Avaruus.fi - keskustelualue

Minustakin tuo iridum 600 vs 400 kallistuu 600 eduksi, ja toisessa kuvassa taas juurikin päinvastoin. Toivon todella että putki olisi nyt vihdoin ja viimein hyvä. Jonkun verran lukenut tätä kaukoputken tragedia ja kaikessa traagisuudessaan ja mitä erillaisemmissa juonen kääteissään toivon todella että kaikki kääntyisi lopultakin onneliseen loppuun.

Päivitetty ilmoitusta (hintoja).

Lainaus käyttäjältä: Geodeetti - 01.09.2026, 14:24:27Joko tuli sulle lähetystieto? Mulle ei, mutta laiton vasta tiistaina tilauksen sisään.

Onhan siitä Omnivisiosta joku Sykerö tehnyt ihan reippaita mittauksia.

https://youtu.be/XgKN3lKwfbA?is=jT0_xCIatdlT_8V6

Korjaan torstaina 27.8 lähti tilaus.

PegasusAstrolta tuli vastaus ja ilmeisesti piuhoissa on eroja. Minulle tuli uutena asiana, että noita 2,1/5,1 mm liittimiä on mallia "with/without internal locking clips". Jospa tästä selviäisi uusilla piuhoilla.

Lainaus käyttäjältä: Geodeetti - 01.09.2026, 14:24:27Joko tuli sulle lähetystieto? Mulle ei, mutta laiton vasta tiistaina tilauksen sisään.

Onhan siitä Omnivisiosta joku Sykerö tehnyt ihan reippaita mittauksia.

https://youtu.be/XgKN3lKwfbA?is=jT0_xCIatdlT_8V6

Joo, lähti matkaan tänään. Ilmeisesti tilausjärjestyksessä alkoivat toimitukset, niin taisin olla hyvissä ajoin liikenteessä.

Suurin osa myyty :)

Lainaus käyttäjältä: Erik Pirtala - 28.08.2026, 11:47:31Lukukohinaa ei saa prosessoitua pois. Jos signaalitaso ei ylitä lukukohinaa sitä signaalia ei ole mahdollista saada esiin. Käytännössä lukukohina ei yleensä ole ongelma nykyaikaisilla kameroilla.

Poikkeuksia kuitenkin on. Eräs näistä on pimeä taivas ja kapeakaistasuotimet. Osavalotuksessa on toivottavaa että taustataivaan signaali ylittää tämän lukukohinan, mielellään reilusti. Laskennallisesti meidän bortle 3 ja minun kapeat kapeakaistat vaatisi tähän ihan minimissään 6-10min osavalotuksia. Olen myös törmännyt tähän ongelmaan miettiessäni RGB valotusten asetuksia ja pituuksia. Haluan kuvata nollagainilla, jotta dynaaminen alue olisi mahdollisimman suuri. Nollagainilla kuitenkin preferoimani 2min osavalotus on rajoilla mainitun lukukohinakynnyksen suhteen R kanavassa kuuttomalla taivaalla. Voi olla että päädyn pidentämään värikanava osavaloja 3 minuuttiin.

Toinen bin2 etu tässä kamerassa on tosiaan myös tuo full well. Maksimiarvo bin1 on 14k ja bin2 66k. 14 -bittisyys bin2 on myös kiva juttu

Ja juuri näin. Lukukohina on uusimmissa kameroissa vähentynyt merkittävästi CCD-ajasta, mutta muodostaa edelleen rajoitteita, kun mennään riittävään pimeään pienillä kapekaistoilla. Esimerkiksi itse valotan 21,5 magnituudin taivaan alla 3 nm kapekaistaa 15 min. Kuvista laskettu lukukohina on tällöin juuri riittävällä tasolla, jottei muodostu liian suureksi suhteessa muuhun kohinaan. Ja aivan kuten tullut todettua, niin lukukohinaan ei auta samat lääkkeet eli lisävalotus, kuten muuhun fotonikohinaan.

Lainaus käyttäjältä: Harmaa Vaeltaja - 28.08.2026, 09:46:56Nyt hieman digikuvausta tuntevana minua pistää ihmetyttämään että miten tuolla olisi mahdollista saavuttaa paras optinen suorituskyky.

Jos bindaat eli yhdistät jo kamerassa pikseleitä yhteen, tietomäärä pienenee, ei suurene. Ja sitä tietoa ei voi taikoa enää takaisin myöhemmissä käsittelyvaiheissa vaikka miten skaalaisi tai tekisi mitä tahansa vaikka keinoälyllä. Optiikan suorituskyvyllä ja pikselin koolla on relaatio saadun kuvan kokonaislaatuun eli tietynlainen optiikka toimii parhaiten tietyn kokoisten pikselien kanssa, mutta jos oikein ymmärsin, et oikeastaan puhunut siitä. Tämä relaatio on kunkin tarkistettavissa erinäisillä netistäkin löytyvillä laskureilla. Ja ainakin niiden mukaan omat putkeni/kamerani ovat juuri optimiyhdistemä ihan bindaamattomalla natiiviresoluutiolla keskimääräisissä ilmakehäolosuhteissa. Toki joissakin ääriolosuhteissa voi saada bindaamalla parempaa kuin ilman, mutta silloin käsittääkseni on kyse nimenomaan seeingistä ja läpinäkyvyydestä, ei siitä että aina kannattaisi bindata. Olenko ihan hakoteillä asian suhteen? (toki sekin on täysin mahdollista )

Kysehän ei ole tässä niinkään binnaamisen vaan drizzle-integraation hyödyistä. Drizzle mahdollistaa binnatusta kuvasta paremman SNR suhteen, mitä olisi binnaamattomassa. Olennaistahan tässä on se, että tuo hardware bin tapppaa lukukohinaa paljon tehokkaammin kuin normi CMOS-kameroissa software bin. Lukukohinahan ei tämän kameran tapauksessa vain puolitu, vaan tippuu neljännekseen.

Drizzlen hyödyistä paremman kohinan käsittelyn osalta on jonkin verran ihan tutkimustietoa. Itse olen testannut myös tuota perusteellisesti ja laskenut hyötyjä erilaisilla drizzle-metodeilla ja asetuksilla. Tähän tulokseen ainakin tämän kameratyypin osalta päässyt. Software binnauksessa tulos saattaisi olla erilainen.

Myöskään OSC kuvaukseen en voi tätä suositusta laajentaa. Se olisi testattava erikseen.

Enkä väitä, että bin2/drizzle(x2)mahdollistaisi laadultaan täysin saman lopputuloksen kuin bin1. Mutta kun kokonaisuuteen ottaa tuon SNR suhteen, niin optimoitu vaihtoehto. Ja edellyttää toki, että dataa on riittävästi ja dither on myös riittävää.

Optimoitu vaihtoehto tuo on siinäkin mielessä, että ASI294MM bin1 tai bin2/drizzle(x2) ovat pikselikoolla parhaita, jos haluaa kohtalaisen skarpista F/4 aukkosuhteen putkesta kaiken optisen kyvyn irti, eikä "maksa" turhasta SNR suhteen. Uudemmissa kameramalleissa oleva 3.75um pikselikoko on vähän väliin putoajakoko. Ei riittävän iso drizzle x2 integraatioon, mutta alisamplattu sellaisenaan.

Tarttuisin myös tuohon "...mutta uusia yksityiskohtia menetettyjen tilalle ei oikeasti saa mitenkään." Siihenhän juuri drizzle-menetelmä on kehitetty, että alisamplatusta kuvasta voidaan louhia niitä yksityiskohtia, eivätkä siten ole menettyjä. Eivät bin-tapauksessa tai muutenkaan.

Lainaus käyttäjältä: Petrus - 29.08.2026, 17:55:50Aiemmissa malleissa ei ole ollut suodatinkierrettä, mutta sellaisen on saanut erikseen esimerkiksi 3D tulostetulla adapterilla. Yleensä näitä on tupsahtunut markkinoille niin valmiina tuotteina kuin myös tiedostoina niille, joille 3D-tulostus luonnistuu itse. Tele- ja laajakuvalisäkkeiden osalta en osaa sanoa, toki Seestar S50 Pro:n mukana on toinenkin kamera, joka kuvaa 63 asteen kuvakentällä tähtitaivasta. Perusnäkymän lisäksi tuon laajakuvakamerankin näkymät saa mosaiikkina, niin ainakin näytti aika vaikutavilta pimeän taivaan alla otetut kuvat. Itse olen ankarassa valosaasteessa Turussa, mutta täytyy kyllä päästä kokeilemaan vähän parempaan paikkaan Linnunradan kuvausta.

Valmistajan sivut

Itse olen aiemmin kuvaillut läpi vuoden Seestar S30 älyputkella. Kosteus ei ole ollut ongelma, näissä ZWO:n putkissa on sisäänrakennettu lämmitys kosteuden varalta. Sen saa kytkettyä päälle halutessaan. Miltei aina olenkin sitä pitänyt päällä. Hieman virrankulutus kasvaa. En muista tarkkaa oliko talvella -10 vai -15 C astetta, mutta kuvaaja hyytyi paljon ennen älyputkea. Akun lataus ei onnistu enää pakkasella. Syksyllä kuvausaikaa saa mukavasti pidennettyä, kun pitää USB-C latauspiuhan kiinni putkessa virtapankin myötä. Pakkasen osalta ongelmat on ollut itselläni tähän asti vain käyttäjän ja kännykän osalta.

Nyt bongasin Facebookissa valmistajan tarkan tiedon kennosta:  OmniVision OS08B10.

Seestar Facebook-sivu.

Itselleni tämä ei ollut millään muotoa kynnyskysymys. Pahin pelkoni oli uuden putken julkaisu vuodenvaihteessa, jolloin suhteessa jäisi vähemmän kuvausaikaa, olettaen, että toimitukset olisivat olleet vaikka tammi-helmikuussa. Into piukassa saa odotella ensivaloa 

Joko tuli sulle lähetystieto? Mulle ei, mutta laiton vasta torstaina tilauksen sisään.

Onhan siitä Omnivisiosta joku Sykerö tehnyt ihan reippaita mittauksia.

https://youtu.be/XgKN3lKwfbA?is=jT0_xCIatdlT_8V6

Syyskuun libraatio.