C/2012 S1 (ISON)

[Janius]

Uusimmassa kuvassa näkyy selkeästi että mitään ydintä ei ole ollutkaan vaan pelkkä pölypilvi: http://spaceweathergallery.com/indiv_upload.php?upload_id=90494&PHPSESSID=tm13vkmoekjdpjq7q0tu4n1nm4

Tässä vertailuksi lovejoy 2011 http://www.youtube.com/watch?v=Tk6sSAqoLqM

[pj64]

Sisko soitti ja sanoi että lahdessa näkyisi paljain silmin auringonlaskun luona, en sitte tiiä, imatralla pilvistä tällä hetkellä. Mutta epäilen kumminkin että on varmaan lentokoneen nähnyt.

Itse uusi keskustelija täällä, tähtitaivas aina kiinnostanut pienestä pitäen mutta oikeastaan mitään muuta en ole asian eteen tehnyt kuin syksyllä/talvella aika usein tähtiä katsellut ja ihmetellyt mikä tähti/planeetta on mikäkin.

Mutta itse asiaan, eilen näkyi myös Kouvolassa läntisellä/lounaisella taivaalla noin klo 16:n jälkeen tässäkin mainittu valoilmiö ja jonkinlainen kaksihaarainen pyrstö näytti olevan. Ja täysin samantapainen ilmiö samaan aikaan n 2 viikkoa sitten. Ja katsoin flightradar 24:sta että Kouvolan yllä ei siihen aikaan ollut lähelläkään lentokonetta.
Kuinkas kauan nämä lentokoneen jättövanat yleensä näkyvät?

[Janius]

Mutta itse asiaan, eilen näkyi myös Kouvolassa läntisellä/lounaisella taivaalla noin klo 16:n jälkeen tässäkin mainittu valoilmiö ja jonkinlainen kaksihaarainen pyrstö näytti olevan. Ja täysin samantapainen ilmiö samaan aikaan n 2 viikkoa sitten. Ja katsoin flightradar 24:sta että Kouvolan yllä ei siihen aikaan ollut lähelläkään lentokonetta.
Kuinkas kauan nämä lentokoneen jättövanat yleensä näkyvät?

ISON (tai siis ilmeisesti sen jäännökset) oli jo laskenut eilen klo 16. Lentokoneen vana horisontissa saattaa varmaan näkyä kaukaakin? En usko että komeettaa havaittiin eilen missään päin maapallolta. Aikoinaan kun en vielä ollut harrastaja niin sekoitin aluksi komeetta mcnaughtin muistaakseni altairiin, sitä edellisenä iltana ihmettelin että mikä ihmeen valonheitin metsän takaa loistaa  .

ISON kuitenkin voitaneen julistaa menetetyksi tuoreimman (klo 11.18 UTC) kuvan perusteella       http://soho.esac.esa.int/data/realtime/c3/1024/latest.html

[jouko75]

Ihme pitäisi tapahtua, jotta tuo vielä kirkastuisi. Itseäni hieman harmittaa kun ei tullut näytöstä...

[Esko Lyytinen]

Liitän linkin Jakub Cerny'n comets-listaviestiin, ja viestissä linkki graafiin jossa on hänen kirkkausmittauksensa.
Ja tässä perässä myös suora linkki ko graafiin
http://groups.yahoo.com/neo/groups/comets-ml/conversations/messages/22782
http://www.kommet.cz/datas/users/ison-failed-4_1.png

Vaaka-asteikolla on aurinkoetäisyyden logaritmi (10-kantainen), eli 0 vastaa yhtä astronomista yksikköä ja -0.7 suunnilleen puolta ja -0.5 suunnilleen 0.3:a ja -1.0 vastaa 0.1 au.
Tuota voi ekstrapoloida (huomioitava myös etäisyyys maahan, joskin se lähipäivinä lähellä "ykköstä" kuitenkin pieneten jonkin aikaa), mutta ilmeisesti tulee (kuten vistissäkin selitetään) olemaan selvästi vaikempi kohde kuin saatu lukema näyttäisi, koska levinnee pimeälle taivaalle ehtiessään paljonkin kuutakin suuremmaksi. nyt jo 22 kaariminuuttia.

Kun maapallo on likimain komeetan radan solmussa tammikuun 16, niin kavennee näennäisesti, osin kait antitailiksi, lisäten pintakirkkautta, vaikka muuten on jo laajasti levinnyt ja himmentynyt.

Esko

[Jorma Koski]

12.18UT kuvassa ISON näkyy vielä himmeänä kello yhdessä
http://soho.esac.esa.int/data/realtime/c3/1024/latest.html

[MattiH]

Oli kuinka oli,  niin hieno kokemus tämä ainakin itselle oli.
Jotenkin hämmentävää, että pystyi kännykän ruudulta katsomaan käytännössä reaaliajassa, kuinka neljä ja puoli miljardia vuotta vanha taivaankappale höyrystyi pienessä hetkessä.

Tottakai harmittaa, ettei tästä tullut kunnon yötaivaan ihmettä, mutta ihan hauska tämäkin kokemus :)

[basse]

Mutta itse asiaan, eilen näkyi myös Kouvolassa läntisellä/lounaisella taivaalla noin klo 16:n jälkeen tässäkin mainittu valoilmiö ja jonkinlainen kaksihaarainen pyrstö näytti olevan. Ja täysin samantapainen ilmiö samaan aikaan n 2 viikkoa sitten. Ja katsoin flightradar 24:sta että Kouvolan yllä ei siihen aikaan ollut lähelläkään lentokonetta.
Kuinkas kauan nämä lentokoneen jättövanat yleensä näkyvät?

Flightradar näyttää vain ADS-B-transponderilla varustetut koneet, joten esim. Suomen sisäisestä liikenteestä jää n. puolet pois ja ei-kaupallinen lähes kokonaan. Lisäksi verkko on harrastajien vastaanottimien varassa, joten peitto ei ole 100%. Jättövanat ja pilvet näkyvät karkeasti ottaen semmoisen 30-50km etäisyydelle.


//basse

[Esko Lyytinen]

Auringon nousun ja laskun puolella kun aurinko on havaintopaikalla vähän horisontin alapuolella (mutta paistaa vanaan) niin jättövana voi näkyä suunnilleen 200 km päästä, ehkä vähän runsaankin.

Esko

[basse]

Auringon nousun ja laskun puolella kun aurinko on havaintopaikalla vähän horisontin alapuolella (mutta paistaa vanaan) niin jättövana voi näkyä suunnilleen 200 km päästä, ehkä vähän runsaankin.

Esko

En väitä vastaan. Taisi olla tuo mun heitto purjelentoajoilta mieleen jäänyt nyrkkisääntö, eli pätee niihin pari-kolmen kilsan korkeudella köllöttäviin pilviin. Sorry.. :>

//b

[JKyytinen]

ISON on jo pian poistunut C3-kuvasta. http://www.youtube.com/watch?v=AHQmVekRQ9k näkyy selvästi himmeneminen ohituksen jälkeen.

[Harri Kuu]

Hei.

On tämä erikoinen tapaus. Tuossa aiemmin olikin linkki Lovejoy:hin ja sen käyttäytymiseen auringon ohituksen jälkeen. Sitten tämä ISON.
-Kometta hajosi aika perusteelisesti sen jo tiedämme. Nyt näkyy V-muotoinen vana rojua joka leviää avaruuteen. Eikö yleensä aurinko tuuli puhalla pyrstön auringosta pois päin? (keskipakovoimako?)
- Minkälainen rata tuolle erin kokoisten palojen pyrstölle (joka leviää ympärinsä) tulee? Komeettahan leikkaa maan kiertoradan lähes kohtisuoraan pohjoisnavan kohdalta kaukaa kylläkin. Mutta miten tuon V-pyrstön alasakara. Missä sen rata kulkee?
Eli tuleekohan komeita tähdenlentoja jo joulukussa vai vasta tammikuussa kun lävistämme Isonin tuloradan?

Senhän jos kokeneetkin tähtitieteilijät on sanoneet että Ison opetti heille paljon. Nyt näyttää että kiinnostus lopahtaa vaikka paljon opittavaa vielä varmaan riittää.

Kiitos tästä informatiivisesta keskustelusta.

[Esko Lyytinen]

- Minkälainen rata tuolle erin kokoisten palojen pyrstölle (joka leviää ympärinsä) tulee? Komeettahan leikkaa maan kiertoradan lähes kohtisuoraan pohjoisnavan kohdalta kaukaa kylläkin. Mutta miten tuon V-pyrstön alasakara. Missä sen rata kulkee?
Eli tuleekohan komeita tähdenlentoja jo joulukussa vai vasta tammikuussa kun lävistämme Isonin tuloradan?

Auringon säteilypaineen vaikutuksesta perihelin tienoilla irronnut pöly leviää ihan odotusten mukaisesti suunnilleen niin kuin se kuvissa vasemmalle ylös oleva pyrstö. Se ei tule (tämän mallin mukaan) edes ajan kanssa kääntymään komeettaan nähden pois päin auringosta vaan leivämään (ja himmenemään leviämisesta ja etääntymisestä johtuen) suunnilleen siihen suuntaan kuin nyt näkyy (jonkin verran kertyy edelleen ainakin absouuttisessa suunnassa).
( Kiintoisa vaihe on tammikuun 16. seutuvulla kun maa on komeetan ratatasossa. Ylipäätänsä suureksi osaksi kavennee ja taitaa tuo (ulospäin) pyrtökin olla karkeasti (en ole tarkkaan yrittänyt arvioida) pois päin maapallosta, mikä sitä näennäisesti kirkastaisi. Silloin voi näkyä erikoista antitail- ym ilmiötä)

Voisin pölypyrstön käyttäytymistä perustella havainnollisemmin vaikkapa ihan piirroksen kanssa (mitä ei kyllä nyt vielä ole olemassa), mutta en tiedä liekö tällaisella enempää kiinnostusta.

Uusi huomattavan hieno (selvästi) perihelin jälkeen irronnut pöly olisi levinnyt liki pois päin auringosta eli muodostanut tavallaan uuden auringosta pois päin osoittavan pyrstön, kuten tapahtui aiemmalla Lovejoy komeetalla. Tämä kertoi jo melko aikasessa vaiheessa että ei ole muodostumassa uutta pölyä, siis komeetan ydin ei enää aktiivinen, tai ydintä ei ole. .. eikä fragmenteistakaan (minkä kokoisia olisivatkaan) juuri hienoa pölyä irtoillut.

Minua on askarruttanut eniten ja edellen askarruttaa sen suunnilleen aurinkon päin osoittavan pyrstön muodostumistapa.
Tästä myös Harri Kuu kyseli.
Ensinnäknään se ei ole normaali antitail, vaikka suunnilleen aurinkoon päin osoittaakin.
Ja siinä on sellainen erikoisuus, että menee (ratatasossa ja myös katselu projektiossa) kulmassa sen tiheimmän osan (sanotaan sitä seuraavassa nyt lyhyyden vuoksi "koma") edelle.
Ongelmaa ei olisi siinä jääkö lähemmäksi aurinkoa (tämä ainakin olisi aiemmin irtoillutta) tai menee etäämmälle, mutta tuo kulma ??? Ulospäin suuntautuva säteilypaine ei sellaista kykene tekemään tai kykenee muodostumaan jos komalla on vielä suurempi sätilypaine (beta arvo). Eli se koma olisi kokonaisuudessaan luokkaa sadasosamilimetrin kokoisia hitusia vain, eikä muuta ja tuo sisempänä oleva suurempaa. Astrometrian pitäisi kyetä tämä ratkaisemaan, onko näin. Yritin tehdä pikatarkistuksen ja se ei kyllä puoltanut tätä mallia, ainakaan näin suurella vaikutuksella.

Toinen mahdollisuus mikä tulee mieleen on, että selvästi ennen periheliä irronneet hituset olisivat oleet jonkimoisia "hiutaleita" ja perihelin ohituksessa sulaneet pallosiksi (kuten lumihiutale sulaisi vesipisaraksi), jolloin pallosiin säteilypaine ( beta) olisi selvästi pienempi kuin lähestyviin hiutaleisiin. Voisi saada tämän kaltaista efektiä, mutta vaikuttaa sellaiseenkin suurelta tuo.
Kolmas mahdollisuus olisi että auringon "kaasukehä" olisi jarruttanut hienoa materiaalia josta syystä joutunut selvästi pienemmän kiertoajan ellipsiradoille. Mutta tällöin myös säteilypaine olisi suuri, mitä ei näytä olevan. Jos olisi koko huomattavasti alle valon allonpituden niin sätielypaine taas olisi huomattavan pientä. Sellaiset saattaisivat käyttäytyä tällä tavalla, mutta toisaalta heijastaisivat myös valoa hyvin huonosti, pitäisi olla erittäin paljon ( jospa onkin ?). Tai voisiko haihtunutta ( ja kaasuna osin auringon kaasukehän pysäyttämää) kiviainetta uudelleen tiivistyä meteoroideihin jarruttaen niitä. Ne olisivat siis tarvinneet jarrutusta tai "negatiivista" säteilypainetta (ainakin verrattuna komaan).
Hitusten purkautuessa suuri pakonopeus sisemmälle ja taakse liikesuuntaan voisi olla selitys, mutta kun komeetan nopeus perihelissä oli luokkaa 300 km/s niin tarvittaisiin mielestäni epärealistisen suuria purkausnopeuksia noinkin voimaakkaan ilmiön selitykseksi.

Sähköiset voimat tulevat vielä mieleen ...

Eli tämä jää edellen askarruttamaan minua.

Minun käsitykseni mukaan ei ole odotettavissa maapallolle tähdenlentoja tästä pikapuoliin eikä myöhemminkään, kuten jossain ketjun aiemmassa viestissä jos esitin, siis minun käsityksenäni. .. "sivulla" 8:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=10684.105
Tuon pulmallisen pyrstön "rata" on siis minulle ainakin epäselvä. Voi hyvinkin olla, että jäävät ne hituset kietämään paljon komeettaa lyhymmällä kiertoajalla, mutta todennäköisesti rata ei leikkaa maan rataa. Ja ARVELEN olevan lähinnä (liki) mikrometeoroidiluokkaa. Ja meteorihypoteesin kannalta optimistisimmankaan kuvitelman mukaan eivät ehtisi paikalle tammikuun puoliväliin mennessä, siis kiertämään maan rataa ulommaksi ja olevan taas palaamassa kohti aurinkoa.
Ja ylipäätänsä erikoisia "häiriövoimia" vaatisi että menisi maan radan kohdalta.

Totean tässä vielä sellaisen seikan että kun sanotaan ytimen kokonaan hajonneen, niin mielestäni havainnoista ei voi tällaista aukottomasti ainakaan suoraan päätellä. Jos ydin vain olisi täysin ei-aktiivinen niin eihän sitä millään voisi havaita (paitsi kenties aikanaan Hubblella tai ehkä jollain maan päällisellä suurella teleskoopilla). Eli voisi kuvitella että olisi vakkapa pinnan sulamisen jälkeen täysin lasittuneen pinnan sisällä, josta ei pääse purkautumaan mitään. En kyllä pidä tällaista todennäkäisenä. Arvelisin pinnan jäähtyessään halkeilleen eikä siten täysin umpinaisen. Mutta jos ei ole haihtuvia aineita ollenkaan enää sisällä .. Edelleen en pidä tätä erityisen todennäköisenä, mutta mahdollisena.

Esko

[Janius]

Lovejoyn käyttäytyminen tosiaan oli täysin erilaista kuin isonin, lovejoy kirkastui lähes periheliin asti, menetti perihelissä pyrstönsä, syöksyi auringon takaa ilman pyrstöä mutta nopeasti kirkastuen ja alkoi sitten kasvattaa samanlaista auringosta pois päin osoittavaa pyrstöä kuin ennen periheliä (ohut pölypyrstö, leveä kaasupyrstö). ISONhan ei oikeastaan missään vaiheessa menettänyt kokonaan pyrstöään. Ennen periheliä isonilla oli lovejoyn kaltainen pyrstö mutta sen jälkeen pyrstö on ollut täysin poikkeava, tod. näköisesti vain isonin jämistä leviävää hiipuvaa pölyä. Tämä lienee myös syynä siihen miksi pyrstö ei osoita pois auringosta.

Itsekin herättelin aiemmin turhia toiveita, mutta olisi tuosta lovejoy-videoon vertaamalla pitänyt nähdä että nyt ei ole kaikki kohdallaan...

Eli maallikon "analyysinä" luulin että kävi näin:

- Ennen periheliä tapahtuneessa kirkastumisessa komeetta hajosi pölykasaksi ja alkoi sen jälkeen himmetä. Jos ydin olisi säilynyt kasassa niin komeetan olisi pitänyt kirkastua periheliin asti.
- Hajoamisen takia komeetta ei näkynyt SDO:n kuvissa. Jos ydin olisi ollut ehjä niin se olisi havaittu, koska lovejoykin havaittiin.
- Ohituksen jälkeen auringonpurkaus kirkasti jämät vielä hetkeksi (näkyy stereo-luotaimen kuvissa).
- Pölypallo jatkoi (jatkaa) leviämistään ja hiipumistaan.

Tosin en usko että isonista olisi tullut mitään spektaakkelia vaikka olisikin säilynyt kokonaisena, ehkä lovejoyn kaltainen ja jopa himmeämpi.

Vilkaiskaapas meinaan näitä:

http://www.youtube.com/watch?v=_ptgM7XbuEo McNaught

http://www.youtube.com/watch?v=cX_FE6hOaqk NEAT (eikös tämä ollut hyvin PANSTARRSin kaltainen ilmestys?)

[Esko Lyytinen]

CBET 3731 näkyy luettavana (kopioituna) linkissä:
http://groups.yahoo.com/neo/groups/comets-ml/conversations/messages/22839