Avaruus.fi - keskustelualue

Mielenkiintoinen tapaus tulossa.

http://remanzacco.blogspot.it/2012/09/new-comet-c2012-s1-ison.html

https://www.avaruus.fi/uutiset/aurinkokunnan-pienkappaleet/uusi-huippukomeetta-loytyi-nakyviin-2013-lopulla.html (https://www.avaruus.fi/uutiset/aurinkokunnan-pienkappaleet/uusi-huippukomeetta-loytyi-nakyviin-2013-lopulla.html)

Noniin, joskohan sitä pääsisi ihailemaan ensimmäistä kertaa oikein paljain silmin komeettaa.  :afro:

Huomasin, että tämän hetkisen tiedon valossa ISON on vain reilun asteen päässä 2P Enckestä lokakuun 25. 2013. Ei ehkä ihan paljain silmin näy parina, mutta toivottavasti saamme ihailla varsin ainutlaatuisia valokuvia.

Kävin hakemassa TheSky-ohjelmaan molemmat komeetat ja sain väliksi lähimmillään hieman alle 18 astetta.

Mutta toivotaan että tuosta saadaan tänne pohjoisen ihmisille samanlainen show kuin etelässä oleville C/2006 P1 (McNaught)-komeetasta vuonna 2007.

Kieltämättä on yltiöoptimistista ennustaa komeetan rataa yli vuoden päähän, mutta JPL:n Horizons antaa Guide 9:n kanssa yhtäpitävän tuloksen.  JPL:n efemeridissä on gravitaatio otettu huomioon Auringon, Maan, Kuun, Cereksen, Pallaksen ja Vestan osalta.

Mainitaan nyt vielä JPL:n disclaimeri (lihavointi minun):
  The initial state available for this object was a Keplerian two-body
orbital element set, not osculating elements. This means the orbit is probably
very poorly determined.  Predictions for times many months or years from the
epoch may not be suitable for high-accuracy applications or expectations.

Normiennusteen mukaan se on hyvin kirkas olleessaan lähellä Aurinko noin 28.11.  Ennuste
antaa kirkkaudeksi huimat -7,6 mag.   Kulmaetäisyys Aurinkoon on tuolloin vain puoli astetta ja se Auringon eteläpuolella eli meillä varsin huonossa asennossa.

Komeetta pyörähtää Auringon ympäri ja liikkuu taivaalla kohti pohjoista.  Joulukuun 1. päivä
se on jo 9 asteen päässä Auringosta ja sen pohjoispuolella.  Ennusteen mukainen kirkkaus -1,4 mag.  Korkeus horisontista +6° Helsingissä.   Tuntia myöhemmin se on alle asteen korkeudella.
Uskoisin, että jos kirkkausennuste pitää paikkansa komeetta olisi näkyvissä matalalla länsilounaassa.  Jos pyrstö on pitkä ja kirkas, se saattaa nousta horisontista korkeallekin, jolloin ilmakehä ei syö niin paljon kirkkautta.

Komeetan kirkkaus putoaa aika nopeasti.  Itsenäisyyspäivänä 2013 se on "enää" +1,4 mag.  Paljain silmin komeetta näkynee kyllä ihan vaivatta ainakin jouluu asti näillä ennusteilla.

- - -

Seuraavaa paljain silmin komeettaa ei tarvinne odottaa ensi vuoden joulukuulle saakka, sillä komeetta C/2011 L4 (PanSTARSS) näkyy varsin hienosti maaliskuun jälkipuoliskolla 2013.
PanSTARSSista on juttua toisessa keskusteluketjussa:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=8415.0

Pientä pohdiskelua komeetan C/2012 S1 (ISON) näkymisestä kuuplan-l@ursa.fi-listalla:
https://www.ursa.fi/pipermail/kuuplan-l/2012-September/date.html

Sain viime yönä kuvattua komeetasta 5x3min valotuksen utupilvien läpi.
http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/8992 (http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/8992)

Tuolta löytyy zoomattava versio
https://picasaweb.google.com/106884738215780458002/PellervoObservatory?authkey=Gv1sRgCPPElJC83IT7Iw#5810707373114281426 (https://picasaweb.google.com/106884738215780458002/PellervoObservatory?authkey=Gv1sRgCPPElJC83IT7Iw#5810707373114281426)

Onnittelut C/2012 S1:n ensihavainnosta (?) Suomesta käsin!

Kiitos Timpe!
Toivotaan että tästä kehittyy hieno visuaalikohde!
Vähän ot, mutta näitä himmeitä tuhnuja kuvatessa ja Stellariumiin verrattaessa olisi tarvetta paremmalle kartalle. Stellariumiin on ladattu jo kaikki tähdet, enemmän saisi olla. Olisiko hyviä vinkkejä ohjelman suhteen, tai löytyykö verkosta jostain palvelusta kuvadataa esim kordinaatit antamalla?

En käytä mutta mahtaako tämä vielä päteä:
http://www.stellarium.org/wiki/index.php/Star_Catalogues

Löysin tämmöisen

http://www.stellarium.org/wiki/index.php/Solar_System_Objects

lisäksi olen onnistuneesti joillakin ohjeilla lisännyt pari komeettaa Minor Planet Centerin koordinaateilla (http://scully.cfa.harvard.edu/cgi-bin/returnprepeph.cgi?d=c&o=CK12S010) Stellariumiin.  Koetan töistä päästyäni löytää toimivat ohjeet (ohjelman eri versioissa on ollut hieman erilaisia systeemejä).  Huom, jos ssystem.ini :in tehdyt muutokset ei tunnu vaikuttavan, kannattaa tarkistaa löytyykö samanniminen tiedosto Local Settings-hakemistosta (winxp), tai jostain muualta -- ensimmäinen kiintolevyosuma ei välttämättä siis ole se jonka Stellarium lataa käynnistyessään.   

Lainaus käyttäjältä: Ransu - 15.11.2012, 11:31:04
tai löytyykö verkosta jostain palvelusta kuvadataa esim kordinaatit antamalla?

Ei ole dss:n voittanutta: http://archive.stsci.edu/cgi-bin/dss_form

Kiitos Iiro, tuo oli juuri se jota kaipasin :azn: Nuo stellariumin lisätähdet ja halutut kohteethan minulla onkin jo ladattuna, näissä hyvin himmeissä kohteissa Stellariumin lista loppuu kesken ja kaipasin esim. valokuvamuotoa josta voi tarkistaa että kyseessä varmasti on oikea kohde. Dss en olekaan aiemmin käyttänyt, vaikuttaa hyvältä

Minäkin sain vihdoin kuvattua tämän uuden, lupaavan komeettatulokkaan heti ensi yrityksellä:

http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/9414

-22 C:n pakkasessa ja puolikuun vaalentaessa voimakkaasti taivasta en aluksi uskonut onnistuvani, mutta yllättäen sain kohteen näkyviin heikosti jo 30 s:n yksittäisvalotuksissa. Ehkäpä sen sijainti kuvaushetkellä korkealla etelätaivaalla vaikutti asiaan Kuun jäätyä kauas alavasemmalle. Bonuksena kuvissa näkyy pari pientä PGC -galaksia.

-Veijo Kallio

Tässäpä toisen kuvausyritykseni tulos tästä kohteesta kuvattuna n. viikko sitten:

http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/9859

Ehkäpä kohde on pikkuhiljaa kirkastumassa, vaikkei mitään komeettamaisia piirteitä vielä olekaan havaittavissa. Isommilla putkilla otetuissa kuvissa on toki näkynyt jo erittäin heikkoa pyrstön tynkääkin.

-Veijo Kallio

Tätä kohdetta tulee näköjään kuvattua joka kerta kun sää sallii. Laitoin taivaanvahtiin kuvamateriaalia kahdelta peräkkäiseltä havaintoyöltä viime viikonlopulta. Kaikissa kuvissa erottuu useita yksittäisiä, heikkovaloisia pikkugalakseja ja pieni galaksiryhmäkin. Sky Map -tähtikarttaohjelman kartalle ei oltu merkitty yllättäen yhtään näistä galakseista, enkä vaivautunut selvittämään niiden nimiä muualtakaan.

http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/10081

http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/10082

Ulkomailta muuten kerrotaan jonkun erottaneen tämän komeetan jo 15 cm:n putkella hyvissä olosuhteissa !

-Veijo Kallio

Näyttäis aika kirkkaalta?? Mittaan huomenna tarkemmin, mutta lonkalta arvioiden (kuvasta) noin 13mag!! Voikohan pitää kutinsa (eli arvio voi olla pahasti metsässä..) ?

12"F4 putkella MX716 kameralla 10min otos.

EDIT: MaximDL mittaus antoin komeetalle kirkkaudeksi 15.46mag - eli kuvan silmämääräinen arvio meni hieman metsään..

Minä sain myös kuvattua saman kohteen n. puoli tuntia ennen Timoa.
Keli oli huono, rajamagnitudi ehkä n.4 ja valosaaste vaivaa. 10kpl 1min valotuksia C14:lla, meaden 0.33X reduceri perässä.
Kamerana mustavalkoinen ATIK 460EX

(https://lh5.googleusercontent.com/-mCxaM957SBU/UPpSPbsB_4I/AAAAAAAAIsU/iI1ga9LTLCI/s576/c2012s1ison_17_1_22_57_10x1min.jpg)

Noin kuukauden tauon jälkeen sain kuvattua tätä mielenkiintoista komeettaa. Osasuurennos CCD -kuvasta paljasti pienen pyrstönalun:

http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/10710


-Veijo Kallio

Vekan, Ransun ja Timon kuvat on yhtä hyviä T&A:n uutiskuvan kanssa. Harrastelija välineillä näköjään saa hyvin himmeitä kohteita esiin.

Noita ohjelmia kun en niin hyvin vielä osaa käyttää niin kysyisin jos joku voisi tehdä palveluksen minulle ja katsoa kuinka matalalla kohde näkyy Forssan korkeudella vai pitääkö tulla Helsinkiin sitä katsomaan. Lappiin olen menossa juurikin joulukuun alussa, joten olisi mukava tietää, että näkyisiköhän sielläkin tuo?

Kaksosissa tuo taisi olla mutta sanottakoon nyt että kyseessä on hyvin himmeä kohde (mag 16) joten tuskin näkyy isollakaan harrastajaputkella vielä. Ensi joulun aikaan sitten katsotaan mitä tapahtuu.
Mutta sitä ennen maaliskuussa on tämä Panstarrs-komeetta jota kannattaa kytätä.

Unohtui mainita, siis tosiaan ei tällä hetkellä vaan sitten joulukuussa* :D Ja paljain silmin lähinnä.

Lainaus käyttäjältä: Nikke - 12.02.2013, 21:31:49
Noita ohjelmia kun en niin hyvin vielä osaa käyttää niin kysyisin jos joku voisi tehdä palveluksen minulle ja katsoa kuinka matalalla kohde näkyy Forssan korkeudella vai pitääkö tulla Helsinkiin sitä katsomaan. Lappiin olen menossa juurikin joulukuun alussa, joten olisi mukava tietää, että näkyisiköhän sielläkin tuo?

Kovin on epävarmaa mitä tapahtuu kun se kiepsahtaa marras-joulukuun vaihteessa auringon ympäri. Internet väittää, että kohde on noin 10 asteen korkeudella häntä taivaalle osoittaen jonkin verran ennen auringon nousua Kuusamossa suuntaan SE117 joulukuun 7. päivä katsottuna.

Luoja tietää miten se näkyy, jos näkyy.

Lainaus käyttäjältä: Nikke - 12.02.2013, 21:31:49
Noita ohjelmia kun en niin hyvin vielä osaa käyttää niin kysyisin jos joku voisi tehdä palveluksen minulle ja katsoa kuinka matalalla kohde näkyy Forssan korkeudella vai pitääkö tulla Helsinkiin sitä katsomaan. Lappiin olen menossa juurikin joulukuun alussa, joten olisi mukava tietää, että näkyisiköhän sielläkin tuo?

Ei tuolla Forssa-Helsinki akselilla näkyvyydessä juuri muutoksia tapahdu muuten, kun valosaasteen osalta eli Forssa on parempi. Komeetta on sen verran kaukana maapallosta, että pari sataa kilometriä ei sen sijaintiin taivaalla paljon vaikuta.
Sinulla on loistavasti aikaa hiukan syventyä tähdistöihin ja käyttää hyväksi erilaisia ohjelmia, joista on apua myöhemminkin. Ilmainen netistä ladattava Stellarium ohjelma johdattaa tähdistöjen tunnistamiseen ja Yoshihida home pages komeettojen tilanteeseen ja näkyvyyteen. Molemmat löydät edellä mainituilla hakusanoilla esim. Googlella. Komeetan etsinkarttoja tulee  lisäksi 100% varmasti Suomessa julki monilta tahoilta kun ajankohta alkaa olla lähellä. Kyseessä on sen huomattava komeetta, että se tulee saamaan paljon huomiota. Tilannetta voit jo harjoitella nyt saapuvan myös huomattavan komeetan C/2011 L4 ( PanSTARRS ) avulla.

Tähtitaivasta voi opiskella vaikka
http://www.ursa.fi/extra/tahtikartta/

Kuukauden päästä kirkastuva C/2011 L4 ( PanSTARRS ) on Kaloissa silloin
http://www.aerith.net/comet/catalog/2011L4/2011L4.html

ja tämä C/2012 S1 (ISON) on kirkkaimmillaan joulukuun alussa ja on Käärmeessä - näkyen aamuyöstä
http://www.aerith.net/comet/catalog/2012S1/2012S1.html

Selvä pyy, kiitoksia kaikille vastauksista :)

Komeetalle on tosiaan kehittynyt näkyvä pyrstö, kuten Veka 9.2 totesi.
Taivaanvahtiin on myös laitettu sama havainto.

Tässä croppikuva 26.2 illalta,  pyrstö erottuu jo.

(https://lh4.googleusercontent.com/-VdqZc0lFw-4/US7cFfI8_II/AAAAAAAAIzM/tZqBA0zFgYc/s576/s1ison26_2_13_5min_crop.jpg)

Laitoin taivaanvahtiin jälleen kuvan osasuurennoksineen tästä komeetasta. Pyrstö on vähitellen pidentynyt ja kirkastunut, muttei näy kuvassani vieläkään kuin n. 0.5 kaariminuutin mittaisena:

http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/11098


-Veijo Kallio

Oma räpsäisy tuntia aiemmin:
http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/11168

Eiliseltä illalta tunnin valotus 3min pätkissä C14:lla. Mukana kuvauksissa taas mainiosti toimiva televuen TRF2008 (alle 600mm polttovälin linssiputkille tehty reduceri)
Pyrstö on omista viime kuvistani pidentynyt, on nyt n.25-30" mittainen. Komeetan kirkkaus on n.15mag.
(https://lh6.googleusercontent.com/-30PxEJ26lhY/UVgR6f-OOUI/AAAAAAAAJB0/wDimch5TL84/s624/c2012S1ISON_31_3_13_C14_TV08_20x3min_t%C3%A4htikohdistus_text.jpg)

Laitoin vasta nyt taivaanvahtiin 14.3.-13 ottamani kuvan tästä komeetasta:

http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/13434

Osasuurennoksessa pyrstöä erottuu vain n. 15'' verran, mihin sääoloillakin lienee ollut vaikutusta. Joka tapauksessa pyrstön pituudessa ei ole tapahtunut talven ja kevään kuluessa ainakaan mitään huomattavaa kasvua.

-Veijo Kallio

Ulkomaisilta foorumeilta olen lukenut ja käyriä katsellut, että ISON on jäänyt jälkeen odotetuista kirkkausarvioista.
No jos komeetasta tuleekin pannukakku (kuten monesti käy näiden kanssa), niin teorioiden mukaan voisimme ISONin ansiosta päästä nauttimaan komeista valaisevista yöpilvistä.
Nasan video (http://www.youtube.com/watch?v=_eSYxvUWwVk).

Joo, niinpä näyttää.  Tosin kirkkausarvioissa on aina hajontaa.   

Kaiken kaikkiaankin oma epävarmuustekijä noissa huippukirkkauslukemissa on.  Kyseessä on
kuitenkin laskennallinen, jos huimat jopa -17 mag arvot perustuvat.  Niissä Aurinko-etäisyys  vaikuttaa kirkkausarvioon.

Komeetta on kuitenkin auringonhipoja, joten sillä voi olla yllätyksiä takataskussaan.

Suomalaisten kannalta huippuvaiheet ovat joka tapauksessa vähän huonoja, kun lähiohitus tapahtuu Auringon ollessa horisontin alla.

Nähtäväksi jää..


Tuosta ypilvihyopteesista.  Todennäköisempää on, että joku meteoriparvi tuosta komeetan jättämästä tavarasta tulee.  Yöpilviä meteoripöly ei suoraan synnytä, vaan toimii syntymisedellytysten parantajana.

Videoista katsoin että komeetan pyrstön tavara on sen verran pientä että varsinaista välitöntä meteorinäytöstä niistä ei tulisi.
Ja tosiaan tuo yöpilvi-hypoteesi on sellainen että nämä mikrometriluokan hiukkaset jäävät ylempään ilmakehään ja toimivat tiivistymistytiminä jolloin sitten muodostuu valaisevia yöpilviä.

Lainaus käyttäjältä: einari - 21.04.2013, 10:40:11
Ulkomaisilta foorumeilta olen lukenut ja käyriä katsellut, että ISON on jäänyt jälkeen odotetuista kirkkausarvioista.
No jos komeetasta tuleekin pannukakku (kuten monesti käy näiden kanssa), niin teorioiden mukaan voisimme ISONin ansiosta päästä nauttimaan komeista valaisevista yöpilvistä.
Nasan video (http://www.youtube.com/watch?v=_eSYxvUWwVk).

Tuttu linkki vielä liitteeksi.
http://www.aerith.net/comet/catalog/2012S1/2012S1.html (http://www.aerith.net/comet/catalog/2012S1/2012S1.html)

Kyllähän tuosta kaltaiseni pseudomatemaatikko voisi pessimististä ekstrapolointikäyrää piirtää, mutta toivotaan että se parantaa menoaan nousukäyrällä.

Hubble kuvannut ISONia (http://www.nasa.gov/mission_pages/hubble/science/ison-view.html#.UXbDxDTueF8.twitter).

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2013071717272015_ul.shtml

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2013072417291498_ul.shtml

Noinkohan mahtaa päästä kaikkien ihailtavaksi asti, vai mahtaako "kuihtua" jo matkalla..Olisihan tuo mahtavata bongailla taivaalta..

Ison pysyy median mielenkiinnon kohteena, nyt siitä tosin ollaan tekemässä vuosisadan pannukakkua.

http://www.hs.fi/ulkomaat/Vuosisadan+komeetta+Ison+uhkaa+hajota/a1375240756212?ref=tf_iHSisboksi630&jako=f27c34e751e604472909c6a4f80c3c15

Aika paljon pieniä virheitä ja epätarkkuuksia noissa uutisoinneissa.   Tosiaan kirkkauden kehitys on hiipunut tällä hetkellä, mutta aika näyttää, miten käy.

Pidin Cygnuksella pienen esitelmän auringonhipojista ja ISONista:
http://www.ursa.fi/ursa/tapahtumat/c2013/materiaalit/auringonhipojat_ja_ison.pdf

ISON on nousemassa meille näkyviin ja kiva nähdä, kuka saa siitä ensimmäiset havainnot Suomen syystaivaalta.
Komeetan kirkkaus on tällä hetkellä mag13.5. Toivottavasti se kirkastuu ennusteiden mukaisesti.
Katselin sen rataa ja lokakuun lopulla se tulisi olemaan aamutaivaalla Leijonan tähdistössä ja tosi lähellä Mars planeettaa. Vähenevä Kuu on on myös sen lähellä aivan lokakuun lopulla.
J-P

Viime yönä harrastimme Hauholla taas Hyperstar-kuvausta ja jaksoimme olla niin pitkään että ISON kohosi yli 10 asteen korkeuteen.
Valitettavasti kuvausikkuna oli hyvin pieni kahden puun välissä ja kuviin silti jäi puun oksien vaikutusta.
Mutta eiköhän se silti ole kuvassa vaikka ei olekaan aivan tähtikartan paikassa (yöllä haettu ratatiedot). Komeetan vieressä on 11.57 mag tähti ja Seichi Yoshidan sivujen mukaan viimeisin arvio (31.8) on 13.2.
Pohjoinen oikealla.

Hieno havainto, katselin että viikon päästä voisi olla ensimmäisiä mahdollisuuksia päästä kuvaamaan tätä, tämähän taitaa olla näkyvissä ainakin kuukauden verran ennenkuin lähestyy Aurinkoa, toivotaan että selviää ohituksesta ja saadaan hieno komeetta loppuvuodesta.

Ovat näköjään korjanneet käyrää vähän. Ei maalata piruja seinille mutta ihan hyvältä näyttää vielä toistaiseksi.

http://www.aerith.net/comet/catalog/2012S1/2012S1.html
Sama linkki siis kuin aikaisemmin mutta uutta approksimaatiota..

ISON tältä aamulta, hiukan enemmän näkyy pyrstöä kuin edellisessä 10.9 kuvassani, mutta kovin on vielä vaatimattoman näköinen.
Alanurkan leikkeleessä on 49kpl 20s valotuksia komeettaan kohdistettuna, isommassa 15kpl 20s valotuksia tähtikohdistuksella.

(https://lh6.googleusercontent.com/-1onawt9y-lE/UkBtZaGyLeI/AAAAAAAAKZk/FtO4j6ive98/w1129-h903-no/ison_23_9_13.jpg)

Moro,

Ison komeetta ohitti mars:planeetan 1.10. Tämän tietenkin tiesittekin. Odotin
innolla kuvia kyseisestä tapahtumasta. Neljä rakeista kuvaa julkastiin
komeetasta mutta ei muuta. Julkisuuteen tuli kumminkin tietoa että mars
reagoi komeetan läheisyyteen? Fakta tieto puuttuu kumminkin kokonaan. Nasan
palvelin on suljettu ja ESA:n päivitys on aiheesta 23.9? Olisin kiitollinen
jos teillä olisi asiaan mahdollista löytää lisä selvitystä?

Missä ovat esim. Venäjän, Kiinan, Japanin kuvat? Kaikilla noilla on satelitti joka tarkkailee Mars planeetta.
Kuten täällä on tapana, vain fakta tieto kiinostaa.

HiRise-tiimi vielä twiittailee:

https://twitter.com/HiRise

Parhaat näkymät on arveltu olevan Marsin kiertoradalla olevalla MRO:lla.
http://earthsky.org/science-wire/comet-ison-to-fly-by-mars
Taitaa olla niin että tämä budjettikiista vaikuttaa tulosten julkaisuun.
Ja eipä nuo satelliittien tiedot useinkaan niin kovin nopeasti tule suuren yleisön saataville.

Venäjällä, Kiinalla ja Japanilla taitaa olla vain omalla kiertoradallamme satelliitteja joten niistä tuskin kovin kummoista materiaalia on saatavilla.

Mikä oli lähteenä tälle "mars
reagoi komeetan läheisyyteen"

Tässä taitaa olla nuo 4 rakeista kuvaa:
http://spaceflightnow.com/news/n1310/03ison/

Lainaus käyttäjältä: einari - 08.10.2013, 13:27:16
Mikä oli lähteenä tälle "mars reagoi komeetan läheisyyteen"

[lööperiä]
Uskomattomat huhut, joiden mukaan ISONin kohdatessa Marsin olisi tapahtunut sähköpurkaus, joka joko siirsi komeetan radan osumaan Ariceboon tai singautti Marsin kohtio Maata. No huh-huh.
Lisäksi USAn valtionhallinto on luonnollisesti suljettu näiden tulevien tapahtumien johdosta.
[/lööperiä]

Kyllä.

Siksi pyysin faktaa?

Kiitos

Moro.

Tässä olisi kuva 7.10.2013. kuvassa on Mars ja ison joka on siis ohittanut Marssin viikko sitten. Mieltäni on askarruttanut kun näissä mars kuvissa joissa molemmat esiintyy samassa kuvassa niin komeetta on aina niin pieni Marsiin verrattuna. Olen ollut siinä luulossa että komeetan coman koko on jo ainakin neljä kertaa maapallon koko. Optinen harhako vai mikä?
Kiitos vastauksesta.

http://spaceweathergallery.com/indiv_upload.php?upload_id=87652&PHPSESSID=d97m2eda3o6rsbulbnqdpgu8g1

Ongelma on siinä että komeetalla ja Marsilla on niin iso kirkausero.
Eli kun komeettaa varten pitää valottaa minuuttikaupalla niin Mars palaa puhki ja leviää kuvassa.
Sitäpaitsi koma on aika harvaa ja sen kirkkaus himmenee aika nopeasti mitä kauemmas ytimestä mennään.

Ok.  Kiitos vastauksesta.  :azn:

Tässä kuva tältä aamulta New Mexicosta. Rajaus on vähän outo, mutta ihmeelliset heijastukset kuvissa pakotti näin tekemään.
Valoa 30 sekunnin pätkissä yhteensä n. 10 minuuttia ilman seurannankorjausta. Jalustan laitoin seuraamaan komeettaa.

Kuvattu tuulissa olosuhteissa, ja kohde alle 30 asteen korkeudella.

Kappas vaan, täällähän siitä on jo juttu.

http://www.avaruus.fi/index.php?id=5528

Hei.

Olin epähuomiossa käyttänyt muiden kuvia (Nasa ja Toni Scarmato) kysymysten mukana. Olin näin rikkonut teidän sääntöjä. Olen pahoillani virheestäni en asiaa tiennyt.

Viimeisin viestini olikin poistettu kokonaan ja siihen olinkin tuossa yläpuolella vastannut itse osittain linkillä.

Eli kysymys kuului. Miten komeetassa voi olla aurinkoon päin suuntautuva "jet" suihku? Eikö ole niin että komeetta yleensä  ikään kuin vyöryy pyörien avaruuden halki. Suihkunkin pitäisi silloin pyöriä. Paitsi jos tietenkin pyöriminen tapahtuu yhden akselin ympäri.

Täältä löytyy fakta tietoo komeetasta ja kuvia mm. tuosta suihkusta. http://brucegary.net/ISON/

Olisiko kyseessä pölypyrstö ?
En ole kyllä missään muissa kuvissa vielä nähnyt sitä kuin tässä ketjussa olevassa linkissä.
Jos on niin silloin on kyse perspektiivistä.
Googlella koitin löytää mutta en kovin hyvää äkkseltään löytänyt:
https://groups.google.com/forum/#!msg/sfnet.tiede.astronomia/84OotQgPd7A/lpNAeRj76CAJ

NASA:n kuvat kai ovat sellaisia että niitä voi käyttää ilman erillistä lupaa (näin minua on informoitu).

Tassa viime yona ottamani kuva.
Kuvassa 5 x 60s valotusta.

Laitteisto QHY9 + CPC 1100 Edge / HD

t vesa

ISON 12.10 aamulta, utu hellitti hiukan ennen aamunkoittoa ja sain napattua tästä muutaman kuvan, käsittely oli työlästä valosaastegradienttien takia ja kuvaan jäi vielä omituisia heijastumia, ilmeisesti Mars aiheutti nuo. Pikku hiljaa tämä alkaa ilmeisesti kirkastua ja pyrstökin tulla näkyviin.
Pitäisi mennä johonkin pimeään ja valosaasteettomaan paikkaan kokeilemaan, pyrstöä saisi varmaan paremmin erottumaan.
Komeetan kirkkaus lienee tällä hetkellä jossain 12 mag luokassa, tai hiukan kirkkaampi.
Visuaalihavaintoyritys 120mm refraktorilla ei näyttänyt tästä yhtään mitään, mutta keli oli aika huono ja komeetta on pahasti valosaasteen suunnalla opservatoriolta.

Löysin netistä mielenkiintoisen sivuston komeetan kehityksen seuraamiseksi:
http://www.brucegary.net/ISON/ (http://www.brucegary.net/ISON/)

(https://lh3.googleusercontent.com/-suDP18_8osw/UlpCygsj2SI/AAAAAAAAKc4/eOBLEdBSSbM/w611-h903-no/ISON_12_10_meg90_5x1min_txt.jpg)

Juu, en minäkään tuota 120ED:llä vielä löytänyt, mutta kameran kuvaanhan tuo tarttui oikein nätisti.

(http://farm6.staticflickr.com/5550/10310826176_586df3b584_b.jpg) (http://www.flickr.com/photos/jannefoo/10310826176/)

Saako ratatietoja Stellariumiin tai Cartes du Cieliin?

Lainaus käyttäjältä: pepa - 19.10.2013, 21:18:47
Saako ratatietoja Stellariumiin tai Cartes du Cieliin?

Stellariumiin ainakin saa haettua suoraan aurinkokuntaeditorilla.

Hienoja kuvia. Tässä tältä aamulta 4 minuutin valotus New Mexicon etäputkella (itse asiassa putkea on nopeampi käyttää kun omaa oli takapihalla  :rolleyes: )

SON, NM USA.

(http://www.kehusmaa-astro.com/wp-content/gallery/solar-system/ck12s010-4min.jpg)

South Carelian versio komeetasta tältä aamulta. Kuu valaisee aika tehokkasti taivasta ja yksittäisvalotukset piti jättää 30 sekuntiin.
Tässä 10kpl pinottuna komeettakohdistuksella.
(https://lh4.googleusercontent.com/-m9czUtnxL4U/UmPu1Xlz_PI/AAAAAAAAKdY/oDs0EdeldnU/w1123-h903-no/ison10x30s_20_10_13.jpg)

Kyllä sitä nyt kaiken maailman etävehkeillä koitetaan... :tongue:

Lainaus käyttäjältä: Ransu - 13.10.2013, 10:00:38
...Pitäisi mennä johonkin pimeään ja valosaasteettomaan paikkaan kokeilemaan, pyrstöä saisi varmaan paremmin erottumaan.
Komeetan kirkkaus lienee tällä hetkellä jossain 12 mag luokassa, tai hiukan kirkkaampi.
Visuaalihavaintoyritys 120mm refraktorilla ei näyttänyt tästä yhtään mitään, mutta keli oli aika huono ja komeetta on pahasti valosaasteen suunnalla opservatoriolta.

Ei näyttänyt ISON sen kummemmalta tänä aamuna 22.10. klo 06.03 Kangasalla:
(http://www.kaapeli.fi/~jmantyla/Tahti/Ison221013.JPG)
Pentax K-5 135/2,8 5x25 s. ISO1600.

Kuvasin tätä myös 125 mm apokromaatilla, mutta kuvat olivat huonompia. Komeetta on kuvan keskellä, jos joku ei huomaa. En merkkaa nuolella, koska se erottunee ilmankin, tai sitten ei. Kirkas kohde oikealla on Mars. Viime vuoden Garradd oli huomattavasti komeampi kuin Ison.

Ison on hyvin himmeä ja vaatii valosaasteettoman paikan näkyäkseen kunnolla. Aamulla 22.10. kiusana oli osapilvisyys ja kuutamo.

Jorma M.
Kangasala

Kuutamo pilaa aika hyvin pyrstön näkymisen, aika vaatimaton tämä ISON vielä on. Mutta kuka tietää, jos vaikka kokee samanlaisen purkauksen niinkuin C/2012X1 (LINEAR). Olisipa nyt kirkasta, siinä olisi tällä hetkellä mielenkiintoisempi kuvauskohde.

Laitoin pari uutta kuvaa Taivaanvahtiin tästä komeetasta:
http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/19644
http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/19645

Pyrstölle näyttää vähitellen kertyneen pituutta lisää.

-Veijo Kallio

Harmittaa kun meikeläisen horisonttiin komeetta ilmestyy vasta kun on jo liian valoisaa.

http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/19669

Kannatti valvoa koko yö että sai vähän paremman kuvan tästä komeetasta  :tongue:.
No samalla tuli testattua yhdistyksen TS quadruplettia  - ja kyllähän sillä aika tasaisen kentän saa.
Liian pitkiä yksittäisvalotuksia tuli otettua (3/4 minuuttia), niin että ydin venähti pieneksi viiruksi.
Mutta eipä tarvinnut autoguidausta käyttää.

Havainto Taivaanvahdissa (http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/19770).

Minäkin kävin yrittämässä samoihin aikoihin komeettakuvausta huomattuani klo 5 jälkeen taivaan seljenneen. Pahaksi onneksi pilvilauttoja purjehti vähän väliä kuvakentän poikki ja lisäksi taustalla oli jotain utupilveä. Töihin lähdön lähestyessä ei ollut myöskään aikaa odottaa selkeämpiä aukkoja. Niinpä ISONin ja C/2012 X1:n kuvista tuli niin törkeän huonoja, etten viitsi laittaa niitä edes näytille. (X1:n purkaus näyttäisi edelleenkin jatkuvan).
Mittasin Einarin edellisestä kuvasta ISONin pyrstön pituudeksi 31' eli n. puoli astetta, mutta hyvissä olosuhteissa kuvattaessa se näkyisi varmasti paljon pitempänäkin.

-Veijo Kallio

Lainaus käyttäjältä: einari - 11.11.2013, 21:15:34
Kannatti valvoa koko yö että sai vähän paremman kuvan tästä komeetasta  :tongue:.

Olipa nätin värinen komeetta noissa Taivaanvahdin kuvissa. Muistutti erehdyttävästi kaasuhitsin liekkiä  :smiley:

ISON-komeetta alkaa jo hikoilemaan Auringon lähestyessä ja siinä raportoidaan tapahtuneen purkaus joka olisi tehnyt siitä nyt paljain silmin näkyvän. Kertokaa ne joilla pilvet ei haittaa;)
J-P

Mielenkiintoista.
Tuli luettua että arveltiin että kirkastuminen voi merkitä joko tasaista kirkkauden kasvua tai komeetan hajoamisen alkua.
Saisivat nyt nuo pilvet karata kauas.

Tässä SpaceWeather.com:n uutiskirjeestä pätkä:
"COMET ISON OUTBURST: Observers around the world are reporting a sharp increase in the brightness of sundiving Comet ISON. Formerly dim, it is now on the threshold of naked-eye visibility. Comet ISON is plunging toward the sun for a perilous pass through the solar atmosphere on Thanksgiving Day (Nov. 28th).  This could be the first of many brightening events as intensifying solar heat erodes material away from the comet's nucleus.  For more information and updates, visit http://spaceweather.com"

Nyt tultiin siis (hetkellisesti?) jo lähelle 6 magnitudin kirkkautta! :smiley:
(Täältä pääsee tuolle postituslistalle, jos joku ei sitä vielä tiennyt: http://spaceweather.com/services/ (http://spaceweather.com/services/))

Hienoja kuvia löytyy myös SpaceWeatherin komeettagalleriasta:
http://spaceweathergallery.com/index.php?title=comet

ISONilla nyt komea pyrstö ja havaintoja paljain silmin näkymisestä tulee

http://spaceweathergallery.com/indiv_upload.php?upload_id=89692 (http://spaceweathergallery.com/indiv_upload.php?upload_id=89692)
http://spaceweathergallery.com/indiv_upload.php?upload_id=89691 (http://spaceweathergallery.com/indiv_upload.php?upload_id=89691)
http://spaceweathergallery.com/indiv_upload.php?upload_id=89686 (http://spaceweathergallery.com/indiv_upload.php?upload_id=89686)

Kerroin toissayön 13/14 havainnoista enemmän linkissä:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=12071.0

ISON komeettaa kuvasin vastaavilla välineillä, mutta kiinteällä jalustalla, ISO 800 ja pinottu ( DSS ) on 73 x 4 sekunnin kuvista. Kuvaus tapahtui vähän kello 6:n jälkeen.

Jälkitietojen mukaan oli tuolloin juuri kirkastumassa, mutta siitä ei minulla ollut silloin tietoa eikä aiempaa omaa tuntumaa komeettaan. Pienen poltovälin kuvassa on koma liki tähtimäinen.
Kun ylipäätänsä kiirehdin pilvien, kylmän ja odottavan Encke kuvausyrityksen takia, niin jäi tästä kiikarihavainto saamatta. Suunnilleen alueelle kiikaroin pikkuisen aikaa ja muistan että erästä kohdetta hetken ajattelin että onko tuo, mutta tulkitsin tähdeksi. Saattoi olla se, koska hyvin olisi pitänyt kyllä näkyä. En tiennyt että on niin tähtimäinen, mikä ilmeisesti korostui juuri tapahtuvasta kirkastumisesta johtuen.
Olisi ollut kännykamera(kartta)kuva tarkemmasta paikasta mutta olosuhteista johtuen jäi tarkistamatta. Vähän harmittaakin kun jäi visuaalihavainto tekemättä. Vaatii uuden aamuvalvomisen jos haluaa lähipäivinä katsoa, josko edes selkeää.

Esko

Tämän päivän SpaceWeather sivulla onkin hämmästyttävän upea kuva komeetta ISON:ista: http://spaceweathergallery.com/indiv_upload.php?upload_id=89701

ML

13. päivän purkauksen jälkeen ISON on kirkastunut hyvää tahtia.  Viimeisimmän edellistä vuorokaudelta tehdyt havainnot kertovat komeetan olevan jo 5,0–5,5 mag, joissa arvioissa jopa 5 mag kirkkaampi.   

Komeetta on jo paikoin nähty paljain silminkin hämärän taivaalla.

Pyrst tuoreissa kiikarein ja kaukoputkella tehdyissä havainnossa on alla 1 aste.

Ei ainakaan Rovaniemellä näkyny visuaalisesti. Eilisestä asti kyttäsin, nyt on pilvessä kokotaivas

Koitin juuri äsken bongata kiikarilla (15x70) mutta ei löytynyt. Stellariumin perusteella olisi pitänyt löytyä Spica-tähdestä hieman oikealle ja ylös mutta edes hyvällä mielikuvituksella en löytänyt mitään sen näköistäkään.

Itse kokeilin myös kiikareilla (10x50), mutta suunnassa oli liikaa sen kirkkauden tähtiä, ja pyrstökin on vielä melko himmeä, joten en varmaa havaintoa saanut. Katson, saanko pinosta jotain kuvaan.

Aamulla 17.11 oli selkeää. Napsin 06 jälkeen muutaman kuvan komeetasta, komeetta oli lähellä spica tähteä, johon suuntasin 500mm objektiivin jonka läheltä  löytyi tuo komeetta, kiikarilla en yrittänytkään katsella, koska aamu valkenee varsin nopeasti. Merkuriuksen lähellä olis olut myös toinen komeetta.

Veijo T
(http://avaruus.kuvat.fi/kuvat/Komeetta%20C%202012%20S1%20(ISON)/C2012-S1-ISON_17-11-2013.jpg/_full.jpg)

http://avaruus.kuvat.fi/kuvat/Komeetta+C+2012+S1+(ISON)/ (http://avaruus.kuvat.fi/kuvat/Komeetta+C+2012+S1+(ISON)/)

Oma yritys 17.11. En pystynyt havaitsemaan komeettaa kiikareilla. 44 x 13s, tamron 70-300mm, seuranta EQ2 + MD-EQ2 moottori. Pyrstön pituudeksi mittasin ainakin puolitoista astetta ja jatkuu vielä kuvan ulkopuolelle.

(http://imageshack.us/a/img713/9057/m0eg.jpg)

Onkin yllättävän vaikea kiikarikomeetaksi(kin) meidän leveysateella aamuhämärissä. Negatiivinen havainto tuli minultakin tänä aamuna. Kuvaan tuli melko hyvin samalla lyhytpolttovälisellä ja kiinteällä jalustalla kuin pari aamua sitten.

Esko

Täydestä kuusta huolimatta tuli kuvattua koko yön.
Pääesiintyjä eli ISON-komeetta oli viimeisenä.
Pari juttua mitä tuli nyt vasta tehtyä ekaa kertaa; kuvaus AstroArtin skriptauksella ja autoguidaus komeettaan.
Parveke oli tällä kertaa hyvä paikka kuvailla kun kohde oli matalalla ja tuulelta suojassa.
Koitin myös katsella 15x70 kiikareilla mutta negatiivinen havainto tuli.

Havainto taivaanvahdissa (http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/19926).

Mainittakoon että myös guiderikameralla (ASI120MM + 50mm etsin) pyrstö näkyi jo 1.5 sekunnin valotuksella.

Tänään onnistui ISON:n visuaalihavainto n. 10° korkeudelta käyttäen 80mm linssiputkea. Etsiminen oli ääliöhelppoa kirkastuvaltakin taivaalta, koska juuri komeetan vieressä näkyi Spica kirkkaasti paljainkin silmin.

Itse komeetta jäi vähän vaisuksi, sillä siitä erottui lähinnä pyöreä koma. Ensin olin näkevinäni sivusilmällä ja liikuttelemalla putken näkökenttää komeetan pyrstöäkin, mutta sitten tajusin hahmottavani sitä väärälle puolelle komeetan ydintä. Piti siis tuomita tämä havainnon osa korkeintaan viitteelliseksi. Komeetan pystyi näkemään myös 50mm etsimellä, mutta paljain silmin näkemisestä ei ollut mitään toivoa. Hetkeä aiemmin olin arvioinut rajamagnitudin olleen likipitäen 4 mag, mutta tämä oli korkealla taivaalla eikä matalalla komeetan suunnalla lähellä auringonnousua.

Spaceweatherin sivuilla tänään hieno kuva komeetasta ja pyrstön pituudeksi siellä sanotaan 7 astetta.

Ei tästä tainnut spektaakkelimaista näytöstä tullukkaan

Vielä ei kannata toivoaan heittää.

Lainaus käyttäjältä: Manu - 18.11.2013, 14:14:48
Ei tästä tainnut spektaakkelimaista näytöstä tullukkaan

Eikö sen spektaakkelin olekin tarkoitus alkaa vasta auringon ohituksen jälkeen (mikäli selviää siitä).

Komeetat ovat minulle se "juttu" tässä harrastuksessa. Tavallaan tiedon lisääntyessä netin kautta myös pettymykset ovat lisääntyneet. Aina odotellaan jotain mykistävää. Kaikki silmillä havaittavat komeetat ovat olleet mielestäni hienoja kokemuksia. Hyakutake ja Hale-Bopp pääsivät kyllä äimistyttämään aikoinaan kunnolla ja kyllä Holmeskin upea oli. Pidetään vaan peukkuja ja toivotaan parasta!

Einon puhallellessa sain komeetan kuvaan. Pinoamisongelman takia valotusta vain 40s 3,2sekunnin yksittäisvalotuksilla, mutta pyrstöäkin sai näkyviin.
http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/19960

Laitoin tämänaamuisen havaintoni, jossa nyt myös onnistunut visuaalihavainto, taivaanvahtiin.
https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/19965

Esko

Eiliseltä 18.11 aamulta ISON havainto, komeetta löytyi 20x80 kiikareilla Spican vasemmalta puolelta ja hiukan myöhemmin näkyi niukin naukin myös 7x50 kiikareilla. Isommilla kiikareilla olin erottavinani hiukan pyrstöä. Täysikuu loimotti ja valaisi taivasta.
Ei näytä vielä kovin spektaakkelimaiselta..
(https://lh3.googleusercontent.com/-tT0kLDpaVKA/UouOqiQ_uuI/AAAAAAAAKsk/jFIlb7UzsWc/w1200-h800-no/ison_spica_18_11_13_txt.jpg)

Aika haastava kohde tämä ISON vielä on näiltä leveysasteilta, kun vielä kuukin kuumottelee. Alla kuva 200F2.8 telellä 17.11. Spican vierestä; valoa yhteensä 5min (21 frames).

Muumipappa ja pyrstötähti -tyyppinen matka on kuitenkin varattu Teneriffalle 28.11...

ISON alkaa kohta olla noin keväisen panstarrsin tasolla http://spaceweathergallery.com/indiv_upload.php?upload_id=90104&PHPSESSID=gj3tuv18nvb246dit7oqhmvs30 (http://spaceweathergallery.com/indiv_upload.php?upload_id=90104&PHPSESSID=gj3tuv18nvb246dit7oqhmvs30)

http://www.avaruus.fi/uutiset/tahtiharrastus-ja-taivaanilmiot/saksalaistutkijat-arvelevat-ison-komeetan-ytimen-lohjenneen.html

Ja jos ovat oikeassa, miten käy kun komeetta menee auringon ohi... Elämme jännittäviä aikoja

Linkissä:
http://stereo-ssc.nascom.nasa.gov/comet_ison/
on selvitetty miten komeetan oletetaan näkyvän STEREO ja SOHO luotainten kuvissa (myös ja SOHO:lla ainoastaan) lähellä aurinkoa ollessaan. Sieltä voi jo etukäteen katsoa ja miettiä miten ehkä seuraa tapahtumaa, paremmin reaaliajassa (vaikka ei nyt oikeasti ihan realliajassa) kuin mitä itse näkee ja/tai muiden kuvausten perusteella selviää.

Maapallolta auringon lähellä näkemiseen päivällä näin pohjoinen sijainti ei ole otollinen koska näkyy hyvin matalalla korkeuskulmalla jossa ilmakehä on kirkas (erityisesti lähellä aurinkoa, missä vielä pölyn forward scatter vaikuttaa) ja valon imeytyminen (ekstinktio) himmentää itse komeettaa. Ei tarkoita etteikö mahdollisesti voisi näkyä, jos tulee riittävän kirkkaaksi. 28:na meidän päiväaikaan juuri ennen lähimmillään oloa komeetta on vieläpä matalammalla korkeuskulmalla kuin aurinko. Sitten 29 aamulla (ennen auringon nousua täällä), jolloin komeetta on jo n 2.5 astetta suuremmalla (pohjoisemmalla) deklinaatiolla kuin aurinko, (jos lupaavalta näyttää komeetan ja sään kannalta) kannattaa nousta ennen aurngon nousua katsomaan mitä ehkä näkyy. On kyllä arkipäivä ja vasta 30. lauantai eli useimmilla vapaapäivä, jolloin kannattaa vastaavasti yrittää, komeetan ollessa jo vähän etäämpänkin auringosta, mutta himmenemässä jo.  Tällöin saattaa ehkä pyrstö näkyä jo pimeämmällä taivaalla ennen komeetankin nousua ? Ja 29. ilta olisi myös otollinen.  Jne ......
Siinä suhteessa tällainen pohjoinen sijainti on parempi kuin eteläisemmät. Ja jos 29. aamulla näkyy, niin voi tietysti yrittää jäädä seuraamaan näkyisikö kuinka pitkään, kenties vielä auringon noustuakin (?) HUOM VAROVAISUUS KIRKKAAN AURINGON SUHTEEN ! , jos näin läheltä yrittää havaita.

Yritin tehdä pikku graafin Excel grafiikalla komeetan paikasta suhteessa aurinkoon kun on lähimmillään. paikat on 0.1 vuorokauden ( 2.4 tunnin) välein ja muutamalle on merkitty aika vuorokauden desimaaleissa, UT-aikaa.
Asteikkoina on RA-erotus ja deklinaatio-erotus (aurinkoon nähden) asteina kumpikin.

Esko

http://www.solarsystemscope.com/ison/
Vähän viihteellisempi simulaattori.

Hieno simulaattori, tuon mukaan maapallo kulkee ISON komeetan jälkeensä jättämän pölyalueen läpi tammikuun 12 pv tienoilla. Näinköhän saadaan kunnon meteorimyrsky kaupan päälle?

Lainaus käyttäjältä: Esko Lyytinen - 23.11.2013, 17:26:00
Yritin tehdä pikku graafin Excel grafiikalla komeetan paikasta suhteessa aurinkoon kun on lähimmillään. paikat on 0.1 vuorokauden ( 2.4 tunnin) välein ja muutamalle on merkitty aika vuorokauden desimaaleissa, UT-aikaa.
Asteikkoina on RA-erotus ja deklinaatio-erotus (aurinkoon nähden) asteina kumpikin.

Kerroin kesällä Cygnuksella ISONista ja mahdollisesta näkymisestä. Tein silloin esitykseeni samantapaisen
grafiikan. Ks. http://www.ursa.fi/ursa/tapahtumat/c2013/materiaalit/auringonhipojat_ja_ison.pdf
Sivun 9/10 kalvossa on lisäksi huomioitu, milloin kometta on horisontin yllä Suomessa (valkoiset sektorit).

Valitettuvastihan ihan lähiohitushetki ei tapahdu meillä päiväsaikaan.

Pari muuta huomiota:

Kirkkaus oli viimeisten havaintojen mukaan noin 3,5 - 4,0 (22.11.), joka vain vähän Seiichi Yoshidan
ennusteen yläpuolella, mutta reilusti alkuperäisen alapuolella:
http://www.aerith.net/comet/catalog/2012S1/2012S1.html (valokäyrät sivun lopussa).

Komeetassa havaitut purkaukset tuntuisivat viittaavan, että ytimestä saattaa irrota palasia, joten
saksalaisten arvelut voivat hyvin olla mahdollisia.

Tuli mieleen, että jos ja kun ison:ista tulee kunnon kirkas pyrstötähti, niin älkää keskittäkö tarmoanne pelkkään kokonaisen pyrstötähden kuvaamiseen.
Kannattaa kurkata myös ydintä kunnon suurennoksella. Siellä voi tapahtua vaikka mitä jännää. Hale-Bobin ytimestä tuli mm. suht näyttävä purkaus,  joka näkyi spiraalina ytimen ympärillä.

Laitanpa tälläisenkin kuvan tänne vertailun vuoksi, vaikka tässä ei varsinaisesti komeetta vielä näy. Noin 8 aikaan komeetta olisi ollut horisontin rajalla kaakon suunnalla, jonne minulla on hyvä näkyvyys. Odotin sinne asti mutta en saanut 500mm objektiivilla mitään havaintoa. Joten alkaa tuntumaan siltä että mahtaakohan tätä onnistua kuvata myöhemminkään tuolta aamu taivaalta joulukuun alkupäivinä.
Mutta ei heitetä silti vielä pyyhettä kehään.


Veijo T

(http://avaruus.kuvat.fi/kuvat/Komeetta%20C%202012%20S1%20(ISON)/Comet-C2012-S1_ISON.jpg/_full.jpg)

Komeetta ISONilla on nyt vauhtia jo yli 100 km/s

Mutta ei näytä hyvältä sillä olen lukenut tänään että epäilevät komeetan olevan hajonnut/hajoamassa.

Tässäpä suhteellisen tuoretta (23.11) animaatiota Stereo-luotaimen kuvista (http://www.spaceweather.com/images2013/25nov13/ison_encke_nov19_23_crop_hi1a.gif).

Lainaus käyttäjältä: Ransu - 23.11.2013, 19:31:57
Hieno simulaattori, tuon mukaan maapallo kulkee ISON komeetan jälkeensä jättämän pölyalueen läpi tammikuun 12 pv tienoilla. Näinköhän saadaan kunnon meteorimyrsky kaupan päälle?

Hei!

Minulla pisti juuri sama Ransun kirjoittama asia silmääni animaatiosta....

Kohtaako maapallon rata ISON komeetan pölyvanan ja jos kohtaa, niin milloin?

Onko olemassa mitään arvioita, että miten paljon ISON on jättänyt/jättää "reitilleen" materiaa verrattuna esimerkiksi Perseidien meteoriparven aiheuttavaan komeetta Swift-Tuttle verrattuna?


Tv. KAro

Kohta voidaan saada lisätietoa komeetan tilanteesta. NASA pitää parhaillaan tiedotustilaisuutta medialle. Jostain syystä linkin mukainen ruutu ei lähde pyörimään itselläni, joten sisällöstä en osaa sanoa yhtään mitään... Aika paljon on sivuilla esitetty epäilyjä komeetan säilymisestä niin, että siitä saataisiin näyttävä show taivaalle. Toivon toki, että ovat väärässä.

Linkki mediatilaisuuteen:
http://www.nasa.gov/news/media/newsaudio/index.html#.UpTnf9JdUdg


Jokin aika sitten komeetta saapui "kokonaisena" uuden stereonäkymän piiriin (kello seitsemään).
http://stereo-ssc.nascom.nasa.gov/browse/2013/11/26/behind/cor2/512/20131126_093924_d7c2B.jpg

Lainaus käyttäjältä: KAro - 26.11.2013, 19:28:10
..
Minulla pisti juuri sama Ransun kirjoittama asia silmääni animaatiosta....

Kohtaako maapallon rata ISON komeetan pölyvanan ja jos kohtaa, niin milloin?

Onko olemassa mitään arvioita, että miten paljon ISON on jättänyt/jättää "reitilleen" materiaa verrattuna esimerkiksi Perseidien meteoriparven aiheuttavaan komeetta Swift-Tuttle verrattuna?

Voisi sanoa että se ei jätä mitään sinne missä nyt on liikkunut, ikäänkuin paikoilleen jäljeksi. Vähänkin suuuremmat eli sen kokoiset meteoroidit jotka voisivat tuottaa meteoreja jatkavat liki samaa rataa komeetan kanssa kunnes seuraavan kierroksen aikana vasta saisivat runsaammin etäisyyttä, tässä tapauksessa ilmeisesti haihtuvat pois auringon lähellä.
( EDIT:  .. muuten joutuisivat hyperboliselle radalle karaten aurinkokunnasta kuten itse komeettakin).

Ja sitten hienoin materiaali joka komeetan pölypyrstöäkin muodostaa tulee auringon säteilypaineen vaikutuksesta osin ("suoraan") puhalletuksi kokonaan pois aurinkokunnasta ja osin (tässä välissä olevat koot) jatkavat komeetan liikkeen suuntaan, reitin kaareutuessa (paljon) vähemmän ja myös pölypyrstöä muodostaen kaartaen sitten kaumpaa ohi auringon ja kenties jokin koko ohistuksestakin selviytyen. Ei mikään koko ikään kuin pysähdy paikalleen.

Edelliseltä perihelikäynniltä komeetan reitillä olisi materiaalia, mutta tämän edellinen periheli on ilmeisesti ollut huomattavan kaukana auringosta ja komeetalla tuskin mitään varsinaista aktiivisuutta. Ja jos olisikin ollut, niin näin pitkäjaksoisella olisi erittäin harvaa se meteorivana (koska venynyt erittäin pitkäksi). Jos olisi ollut jonkinmoista aktiivisuutta aurinkoa lähestyessä jo hyvin kaukana niin siellä lähestyvällä haaralla voisi olla meteorideja komeetan perässä lähestymässä aurinkoa, mutta tuskin on ollut riittävässä määrässa aktiivisuutta jo riittävän kaukana.
Ja (keski)pitkäjaksoisilla komeetoille ( luokkaa 500 (EDIT: n 300 - ) - 1500 vuotta) se edelliseltä kierrokselta seuraava pölyvana (outburstit Lyrideillä, Aurigideilla, alpha Monocerotideilla ehkä October Cameloprdalidseilla, ja nyt viimeisimpänä havaintona September Perseideillä) se voimakkain meteoroidi vana on niin kapea että (kokemuksen mukaan näistä parvista) pitää osua maapallon kohdalle liki niin lähelle että poikkeama on suunnilleen samaa luokkaa kuin geosynkronisten satelliittien etäisyys.
Tämän radalla on paljon suurempi. Laskin sen joskus suunnilleen, en muista tarkemmin mutta taisi olla jotain karkeasti suuruus luokkaa 0.1 au. Eli olisi joitakin satoja kertoja liian suuri.

Jos olisi ulospäin menevällä haaralla ( eikä niinkuin tällä sisään päin menevällä haaralla) lähin kohtaaminen sopivaan aikaan niin tilanne olisi vähän eri, mutta ei kyllä siltikään lupaava meteorien kannalta tämän luokan etäisyyksillä.
Se, että esimerkiksi Persedeillä näkyy meteoreja kaukanakin komeetan radasta johtuu siitä että ne meteoroidit ovat kiertäneet itsenäisesti ties kuinka kauan. Emokomeetta on tehnyt suuren määrän kierroksia saman tapaisella radalla.

Eli minä ainakaan en odota tästä mitään meteoriesiintymää.

Esko

Kiitos Esko hyvästä ja perusteellisesta vastauksesta!


Tv. KAro

Näin aamun valjettua näyttää edelleen ihan positiiviselta tässä hetki sitten otetussa LASCO C3:n kuvassa. ISON saapuu kuvaruutuun kello noin puoli neljän suunnalta ihan komeetan näköisenä.

http://sohowww.nascom.nasa.gov/data/realtime/c3/512/

ISON on nyt nähtävissä SOHON Lasco kameran kuvassa ja vielä tuo näyttää ehjältä.

Ja sääennusteetkin näyttävät lupaavilta.

No kun nyt ei vaan kävisi niin, että juuri päättynyt pitkä selkeä jakso vaihtuu pelkkään pilvee. Ennusteet tänne Jyväskylään näyttää vähän heikoilta: perjantaina olisi selkeä päivä, lauantai-illalla tulisi pilvet ja sade, maanantaina lakkaisi vasta. No, ennusteet on ennusteita, ja ensiksi pitää toivoa, että komeetta ylipäätään selviää ehjänä.

Ja kannattaa odotella ihan rauhassa että komeetta, jos ehjänä säilyy, on riittävästi etääntynyt auringosta ennenkuin alkaa sitä yrittää havaita. Eli viikonloppuna ei vielä kannata yrittää.

Kovasti epäilen tuon pyrstön näkymistä, mutta kannattaa aloittaa ( mikäli selkeää ), jo pimeän aikaan.  Tein tuohon kartan Sky Safari Pro ohjelmalla ajalle 29.11 kello 01-08.
Pyrstöä kannattaa tutkailla koillisen ja kaakon välista. Kartassa näkyy pyrstön paikka horisontissa 1 tunnin välein alkaen kello 1 yöllä.

(http://avaruus.kuvat.fi/kuvat/Komeetta+C+2012+S1+%28ISON%29/2012-S1-ISON_29_11_2013.jpg)

Veijo T



Linkki isompaan kuvaan
http://avaruus.kuvat.fi/kuvat/Komeetta%20C%202012%20S1%20%28ISON%29/2012-S1-ISON-29_11_2013.jpg/_full.jpg (http://avaruus.kuvat.fi/kuvat/Komeetta%20C%202012%20S1%20%28ISON%29/2012-S1-ISON-29_11_2013.jpg/_full.jpg)

Nyt tuli komeetta (toistaiseksi lähinnä pää, mutta etenee tuossa nopeasti) näkyviin SOHO C2 kuvassa  ( 12:48 UT, ekassa kuvassa jonka hain ja huomasin jo näkyvän):
http://sohowww.nascom.nasa.gov/data/realtime/c2/1024/latest.jpg

Tuntuu tuolla ymmärrettävästi olevan ruuhkaa niin että joka yrityksellä ei haku onnistu.

Esko

Pakko myöntää että odotukset on korkealla.

http://www.isoncampaign.org/karl/hanging-by-its-fingernails

Noh? Mitä siellä tapahtuu

En tiedä, muutako mitä tuosta kuvasta katson. Näyttäisi että aika pieneksi meni hajosiko?

http://sohowww.nascom.nasa.gov/data/realtime/c2/1024/latest.jpg (http://sohowww.nascom.nasa.gov/data/realtime/c2/1024/latest.jpg)

Ydin on ilmeisesti maskin takana että saas nähdä mitä sieltä löytyy..

Ja sivu on tukossa. Vähän aikaa sitten sentään noin 5llä lautauksella toimi, nyt ei aukea.

EDIT: Paitsi, että heti tämän kirjoittamisen jälkeen taas aukesi...

Napsuttelee F5:sta niin kyllä se siitä aina välillä aukeaa  :laugh:

ps. Näyttäisi että pyrstössä kirkas kohta. Onko se merkki siitä että siitä on lähtenyt "osia" irti.

Suora lähetys löytyy Nasan sivuilta. Ei vaikuta hyvältä  :sad:

http://www.nasa.gov/multimedia/nasatv/index.html#.UpeNUdJdUdg

Juutuubissa kans striimiä: http://www.youtube.com/watch?v=q03I1B_yrPg

http://www.tiedetuubi.fi/?q=node/579

Nyt peukut pystyyn!

ISON taisi ollakin pikkun

Pekka

Hiivatti! Melkein jo jouduin kiipeämään isolle mäelle painavat tavarat kainalossa ja pakkasessa  :veryangry:

Jaa ei ainakaan tarvi ottaa paineita säästä. Ketjun nimeksi voisi vaihtaa D/2012 S1 (ISON)?

Jeps, näyttää pyrstö himmenneen aika tavalla, joten eiköhän ydin ole vähiin päin korventunut. Joo,  ei tarvi hereillä tavallista aikaisemmin ja palelluttaa näppejään,  jos jotain hyvää hakee...  :p

Sinne tussahti "comet of the century": http://spaceweather.com/images2013/28nov13/rip_anim.gif?PHPSESSID=fj34h4nlciiubpmbtipihl0kt5 (http://spaceweather.com/images2013/28nov13/rip_anim.gif?PHPSESSID=fj34h4nlciiubpmbtipihl0kt5)

Ei ole kaikki vielä hävinnyt jäljettömiin.
C2 kuvassa on jo  tulossa "vanan päätä" ulospäin
http://sohowww.nascom.nasa.gov/data/realtime/c2/1024/latest.jpg
ja näkyy pienemmällä resoluutiolla mutta enemmän reaaliajassa ja ehkä vähemmän ruuhkaisena selvästi:
http://lasco-www.nrl.navy.mil/java/lastC2.html
Kuva on ylösalaisin verrattuna edelliseen.

EDIT: Eipäs tenää tulekaan ongelmitta siis tuo sivu eli kuva. Taisi nyt vuorostaan se ruuhkautua.

Esko

On se ainakin osittain selvinnyt viimesimmän kuvan mukaan: (20:24)
http://sohowww.nascom.nasa.gov/data/realtime/c2/1024/latest.jpg

Nyt näkyy hyvin animaatiossa, joka taas ei nyt ruuhkainen, mutta voi pian olla.
http://farm6.staticflickr.com/5480/11106507235_ec20b425d7_o.gif

Esko

Tämähän menee mielenkiintoiseksi. Vielä kun kelit osuisi kohdalleen.

Tuossa on kopio Eskon linkittämästä animaatiosta ruuhkien varalta.
http://pessi.kapsi.fi/11106507235_ec20b425d7_o.gif

Komeetta ISON on hajonnut. Harmitus on suuri, mutta tämä oli odotettavaissa. Olisi niin ihana ollut katsella taivaan kauneutta, mutta nyt emme pääse ihastelemaan ISON kauneutta. Ehkä vielä joskus tulee toinen mahdollisuus, vaikka eihän ne koskaan täysin samanlaisia ole  :sad:

http://www.avaruus.fi/uutiset/tahtiharrastus-ja-taivaanilmiot/komeetta-ison-ei-kestanyt-ydin-karsi-pahoin-auringon-ohituksessa.html

LainaaAs comet ISON plunged towards to the Sun, it began to fall apart, losing not giant fragments but at least a lot of reasonably sized chunks. There's evidence of very large dust in the form of that long thin tail we saw in the LASCO C2 images. Then, as ISON plunged through the corona, it continued to fall apart and vaporize, and lost its coma and tail completely just like Lovejoy did in 2011. (We have our theories as to why it didn't show up in the SDO images but that's not our story to tell - the SDO team will do that.) Then, what emerged from the Sun was a small but perhaps somewhat coherent nucleus, that has resumed emitting dust and gas for at least the time being. In essence, the tail is growing back, as Lovejoy's did.

So while our theory certainly has holes, right now it does appear that a least some small fraction of ISON has remained in one piece and is actively releasing material. We have no idea how big this nucleus is, if there is indeed one. If there is a nucleus, it is still too soon to tell how long it will survive. If it does survive for more than a few days, it is too soon to tell if the comet will be visible in the night sky. If it is visible in the night sky, it is too soon to say how bright it will be...

Kattellaan ny...

Komeetta on jo lähes antareksen kirkkaudessa http://sohowww.nascom.nasa.gov/data/realtime/c3/1024/latest.jpg

Hyvä hyvä, vielä kun säät suosisivat..

Tässähän oli dramatiikkaa! Mitenköhän nyt käy kirkkauden osalta

Uusin tieto olisi tässä, eli eipähän komeetta näköjään hajonnutkaan ainakaan täysin, mutta kirkkaudeltaan ei ole enää sitä mitä alussa oletettiin. Tässä vielä linkkiä: http://www.avaruus.fi/uutiset/tahtiharrastus-ja-taivaanilmiot/ison-yllatti-tutkijat-selviytymalla-sittenkin.html elikkäs toivoa on vielä jotankin nähdä, mutta eriasia on sitten sää, että antaako meille mahdollisuutta...

Kyllä tuo SOHO:n kuvassa näyttää jo aika paljon paremmalle kuin mitkä oli fiilikset nukkumaan mennessä! Onpas jännää tämä nyt!

http://sohowww.nascom.nasa.gov/data/realtime/c3/1024/latest.jpg

Ja URSAn Facebookissa näkyy kaksi viimeaikaista kuvaa, joista jälkimmäinen näyttää huomattavasti lupaavammalta, kuin edeltävä. Ja sekin näyttää jo aika hyvältä. Jännitysnäytelmä jatkuu...

Pitää myös  muistaa, että ISON on "hankala" komeetta kun viihtyy matalalla hämärätaivaalla. Olisipa ISONkin Lovejoyn kaltaisessa  paikassa.

TheSkyLive sanoo kirkkaudeksi niinkin hyvän kuin -2,46. Onkohan se havainto vai ennusteesta tehty?
http://theskylive.com/ison-tracker

Lainaus käyttäjältä: JKyytinen - 29.11.2013, 09:53:48
Ja URSAn Facebookissa näkyy kaksi viimeaikaista kuvaa, joista jälkimmäinen näyttää huomattavasti lupaavammalta, kuin edeltävä. Ja sekin näyttää jo aika hyvältä. Jännitysnäytelmä jatkuu...

Olisiko auringon ohituksessa tapahtuva himmeneminen normaali juttu? Ainakin säteilypaine on kova noin lähellä ja kun paine saa hiukkasen sille rajalle missä ISON'in gravitaatio häviää säteilypaineelle, joutuu hiukkanen poikkeavalle reitille komeetasta ja menee menojaan.

Nyt, kun aurinko on ohitettu, heikkenee säteilypaine ja uutta pyrstöä alkaa muodostumaan. Jos ISON ei olisi mennyt niin läheltä, olisi se nyt kirkkaampi.

http://soho.esac.esa.int/cgi-bin/data_query_search_url?Session=web&Resolution=2&Display=Movie&Start=2013-11-27&Finish=2013-11-30&Instrument=LASCO&Detector=C3 (http://soho.esac.esa.int/cgi-bin/data_query_search_url?Session=web&Resolution=2&Display=Movie&Start=2013-11-27&Finish=2013-11-30&Instrument=LASCO&Detector=C3)

avatkaas tämä ja nopeuttakaa niin että koko animaatio kestää noin 5 sekuntia. Näyttää siltä että ISON olisi juuri nyt rajusti kirkastumassa mitä ei välttämättä yksittäiskuvista havaitse. Ainakin on yhtä kirkas tai jopa kirkkaampi kuin tullessaan sohon näkökenttään. Ehkä komeetta ei olisikaan kovin pahasti hajonnut? Ei ainakaan kauhean isoiksi kappaleiksi koska se varmaan olisi havaittu? Jos ohitusta edeltävä kirkastuminen ei ollutkaan hajoaminen vaan tavallinen purkaus/pienien palasten lohkeaminen ja tämän jälkeen pyrstö yksinkertaisesti alkoi hävitä säteilypaineen takia. C2 instrumentin kuvissa näkyy kyllä "tussahdus" juuri kun komeetta on mennyt pimennyskiekon taakse, toki aurinko lienee pienentänyt ydintä melko rajusti. Mutta olisiko ydin sittenkin vielä kasassa?

Miksiköhän ei kuitenkaan näkynyt SDO:n kuvissa kun lovejoy kuitenkin näkyi 2011.

Mietin myös sellaista vaihtoehtoa, että kun komeetta menee lähellä aurinkoa niin tavallaan se "vastavalo" estää tuon komeetan näkymisen. Jos se näin olisi niin ISON palaa samaan voimakkuutteen kuin lähestyessään aurinkoa. No kävin miten kävi  on ollut jännää seurata miten käy.

⠀

Lainaus käyttäjältä: RoLeh - 29.11.2013, 15:33:58
Sisko soitti ja sanoi että lahdessa näkyisi paljain silmin auringonlaskun luona, en sitte tiiä, imatralla pilvistä tällä hetkellä. Mutta epäilen kumminkin että on varmaan lentokoneen nähnyt.

Sekoittanut Venukseen, ajoittuu aika sopivasti auringon laskun lähettyville? Täytyy koittaa ittekin huomenna tiirailla, sää oli täällä Tuusulan suunnalla kyllä hyvä!

Tänään olen nähnyt pari mittausarviota komeetan tämänpäiväisestä kirkkaudesta ja olivat siinä +1.5 - +2.0 .
Ja kun ei ole ydin liki tähtimäisen pieni (näenäisesti) niin en luule huomenaamulla edes kiikareilla näkyvän.
Tullee kuitenkin arveluni mukaan näkymään pimeämmällä taivaalla ehkä paljain silminkin näkymisen rajoilla, arvelen.
( Nyt uskaltaa antaa ennustearvioita vaikka menisi pieleenkin kun niin moni muukin on tästä esittänyt virhearvioita.  :grin: Olisi mielessä kirjoittaa vähän enemmänkin arviostani tuon tulevasta käyttäytymisestä, mutta jää ainakin huomiseen kun jo väsyttää tämän päivän hommat, tällä kertaa lähinnä muu kuin ISON'n seuraaminen. Ja voinhan tulla vielä katumapäälle etten kirjoitakaan. )

Ja sitten jos ei ole erityisen aamuvirkku niin suunnilleen yhtä hyvin voi lähipäivinä yrittää havaita illalla auringonlaskun jälkeen kuin aamulla ennen sitä, paitsi että koko ajan etääntyy auringosta näennäisesti (ja oikeasti).
Ja itse löydän tästä lähempää sopivan paikan iltahavainnointiin, lähellä horisonttia jos/kun yrittää havaita.
Eli itselläni on aikomus tehdä enimmäinen yritykseni (perihelin jälkeen) jonain iltapäivänä.
Mutta lykkyä huomisaamullekin, jos joku yrittää.

Esko

Aamulla Kaivariin kuvaamaan!

Lainaus käyttäjältä: mikkomaa - 29.11.2013, 17:27:52
Sekoittanut Venukseen, ajoittuu aika sopivasti auringon laskun lähettyville? Täytyy koittaa ittekin huomenna tiirailla, sää oli täällä Tuusulan suunnalla kyllä hyvä!

Iisalmesta saatu kaksikin havaintoa paljain silmin ja yksi kuvakin puhelimella otettuna, vieläpä ihmisiltä, jotka eivät harrasta tähtitiedettä!  :shocked:

Lainaus käyttäjältä: jansku136 - 29.11.2013, 20:54:14
Iisalmesta saatu kaksikin havaintoa paljain silmin ja yksi kuvakin puhelimella otettuna, vieläpä ihmisiltä, jotka eivät harrasta tähtitiedettä!  :shocked:

Epäilen nyt kyllä vahvasti. Komeetta on sen verran lähellä aurinkoa, että sitä on hyvin vaikea ellei mahdoton vielä toistaiseksi havaita. Katselin itsekin auringonlaskun suunnalle tänään Espoosta eikä mitään näkynyt. Muutama auringon valaisema lentokone kuitenkin näkyi, ne on helppo asiaa enempää tuntematta sekoittaa komeettoihin.

Lainaus käyttäjältä: naavis - 29.11.2013, 20:57:52
Epäilen nyt kyllä vahvasti. Komeetta on sen verran lähellä aurinkoa, että sitä on hyvin vaikea ellei mahdoton vielä toistaiseksi havaita. Katselin itsekin auringonlaskun suunnalle tänään Espoosta eikä mitään näkynyt. Muutama auringon valaisema lentokone kuitenkin näkyi, ne on helppo asiaa enempää tuntematta sekoittaa komeettoihin.

(http://i667.photobucket.com/albums/vv31/Jansku136/kuvakomeetasta1.jpg?t=1385752020)

Tuossa kuvaa, en itse osaa yhtään arvella mikä olisi kyseessä.

Voin aika suurella varmuudella sanoa, että kyseessä on laskevan auringon valaisema lentokone ja sen jättövana. Tällaisia lähetetään mm. Taivaanvahtiin käytännössä päivittäin komeettoina ja tulipalloina.

Täällä Lappeenrannassa oli kirkas länsitaivas tänään klo. 16-17 melkein horisonttiin. Ei löytynyt ja pilvirako ei antanut mahdollisuutta nähdä horisontiin aikaisemmin! Monet ei harrastajat tulevat kyllä sotkemaan komeetan alhaalla mollottavaan Venukseen. MMu

Jos http://theskylive.com/ison-tracker pitää paikkansa, kirkkaus olisi 12 tunnin aikana pudonnut -2,5stä jo -0,6een.

Yritin täältä Oulusta aamulla 20x60 kiikareilla mutta ei näkynyt. Merkurius kyllä löytyi. Komeetan sijaan lentokone lensi Auringon yläpuolella nätin lyhyen vanan kanssa. Sopisi hyvin tuohon yhteen kuvaan. Arvelinkin että joku varmaan raportoi sen.

Olin kuvaamassa Helsingin Matosaaressa aamulla 30.11.2013 klo 7.30-8.00, mutta vain pari tunnistamatonta tähteä tarttui kennolle
ja tälläinen maisemakuva havaintohorisontista

Tästä ei nyt vielä näkynyt täällä juttua, mutta Karl Battams on arvioinut ISONin viimeisiä vaiheita. Linkissä blogin viimeisin kirjoitus ja kaksi sarjaa animaatiota komeetan kierrosta Auringon ympäri. Animaatiossa näkyy hienosti ohituksen jälkeinen kirkastuminen, kun Auringosta tuleva purkaus osuu komeetan pölyyn. Tämän jälkeen komeetta jälleen himmenee. Pessimistisen arvion mukaan komeetan kirkkaus olisi tällä hetkellä vain +5 magnitudia.

http://www.isoncampaign.org/karl/a-trail-of-questions

Joo, on sen oltava auringonlaskun valaisema lentokoneen jättövana. Näitä virheellisiä havaintoja on näköjään julkaistu jo nettilehdissäkin: http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194856966531/artikkeli/kuvasiko+15-vuotias+tytto+4+5+miljardia+vuotta+vanhan+matkalaisen+.html (http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194856966531/artikkeli/kuvasiko+15-vuotias+tytto+4+5+miljardia+vuotta+vanhan+matkalaisen+.html)

Pinosin vielä päällekkäin kaksi minuutin välein otettua kuvaa niin, että ympäristö sattui samalle kohdalle. Kuvasta näki selkeästi, kuinka kohde oli liikkunut niin paljon, ettei voi millään olla komeetta.

Uusimpien SOHOn kuvien mukaan koko komeetta on jo häipynyt lähes olemattomiin. Tuskin tulee edes kiikareilla nähtäväksi. Seiichi Yoshida arvioi "Probably the dust remnant will be visible around 8-9 mag." liekkö tulee edes niin kirkkaaksi.

No joo, onpas päivässä tullut C3-kameran kuva päivässä himmentynyt todella paljon. :cry: Toivottavasti yltäisi edes alle 10 mag. ollessaan pimeällä taivaalla.

Uusimmassa kuvassa näkyy selkeästi että mitään ydintä ei ole ollutkaan vaan pelkkä pölypilvi: http://spaceweathergallery.com/indiv_upload.php?upload_id=90494&PHPSESSID=tm13vkmoekjdpjq7q0tu4n1nm4 (http://spaceweathergallery.com/indiv_upload.php?upload_id=90494&PHPSESSID=tm13vkmoekjdpjq7q0tu4n1nm4)

Tässä vertailuksi lovejoy 2011 http://www.youtube.com/watch?v=Tk6sSAqoLqM (http://www.youtube.com/watch?v=Tk6sSAqoLqM)

Lainaus käyttäjältä: RoLeh - 29.11.2013, 15:33:58
Sisko soitti ja sanoi että lahdessa näkyisi paljain silmin auringonlaskun luona, en sitte tiiä, imatralla pilvistä tällä hetkellä. Mutta epäilen kumminkin että on varmaan lentokoneen nähnyt.

Itse uusi keskustelija täällä, tähtitaivas aina kiinnostanut pienestä pitäen mutta oikeastaan mitään muuta en ole asian eteen tehnyt kuin syksyllä/talvella aika usein tähtiä katsellut ja ihmetellyt mikä tähti/planeetta on mikäkin.

Mutta itse asiaan, eilen näkyi myös Kouvolassa läntisellä/lounaisella taivaalla noin klo 16:n jälkeen tässäkin mainittu valoilmiö ja jonkinlainen kaksihaarainen pyrstö näytti olevan. Ja täysin samantapainen ilmiö samaan aikaan n 2 viikkoa sitten. Ja katsoin flightradar 24:sta että Kouvolan yllä ei siihen aikaan ollut lähelläkään lentokonetta.
Kuinkas kauan nämä lentokoneen jättövanat yleensä näkyvät?

Lainaus käyttäjältä: pj64 - 30.11.2013, 14:19:50
Mutta itse asiaan, eilen näkyi myös Kouvolassa läntisellä/lounaisella taivaalla noin klo 16:n jälkeen tässäkin mainittu valoilmiö ja jonkinlainen kaksihaarainen pyrstö näytti olevan. Ja täysin samantapainen ilmiö samaan aikaan n 2 viikkoa sitten. Ja katsoin flightradar 24:sta että Kouvolan yllä ei siihen aikaan ollut lähelläkään lentokonetta.
Kuinkas kauan nämä lentokoneen jättövanat yleensä näkyvät?

ISON (tai siis ilmeisesti sen jäännökset) oli jo laskenut eilen klo 16. Lentokoneen vana horisontissa saattaa varmaan näkyä kaukaakin? En usko että komeettaa havaittiin eilen missään päin maapallolta. Aikoinaan kun en vielä ollut harrastaja niin sekoitin aluksi komeetta mcnaughtin muistaakseni altairiin, sitä edellisenä iltana ihmettelin että mikä ihmeen valonheitin metsän takaa loistaa  :azn:.

ISON kuitenkin voitaneen julistaa menetetyksi tuoreimman (klo 11.18 UTC) kuvan perusteella   :sad:    http://soho.esac.esa.int/data/realtime/c3/1024/latest.html (http://soho.esac.esa.int/data/realtime/c3/1024/latest.html)

Ihme pitäisi tapahtua, jotta tuo vielä kirkastuisi. Itseäni hieman harmittaa kun ei tullut näytöstä...

Liitän linkin Jakub Cerny'n comets-listaviestiin, ja viestissä linkki graafiin jossa on hänen kirkkausmittauksensa.
Ja tässä perässä myös suora linkki ko graafiin
http://groups.yahoo.com/neo/groups/comets-ml/conversations/messages/22782
http://www.kommet.cz/datas/users/ison-failed-4_1.png

Vaaka-asteikolla on aurinkoetäisyyden logaritmi (10-kantainen), eli 0 vastaa yhtä astronomista yksikköä ja -0.7 suunnilleen puolta ja -0.5 suunnilleen 0.3:a ja -1.0 vastaa 0.1 au.
Tuota voi ekstrapoloida (huomioitava myös etäisyyys maahan, joskin se lähipäivinä lähellä "ykköstä" kuitenkin pieneten jonkin aikaa), mutta ilmeisesti tulee (kuten vistissäkin selitetään) olemaan selvästi vaikempi kohde kuin saatu lukema näyttäisi, koska levinnee pimeälle taivaalle ehtiessään paljonkin kuutakin suuremmaksi. nyt jo 22 kaariminuuttia.

Kun maapallo on likimain komeetan radan solmussa tammikuun 16, niin kavennee näennäisesti, osin kait antitailiksi, lisäten pintakirkkautta, vaikka muuten on jo laajasti levinnyt ja himmentynyt.

Esko

12.18UT kuvassa ISON näkyy vielä himmeänä kello yhdessä
http://soho.esac.esa.int/data/realtime/c3/1024/latest.html

Oli kuinka oli,  niin hieno kokemus tämä ainakin itselle oli.
Jotenkin hämmentävää, että pystyi kännykän ruudulta katsomaan käytännössä reaaliajassa, kuinka neljä ja puoli miljardia vuotta vanha taivaankappale höyrystyi pienessä hetkessä.

Tottakai harmittaa, ettei tästä tullut kunnon yötaivaan ihmettä, mutta ihan hauska tämäkin kokemus :)

Lainaus käyttäjältä: pj64 - 30.11.2013, 14:19:50
Mutta itse asiaan, eilen näkyi myös Kouvolassa läntisellä/lounaisella taivaalla noin klo 16:n jälkeen tässäkin mainittu valoilmiö ja jonkinlainen kaksihaarainen pyrstö näytti olevan. Ja täysin samantapainen ilmiö samaan aikaan n 2 viikkoa sitten. Ja katsoin flightradar 24:sta että Kouvolan yllä ei siihen aikaan ollut lähelläkään lentokonetta.
Kuinkas kauan nämä lentokoneen jättövanat yleensä näkyvät?

Flightradar näyttää vain ADS-B-transponderilla varustetut koneet, joten esim. Suomen sisäisestä liikenteestä jää n. puolet pois ja ei-kaupallinen lähes kokonaan. Lisäksi verkko on harrastajien vastaanottimien varassa, joten peitto ei ole 100%. Jättövanat ja pilvet näkyvät karkeasti ottaen semmoisen 30-50km etäisyydelle.


//basse

Auringon nousun ja laskun puolella kun aurinko on havaintopaikalla vähän horisontin alapuolella (mutta paistaa vanaan) niin jättövana voi näkyä suunnilleen 200 km päästä, ehkä vähän runsaankin.

Esko

Lainaus käyttäjältä: Esko Lyytinen - 30.11.2013, 19:51:43
Auringon nousun ja laskun puolella kun aurinko on havaintopaikalla vähän horisontin alapuolella (mutta paistaa vanaan) niin jättövana voi näkyä suunnilleen 200 km päästä, ehkä vähän runsaankin.

Esko

En väitä vastaan. Taisi olla tuo mun heitto purjelentoajoilta mieleen jäänyt nyrkkisääntö, eli pätee niihin pari-kolmen kilsan korkeudella köllöttäviin pilviin. Sorry.. :>

//b

ISON on jo pian poistunut C3-kuvasta. http://www.youtube.com/watch?v=AHQmVekRQ9k (http://www.youtube.com/watch?v=AHQmVekRQ9k) näkyy selvästi himmeneminen ohituksen jälkeen.

Hei.

On tämä erikoinen tapaus. Tuossa aiemmin olikin linkki Lovejoy:hin ja sen käyttäytymiseen auringon ohituksen jälkeen. Sitten tämä ISON.
-Kometta hajosi aika perusteelisesti sen jo tiedämme. Nyt näkyy V-muotoinen vana rojua joka leviää avaruuteen. Eikö yleensä aurinko tuuli puhalla pyrstön auringosta pois päin? (keskipakovoimako?)
- Minkälainen rata tuolle erin kokoisten palojen pyrstölle (joka leviää ympärinsä) tulee? Komeettahan leikkaa maan kiertoradan lähes kohtisuoraan pohjoisnavan kohdalta kaukaa kylläkin. Mutta miten tuon V-pyrstön alasakara. Missä sen rata kulkee?
Eli tuleekohan komeita tähdenlentoja jo joulukussa vai vasta tammikuussa kun lävistämme Isonin tuloradan?

Senhän jos kokeneetkin tähtitieteilijät on sanoneet että Ison opetti heille paljon. Nyt näyttää että kiinnostus lopahtaa vaikka paljon opittavaa vielä varmaan riittää.

Kiitos tästä informatiivisesta keskustelusta.

Lainaus käyttäjältä: Harri Kuu - 01.12.2013, 11:36:07
- Minkälainen rata tuolle erin kokoisten palojen pyrstölle (joka leviää ympärinsä) tulee? Komeettahan leikkaa maan kiertoradan lähes kohtisuoraan pohjoisnavan kohdalta kaukaa kylläkin. Mutta miten tuon V-pyrstön alasakara. Missä sen rata kulkee?
Eli tuleekohan komeita tähdenlentoja jo joulukussa vai vasta tammikuussa kun lävistämme Isonin tuloradan?

Auringon säteilypaineen vaikutuksesta perihelin tienoilla irronnut pöly leviää ihan odotusten mukaisesti suunnilleen niin kuin se kuvissa vasemmalle ylös oleva pyrstö. Se ei tule (tämän mallin mukaan) edes ajan kanssa kääntymään komeettaan nähden pois päin auringosta vaan leivämään (ja himmenemään leviämisesta ja etääntymisestä johtuen) suunnilleen siihen suuntaan kuin nyt näkyy (jonkin verran kertyy edelleen ainakin absouuttisessa suunnassa).
( Kiintoisa vaihe on tammikuun 16. seutuvulla kun maa on komeetan ratatasossa. Ylipäätänsä suureksi osaksi kavennee ja taitaa tuo (ulospäin) pyrtökin olla karkeasti (en ole tarkkaan yrittänyt arvioida) pois päin maapallosta, mikä sitä näennäisesti kirkastaisi. Silloin voi näkyä erikoista antitail- ym ilmiötä)

Voisin pölypyrstön käyttäytymistä perustella havainnollisemmin vaikkapa ihan piirroksen kanssa (mitä ei kyllä nyt vielä ole olemassa), mutta en tiedä liekö tällaisella enempää kiinnostusta.

Uusi huomattavan hieno (selvästi) perihelin jälkeen irronnut pöly olisi levinnyt liki pois päin auringosta eli muodostanut tavallaan uuden auringosta pois päin osoittavan pyrstön, kuten tapahtui aiemmalla Lovejoy komeetalla. Tämä kertoi jo melko aikasessa vaiheessa että ei ole muodostumassa uutta pölyä, siis komeetan ydin ei enää aktiivinen, tai ydintä ei ole. .. eikä fragmenteistakaan (minkä kokoisia olisivatkaan) juuri hienoa pölyä irtoillut.

Minua on askarruttanut eniten ja edellen askarruttaa sen suunnilleen aurinkon päin osoittavan pyrstön muodostumistapa.
Tästä myös Harri Kuu kyseli.
Ensinnäknään se ei ole normaali antitail, vaikka suunnilleen aurinkoon päin osoittaakin.
Ja siinä on sellainen erikoisuus, että menee (ratatasossa ja myös katselu projektiossa) kulmassa sen tiheimmän osan (sanotaan sitä seuraavassa nyt lyhyyden vuoksi "koma") edelle.
Ongelmaa ei olisi siinä jääkö lähemmäksi aurinkoa (tämä ainakin olisi aiemmin irtoillutta) tai menee etäämmälle, mutta tuo kulma ??? Ulospäin suuntautuva säteilypaine ei sellaista kykene tekemään tai kykenee muodostumaan jos komalla on vielä suurempi sätilypaine (beta arvo). Eli se koma olisi kokonaisuudessaan luokkaa sadasosamilimetrin kokoisia hitusia vain, eikä muuta ja tuo sisempänä oleva suurempaa. Astrometrian pitäisi kyetä tämä ratkaisemaan, onko näin. Yritin tehdä pikatarkistuksen ja se ei kyllä puoltanut tätä mallia, ainakaan näin suurella vaikutuksella.

Toinen mahdollisuus mikä tulee mieleen on, että selvästi ennen periheliä irronneet hituset olisivat oleet jonkimoisia "hiutaleita" ja perihelin ohituksessa sulaneet pallosiksi (kuten lumihiutale sulaisi vesipisaraksi), jolloin pallosiin säteilypaine ( beta) olisi selvästi pienempi kuin lähestyviin hiutaleisiin. Voisi saada tämän kaltaista efektiä, mutta vaikuttaa sellaiseenkin suurelta tuo.
Kolmas mahdollisuus olisi että auringon "kaasukehä" olisi jarruttanut hienoa materiaalia josta syystä joutunut selvästi pienemmän kiertoajan ellipsiradoille. Mutta tällöin myös säteilypaine olisi suuri, mitä ei näytä olevan. Jos olisi koko huomattavasti alle valon allonpituden niin sätielypaine taas olisi huomattavan pientä. Sellaiset saattaisivat käyttäytyä tällä tavalla, mutta toisaalta heijastaisivat myös valoa hyvin huonosti, pitäisi olla erittäin paljon ( jospa onkin ?). Tai voisiko haihtunutta ( ja kaasuna osin auringon kaasukehän pysäyttämää) kiviainetta uudelleen tiivistyä meteoroideihin jarruttaen niitä. Ne olisivat siis tarvinneet jarrutusta tai "negatiivista" säteilypainetta (ainakin verrattuna komaan).
Hitusten purkautuessa suuri pakonopeus sisemmälle ja taakse liikesuuntaan voisi olla selitys, mutta kun komeetan nopeus perihelissä oli luokkaa 300 km/s niin tarvittaisiin mielestäni epärealistisen suuria purkausnopeuksia noinkin voimaakkaan ilmiön selitykseksi.

Sähköiset voimat tulevat vielä mieleen ...

Eli tämä jää edellen askarruttamaan minua.

Minun käsitykseni mukaan ei ole odotettavissa maapallolle tähdenlentoja tästä pikapuoliin eikä myöhemminkään, kuten jossain ketjun aiemmassa viestissä jos esitin, siis minun käsityksenäni. .. "sivulla" 8:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=10684.105
Tuon pulmallisen pyrstön "rata" on siis minulle ainakin epäselvä. Voi hyvinkin olla, että jäävät ne hituset kietämään paljon komeettaa lyhymmällä kiertoajalla, mutta todennäköisesti rata ei leikkaa maan rataa. Ja ARVELEN olevan lähinnä (liki) mikrometeoroidiluokkaa. Ja meteorihypoteesin kannalta optimistisimmankaan kuvitelman mukaan eivät ehtisi paikalle tammikuun puoliväliin mennessä, siis kiertämään maan rataa ulommaksi ja olevan taas palaamassa kohti aurinkoa.
Ja ylipäätänsä erikoisia "häiriövoimia" vaatisi että menisi maan radan kohdalta.

Totean tässä vielä sellaisen seikan että kun sanotaan ytimen kokonaan hajonneen, niin mielestäni havainnoista ei voi tällaista aukottomasti ainakaan suoraan päätellä. Jos ydin vain olisi täysin ei-aktiivinen niin eihän sitä millään voisi havaita (paitsi kenties aikanaan Hubblella tai ehkä jollain maan päällisellä suurella teleskoopilla). Eli voisi kuvitella että olisi vakkapa pinnan sulamisen jälkeen täysin lasittuneen pinnan sisällä, josta ei pääse purkautumaan mitään. En kyllä pidä tällaista todennäkäisenä. Arvelisin pinnan jäähtyessään halkeilleen eikä siten täysin umpinaisen. Mutta jos ei ole haihtuvia aineita ollenkaan enää sisällä .. Edelleen en pidä tätä erityisen todennäköisenä, mutta mahdollisena.

Esko

Lovejoyn käyttäytyminen tosiaan oli täysin erilaista kuin isonin, lovejoy kirkastui lähes periheliin asti, menetti perihelissä pyrstönsä, syöksyi auringon takaa ilman pyrstöä mutta nopeasti kirkastuen ja alkoi sitten kasvattaa samanlaista auringosta pois päin osoittavaa pyrstöä kuin ennen periheliä (ohut pölypyrstö, leveä kaasupyrstö). ISONhan ei oikeastaan missään vaiheessa menettänyt kokonaan pyrstöään. Ennen periheliä isonilla oli lovejoyn kaltainen pyrstö mutta sen jälkeen pyrstö on ollut täysin poikkeava, tod. näköisesti vain isonin jämistä leviävää hiipuvaa pölyä. Tämä lienee myös syynä siihen miksi pyrstö ei osoita pois auringosta.

Itsekin herättelin aiemmin turhia toiveita, mutta olisi tuosta lovejoy-videoon vertaamalla pitänyt nähdä että nyt ei ole kaikki kohdallaan...

Eli maallikon "analyysinä" luulin että kävi näin:

- Ennen periheliä tapahtuneessa kirkastumisessa komeetta hajosi pölykasaksi ja alkoi sen jälkeen himmetä. Jos ydin olisi säilynyt kasassa niin komeetan olisi pitänyt kirkastua periheliin asti.
- Hajoamisen takia komeetta ei näkynyt SDO:n kuvissa. Jos ydin olisi ollut ehjä niin se olisi havaittu, koska lovejoykin havaittiin.
- Ohituksen jälkeen auringonpurkaus kirkasti jämät vielä hetkeksi (näkyy stereo-luotaimen kuvissa).
- Pölypallo jatkoi (jatkaa) leviämistään ja hiipumistaan.

Tosin en usko että isonista olisi tullut mitään spektaakkelia vaikka olisikin säilynyt kokonaisena, ehkä lovejoyn kaltainen ja jopa himmeämpi.

Vilkaiskaapas meinaan näitä:

http://www.youtube.com/watch?v=_ptgM7XbuEo (http://www.youtube.com/watch?v=_ptgM7XbuEo) McNaught

http://www.youtube.com/watch?v=cX_FE6hOaqk (http://www.youtube.com/watch?v=cX_FE6hOaqk) NEAT (eikös tämä ollut hyvin PANSTARRSin kaltainen ilmestys?)

CBET 3731 näkyy luettavana (kopioituna) linkissä:
http://groups.yahoo.com/neo/groups/comets-ml/conversations/messages/22839

Harmi että materiaali joka on nyt ilmeisesti lyhemmällä kiertoradalla (se auringon puolelle osoittava "pyrstö") tulee Maapallolle päiväpuolelta, joten mahdolliset tähdenlennot siitäkin jäävät näkemättä 16. tammikuuta. Eikä se materiaali taida ihan riittävästi poiketa sisäänpäin alkuperäiseltä radalta muutenkaan. Tuloradan suunnalta tuolloin mahdollisesti tulevien kappaleiden radiantti olisi kai jossain Kaksosten Polluxin eteläpuolella. Siitä on silloin jo kaksi ja puoli kuukautta kun komeetta meni siitä, joten tuskin siellä enää ainesta on tulossa.

Ei kannata odottaa tähdenlentoja, mutta toivoahan aina saa.  :azn:

Lainaus käyttäjältä: Jarmo Moilanen - 01.12.2013, 14:27:54
Harmi että materiaali joka on nyt ilmeisesti lyhemmällä kiertoradalla (se auringon puolelle osoittava "pyrstö") tulee Maapallolle päiväpuolelta, joten mahdolliset tähdenlennot siitäkin jäävät näkemättä 16. tammikuuta. Eikä se materiaali taida ihan riittävästi poiketa sisäänpäin alkuperäiseltä radalta muutenkaan. Tuloradan suunnalta tuolloin mahdollisesti tulevien kappaleiden radiantti olisi kai jossain Kaksosten Polluxin eteläpuolella. Siitä on silloin jo kaksi ja puoli kuukautta kun komeetta meni siitä, joten tuskin siellä enää ainesta on tulossa.

Ei kannata odottaa tähdenlentoja, mutta toivoahan aina saa.  :azn:

En luule että se niin paljoa olisi muuttunut että päiväpuolelta tulee (nopeammin kyllä "ehtisi"). Vähemmällä muutoksella selviäisi jos yöpuolelta tulisi uudelleen aurinkoa lähestyen, joskin suuren ja epätodennäköisen muutoksen sekin vaatisi.

Uskomatonta kuinka perehtyneet tähtiharrastajat antaa hienoja ja selventäviä vastauksia siitä missä nykytietämyksen mukaan mennään. Kiitos niistä.  Esim. Nasa ei ole saanut tämän kohdalla kuin odotuksia ja sitten pettymyksiä aikaan. Ison kyllä jaksaa yllättää näkkyyn koko ajan. Luulen että sen seuraaminen vieläkin kannattaa emme ehkä ole vielä nähneet kaikkea. Valitettavasti Bruce Gary lopetti Ison sivujen päivityksen.

Tuosta mahdollisesta tammikuun tähdenlento ryppäästä mallia:"Ison", niin jos saamme nauttia vuosikymmeniä sitten kulkeneiden komeettojen jättämistä tähdenlento ryppäistä niin miksi Ison ei olisi semmoista vanaa jättänyt?

Lainaus käyttäjältä: Harri Kuu - 01.12.2013, 15:52:31
Tuosta mahdollisesta tammikuun tähdenlento ryppäästä mallia:"Ison", niin jos saamme nauttia vuosikymmeniä sitten kulkeneiden komeettojen jättämistä tähdenlento ryppäistä niin miksi Ison ei olisi semmoista vanaa jättänyt?

Mitä nähdään tähdenlentoparvia niin ne meeoroidit ovat irronneet komeetasta aiempien perihelikäyntien tienoilla.
Tämä kun radanmääritysten mukaan tulisi miljoonien vuosien kiertoajalta, niin linnunradan "häiriöiden" takia on kyseenalaista onko se koskaan ollut niin lähellä aurinkoa, että olisi ollut aktivinen komeetta. Ja jos on ollut, niin olisi muodostunut meteorivana, mutta se olisi venynyt miljoonien vuosien mittaiseksi (tai suurin osa kadonnut suoraan tähtien väliseen avaruuteen), ja täten nyt erinomaisen harvaa. Ja sellaiseenkin pitäisi maan osua hyvin kohdalleen. Vanan kulkua voidaan tetokoneilla mallintaa, miten tullessa muuttuu komeetan rataan nähden planeettojen häiriövaikutuksen johdosta. Ja ne "siirtelevät" vanaa luokkaa plus - miinus pari  miljoona kilometriä "edes-takaisin" (ellei satu menemään jotain suurta planeettaa läheltä) , mikä on selvästi liian vähän tässä tapauksessa.

Sitten tästä perihelikäynnistä irtosi kyllä suuri määrä "töhkää". Mutta pelkän gravitaatiovaikutuksen johdosta se joutuisi planeettahäiriöiden vuoksi (kuten komeetalle on laskettu) hyperbolisille radoille ja katoaisi tähtien väliseen avaruuteen. Ja "normaali" auringon säteilypaine vain vahvasti tehostaisi tätä. Vaatisi jonkin tekijän "jarruttamaan" meteoroideja että ylipäätänsä jäisi aurinkokuntaan. Voi ollakin jokin sellainen tekijä, johon viittaisi tuo sisempi pyrstö. Mutta edes pelkkä "jarrutus" ei muuttaisi niiden kulkua niin että kohtaisi maapallon radan. Tällä tarkoitan kohtaamista kierroksen tai parin sisällä. Jos/kun niitä jäisi kiertelemään niin ajan kanssa planeettahäiriöt muuttaisivat ratoja niin että joskus kenties tulisi joku sporadisena.

Meteoroideja kiertää jatkuvasti eri jaksollisiin komeettoihin liittyen kait valtava määrä verrattuna tästä irronneeseen ainemäärään ja vain pienehkö osa noista (muihin komeettoihin liittyvistä) tuottaa aktiivista meteoriparvea, koska suurin osa porhaltaa ohi.
( Jos ajatellaan vaikkapa tänä vuonna ollutta SPE-outburstia (September Perseids) , niin nyky-näkemyksen(i) mukaan nykyisin joka vuosi (ainakin jonkin aikaa) ohitetaan suunnilleen yhtä tiivis vana ei kauempaa kuin enintään muutaman miljoonan kilometrin päästä, mutta harvoina vuosina tulee outbursti, selvästi keskimääräistä harvemmin kuin mitä nyt on sattunut 2008 ja 2013.  Sama pätee moniin muihin.)
Jos oikeasti olisi sattunut juuri sisään päin mennessä tai perihelin jälkeen osumaan rata juuri kohdalleen maapalloon niin olisi hyvinkin ilmeisen hieno meteorimyrsky.

Mutta ilman muuta voi sään salliessa yrittää katsoa josko tulisi, ja jos ei näy niin voihan jotain muita hienoja meteoreja, tulipalloja, revontulia, tekokuita, .. näkyä ja ainakin saa ulkoilua , lykkyä :smiley:

Esko

Aamulla töihin mennessä kuvasin taivasta Auringonnousun suunnassa,olosuhteet oli hyvät yöllisen myrskyn jälkeen,taivas täysin kirkas,pakkasta -7 ast.Otin muutaman kuvan mutta en nähnyt erityisempää.Olin ehkä puolisen tuntia myöhässä,taivas vaaleni jo liikaa,täytyy korjata heti uuden tilaisuuden koittaessa..
Kuvassa 1 nuolella merkitty Merkurius(oletan..),ei komeetta!,klo 07.48
kuva 2 n. 08.10 pokkarilla
Kuvauspaikka Mäntyharju

Ilmeisesti Ison:sta ei olisi enään juuri mitään jäljellä ?
http://groups.yahoo.com/neo/groups/comets-ml/conversations/messages/22839

ISONin kirkkaus on 8mag. Toisin sanoen pystyisin ottamaan mahdollisesti jopa kuvia, kun komeetta on pimeätaivaalla, ilman seurantaa. Ainakin M51 on kennolle selvänä tarttunut Sigman 1.4llä, komeetta on varmaan pienempi, mutta mahdollista on.

Olen aika skeptinen tuon mag 8 arvion suhteenkin jos ydin nyt on sellainen että tavaraa sieltä ei purkaudu.
Kannattaa kiinnittää huomiota nyt Lovejoy-komeettaan joka tällä hetkellä on mag 5 luokkaa.

www.nasa.gov etusivulla on kuva ISONista,otettu avaruusasemalta,nätti  mutta ilmeisen heikko kohde... :undecided:

Lainaus käyttäjältä: marsil81 - 03.12.2013, 22:33:29
www.nasa.gov etusivulla on kuva ISONista,otettu avaruusasemalta,nätti  mutta ilmeisen heikko kohde... :undecided:

Tuo kuva on otettu jo 23.11. eli ennen ohitusta.

Niinpäs onkin..hyvä kun oikaisit..

Teoriani mukaan huippukomeetta on odotettavissa keväällä 2016  :tongue::

Edellinen "comet of the century" floppi (no ei floppi isoniin verrattuna) kohoutek näkyi loppuvuodesta 1973/alkuvuodesta 1974
"Comet of the century" floppi ISON loppuvuonna 2013/alkuvuonna 2014
Vuonna 1974 suomessa ei näkynyt yhtään auringonpimennystä
Vuonna 2014 suomessa ei näy yhtään auringonpimennystä
1975 osittainen auringonpimennys keväällä
2015 osittainen auringonpimennys keväällä
1976 keväällä komeetta west
2016 ?

Eilen illalla yritin, mutta yritykseksi jäi.  Kuvaan merkitty ympyrä paikkaan josta komeetta pitäisi löytyä.  Kuva otettu klo 17.17.  Kuvassa näkyvissä tähtiä ainakin m9.5 asti.

Spaceweatherin sivulla todetaan että ei ole ainakaan mag 16.5 mag kirkkaampaa kohdetta.
http://spaceweathergallery.com/indiv_upload.php?upload_id=91066

ISON jaksaa yllättää!
Amatööri astronomi Dennis Whitmer "löysi" sen jälleen. Mitäs Suomalaiset Dennisin kolleegat kommentoitte näistä havannoista. Ensi yönä tulee toivottavasti lisää tietoo. NASA ja ESA ovat edelleen varmaan sitä mieltä että ISON on hävinnyt?
http://brucegary.net/ISON/

Kerta vielä...
16.1  kannattaa vielä yrittää.
Ja onpa ISON (tai sen jäänteet) ehkä saatu kuvattuakin.
http://www.universetoday.com/107542/jan-16-may-be-last-best-chance-to-search-for-comet-isons-remains/