Avaruus.fi - keskustelualue

Lakeuden Ursa ry:n verkkosivuja (https://lakeudenursa.fi) on kuluneen kesän ja syksyn aikana uudistettu melkoisesti, ja ne tarjoavat nyt kattavat tiedot toiminnastamme.

Ongelmana oli, että vanhojen kotisivujen ulkoasu oli jäänyt monessakin mielessä ajastaan jälkeen ja uudet toiminnot, kuten jäsentuotekauppa, taivaskamerat ym. vaativat omat ratkaisunsa.

Tehtävänä oli modernisoida sivut nykyaikaista teemaa noudattavaksi, luoda jäsenille oma intranet-tyyppinen osio ja integroida jäsenille tarkoitettu tuotekauppa sinne.

Ratkaisuna oli luoda teemaltaan tumma laskeutumisivu, jolta löytyvät keskeisimmät tiedot niin Lakeuden Ursan toimintaan kuin ajankohtaisiin taivaantapahtumiinkin liittyen. Muu sivusto noudattaa hybriditeemaa, jossa header- ja footer-osiot ovat tummat ja itse tekstialue on vaalealla pohjalla luettavuuden parantamiseksi.

Sivusto on myös responsiivinen eli mukautuu tietokoneen näytön lisäksi myös mobiililaitteisiin. Sivuston julkaisujärjestelmänä on toiminut vuosikaudet WordPress, eikä hyväksi havaittua järjestelmää lähdetty vaihtamaan uudistuksen yhteydessä.

Sivustolle on myös toteutettu useita lisäosia, sillä tarjolla olevat valmiit lisäosat eivät olisi toiminnoiltaan joko soveltuneet yhdistyksen tarpeisiin tai sitten olisivat olleet liian suppeita ja/tai lisätoiminnoista olisi joutunut maksamaan jopa satasia.

Edellä kirjoitetusta voikin ehkä jo päätellä, että kotisivujen ja lisäosien kehittämisessä on käytetty laajalti hyödyksi tekoälyn suomia mahdollisuuksia niin ulkoasun suunnittelussa kuin toimintojen toteutuksessa, testaamisesssa ja viimeistelyssä.

Tervetuloa tutustumaan: https://lakeudenursa.fi

Terveisin,
MarkoM
Lakeuden Ursa ry.

Ransun kysymykseen liittyen vastauksena simg.de löytyvästä datasta Aladinilla lohkaistu lineaariset ja vertailukelpoiset (sama Rayleigh-skaala) näkymät tästä kohdealueesta. Sanoisin, että Alves 1 on lähes yhtä voimakas sekä Ha että OIII aluuella. Käytän tätä erinomaista dataa nykyään tosi paljon arvioidessa valotusaikoja ja projektin pituuksia.

Nämä alla siis lineaarisia, ei venytettyjä.

H-alfa
You cannot view this attachment.

OIII
You cannot view this attachment.

Kiinostavaa tuo arin kirjottama planeettakuvaus tekniikasta eli jos oikeen ymmärrän vasta viimevuosina on mahdollista saada isommilla putkilla (ehkä 400 ylöspäin) saada kunnolista jälkeä planeettakuvauksessa tai ainakin se helpottaa sitä paljon.

Hieman kirkkaampi O-III -kanavassa. Tässä STF-venytetyistä raakapinoista näytteet. Todella himmeitä ovat. Näin jälkiviisaana olisi ehkä pitänyt malttaa odottaa uuteen kuuhun tämän projektin kanssa. Lähes kaikki data on kerätty 50-90% kuulla

H-alfa

 O-III

Kiitos. onko tullut itse kokeiltua tätä kohdetta?
[/quote]En ole vielä kokeillut, nuo olisi kyllä hyvässä paikassa kuvata. Miten tuo pienempi Alv 1, oliko signaalin voimakkuudessa eroa h-alfan ja OIII välillä. Katsoin HASH planetaaristen tietokannnasta että OIII olisi hiukan voimakkaampi, todella heikkoja molemmat.

Hyvä jyrsin, ei onnistuisi paineilmavinkulla.

Joo, koko ketjun pitää toimia ja aina on jokin heikoin lenkki. Muutaman viime vuoden aikana ensin kamerat (resoluutio ja herkkyys) ja sitten pinoamisohjelmat (local ap toiminto, 64 bittisyys) ja sitten it-puoli (väylät ja SSD:t) saatiin kuntoon. Nyt sitten optiikka saadaan kuntoon.

Seuraava pullonkaula onkin sitten kameroiden kennojen lukunopeus. Valotusaika on 3-6ms, jolloin ruutuja syntyisi sekunnissa satoja jos vaan kenno saisi itsensä luettua. ASI183 on tällä hetkellä edelleen paras pikseliä/sekunti - mittarilla lukunopeudessa, mutta sillä saa vain 19 fps. Isompia kennoja on, mutta niissä lukunopeus putoaa nopeammin kuin resoluutio kasvaa. Väylä kyllä välittäisi ja kone tallentaisi jos dataa vaan tulisi. No, 50Mpix kennoja on jo runsaasti, joiden tuloa pari vuotta sitten moni epäili, joten eiköhän niissä lukunopeuskin saada kohta kuntoon. Yksi tapa olisi hitsata yhteen kaksi kennoa tai jakaa isompi kahteen osaan ja lukea kahdella eri elektroniikalla. Eli laittaisi kaksi kameraelektroniikkaa samoihin kuoriin lukemaan ison kennon kahta puolikasta yhtä aikaa. ZWO:lla on jo kahden erilaisen kennon yhdistelmäkameroita, niin pitäisikö ehdottaa tätä?

No, sillä välin hain Rautasoinilta alumiin kimpaleen ja jyrsin apupeilin pitimen. APM ei ole vastannut mitään toimitusaikakyselyihin, mutta kai se apupeili sieltä joku vuosi tulee. Maalasin tuon toki jo mustaksi.

Lainaus käyttäjältä: Tommi L - 02.10.2026, 12:25:44Hieno kohde ja hyvä käsittely! On myös omassa kohdekuvauslistassa varsin kärkipäässä.

Täytyy kuitenkin kommentoida noita kelikommentteja. Aika paljon on kiinni asenteesta, elämäntilanteesta ja muista rajoitteista kuinka paljon kuvauskelejä pääsee hyödyntämään. Jos kuitenkin avaa ilmatieteenlaitoksen avoimen datan lähimmästä mittauspisteestä saattaa monesti yllättyä, kuinka monta kuvauskelpoista tuntia on tosiallisesti ollut. Tämä syksy ei ole ollut huonoimmastakaan päästä, vaikka matalapainevoittosta sää on ollut. Itselläni on tullut pinoamiskelpoista dataa 158 tuntia vaikken ole nyt pariin viikkon kuutamon ja kiireiden vuoksi ehtinyt kuvailemaan. Tämä tosin louhittu käyttäen keskimäärin 2,5 setuppia, jolloin yhtä setuppia kohden reilu 60 h. Eikä tässä ole siis mukana täyden kuun aikaa jonka skippaan suosiolla välistä. Etäskoopeilla olisi varmasti tullut vielä tätäkin enemmän.

Varmasti vaihtelua Suomen sisälläkin on, mutta tämä siis hämeen suunnalta.

Kiitos. ja hienoa että sinullakin kuvauslistalla. kalustollasi ja osaamisellasi tulee varmasti hieno lopputulos sitten kun pääset näiden kimppuun. Totta tuo, että keliä on todellisuudessa usein yllättävän paljon ja helposti menee jotain aamuyön yllätyskirkkaita pätkiäkin hukkaan.

Lainaus käyttäjältä: Ransu - 02.10.2026, 17:23:55Onpa hienoa jälkeä harvoin kuvatusta parista.

Kiitos. onko tullut itse kokeiltua tätä kohdetta?

Lainaus käyttäjältä: Mito - 02.10.2026, 09:24:33Tässä ei suodateta pois valotehosta tiettyjä allonpituusalueita vaan siirretään valotehoa pitemmille allonpituuksille, joilla silmä on herkempi. Samalla energialla saatava valaistus näyttää kirkkaammalta.

Valosaaste ei tietenkään vähene, mutta sen haitat luonnolle pienenevät. Tähtikuvaajille etuna on se, että edes lyhyemmät aallonpituudet ovat vähemmin valosaastuneet ja sopivan valosaastesuodattimen tekeminen on mahdollista.

Tähtikuvaajien kannalta olisi parempi, jos käytettäisiin kapeakaistaisia LED:edejä, jotka olisi helpompi poistaa valosaastesuodattimella. Jostain syystä katuvalaistuksessa suositaan valkoisia valoja vaikka Na-lamppujen keltainen valo riitti maanteiden valaistuksessa eikä värien vääristyminen haitannut.

Fluoresenssinkaan hyötysuhde ei ole läheskään 100 %, vaan suuri osuus valosta muuttuu lämmöksi ja lämpösäteilyksi.

Toki vaikka kuinka hyvä kaukoputki , kuvaajankin on oltava hyvä.