Avaruus.fi - keskustelualue

Hyvältä näyttää Jorma.

Mutta miksi näin vähän valotuksia (11x30sek)? Jos malttaisit ottaa esim. 60x30sek, niin saisit huomattavasti enemmän signaalia prosessoitavaksi. Samalla väitän, että myös jälkikäsittely helpottuu siinä mielessä, että histogrammissa on enemmän työskentelyvaraa. Ei muuta kun rohkeasti kohti pitempiä valotusaikoja!

 Olihan se pakko itsekkin kuvata tätä vaikka kohde on niin alhaalla, että kaukoputkeni osoittaa puoliksi tornin etuseinää :P No tällänen siitä kuitenkin tuli.
Valotusta R 15 min G 15 min ja B 15 min eli yhteensä 45 minuuttia ST-2000XM kameralla ja C11" kaukoputkella jossa f 6,3 polttovälin lyhentäjä.

ja täysresoluutio kuva tietoineen löytyy täältä http://www.kolumbus.fi/jappervokki/messier_42.htm

Terveisin
Mikko

Linkin takana mielettömän asiallinen kuva M42:sta (+ lähialueet, kuvan koko 2,7M). Kuva otettu Itävaltalais valmisteisella 12-tuumaisella f/3.8 ASA Astrografilla (seuraavana ostoslistalla  ;D) ja SBIG STL1000M kameralla (tulee UPSilla ensi viikolla  ;D ;D) Valotusajat värikanavilla alle tunti/kanava!

http://users.bmail.com.au/chris/m42.jpg

Tuo näyttää minusta joltain maalaukselta. Tälle foorumille laitetut kuvat M42:sta on minun mielestä hienompia.

Siinä olen samaa mieltä, että lievää yliprosessointia on tuossa kuvassa havaittavissa (ilmeisesti NeatImage). Mutta toisaalta, jos signaalia vaan yksinkertaisesti on paljon, niin lopputulos voi olla lähes tuollainen.

Detaljeja tosiaan riittää hienosti, mutta prosessointi näkyy liikaa ja värit ovat kuin hääkakun kuorrutuksesta Las Vegasista.
(Mitähän tuokin nyt muka tarkoitti.. kait, että olispa tuollaiset värkit) ;)

Kyllä on hienoja kuvia. Pidän tästä kohteesta siksi kun se on helppo löytää ja sen löytää myös helposti valosaasteen seasta. Ja pidän tästä myös sen takia, koska se oli ensimmäinen sumu jonka löysin ensimmäisellä kaukoputkellani.

Lainaus käyttäjältä: petrike - 11.03.2007, 14:57:36
Siinä olen samaa mieltä, että lievää yliprosessointia on tuossa kuvassa havaittavissa (ilmeisesti NeatImage). Mutta toisaalta, jos signaalia vaan yksinkertaisesti on paljon, niin lopputulos voi olla lähes tuollainen.

Luulen että tuossa kuvassa on käytetty aika kovasti David Malin-tyyppistä unsharp maskia:
http://www.astropix.com/HTML/J_DIGIT/USM.HTM

Itsekin olen tuota joskus kokeillut ja helposti sen kanssa kuvat näyttää 'luonnottomilta'.

Tuossa vielä yksi suht rankasti käsitelty versio,

http://koti.mbnet.fi/cith/m42_12.jpg

Kohinaa, comaa, seurannan huonoutta, pinottu päin ptä, peilit kollimoimatta ja reilusti valosaastetta :)

SW 200/1000, EQ5, 300-400 kpl ISO800 30s, muutama ISO1600 30s ja darkkeja liian vähän.

Tässä aloittelijan ensimmäinen kokeilu Orionin M42 ja M43 kaasusumusta. Kuvausvälineinä Celestron CPC925GPS, Canon EOS 20D, Bader UHC-S suodin. Valotusajat 5 kpl. 15 sekunttia, 5 kpl. 30 sekunttia, 3 kpl. 50 sekunttia. ISO 1600. Lisätty flatit, darkit ja bias kuvat. Ohjelmana DeepSkyStacker ja loppukäsittelyssä Photoshop.

Kiitos Kaizu kommentista. Tähtikuvauksen osalta kuva on tosiaan aloittelijan ottama, eli toinen kuvani taivaalta. Kameran käyttö on kyllä tullut yli 20 vuotta kestäneen luontokuvauksen kautta tutuksi. Koko kaukoputkiharrastus on minulle myös aivan uutta, putken hommasin parikuukautta sitten.

Tuo mainitsemasi 50 sekunnin valotus on varmaankin liikaa jalustalle ilman säätöjä / seurantaa. Kovasti olen täälläkin kysellyt miten tuohon minun putkeeni saisi helpoiten autoquiderin laitettua, mutta ei oikein selventävää vastausta ole tullut. Ideana olisi käyttää tuota Canonin digijärkkäriä kuvauskamerana ja jostain perus CCD kamerasta tehdä seurantakamera. Eli apua tarvitsisin mikä kamera toimisi tuon Celestronin autoquidin portin kanssa ja mitä ohjelmistoa/lisälaitteita tarvitsen. Voiko seurantakameran laittaa tuohon putken mukana tulleeseen etsinputkeen, vai tarvitaanko siihen isompi putki ?

Minusta tuo on tosi hieno kuva jos on toinen ottamasi tähtikuva.

Muutamia kommentteja:
Yksi mahdollisuus on kuvata kameran omalla optiikalla (oletan että jos olet 20 vuotta kuvannut niin sinulla on hyvä valikoima erilaisia optiikoita).  Kamera vaan kiinni putken reppuselkään (palikka tuohon tarkoitukseen maksaa muutaman kympin).
Jos haluaa putken läpi kuvata niin helpotusta siihen voi tuoda tekemällä jalustalle PEC korjaus. Toinen parannus voisi olla se että hommaa kameran ja putken väliin polttovälin lyhentäjän (Celestronin oma f/6.3 lyhentäjä maksaa hieman toistasataa euroa).
Autoguidaukseen tarvitset erillisen ohjausputken - noissa haarukkamalleissa sellaisen virittäminen vaatii ehkä hiukan enemmän säätämistä kuin EQ-jalustoissa mutta ei suinkaan ole mahdoton temppu.

Olen kirjoittanut seuraavaan Radianttiin tarinaa autoguidauksesta. Se on saatavilla aikanaan täältä:
http://www.tampereenursa.fi/radiantti

Laitan varmaan tarinan jossain vaiheessa myös Capellan artikkelisivulle:
http://www.ursa.fi/capella/artuusi.htm

Kiitos viestistäsi Einari! Milloin tuo seuraava Radiantti ilmestyy ?  Heitä ihmeessä juttu myös tänne Astronetin sivuille, tuosta autoquidauksesta kun ei meinaa näin aloittelijoille helpolla tietoa löytyä

Lainaus käyttäjältä: Ankku - 02.04.2007, 08:57:04
Kiitos viestistäsi Einari! Milloin tuo seuraava Radiantti ilmestyy ?  Heitä ihmeessä juttu myös tänne Astronetin sivuille, tuosta autoquidauksesta kun ei meinaa näin aloittelijoille helpolla tietoa löytyä

Ei käynyt viestistäsi ilmi, onko käytössäsi wedge. Se on miltei pakollinen valokuvausta ajatellen tuolla kokoonpanolla. CPC:ssä näyttää olevan autoguider portti, joten se luultavasti syö ST-protokollan mukaisia ohjauskomentoja. Ainakin ohjekirjassa oli selvitetty nuo RJ11-pinnit. Yahoo Groups on varmaankin hyvä paikka kaivaa lisätietoa. Celestron-käyttäjillä on siellä oma keskusteluryhmä.

Autoguidaamisessa usein unohtuu ajatella autoguider-kameran ja ohjausputken tuottaman kuvan mittakaava eli montaako kaarisekuntia yksi pikseli vastaa. Tällä on paljonkin merkitystä, jos esim. autoguiderin tuottama kuva on mittakaavaltaan 3,5"/pikseli ja itse kuvauskameran 1,7"/pikseli. Tällöin autoguiderin yhden pikselin seurantavirhe vastaa kuvauskennolla kahta pikseliä, joka jo näkyy lopputuloksessa.

Sieltä se taas pikkuhiljaa alkaa nousta. Katulampun alta n.12min, 30s pätkissä.
Modattu 300D + 300mm/f4