Avaruus.fi - keskustelualue

Onkohan flättitestissä suoraan lasi lasia vasten? Jos on, taso on niin tarkka että ilma ei tule välistä ihan heti, luulisin että siinä menee minuutteja.

Ja sitten SW400:n apupeili. Tuossa jännästi ensin viivat olivat ihan kaarevia, mutta pienen asettumisen, hemppamisen ja peilin nytkyttelyn jälkeen viivat asettuivat n. kymmenessä minuutissa silmämääräisesti suoriksi. Kuvasta tutkimalla tuossa olisi vekkiä ehkä 1/8 aaltoa max. Sitten kun hetkeä myöhemmin ison peilin jälkeen palasin tutkimaan pikkupeiliä, jälleen ensin viivat olivat vaikka kuinka käyriä ja vasta hirveän jumppaamisen jälkeen viivat suoristuivat ehkä jonnekin 1/4 aallon luokkaan.





Kokeilin myös mitä vaikuttaa, jos kuvaan kauempaa optiselta akselilta, mutta ei se tuntunut viivojen muotoon vaikuttavan. Jokin muu tekee kiusaa niin tässä kuin vesitestissäkin. Alla esimerkkiä, millaiselta pikkupeilin kuviot näyttivät ennen asettumistaan, aika hurjaa.



No, yhteenvetona tähänastisesta voisi todeta, että ei se vesitestikään koko ajan ihan hukassa tainnut olla. 600:n apupeilistä ei saa suoria viivoja esiin millään. Näyttäisi, että siinä todellakin on vekki keskellä, ihan kuin se olisi ollut päistään ylikiristettynä pöytään hiottaessa. Lisäksi sen toisessa päässä on vielä jonkinlainen taipunut reuna. 400:n apupeili on parempi ja siitä saa jopa melkein suoria viivoja irti, mutta sen käyttäytymisessäkin on kyllä jotain outoa, kun puolet ajasta sekin näyttää jonkinlaista vekkiä, olkoonkin lievää. Oudointa on tämä kahdessa eri testimetodissa esiin tunkeva ylenpalttinen ja vaihteleva viivojen kaarevuus, joka sitten  parhaimmillaan hetkeksi häipyy tuosta päältä häiritsemästä.

Nyt täytyy hetki taas pohtia, mutta pitänee alkaa katsella ainakin yhtä apupeiliä...

Lainaus käyttäjältä: mistral - eilen kello 19:44:01Onkohan flättitestissä suoraan lasi lasia vasten? Jos on, taso on niin tarkka että ilma ei tule välistä ihan heti, luulisin että siinä menee minuutteja.

Joo tuota ainakin varmasti oli ja välillä joku pölyroska päätyi väliin häiritsemään ja vääntämään myös. Välillä taas imi niin kiinni, että viivat katosivat jopa kokonaan. Ja puhdistusalkoholin haihdutus taas jäähdytti pintaa aika lailla, vallankin kun puhaltimella kuivatin.

Oliko Arin testauksessa apupeili kiinni pitimessään, vai irrallaan?

Muistutan vielä lämpölaajenemisen huomioon ottamisesta apupeiliä kiinnitettessä. Alumiinin lämpölaajenemiskerroin on luokkaa 22 kertaa kymmenen potenssiin -6 astetta kohti, teräksellä noin puolet siitä ja apupeilin lasilla noin kolmannes teräksen vastaavasta. Siitä voi laskea helposti peilin alustan ja apupeilin pituusmuutosten erot kymmenissä valoaalloissa kun putki viedään suloisesta huoneenlämmöstä nykyhetken yön kylmyyteen. Alustarakenteen kylmäkutistumisen eron siirtyminen apupeilin muotoon pitää eliminoida mahdollisimman tarkasti.

Varsin hyvä tapa apupeilin kiinnitykseen on laittaa alustalle neljä symmetristä silikonitäpläää, noin herneen kokoisia. Sitten apupeili kevyesti päälle siten, että silikoni leviää n. 15 mm:n lämpäreeksi kun välissä on kolmen millin ruuvit väliaikaisina rajaamassa silikonin kerrospaksuutta. Toinen tapa on laittaa apupeilin ja metallialustan väliin ohut joustava kangas/vaahtomuovi ja teippaamalla kehältä peili paikalleen. Lisäksi varmuuden vuoksi muutama peilistä irrallaan oleva kynsi estämässä putoavan apupeilin katastrofia.

Testilasin laittaminen apupeilin päälle kontaktiin on todistetusti tehokas tapa naarmuttaa herkkää peilipintaa. Suosittelen käyttämään menetelmiä, joissa lasien välissä on hieman ilmaa tai vettä.

Laserien harmina on speckle, jonka poistamisen kokeiluun ajattelin uhrata yhden sähköhammasharjan varren.

Mittaamisessa on avainasemassa kiireettömyys ja tinkimätön puhtaus. Itse käytän optisten lasipintojen puhdistamiseen useimmin asetonia, joka edellyttää suojakäsineiden käyttöä ja hyvää ilmanvaihtoa. Vie liat tehokkaasti, haihtuu nopeasti ja jäähdyttää voimakkaasti pyyhittävää pintaa. Pyyhkeeksi löytyy marketin kosmetiikkaosastolta sopivaa pyyhepaperia, josta irtoaa hyvin vähän kuitua. 

Hannu Määttänen