Avaruus.fi - keskustelualue

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 26.05.2026, 08:22:25Täällä laskurin perässä on mielenkiintoinen kertomus: "The 1974 Telescope Secondary Experiment"
https://www.bbastrodesigns.com/NewtDesigner.html#visual

Jos itse tekisin tuollaisen apupeilivertailun niin epäilisin etten näe silmillä mitään eroa. 

Mielenkiintoinen koe. Mel Bartels tuli siis tulokseen, että pieni 12,8 % pääpeilin halkaisijasta oleva apupeili antoi visuaalikäytössä samanlaisen kuvan kuin suurempi 18,2 % peili. Jupiterin ja Saturnuksen kuvauksissa isompi peili tuotti jopa aavistuksen verran parempia kuvia kuin pienempi versio. Todennäköiseksi syyksi hän arveli, että pienellä apupeilillä sen reuna-alueen mahdolliset virheet tulivat paremmin näkyviin myös kuvakentän keskiosissa. Voisi kuvitella, että halvoilla itämaisilla peileillä näitä ongelmia riittää.

Em. sivuilta löytyi vielä linkki tähän apupeilin pintatarkkuutta käsittelevään juttuun. Saattaa olla, ettei peilikauppiaan lupaama wavefront-tarkkuus yksinään merkitse paljoakaan, vaan asian ratkaisee ennemminkin pintavirheen laatu.

https://www.telescope-optics.net/newtonian.htm

Jos sinulla Lauri on yhä se Antareksen fokuseri irtona, niin ehtisitkö jossain vaiheessa mittaamaan sen kiinnityslaipan (se neliöosa) sivujen mitat ja paksuuden? Samoin kiinnostaisi tietää, mikä on ko. laipasta kaukoputken sisään (apupeiliä kohti) ulottuvan putkiosan pituus. Teleskop-Express ilmoittaa laipan reikien etäisyyksiksi 63,2 x 63,2 mm ja ilmeisesti putkiosan halkaisija on 67 mm?

Yritin alkeellisesti hahmotella, miten suunnilleen tämänkokoinen fokuseri kävisi 200 mm putken kylkeen. Ulkopuolisena asennuksena rakoa tulisi kiinnitysruuvien kohdalle melkoisesti, mutta riittävän pitkillä puslilla tuon varmaan voisi kötöstellä jotenkin kiinni. Kovin nättiä siitä tuskin saa, mutta josko sentään käyttökelpoisen.

Sisäpuolisena asennuksena 2" tötterö kiristysruuveineen tulisi (ehkä?) vielä kaukoputken ulkopuolelle, mutta fokuserin alaputki lienee jo pääpeilin tiellä. Toki sitä voisi viilaamalla lyhentää tai sitten viilata laipan yläpintaa paremmin kaukoputken sisäpintaan istuvaksi...

Apupeilin kannattimia suunnittelin alustavasti M6-jatkomutteriin kiinnitettäviksi pienillä M3-ruuveilla. Ei tarvitsisi hitsailla. Helpointa olisi ehkä kiinnittää kannattimet mutterin kanttien suuntaisiksi, mutta tyhmä kemisti ei osaa sanoa, aiheuttaako epäkeskeinen asennus mutteriin rotaatiovoiman? Pienillä tyvipokkauksilla kannattimet voisi toki suunnata kohti optista akselia.

Tulin lukeneeksi melkoisen paljon myös U-mallisesta apupeilin kannattimesta. Pidin sitä alkuun varteenotettavana vaihtoehtona, mutta kollimoinnin hankaluuden vuoksi en taida kokeilla. Jos osa kollimoinnista on tehtävä koko pakettia vääntämällä, niin se marginaalinen etu, mikä kannatinpintojen pienen peiton ansiosta olisi saavutettavissa, hukkuu kokonaan kannattimen vääntyessä kieroon ja siten pääpeilin tielle.

Esim. tuolla U-kannattimen ainoaksi todelliseksi eduksi mainitaan diffraktiopiikkien heikkeneminen, mutta tämä palvelee kai niitä, jotka kokevat piikit häiritseviksi. Itse olen pitänyt niitä asiaan kuuluvina.

https://www.fpi-protostar.com/cm-faq.htm   

Uusi hintapyyntö, nyt vain 790 €.

Yv. laitettu

Myydään laadukas ja hyväksi havaittu Player One Uranus-C Pro -astrokamera.

Syksy on tulossa joka tapauksessa, nyt on oikea aika päivittää kalustoa ja varautua kuvaushetkiin!

Kamera perustuu Sony IMX585 STARVIS2 -kennoon, joka on noussut harrastajien keskuudessa erittäin suosituksi vaihtoehdoksi erityisesti silloin, kun halutaan yhdistää hyvä herkkyys, pieni kohina ja kohtuullinen kennokoko samaan pakettiin. Kyseessä on jäähdytetty Pro-malli, eli ei pidä sekoittaa tavalliseen Uranus-C -versioon.

Kamerassa on kaksivaiheinen TEC-jäähdytys, joka pystyy laskemaan kennon lämpötilaa jopa 35–40 °C ympäristön alapuolelle. Lisäksi kamerassa on säädettävä huurteenestolämmitin, joten kuvaaminen onnistuu myös kosteampina syysöinä.

Olen käyttänyt kameraa sekä syväntaivaan että aurinkokunnan kohteiden kuvaamiseen. IMX585-kennon vahvuuksia ovat erityisesti:

- Erittäin matala lukukohina
- Käytännössä olematon amp glow
- Hyvä herkkyys myös lähi-infrapunan alueella
- Sony STARVIS2 -taustavalaistu kenno
- 8,3 megapikselin resoluutio (3856 × 2180)
- Suuri 47 ke⁻ full well -kapasiteetti
- USB3.0-liitäntä
- Sisäänrakennettu huurteenesto
- Tehokas ja säädettävä jäähdytys

Kamera on saanut harrastajilta paljon positiivista palautetta erityisesti kuvanlaadusta, kennon puhtaudesta sekä jäähdytyksen tehokkuudesta. IMX585 onkin viime vuosina noussut yhdeksi kiinnostavimmista värikennoista harrastajien keskuudessa.

Myyn kameran ainoastaan kaluston ja kuvausympäristön muutosten vuoksi. Olen siirtymässä vahvemmin ASIAIR-ekosysteemiin, jolloin ZWO-kaluston käyttö tuo omassa tapauksessani enemmän hyötyjä kokonaisuuden hallintaan. Kamerassa ei ole mitään vikaa, vaan kyse on puhtaasti kaluston yhtenäistämisestä.

Kamera on siistissä kunnossa ja toimii moitteettomasti.

Mukaan tulee:
Kamera
Alkuperäinen myyntipakkaus
Tilt-levy
Kaikki alkuperäiset adapterit ja tarvikkeet, jotka tulivat kameran mukana uutena

Lisään ilmoitukseen tarkemmat kuvat kamerasta, tarvikkeista ja myyntipaketin sisällöstä myöhemmin tänä iltana, kun pääsen kuvaamaan ne kotona.


Hinta
495 € + mahdolliset postikulut (voi myös esittää omaa näkemystä hinnasta)

Kamera sijaitsee Mikkelissä.

Nouto onnistuu, mutta voin myös toimittaa sovittaessa vastaan esimerkiksi Heinolaan tai Lahteen saakka. Lähetys onnistuu myös hyvin pakattuna ostajan kustannuksella.

Lisätietoja, lisäkuvia ja esimerkkikuvia saa pyytämällä.

Yhteys sähköpostitse, YV:llä tai suoraan eri pikaviestiohjelmistoilla puhelimeen.
arto.nykanen at gmail.com
050 581 5659

Pudotetaan hinta 65€

Minulla on myös tuo sama barlow ja kun Quattro on muutenkin kesähuoltoa varten purettuna niin kokeilin sitä flattenerin perään. Menee hienosti paikalleen, mutta tuo barlow on 1,5 mm liian paksu mahtuakseen focuserin putkeen sisälle. Ja menisihän se aika pitkälle putken sisälle kohti apupeiliä vaikka mahtuisikin koska tuo minun flatteneri on melkoisen pitkä kapistus. Jos taas koko setupin laittaisi siten että barlow on focuserin putken ulkopuolella, ei focuserin liikematka taatusti riitä kuvan saamiseen tarkaksi.

Ei taida onnistua näillä palikoilla.

Myyty

Olin aikeissa kysyä tätä paracorr-kysymystä Televuelta itseltään, mutta heilläpä ei ole sähköpostia, heille voi vain soittaa. Tutkin sitten asiaa muuten lisää, ja luulen että sain itselleni vastauksen muodostettua. Tästä kun on todella paljon kaikkea huuhaata liikkeellä ja tosi moni "asiantuntija" inttää, että ei sinne komakorjaimen kaveriksi voi mitään telekonverttereita tai barloweja laittaa ollenkaan, mutta kuitenkin sekä Televuen itsensä ohjeistus, että käytännön kokemus osoittaa muuta. Powermate-Paracorr2-kamera - systeemi toimii loistavasti.

Päädyin siis tähän keskusteluun: https://www.cloudynights.com/forums/topic/928276-using-a-paracorr-a-powermate-together/page/2/#findComment-14111984

Mielestäni Starman1 tuolla selittää, esim. postauksessa #12 suunnilleen oikein, miten telesentrinen barlow ennen komakorjainta sallii perässään olevan komakorjaimen toimia normaalilla tavalla ja -kennoetäisyydellä. Powermate ennen komakorjainta käytännössä vain suurentaa sisääntulevan F4 näkymän.

Ja kun sitten joku tuolla oli soitellut Televuelta ohjetta tilanteessa, missä onkin 2,5x powermate korjaimen jälkeen (ja siinä sitten okulaari), postaus #32, Televuen vastauksesta voi päätellä, että powermate välissäkin on pyrittävä saamaan okulaari tai kenno ohjeistetulle etäisyydelle korjaimen laipasta. Voisiko ajatella, että korjaimen jälkeenkin tuleva telesentrinen barlow vain "suurentaa" välissä olevaa valokartiota ja siten korjaimen toiminta pysyy ennallaan.

Eli: Käytä komakorjaimen kanssa telesentrisiä barloweja/telekonverttereita ja noudata alkuperäistä korjain-kenno - etäisyyttä järjestyksestä riippumatta. Ja ihan käytännön syistä (korjaimen ja kennon väliseen etäisyyteen ei mahdu barlow niin helposti) ja kokemusperäisestikin parempi laittaa se barlow ennen korjainta. Ugh!

Nyt siellä optiikkagurut repii jo hiuksiaan, voi olla liian raju yksinkertaistus, mutta ainakin Televuen yhteen toimiviksi suunnitelluilla palasilla tämä menee näin. Kohta nähdään mitä tapahtuu kun sotketaan TS:aa sekaan.

Mitäs muuten meidän palstan optiikkavelhot sanoo seuraavaan: Kun järjestys on barlow/powermate - komakorjain - kamera, homma on selkeä ja komakorjaimen ja kennon välisenä etäisyytenä käytetään normaalia komakorjainkohtaista ohje-etäisyyttä. Mutta kun järjestys onkin komakorjain - barlow/powermate- kamera, mikä on silloin oikea etäisyys komakorjaimen ja kennon välillä? Se sama alkuperäinen ohjeistettu vai ohjeistettu x barlowkerroin vai joku muu? Tähän en oikein koskaan muista nähneeni tietoa.

Minullahan on Televuen 2,5 x 1-1/4" powermate, jonka Televue ohjeistaa laittamaan komakorjaimen ja kameran väliin, mutta ei kerro pitääkö etäisyyttä jotenkin puljata. Tämä ei kuitenkaan ole syy, miksi en sitä käytä, vaan koska kyseinen powermate laskee barlow-kerrointaan kennoetäisyyden funktiona, jolloin sekin tuottaa vain 2x kertoimen. Sinänsä vähän hassu tuote, olisivat tehneet 3x version tuon sijaan...

Hakusessa Jean Meeuksen kirjasarjan kakkososa paperisena.