Avaruus.fi - keskustelualue

Kiitos taas, tämä oli hyvä tieto. Muovi ja teleskooppi ei ole vakuuttava yhdistelmä.
Ongelma näiden laitteiden hankinnassa on tosiaan se, että niistä näkee vain kuvan, mutta niitä ei pääse testaamaan tai koskettelemaan, jolloin moni asia olisi varmenpaa.
Tämän vuoksi muiden harrastajien kokemukset ovat oikein arvokkaita.
Tässä kokoluokassa ei tosiaan ole montaakaan vaihtoehtoa. Orion-tuotemerkillä ei tämän kokoista putkea ole enää saatavilla.

Lainaus käyttäjältä: spuge - 16.05.2025, 16:55:35Juu, niin vähän ajattelinkin, että hinta on turhan korkea, vaikka tekijä löytyisikin. Varmaan täytyy itse koittaa avata ja katsoa voiko niille mitään tehdä. Kysyn sitten sulta vinkkejä, kun seinä nousee vastaan :D

Laita kuvaa laitteesta niin voin konsultoida. Jperala22gmail.com

Lainaus käyttäjältä: jperala - 16.05.2025, 16:42:16Kuopiossa on yksi kaveri joka noita fiksaa, mutta tuskin selviät alle 100€ olen korjannut itse useamman kiikarin kun keräilen militaria kiikareita, tulee halvemmaksi. Vaatii toki vähän tietämystä mitä tekee. Kovin vähissä on vaihtoehdot kiikarin korjaukselle.

Juu, niin vähän ajattelinkin, että hinta on turhan korkea, vaikka tekijä löytyisikin. Varmaan täytyy itse koittaa avata ja katsoa voiko niille mitään tehdä. Kysyn sitten sulta vinkkejä, kun seinä nousee vastaan :D

Lainaus käyttäjältä: spuge - 16.05.2025, 15:42:49Jep, itseänikin kiinnostaisi, jos joku Turun seudulla tekee tällaista korjaushommaa - etenkin jos hinta ei ole tähtitieteellinen (pun intended). Löysin 70-luvun(?) japanilaiset 8x40 kiikarit, joissa bak4 prismat ja huikea 10° näkökenttä, mutta kollimaatio valitettavasti vinksallaan :/

Onko ehdotuksia miten näiden kanssa kannattaisi edetä?

Kuopiossa on yksi kaveri joka noita fiksaa, mutta tuskin selviät alle 100€ olen korjannut itse useamman kiikarin kun keräilen militaria kiikareita, tulee halvemmaksi. Vaatii toki vähän tietämystä mitä tekee. Kovin vähissä on vaihtoehdot kiikarin korjaukselle.

Lainaus käyttäjältä: Nipsu - 09.09.2024, 21:41:07Itseäkin kiinnostaisi onko jollakulla tiedossa lisää tällaisia firmoja. Etenkin Tampereen seutu olisi hakusessa. Onko tietoa missä hinnoissa tällanen operaatio pyörii?

Jep, itseänikin kiinnostaisi, jos joku Turun seudulla tekee tällaista korjaushommaa - etenkin jos hinta ei ole tähtitieteellinen (pun intended). Löysin 70-luvun(?) japanilaiset 8x40 kiikarit, joissa bak4 prismat ja huikea 10° näkökenttä, mutta kollimaatio valitettavasti vinksallaan :/

Onko ehdotuksia miten näiden kanssa kannattaisi edetä?

Jos itse olisin etsimässä, valitsisin Sky-Watcherin, aiempi kokemus 127 maksutovista oli positiivinen, kuva oli hyvä ja kaukoputki laadukas. Bresser käyttää nykyisin putkissaan paljon muovia, omat kokemukset Bresserin linssiputkien muoviosien ja fokuserien laadun osalta ovat saaneet minut välttämään tuota merkkiä.

Lainaus käyttäjältä: kuunylinen - 16.05.2025, 07:26:51DU-teoriaan ei sovi avaruuden kiihtyvä laajeneminen, sellainen on kuitenkin mitattu peräti Nobelin arvoisesti?

Siis "avaruuden kiihtyvä laajeneminen" = "pimeä energia". 15.5 Hesarissa tiede-osassa s B7 oli artikkeli "Pimeää energiaa ei ehkä olekkaan", jossa asia kyseenalaistettiin. Kirjoitin aiheryhmään "Uudet pimeän energian havainnot" maallikko-tiivistelmäni mikä on artikkelin pointti + huomio DU:n kannalta.

Helsingin Sanomissa oli 15.5.2025 artikkeli s B7 "Pimeää energiaa ei ehkä olekkaan". Mainittiin DESI, joten ilmeisesti viitataan täällä jo aiemmin mainittuun DES (Dark Energy Survey) tutkimukseen. Sen esittää seuraavan epäilyksen nykykäsitykselle: Kun meidän linnunradassa gravitaatiosta johtuen aika on hidastunut 35% siitä mitä se olisi tyhjässä galaksien välisessä avaruudessa ja kun pääosin avaruus on sellaista tyhjää, sillä alueella onkin ollut enemmmän aikaa laajentua muutaman miljardin vuoden ajan, vaikka ihan vaan tavallisesti nopeudella. Ja noilla tyhjä-alueilla, ikäänkuin lisäajalla, tapahtunut laajeneminen selittäisi joidenkin kaukaisten galaksien himmeyden (eli olemisen kauempana mitä ei osattu muuten selittää kuin lanseeraamalla pimeä energia).

Kommentoijaksi oli saatu Syksy Räsänen. Hän oli tietoinen tutkimuksesta, mutta lyttäsi sen täysin. Hänen pointtinsa oli, että esitetty skenaario parhaimmillaankin selittäisi vain pienen osan havainnosta "jotkut kohteet ovat liian kaukana".

Toisessa keskusteluaiheessa esiin tullut Dynaaminen Universumi (DU) ei tarvitse pimeää energiaa selittämään taivaan mekaniikkaa. Kun DU plottaa kulmakoko-havaintoja galakseista ja mustista aukoista, ne osuvat melko hyvin DU:n ennusteväleihin, mutta FLRW:n ennusteväli, pimeällä energialla tai ilman, menee kovasti pieleen kaukaisimpien kohteiden alueella. Toinen plottaus on supernovahavainnot ja niiden punasiirtymästä päätelty etäisyys. DU:n ennuste pienimmän neliösumman vertailussa osui paremmin kohdalleen kuin FLRW:n, pimeällä energialla tai ilman. [Lähde: Tieteen lyhyt historia, s 135-137, ladattavissa netistä]

Kun aikusena (40+) halusin elvyttää tähtiharrastuksen päädyin Orion StarMax 127-putkeen.
Tykkäsin siitä kovasti. Oli skarppi ja jopa tyylikkään näköinen viininpunaisine värineen.
Sen jälkeen isommaksi putkeksi valikoitui perinteinen C8, jolla olen sitten kuvaillut sekä syvää taivasta että planeettoja.

Oma arvioni on että Bresser on noista eniten arvoitus. Eli valitsisin joko Celestronin tai SWn välillä. Ja onko Celestron parempi 100euron edestä?

Kiitokset näistä kommenteista. Minulla on jo ilmoitus asiasta ostetaan-palstalla, mutta tarjouksia siihen ei ole vielä tullut.
Mietin vielä tuota eroa teleskooppien polttoväleissä kahden ensimmäisen ja viimeisen (Bresser) kohdalla, jotka ovat 1500 ja 1900. Kuinka merkityksellinen tuo ero käytännössä on?
Lisäksi olisi kiva saada kokemuksia Bresser-teleskoopista. Erityisesti, onko sen laatutaso samaa luekkaa, kuin kahdella ensimmäisellä?