Avaruus.fi - keskustelualue

Suunniteltua täysin valaistua kuvatasoa laajemmalla okulaarilla katsellessa alkaa vinjetointi näkyä, eli reunat ovat tummemmat kuin keskusta. Pimeää taivasta katsoessa efektiä ei varmaan erota, päivä/hämärätaivaalla kuitenkin helposti. Kuuta kun katselee niin valoa varmaan riittää reilusti pitkälle sivulle asti, mutta erotuskyky ei tietenkään siellä osassa kuvaa ole kummoinen, kun valoa keräävä apertuuri on yhä pienempi palanen koko peilistä.

Minkä kokoinen apupeili olikaan tulossa? Pelkän planeetan keskellä kuvaa näyttäisi valaisevan kokonaan vain 20 mm kokoinen peili, jos kuvatason saa melko lähelle (laskin 130 mm akselista). Näin hitaalla aukkosuhteella ja matalalla tarkentimella jo 30mm peili antaa täysin valaistua peräti 12 mm. Sen kokoisella peilillä tuon Morpheuksen kuvan reunalla vinjetointi on alle 0.1 magnitudia.

Tuohon syliputkeen on tulossa täysin customi runko joten tarkennin on helppo järjestää ihan siihen kohtaan kun haluaa. Luultavasti jokin yhdistelmä 3D-printtejä ja alumiinikeppejä. Toinen vaihtoehto on että 114 mm version tekisin esim. tuon Bresserin putken peltirunkoon, jota lienee helppo vähän taivutella osumaan noihin Antareksen kiinnitysreikiin samalla kun laajentaa sitä valmista reikää 1.25 tuumasta 2 tuumaan.

Olen vielä kahden vaiheilla lähdenkö tekemään tuota 114 vai 130mm peilille. Jälkimmäinen löytyy jo valmiina, ensimmäisen kokoisia olen löytänyt paraboloidina vasta 450mm polttovälillä, mikä tekee 30mm houdinilla vähän liian isoa lähtöpupillia. Tuo 130mm on f/5 joka sopisi paremmin. Tämä on tarkoitus saada testiin Espanjan pimennysreissulle elokuussa joten kohta on jo vähän kiire.

Mun kaavailemassani minimisuurennuksen RFT-putkessa ei edes kauheasti haittaa jos okulaari vähän törröttää pääpeilin edessä. Jos noin matalalla järjestelyllä selviää pienemmällä pääpeilillä, voi olla ettei siinä ota edes apertuurin pinta-alassa yhtään takkiin. Planeettaputkessa ei tietysti kannata tuollaista diffraktion tärvelemistä harkita.

Jees, rupesin vain tuolla laskurisivuilla hämmästelemään, miten kuu mahtuu 12,5 mm Morpheuksen näkökenttään reilusti paremmin kuin 18 mm Classic Ortholla. AFOV on tietysti täysin eri luokkaa. Kun tuon 18 mm Orthon field stop on myös 16,8 mm, kuten Morpheuksella, niin vähän sillä mietin, olisiko Morpheus kenties tässä kohtaa käyttökelpoisempi, kun valoa ei kuitenkaan tule kenttälinssin täydeltä...

https://astronomy.tools/calculators/field_of_view/

Tuollainen laajakulma olisi ehkä sikäli hyvä lisä sortimentissa, että joku tottumattomampikin katselija saattaisi nähdä ohi kiitävästä planeetasta edes vilauksen. Ainoa "laajakulma" minulla on Teknofokukselta joskus vuosituhannen taitteessa ostettu merkitön 32 mm Plössl, jonka fokus löytyy 8" f/6-putkella niin paljon 10 mm Eudiascopicia ja 12,5 mm Genuine Orthoa ylempää, ettei se varmasti tule tarkentumaan f/10-putken kierrefokuserilla ilman jatkoputkea.

Henk.koht. olen kohtalaisen paatunut hankaliin silmäväleihin, joten omalta osalta ehkä enemmänkin kiinnostaisi tietää, onko Morpheuksen kahdeksanlinssinen rakenne ortoskooppia vastaava kontrastin suhteen. Mahdollisesti ei ihan. Minulla tosin on kummassakin silmässä noin -1 dioptria (ax 180) astigmatismia, mutta f/6-putkella ja 12,5 mm B.G.O:lla (2x Barlowilla tai ilman) en tänäkään keväänä kyennyt vielä näkemään Jupiterin terävyydessä eroa, oli lasit tai ei. Luultavasti lähtöpupilli on jo niin pieni, ettei hajataitto juuri näy kuvassa.

En ole vielä tilannut apupeiliä, sen paremmin kuin tarkennuslaitettakaan. Arviosi 130 mm matkasta apupeililtä kuvatasoon on varmasti hyvin lähellä oikeaa. Pikkupäässä valinnanvaraa apupeilien suhteen ei juuri ole. Esim. Teleskop-Expressillä pienimmät pikkuakselit ovat 20 ja 28 mm. Ymmärrän, että jos meinaa tehdä "erikoisputken", on silloin oltava valmis tinkimään putken muista ominaisuuksista. Siispä olen ajatellut 20 mm pikkuakselia. TS-apupeilien laadusta ei ole mitään tietoa, joten hankinta on luultavasti tuurinkauppaa (kuten oma pääpeilin hiontakin). Oikein pieni peili saattaisi ehkä olla hyväkin...

Ebay:ssa näkyy olevan koko joukko itämaisia apupeilejä, pikkuakseleiltaan 20, 25, 28 ja 30 mm. Peilien valmistajaa ei useimmiten mainita, mutta yksi myyjä, "skyoptikst", saattaa jollain lailla liittyä sellaiseen firmaan kuin Shenzhen Skyoptikst Optical Technology Co., Ltd.

Kovin kummoista tarkkuutta peileille ei luvata, yleisimmin näkyy olevan maininta "Surface Accuracy PV: 1/4-1/6λ", yhdellä myyjällä vain "Surface Quality:Lamda 1/2". Materiaaliksi mainitaan useimmiten tavallinen ikkunalasi. Peilien hinnat ovat niin halpoja, että jos noita ottaisi pussillisen, voisi seassa olla hyväkin.

Antares mainostaa vähän laadukkaampia apupeilejä, mutta pikkuakselit alkavat vakiona 1,3 tuumasta, PV:n ollessa väliltä 1/15 ja 1/30. Lupaavat valmistaa custom-kokojakin, ainakin isoja peilejä haluaville. Toimitus Suomeen näyttää äkkivilkaisulla onnistuvan, rahtikulut luokkaa $60.

Mustaa kultaa, tai sitten ei. Päivämäärä vuoan kannessa on antiikkinen, mutta kokeillaan.

Annoin pien olla yön yli pakkasessa, minkä jälkeen heläytin muutaman kerran vuoan pohjaan muovivasaralla. Tämä rikkoi pikeä tehokkaasti, mutta partikkelikokojakauma tuli valitettavan laajaksi. Hienoa mustaa pölyä löytyi isojen palojen seasta runsaasti. Ykköspöytäliinan päällä oli jännittävää tehdä punnituksia.

Eräänä huhtikuisena hernekeittopäivänä olin takavarikoinut huolellisesti pestyn rokkapurkin, jota nyt meinasin käyttää sulatusastiana. Taidan kokeilla vesihauteella, niin ei ylikuumene. Piki on suhteellisen kevyttä ainetta ja "heittopurkillinen" erikokoisia kappaleita oli massaltaan vain 270 grammaa. Koska jotain kämmiä tapahtuu varmasti, varasin pakastepussiin vielä 98 grammaa reserviä. Kuuden tuuman työkalukiekon päälle ei paljon mene, mutta sulatusastiaankin jäävä osuus on otettava huomioon.

Taidan ensin tehdä koesulatuksen ja kokeilla vielä peukalonkynnellä, olisiko sekoittunut piki yhtään joustavampaa kuin vuoan pinnassa ollut pikeentynyt (?) aines, joka ei painunut kynnen alla yhtään. Havupuutärpättiä löytyy, mutta en taida arvata ihan kevyin perustein ruveta pikeä sillä jatkamaan.

Suositellaanko näin Duran-lasin aikakaudella vielä työkalukiekon esilämmitystä? Kiekko tuskin halkeaa, mutta Sam Brownin kirjassa sanottiin, että piki tarttuu kylmään lasiin huonosti? Tarkoitus oli kyllä pyyhkiä kiekon pinta vielä tärpättiin kastetulla rätillä, joten ainakin epäpuhtaudet olisivat pois. Ostin tarkoitukseen oikein 250 watin lämpöpolttimon, mutta en hölmö ajatellut, että siihen tarvitaan oma lamppunsakin...

Peili on varmaankin hyvä lämmittää esim. pesuvadissa ennen päälle painamista? Piki muotoutuu lämmintä peiliä vasten siten helpommin. Väliin tietysti sakeaa ceriumoksidivelliä.

Meinasin yrittää uraverkon painamista kuumaan pikeen kuvassa 3. näkyvällä 4 mm kromatulla tangolla ennen ensimmäistä peiliprässiä. En tiedä, onko hyviä idea. Uraverkkoa suunnittelin ManualCAD:illa ennakkoon, ettei menisi ihan paniikissa tökkimiseksi tilanteen jo ollessa päällä.

Lainaus käyttäjältä: AnttiL - 23.05.2026, 13:03:47Kovin kummoista tarkkuutta peileille ei luvata, yleisimmin näkyy olevan maininta "Surface Accuracy PV: 1/4-1/6λ", yhdellä myyjällä vain "Surface Quality:Lamda 1/2". Materiaaliksi mainitaan useimmiten tavallinen ikkunalasi. Peilien hinnat ovat niin halpoja, että jos noita ottaisi pussillisen, voisi seassa olla hyväkin.

Näinhän se tahtoo olla että rahalla saa ja hevos(voimilla) pääsee. Itse olen muutamaan DIY putkeen ostanut näitä kiinan apupeilejä, ainakaan pienillä suurennuksilla ne eivät ole olleet huonoja mutta planeettaputkeen pitäisin huonona vaihtoehtona runsaan laatuvaihtelun vuoksi. Yksi optio olisi ostaa tällaisesta peilistä aihio ja hioa se itse suoraksi. Se lienee toki oma työmaansa.

Olisi mielenkiintoista kuulla konkareiden suusta miten tuo pien painaminen kannattaa tehdä, se kun lienee edessä myös minun projektissani ennen pitkää.

Lainaus käyttäjältä: VP - tänään kello 10:09:23Olisi mielenkiintoista kuulla konkareiden suusta miten tuo pien painaminen kannattaa tehdä, se kun lienee edessä myös minun projektissani ennen pitkää.

Tässä videossa urat painetaan rautatangolla ennen peilillä prässäämistä. Homma käy varsin kätevästi. Piki on toki taas sitä Intian hartsia, jonka ominaisuudet voivat olla omanlaisensa.

https://www.youtube.com/watch?v=Bm4t1OFlM94

John Dobson käyttää opetusvideossaan samaa periaatetta, mutta peiliä käytetään pien päällä ennen urien painamista. Tanko on tässä puinen ja Dobson pitää tärkeänä, että tangon pinta olisi kasteltavaa (wettable) tyyppiä. Piki on vaaleasta väristä päätellen ilmeisesti Burgundya.

https://www.youtube.com/watch?v=snz7JJlSZvw

Muistinpa tuossa, että kun tuo oma vanha 6" peiliyritys oli Teknofokuksella aluminoitavana 1999, sen mukana tuli myös uusi apupeili. Peili on ollut minulla nenäliinaan käärittynä ja kunto näyttää moitteettomalta. Pikkuakseli on 34,8 milliä.

Olisi sinänsä mielenkiintoista tehdä samaan ristikkoon useampi apupeilin jalka ja kaikkiin näihin erikokoiset peilit. Edellyttäen, että peilien pintatarkkuus olisi sama, voisi kohtuullisen luotettavasti verrata apupeilin koon vaikutusta kuvanlaatuun. Sääli vain, että peilijalan vaihto ei käy kesken havaintojen aivan heittämällä, ehtii seeing muuttua...