Avaruus.fi - keskustelualue

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 19.11.2025, 19:56:14Laittelin kysymystä uudelleenmuotoilusta heille. Sivuillaan peilikoot pysähtyivät 510mm:een, mutta voihan olla että tekevät isompiakin.

Oli siellä heti peilien hintojen jälkeen maininta:
" Contact us for prices of any diameters which is not listed here or for thicker mirrors."


EDIT:
Tämä mun on pitkään pitänyt tehdä. Pallopeilin analyysi, eli tältä näyttäisi analyysikuvio jos Arin 598mm F4 peili olisi muodoltaan tädellinen pallopinta. Eli tuosta Surface error analyysistä on hiukan hankala vetää johtopäätöstä, mistä kohtaa ottaa lasia pois...

Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 14.11.2025, 06:20:29Kieltämättä vaikeaa...eikä tuo kollimoinnilla parane. Hiottava on..

Mulla on Astroreflekt peili ja se taitaa laadultan olla mitä lupaa. Olis pitänyt mitata peili silloin kun focaultin testeri oli viellä olemassa. Jos vaikka olisi kerrankin toimittaja jonka mittaustulos raportti vastais toimitettua peiliä. Vhän usko karissu noiden sun kokemusten myötä.
https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=19035.msg182462#msg182462

Suorittavat myös uudelleen muotoilua.Jostain tulin käsitykseen että ovat Bulgarian poikia.
https://www.astroreflect.com/about-us/

Alimpana uudelleen muotoilusta:
https://www.astroreflect.com/telescope-mirrors/

Laittelin kysymystä uudelleenmuotoilusta heille. Sivuillaan peilikoot pysähtyivät 510mm:een, mutta voihan olla että tekevät isompiakin.

Sitten laittelin kysymystä SkyVisionille https://skyvision.fr/
Eivät suoraan mainostaneet uudelleenmuotoilua, mutta mielestäni joskus ovat mainostaneet. Ja heillä ainakin repertuaari kattaa tämän koon.

Sitten puolassa on Taurus telescopes, https://www.taurustelescopes.com/en/optics/ joka mainostaa 1/8PV peilejä ja tekevät peilejä vakiovalikoimansa ylitsekin aina 25" asti. Eivät suoraan mainosta uudelleenmuotoilua, mutta kenties tekevät. Onkohan heistä kellään mitään kokemusta? Kysyminen ei mitään toki maksa.

Lainaus käyttäjältä: vauve - 11.11.2025, 12:25:00Käsittääkseni SV241:een on saatavana Ascom driver nykyään. Toimiikohan vermeet NINAn perässä kuten Pegasuksella?

Mulla on toi Svbony SV241 ollut käytössä tämän syksyn. Hyvin on pelittänyt kun siinä on virroissa kiinni ZWO AM3 jalusta, ASI 294MC Pro kameran jäähdytys ja StarTech USB hubi (ei riitä pelkät SV241:n usb-3 paikat).
Lisäksi virrat lähtee RBFocus eXcalibur flat-paneelille flättejä otettaessa.
USBeissa on kiinni em. laitteiden lisäksi yksi huurrepanta ja guidaus-kamera.

Tuo Svbonyn ascom-draiveri on todellakin tarkoitettu switch:lle eli sille Pro-versiolle.

Huomaa myös, että nyt on ainakin Svbonyn omilla sivuilla (svbony.com) ihan mukiin meneviä Black Friday -tarjouksia noista virtabokseista. Vastaavia en ole nähnyt toistaiseksi EU:n sivuilla (svbony.eu)

Lisäys: svbony.eu:lla on aika edullinen boksi tarjolla myös :o
https://svbony.eu/produkt/w9193b-svbony-sv241-remote-astrofotografie-power-hub-plug-play-fuer-deep-sky-fotografie

Cuiv myös huomannut tämän SV241 Pron ja tehnyt siitä juutuubiin videon https://youtu.be/gxJEXv4Qh04

Iterraatio taajuus kasvaa, kun seuraavan peilin voi laittaa suoraan focaultin testiin, ja katsoa onko peilillä edes mitään mahdollisuuksia, ei tarvii odottaa selkeitä.

Moi! Onko sulla vielä myynnissä toi Televue DeLite?

Nyt lähti postia kuvineen ja selostuksineen peilin tekijälle sekä jakokansiossa yhden valokuvatestin foucault kuvat. Katsotaan mitä vastaa. Oikeastaan toivon, ettei vastaisi mitään, niin pääsisin heti eteenpäin homman kanssa.

Lainaus käyttäjältä: vauve - 11.11.2025, 12:25:00Käsittääkseni SV241:een on saatavana Ascom driver nykyään. Toimiikohan vermeet NINAn perässä kuten Pegasuksella?

Nyt tulee varsin mutua, mutta uskoisin vahvasti, etä sv241 ei anna muuttaa Ascomin kautta portteja tms. Se Ascom tuki lienee rakennettu tuohon SV241pro versioon.

Yritin aikoinaan myös hahmottaa että kuinka se peilin pinnan muoto oikeen pitäis ymmärtää tuosta analyysistä. Analyysissä suora tasainen viiva on paraboloidi.

Mulle helpointa on ajatella itse mittattua lukemaa verrattuna laskettuun (ideal) - difference kertoo kaiken. jos 10zone diffeence on 0.31mm on ko. säteeltä peiliä "hiottu liikaa" ja pinnan tulo kulma on senverta lian pieni että valonsäde heijastuu sen 0.31mm liian kauas. Vastaavasti 4 zonessa differenssi on -0.124mm eli pinnan kaltevuus on hieman liian jyrkkä ja valonsäteen heijastus 0.124mm liian lähellä peiliä.

Ohjelma kertoo myös että tuosta 598mm peilistä kun pyyhkäisee 19.63 mm^3, eli noin 0.05g lasia, juuri oikeista paikoista nin ollaan lähellä täydellisyyttä!

Laskinkohan oikein.

Joo, vaakasuora viiva vastaa täydellistä paraboloidia.

Pyöräytin peiliä takaisin vastapäivään arviolta sinnepäin, mitä ihan ensimmäisen maskitestin jälkeen pyöräytin sitä myötäpäivään, aivan tarkka asento on jo hukkunut, mutta suunnilleen. Ajatuksena toistaa kameratestillä nuo ihan ekat visuaaliset maskitestit. Samalla hiukan säätelin veitsikelkkaa ja kameraa, että kaikki mittakellot yms. olisi hiukan eri asemissa kuin aiemmissa.

Siinä ekassa x-akselin maskitestissä epäilin, että en saanut ihan reunaa maskin kanssa visuaalisesti arvioitua oikein, kun siinä oli testin mukaan alas taipunut reuna (suhteessa täydelliseen paraboloidiin), kun taas y-akselilla ja 45 asteen diagonaalilla oli ihan uloin reunan nirkko jo taas ylöspäin nouseva. Mutta nyt kun palasin kameralla lähelle tuota alkuperäistä x-diagonaalia, sain hyvin samankaltaisen tuloksen kuin alunperin ja jopa best fit oli melkein täsmälleen samalle polttovälille. Katsokaapas tuota! Vasen on nyt kameralla mitattu ja oikea viimeinen alussa tuolta akselilta maskilla mittaamani, usean mittauksen keskiarvo.



Olisiko siis niin, että peilissä on muotona tuo pahuksen 210mm:n säteellä ympärikiertävä korkea donitsi, jonka jälkeen pinta laskee paraboloidin tasoon ja alle 270mm:n säteellä, jonka ulkopuolella se sitten on taas ylösnouseva reunan nykäre, joka osassa kehää on hioutunut pois alaspainuneeksi reunaksi?

Lainaus käyttäjältä: Ajattelija - 14.11.2025, 21:46:17Avaruus ei ole millään tavalla kaareva, eikä sillä ole geometristä muotoa tai ulottuvuuksia muuta kuin ihmisen ajatuksissa. Avaruus itsessään on maasta, tai mistä tahansa muualta katsottuna joka suuntaan ulottuva ääretön, tyhjä, pimeä ja kylmä tila. Avaruus on olemassa mutta se ei ole olevaista. Sama pätee aikaan.

Myöskään aikaa ei ole olemassa muuten kuin ihmisen keksintönä. Jos ajatellaan aikaa ihmisen kognitiivisilla kyvyillä, sen voi havainnollistaa janana, joka ei ala mistään, eikä lopu mihinkään. Lienee itsestään selvä, että avaruutta (joka on ääretön) ei voi mitata, kuten ei myöskään aikaa muuten kuin subjektin ajatusrakennelmissa, joilla ei ole mitään tekemistä avaruuden tai ajan kanssa.

Selvitin nämä asiat itselleni 54 vuotta sitten 17 vuoden ihanassa iässä.

Avaruuteen voi kuitenkin vetää mittanauhan ja se lyhenee liikkeen suunnassa. Kun siitä leikataan keskeltä 1 valovuosi pois, välimatka jää lyhentyneeksi vaikka välissä on vain tyhjiötä. Olet oikeassa siinä ettei tyhjiötä voi paaluttaa mutta toisaalta fysiikka puhuu tyhjiön energiasta jolloin se ei olisikaan tyhjiö.