Avaruus.fi - keskustelualue

Pituuskontraktio helpottaa avaruusmatkailua. Nopeudella 0,9999c Lorentzin kerroin on 0.014 , eli esim sadan valovuoden päässä olevalle kiinnostavalle siniselle planeetalle matka-aika on 1.4 vuotta suuntaansa. Lisäaikaa kiihdytyksille ja jarrutuksille jolloin kokonaisajaksi voisi tulla alle 5 vuotta. Ei paha!

Joitain pieniä ongelmia on. Luulen että neljän ysin alusta ei kyetä rakentamaan koskaan. Maassa aikaa on kulunut yli 200 vuotta, matkaajat ei yhtään tiedä mihin palaavat. Kommunikointi aluksen ja maan välillä ei juurikaan toimi.

Lainaus käyttäjältä: kuunylinen - 07.07.2025, 17:43:40On selvää että inertiaalikoordinaatistosta toiseen siirryttäessä on kiihtyvyyttä johon tarvitaan energiaa. Mutta  eri lepokoordinaatistoissa olevat ikääntyy eri tahtiin.

Jokainen kokee ajankulun omassa kehyskoordinaatistossaan fysikaalisten isotrooppisten prosessien mukaan; suhde invarianssiin on c². Erivauhtiset lepokoordinaatistot ovat tuossa mielessä tasavertaisia mutta kiihtyvät koordinaatistot eivät - juuri siksi, koska niissä on menossa aineellinen muutos.

Laakeassa aika-avaruudessa inertiaalikoordinaatistoilla on vain yksi keskinäinen etäisyysminimi, jonka suhteen ne voivat historiassaan synkronoida kellonsa ja ajatella ikääntyvänsä tasatahtiin. Myöhempi havainto symmetrisestä ajankulun hidastumisesta perustuu milteipä virheelliseen lähtökohtaan samanaikaisuuden perustamisesta yhä uudelleen. Oikeasti perustelluin synkronointi on se lähin ohitus ja muuten aika ja etäisyys lähtevät sekoittumaan. Kun huomioidaan synkronointimajakalta tapahtunut etäisyyskehitys osaksi aikaa, ikääntyminen on yhteistä.

Lainaus käyttäjältä: kuunylinen - 14.07.2025, 16:00:59Pituuskontraktio helpottaa avaruusmatkailua. Nopeudella 0,9999c Lorentzin kerroin on 0.014 , eli esim sadan valovuoden päässä olevalle kiinnostavalle siniselle planeetalle matka-aika on 1.4 vuotta suuntaansa. Lisäaikaa kiihdytyksille ja jarrutuksille jolloin kokonaisajaksi voisi tulla alle 5 vuotta. Ei paha!

Sanoisin, että pituuskontraktio ei auta asiassa pätkän vertaa. Koska se ei ole todellista, vain mittauksellista. Matka on sama, sillä eri liiketiloissa on vain eripituinen metrin mitta.

Kun raketissa sekunti venyy, myös sen metri venyy, ref. miten SI-standardi määrittää nämä. Raketissa venyneillä metreillä päästään samalla raketin sekuntimäärällä (edellä 1.4 raketin-vuotta) pitempi matka (edellä ilmoitettu 100 maan-valovuotta). Epäselvyyttä aiheuttavassa ST-puheenparressa käytetään usein shokeeraavia numeroarvoja valittuna eri liiketiloista.

Mutta se joku kumman asia, mikä aiheuttaa nopeassa liikkeessä mm. atomikellon käynnin hidastumisen, kyllä helpottaa avaruusmatkailua. Se sama asia aiheuttaa myös avaruusmatkailijan atomitason prosessien hidastumisen; kemialliset prosessit hidastuu, solut jakautuu hitaammin, hiusten kasvu hidastuu. Oikeesti avaruusmatkalta palaava kaveri on vanhentunut vähemmän (ei ole kalju) kuin hänen maahan jäänyt toverinsa (on jo kalju). N. 205 maa-vuoden kuluttua ees-taas avaruusmatkalta palaava kaveri on pärjännyt niin pienellä ruokamäärällä, jolla maahan jäänyt kaveri olisi nääntynyt nälkään n. 5 maa-vuoden jälkeen!

Lainaus käyttäjältä: velihopea - 02.09.2025, 10:34:07Mutta se joku kumman asia, mikä aiheuttaa nopeassa liikkeessä mm. atomikellon käynnin hidastumisen, kyllä helpottaa avaruusmatkailua.

Kaikissa koordinaatistoissa on tavalliset fysiikan lait, kello ei hidastu missään koordinaatistossa vaan muutos tapahtuu välitilassa, aika-avaruudessa. Aika-avaruus on käsittääkseni vain kaava jonka mukaan suhde muuttuu.

Lainaus käyttäjältä: mistral - 02.09.2025, 11:33:31Kaikissa koordinaatistoissa on tavalliset fysiikan lait, kello ei hidastu missään koordinaatistossa vaan muutos tapahtuu välitilassa, aika-avaruudessa. Aika-avaruus on käsittääkseni vain kaava jonka mukaan suhde muuttuu.

Kiitos mistral kommentistasi. Kun kello on jossakin liiketilassa, se käy tarkasti sen liiketilan mukaisia sekunteja, koska sekunnin ajallinen pituus on määritetty siinä liiketilassa sen kellon avulla. Mutta toisessa liiketilassa, jos kellon asetuksiin ei tehdä muutoksia (atomikellossa säädetään se cesium-133 säteilyn aaltomäärä, josta kello laskee yhden sekunnin ajan tulleen täyteen), tuo kello mittaakin eri pituisen sekunnin. Eli aiempaan liiketilaan nähden kello on hidastunut tai nopeutunut.

En osaa kuvitella, että olisi jotain koordinaatistojen välistä välitilan toimijaa, ikäänkuin "henki vetten päällä", joka muuttaisi jotain. Se on vain kuiva fakta, että eri liiketiloissa esim cesium-133 emittoiman säteilyn taajuus muuttuu. (Myös eri gravitaatiopositioissa)

Oliko muuten tuo kellon käyntikommenttisi erillishuomio vai tarkoititko sen tyrmäysiskuksi koko edelliselle postaukselleni.

Lainaus käyttäjältä: velihopea - 02.09.2025, 17:01:05Kiitos mistral kommentistasi. Kun kello on jossakin liiketilassa, se käy tarkasti sen liiketilan mukaisia sekunteja, koska sekunnin ajallinen pituus on määritetty siinä liiketilassa sen kellon avulla. Mutta toisessa liiketilassa, jos kellon asetuksiin ei tehdä muutoksia (atomikellossa säädetään se cesium-133 säteilyn aaltomäärä, josta kello laskee yhden sekunnin ajan tulleen täyteen), tuo kello mittaakin eri pituisen sekunnin. Eli aiempaan liiketilaan nähden kello on hidastunut tai nopeutunut.

En osaa kuvitella, että olisi jotain koordinaatistojen välistä välitilan toimijaa, ikäänkuin "henki vetten päällä", joka muuttaisi jotain. Se on vain kuiva fakta, että eri liiketiloissa esim cesium-133 emittoiman säteilyn taajuus muuttuu. (Myös eri gravitaatiopositioissa)

Oliko muuten tuo kellon käyntikommenttisi erillishuomio vai tarkoititko sen tyrmäysiskuksi koko edelliselle postaukselleni.

Suhteellisuusperiaate että luonnonlait on kaikille samat, on käsittääkseni suhteellisuusteorioiden perustus. Valon vakio nopeus on esimerkki siitä, se hämmästyttää. En ole vielä kuullut selitystä sille mutta saattaa se olla olemassa. C-nopeus on kuin nopeusrajoitus 120km/t, se ei kysy moottorin tehoa eikä näytä fysikaaliselta vaan tulee Suomen lain piiristä. Itse koen c-nopeuden vähän samalla lailla fysiikan ulkopuolisena asiana. Tämä on kokemus, ei järjen ääni. Järki taas sanoo että huh huh, kyllä fysiikka sen ratkaisee mutta koska?

Lainaus käyttäjältä: velihopea - 02.09.2025, 10:34:07Sanoisin, että pituuskontraktio ei auta asiassa pätkän vertaa. Koska se ei ole todellista

On se todellista, aikadilaatio ja kontraktio kulkee käsi kädessä, ei voi lepokoordinaatistossa olla vain toinen. Kiihtyvässä tilassa on asia taitaa olla monimutkaisempaa.

Aiemmin kun oli se tunnin juna jossa junailijan tunti oli 36 min kun nopeus oli 08c, niin ilman pituuskontraktiota juna saapuisi asemalle 40min myöhässä

Lainaus käyttäjältä: kuunylinen - 03.09.2025, 15:39:12On se todellista, aikadilaatio ja kontraktio kulkee käsi kädessä, ei voi lepokoordinaatistossa olla vain toinen. Kiihtyvässä tilassa on asia taitaa olla monimutkaisempaa.

Aiemmin kun oli se tunnin juna jossa junailijan tunti oli 36 min kun nopeus oli 08c, niin ilman pituuskontraktiota juna saapuisi asemalle 40min myöhässä

Jos naapuriaurinkokunnasta (4 valovuotta) starttaa raketti tännepäin ja se saavuttaa lyhyessä ajassa 0,5c nopeuden niin me ei saada tietoa raketin nopeudesta kaukoputkella heti. Kestää yli 4v ennenkuin kaukoputkella nähdään raketti matkanopeudessa. Kun siis tulee se päivä jolloin näemme raketin täydessä vauhdissa, tapahtuu erikoinen asia, raketti pomppaa meitä lähemmäksi. Ilmiö selittyy sillä että meidän nopeus raketin suhteen on myös se 0,5c jolloin raketin koordinaatisto litistyy kontraktion vuoksi. Ennen pomppausta ei ollut kausaalista yhteyttä meidän suunnasta rakettiin, mutta kun c nopeudella kulkeva kausaalisuus kytkeytyy, raketti pomppaa meitä kohti. Kun kytkentä on tapahtunut, vanheneminen puolin ja toisin on symmetristä. Silloin vanheneminen tulee siitä kun matkustamme toisiamme kohti, siis me rakettia kohti ja raketti meitä kohti. Eli samassa kontraktoituneessa avaruudessa mennään mutta vastakkaisiin suuntiin.
 Mutta ennen kausaalisuuden kytkeytymistä aika-avaruus saa raketin kellon käymään "hitaammin"(vaikka todellisuudessa se käy normaalia aikaa). Eli kello ei ole muuttuja vaan aika-avaruus. Tästä syystä raketin matkustajat ikääntyvät vähemmän kuin me.

Korjaus:
----------
"Kun siis tulee se päivä jolloin näemme raketin täydessä vauhdissa, tapahtuu erikoinen asia, raketti pomppaa meitä lähemmäksi."
-----------

Huonosti sanottu, nimittäin kausaalisuus ei tuo äkkinäistä pomppausta vaan se koostuu 3 asiasta: 1) raketin kiihtyvyys näkyy kaukoputkella 2) suuren nopeuden tuottama kontraktio näkyy myös kaukoputkella. 3) välimatka lyhenee jolloin kausaalisuusviive pienenee.
 Kun nuo 3 tekijää ynnätään, seurauksena on nopea kontraktiomuutos. Siis aika-avaruus lyhenee nopeasti raketin koordinaatistossa. Pomppaus on liioiteltu kuvaus mutta kyse on erityisestä avaruuden lyhenemisestä.

Lainaus käyttäjältä: kuunylinen - 03.09.2025, 15:39:12On se [pituuskontraktio] todellista, aikadilaatio ja kontraktio kulkee käsi kädessä, ei voi lepokoordinaatistossa olla vain toinen. Kiihtyvässä tilassa on asia taitaa olla monimutkaisempaa.

Aiemmin kun oli se tunnin juna jossa junailijan tunti oli 36 min kun nopeus oli 08c, niin ilman pituuskontraktiota juna saapuisi asemalle 40min myöhässä

Samaa mieltä, että aikadilaatio ja pituuskontraktio kulkevat käsi kädessä. Kun kussakin liiketilassa on omanlaisensa sekunti ja metri, niin kahden eri liiketilan metrilukemien ero samalle etäisyydelle on se pituuskontraktio.

Kiihdytysvaihetta minäkin pohdin. Joten kysyin AI:lta että tuleeko siinä kellolle ylimääräistä "gravitaatio-dilaatiota" (kun ollaan kuitenkin samassa gravitaatiopositiossa). Ei kuulemma tule. Joten ajattelen, että kiihdytysvaiheen voisi jakaa vaikka 1 s kestäviin vakionopeuspaloihin ja laskee kullekin palalle oma dilaatio. Kun tavoitenopeus on saatu, summaa eri dilaatiopalat yhteen.

Muistan sen tunnin juna esimerkin. Itsekin siinä kyselin, että pääsikö se 0.8c juna koskaan 864 MkmA (A~aseman liiketilan kilometrejä) kohdalle. Kyllä se pääsi. Junan mielestä matkaa oli kulunut 518 MkmJ (J~junan liiketilan kilometrejä). Eri liiketilojen yhteydessä, esimerkkinä sanonnasta "40 min myöhässä", tulee mieleeni keksimäni vertaus. Kun Suomen ja Saksan raha oli vielä markka ja Suomessa kahvikuppi maksoi vaikka 4 markkaa ja Saksassa 2 markkaa, ja lehtiotsikossa saatettiin sanoa että Saksassa kahvi on puolet halvempaa kuin Suomessa.

Lainaus käyttäjältä: velihopea - 04.09.2025, 00:48:26Samaa mieltä, että aikadilaatio ja pituuskontraktio kulkevat käsi kädessä. Kun kussakin liiketilassa on omanlaisensa sekunti ja metri, niin kahden eri liiketilan metrilukemien ero samalle etäisyydelle on se pituuskontraktio.

Selität eri mitat eri koordinaatistolle, se on inhimillistä koska olemme tekemisissä oudon maailman kanssa. Einstein törmäsi outoon luonnonvakioon, c nopeuteen. Outous ei ollut nopeuslukema vaan ettei se muutu vaikka ihminen lentäisi raketilla. Ajattelen että Einstein vaan sitten karsi vaihtoehtoja ja jäljelle jäi kuuluisat teoriat. Hänelle ei annettu Nobelin palkintoa suhteellisuudesta koska sitä oli vaikea sulattaa. Mutta vielä lähtökohdasta eli valon nopeudesta, kun se on käsittämätöntä, niin ehkä ei ole mahdotonta sulattaa että aika-avaruuskin on käsittämätön. Tulee väkisin mieleen simulaatio että ollaan jossain "tietokoneessa" mutta minkäs teet?

Eivät ole pituus- ja aikamittojen  vääristymät todellisia vaan vain projektiivisia koordinaatistovalintoja.

Fysikaalisen energiatasovaihdosten vaikutukset ovat todellisia muutoksia. Kun kappale muuttuu (kiihtyvyys), muuttuu osana sitä sen ikääntymisen ero suhteessa muihin.

Lainaus käyttäjältä: Eusa - 05.09.2025, 07:05:11Eivät ole pituus- ja aikamittojen  vääristymät todellisia

Kun avaruusmatkailija palaa maahan niin kello on jäljessä verrattuna maan aikaan, melko todellista?

Lainaus käyttäjältä: Eusa - 05.09.2025, 07:05:11Eivät ole pituus- ja aikamittojen  vääristymät todellisia vaan vain projektiivisia koordinaatistovalintoja.

Millainen se projektio on? Millainen mekanismi on?

Lainaus käyttäjältä: kuunylinen - 05.09.2025, 08:06:21Kun avaruusmatkailija palaa maahan niin kello on jäljessä verrattuna maan aikaan, melko todellista?

Kuten sanoin, todellisuus kyseiselle kellolle muuttuu, kun sen kantaja käyttää energiaa ja kiihdyttää, minkä jälkeen ollaan uudella liikeradalla, joka voi taas kerran ja vain kerran kohdata toisen kaksosen ilman uutta kiihdytystä.

Kyse on fysiikan aivan perusteista. Suljetuista ja avoimista järjestelmistä.

Lainaus käyttäjältä: mistral - 05.09.2025, 11:16:53Millainen se projektio on? Millainen mekanismi on?

Projektio on vastaava kuin kamerassa kuvan muodostuminen kolmiulotteisesta tilasta kaksiulotteiselle kennolle. Kellon tapauksessa kolmessa ulottuvuudessa paikallistuneelle kellolle projisoituu neliuolotteisesta aika-avaruudesta asioita.