?

Esko Lyytinen

Lainaus käyttäjältä: Harri Kuu - 01.12.2013, 15:52:31
Tuosta mahdollisesta tammikuun tähdenlento ryppäästä mallia:"Ison", niin jos saamme nauttia vuosikymmeniä sitten kulkeneiden komeettojen jättämistä tähdenlento ryppäistä niin miksi Ison ei olisi semmoista vanaa jättänyt?

Mitä nähdään tähdenlentoparvia niin ne meeoroidit ovat irronneet komeetasta aiempien perihelikäyntien tienoilla.
Tämä kun radanmääritysten mukaan tulisi miljoonien vuosien kiertoajalta, niin linnunradan "häiriöiden" takia on kyseenalaista onko se koskaan ollut niin lähellä aurinkoa, että olisi ollut aktivinen komeetta. Ja jos on ollut, niin olisi muodostunut meteorivana, mutta se olisi venynyt miljoonien vuosien mittaiseksi (tai suurin osa kadonnut suoraan tähtien väliseen avaruuteen), ja täten nyt erinomaisen harvaa. Ja sellaiseenkin pitäisi maan osua hyvin kohdalleen. Vanan kulkua voidaan tetokoneilla mallintaa, miten tullessa muuttuu komeetan rataan nähden planeettojen häiriövaikutuksen johdosta. Ja ne "siirtelevät" vanaa luokkaa plus - miinus pari  miljoona kilometriä "edes-takaisin" (ellei satu menemään jotain suurta planeettaa läheltä) , mikä on selvästi liian vähän tässä tapauksessa.

Sitten tästä perihelikäynnistä irtosi kyllä suuri määrä "töhkää". Mutta pelkän gravitaatiovaikutuksen johdosta se joutuisi planeettahäiriöiden vuoksi (kuten komeetalle on laskettu) hyperbolisille radoille ja katoaisi tähtien väliseen avaruuteen. Ja "normaali" auringon säteilypaine vain vahvasti tehostaisi tätä. Vaatisi jonkin tekijän "jarruttamaan" meteoroideja että ylipäätänsä jäisi aurinkokuntaan. Voi ollakin jokin sellainen tekijä, johon viittaisi tuo sisempi pyrstö. Mutta edes pelkkä "jarrutus" ei muuttaisi niiden kulkua niin että kohtaisi maapallon radan. Tällä tarkoitan kohtaamista kierroksen tai parin sisällä. Jos/kun niitä jäisi kiertelemään niin ajan kanssa planeettahäiriöt muuttaisivat ratoja niin että joskus kenties tulisi joku sporadisena.

Meteoroideja kiertää jatkuvasti eri jaksollisiin komeettoihin liittyen kait valtava määrä verrattuna tästä irronneeseen ainemäärään ja vain pienehkö osa noista (muihin komeettoihin liittyvistä) tuottaa aktiivista meteoriparvea, koska suurin osa porhaltaa ohi.
( Jos ajatellaan vaikkapa tänä vuonna ollutta SPE-outburstia (September Perseids) , niin nyky-näkemyksen(i) mukaan nykyisin joka vuosi (ainakin jonkin aikaa) ohitetaan suunnilleen yhtä tiivis vana ei kauempaa kuin enintään muutaman miljoonan kilometrin päästä, mutta harvoina vuosina tulee outbursti, selvästi keskimääräistä harvemmin kuin mitä nyt on sattunut 2008 ja 2013.  Sama pätee moniin muihin.)
Jos oikeasti olisi sattunut juuri sisään päin mennessä tai perihelin jälkeen osumaan rata juuri kohdalleen maapalloon niin olisi hyvinkin ilmeisen hieno meteorimyrsky.

Mutta ilman muuta voi sään salliessa yrittää katsoa josko tulisi, ja jos ei näy niin voihan jotain muita hienoja meteoreja, tulipalloja, revontulia, tekokuita, .. näkyä ja ainakin saa ulkoilua , lykkyä :smiley:

Esko

marsil81

Aamulla töihin mennessä kuvasin taivasta Auringonnousun suunnassa,olosuhteet oli hyvät yöllisen myrskyn jälkeen,taivas täysin kirkas,pakkasta -7 ast.Otin muutaman kuvan mutta en nähnyt erityisempää.Olin ehkä puolisen tuntia myöhässä,taivas vaaleni jo liikaa,täytyy korjata heti uuden tilaisuuden koittaessa..
Kuvassa 1 nuolella merkitty Merkurius(oletan..),ei komeetta!,klo 07.48
kuva 2 n. 08.10 pokkarilla
Kuvauspaikka Mäntyharju

fsol77m


JKyytinen

ISONin kirkkaus on 8mag. Toisin sanoen pystyisin ottamaan mahdollisesti jopa kuvia, kun komeetta on pimeätaivaalla, ilman seurantaa. Ainakin M51 on kennolle selvänä tarttunut Sigman 1.4llä, komeetta on varmaan pienempi, mutta mahdollista on.
Jesse Kyytinen

jessekyytinen.wordpress.com

Bresser 10x50 kiikarit
EQ-3
EOS 5D3, 50D, suljinvammaiset 450D, 70D
FD 300mm f/2.8L,Samyang 14mm f2.8,24mm f1.4,85mm f1.4,Sigma 30 1.4Art
Fuji X100s
Nokia Lumia 920
GoPro2

einari

Olen aika skeptinen tuon mag 8 arvion suhteenkin jos ydin nyt on sellainen että tavaraa sieltä ei purkaudu.
Kannattaa kiinnittää huomiota nyt Lovejoy-komeettaan joka tällä hetkellä on mag 5 luokkaa.
___
Tapio

marsil81

www.nasa.gov etusivulla on kuva ISONista,otettu avaruusasemalta,nätti  mutta ilmeisen heikko kohde... :undecided:

Jarmo Moilanen

Lainaus käyttäjältä: marsil81 - 03.12.2013, 22:33:29
www.nasa.gov etusivulla on kuva ISONista,otettu avaruusasemalta,nätti  mutta ilmeisen heikko kohde... :undecided:
Tuo kuva on otettu jo 23.11. eli ennen ohitusta.
Jarmo

marsil81

Niinpäs onkin..hyvä kun oikaisit..

Janius

Teoriani mukaan huippukomeetta on odotettavissa keväällä 2016  :tongue::

Edellinen "comet of the century" floppi (no ei floppi isoniin verrattuna) kohoutek näkyi loppuvuodesta 1973/alkuvuodesta 1974
"Comet of the century" floppi ISON loppuvuonna 2013/alkuvuonna 2014
Vuonna 1974 suomessa ei näkynyt yhtään auringonpimennystä
Vuonna 2014 suomessa ei näy yhtään auringonpimennystä
1975 osittainen auringonpimennys keväällä
2015 osittainen auringonpimennys keväällä
1976 keväällä komeetta west
2016 ?


maukkaK

Eilen illalla yritin, mutta yritykseksi jäi.  Kuvaan merkitty ympyrä paikkaan josta komeetta pitäisi löytyä.  Kuva otettu klo 17.17.  Kuvassa näkyvissä tähtiä ainakin m9.5 asti.
Canon 7D, 300mm/4 L IS USM. Samyang 8 ja 14mm, EF-S 18-55mm
HEQ-5, Celestron EHD8

einari

Spaceweatherin sivulla todetaan että ei ole ainakaan mag 16.5 mag kirkkaampaa kohdetta.
http://spaceweathergallery.com/indiv_upload.php?upload_id=91066
___
Tapio

Harri Kuu

ISON jaksaa yllättää!
Amatööri astronomi Dennis Whitmer "löysi" sen jälleen. Mitäs Suomalaiset Dennisin kolleegat kommentoitte näistä havannoista. Ensi yönä tulee toivottavasti lisää tietoo. NASA ja ESA ovat edelleen varmaan sitä mieltä että ISON on hävinnyt?
http://brucegary.net/ISON/