Avaruus.fi - keskustelualue

Illaksi ja yöksi on länsirannikolle luvattu selkeää, tyyntä ja melko lämmintäkin. Tosin MeteoBluen Seeing-ennuste on asiasta täysin eri mieltä luvaten täyspilvistä iltaa.

Ei tullut pilvistä, mutta ei puhtaan selkeääkään. Ohut utu on jossakin, Kuun kajo näkyy ainakin parin kymmenen asteen päähän.

Kuvasin myös Iwamotoa 3 tunnin ajan 12.2. illalla, filtterinä UV kapeakaista 387nm. Tämä on tosiaan vikkelä kaveri, Iwamoto liikkui yli 1000" (=17') tunnissa, ja PHD:llä oli hommia pitääkseen optocenterin kameran pixelissä kohdallaan.

CN cyanogen koma näkyy hyvin laajana, ainakin 25' halkaisijaltaan täyttäen melkein koko 47'x 38' kuvakentän. CometCIEF prosessoin kolme 50 minuutin pinoa lyhyeksi animaatioksi ja niissä jonkunlainen "lepattava" CN suihku suuntaan PA 295deg erottuu, mutta varsinaista suihkun pyörimistä ei näy.

https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/81164

Komakalliolla ja Hankasalmella saatu Iwamoton tuplapyrstöt esiin, hienoa.

T:Jorma

Paremmat säät saapuivat. Sitä ennen olin katsonut juutuubista videoita kuinka putsata itse pölyt pois MC putkesta, oli hyvä että katsoin. Sain monia hyödyllisiä vinkkejä esim. teipinpalan laittamiseksi että putken etulinssin saa täsmälleen takaisin paikoilleen. Putsasin kumipumpulla pohjassa olevan peilin (eli siis taaimmaisen edestä katsottuna) pölyt pois ja etulinssin sekä pienen peilin putsasin myös kennonputsausfluidilla. VOILA. Johan kirkastui. Pölyt oli 98 prosenttisesti tiessään ja kontrasti parantui valtavasti, aiemmin kuvat olivat kuin katsoisi 80-luvun vga- monitorilla, nyt kuten pitikin eli nykyaikaisella 4k näyttiksellä. Johan oli ero. Mutta kuten pitikin, piirto ei juurikaan parantunut, tämä on tyypillistä lialle ja pölylle linsseissä. Kontrasti kärsii eniten. Niin ja se vino putki...ei se ollut. Näin väärin (olipa vaikea tunnustaa).
Siiispä ryntäsin (12.02.2019)kuutamon tultua pilvettömälle taivaalle pihalle peleineni ja 10kg jalustan kanssa.Aika operaatio umpihangessa. Otin kuvia focal reducerilla (viltrox m.42-sony e), 1.4x teleconvertterilla (Canon FD) ja kamerat suoraan putkessa kiinni. Tulokset olivat odotetut. Hyviä kuvia kuusta, eri kokoisena sekä monta kuvaa kuun vieressä olevasta punaisesta tuhnusta, tosin tästä sain tuhnutasoisia vain 1.4x kertojalla, muuten olivat punaisia pisteitä. Myöhemmin kun käsittelin kuvia totesin Stellariumilla ottaneeni kuvia Marsista. WOW olen tähti( okeiokei, planeetta-)kuvaaja. Eka planeettani oli siis Mars, enkä sitä edes kuvatessa tunnistanut, olipa vain kirkkain kohde joka oli epäilyttävän punainen ja samalla suunnalla kuin kuu. Ihmeellistä että järjettömän pieni punainen tuhnu innostaa noin paljon. En malta odottaa viikonloppua että pääsen kokeilemaan 152/1900 hexafoc bressieriä. Jospa tuhnusta saisi isomman tuhnun?
Tuo stellarium on mielestäni sikahieno ohjelma- ainakin aloittelijalle. Sillä kun voi katsoa miltä tuhnun PITÄISI näyttää osaavissa käsissä :-), Lisäksi kokonaisuutena varsin helppo oppia ja melkoisen toimivakin, monipuolinen liitännäisineen.

Conclusion: Kuvat olivat hyviä mutta eivät erinomaisia, tekisi mieli valittaa seeingistä mutta kun joku oli ottanut _ihan_käsittämättömän_hyvän_kuvan_kuusta_kännykkäkameralla okulaarin lävitse. MITEN ihmeessä tuollaisia saa (https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/81137)? Onko ihan oikeasti käsittelemätön kuva kännyllä? Ei helskuutteri, saisko neuvoja ettei harrastus lopu tähän.

terveisin tosi pieneksi itsensä tunteva mika

Sikakallis ja vaatimaton energiasisältö. Mutta käyttäminen vastapainona ihan hieno idea ja siltä kantilta kaiketi ihan hyvin suunniteltu mekaniikka.

Riippuu kovasti lopun laitteiston virtatarpeista riittääkö tuo. Pelkän jalustan nakuttamiseen riittänee varmasti.

Minkä paksuista kaapelia olette käyttäneet?

Syntyykö paksummassa kaapelissa pienempi jännitehäviö?

1.0 tai 1.5 mm2 kun laittaa syöttöjohdolle ja 0.75 mm2 haaroituksen jälkeen, niin tuskin tulee tavallisilla virrankulutuksilla ja kaapelien pituuksilla mitään ongelmia. Jos on joku poikkeuksellisen syöppö laite, tai jos teet pitkiä 12V vetoja, niin voit laskea tarkan jännitehäviön ja sitten tarkistaa miten sen syöttöjännitteen tippuminen vaikuttaa erilaisten laitteiden käytökseen (ohjekirjoista tai kokeilemalla).

Jos on esimerkiksi ihan saakelin tehokas huurrelämmitin ja koko systeemille tulee sähköt kapeaa piuhaa pitkin ja/tai huonosta teholähteestä, niin silloin kun huurretta lämmitetään PWM-ohjatusti, niin kaikki muutkin laitteet näkevät syöttöjännitteessään sen PWM:n tahtiin värähtelevää sähköä. Tällaisesta voi joskus tulla ongelmia.