Avaruus.fi - keskustelualue

Vaikeuksia. Liian innokkaan touhuilun takia onnistuin vaivaannuttamaan oikeassa lumpiojänteessä olevan tendinopatian, joka tuntui olevan jo jäämässä taakse. Pelkkä peilin hienohionta ei liene kääntänyt jänteen tasapainoa degeneroitumisen puolelle, mutta varmaankin sillä oli osuutta asiaan, kun kiersin hiomapöytää yhden askeleen sivuun jok'ikisen työnnön jälkeen. Tietysti vielä kovalla alustalla ja kumpparit jalassa. Harmittaakin nyt melkoisesti, kun keli on kohta lämpiämässä ja into kiillotuksen aloittamiselle olisi kova.

Stellafanen sivuilla näkee joitakin järjestelyjä käsin pyöräytettävälle hioma-alustalle, jonka ääressä hioja pystyy olemaan paikoillaan, jopa istuen. Vähän kuitenkin vierastan työtavan muuttamista näin herkän vaiheen alkaessa. Mietin myös, miten pikialusta mahtaisi muotoutua tilanteessa, jossa sen päällä jyystetään samassa asennossa pitkän aikaa ennen kuin pöytää pyöräytetään. Ilmeisesti tällä tavoin kuitenkin syntyy käyttökelpoisia peilejä, koska kyseistä tekniikkaa (lähinnä tilanpuutteessa) käytetään ainakin Stellafanen peilikurssilla?

Ehkäpä vain annan tilanteen rauhoittua ja rupean sitten kiillottamaan perinteisellä tavalla, mutta vain lyhyenä rupeamana per päivä. Voisin toki kääntää kierrot päinvastaisiksi, jolloin yläkiekko pyörisi käsissä vastapäivään ja saisin astella pöydän ympäri myötäpäivään. Silloin voisin jossain määrin vetää vaivajalkaa "perässä". No, harkitaan.

Onneksi kuvioon tulevat nyt myös kylmäprässitauot, jotka pakottavat hiojankin istumaan vähän väliä. Mestari Heikinheimo sanoo, että kannattaisi kiillottaa noin tunti kerrallaan siten, että kolme minuuttia työskentelyä ja sitten kolme minuuttia prässiä. Jos hyvin käy, peilissä voisi olla tunnin jälkeen jo sen verran kiiltoa, että ensimmäisen Ronchi-kuvan ottaminen olisi mahdollista.

Tutkin huvikseni vähän Couder-asiaa. Stellafanen sivuilla oli tuollainen reikäjärjestely, josta tein raakaversion tulostuspaperille. Varmasti parempiakin on, mutta jollakin on aloitettava. Heikinheimo suosittelee sektorien sijaan pieniä pyöreitä reikiä, koska ne kuulemma ovat "helpommat silmälle". En tiedä, miten asia on.

Nämä vyöhykkeet on määritetty Stellafanen laskurilla. Peilipinnan mitattu halkaisija on 152,7 mm. Kriittisen 70,7 % vyöhykkeen keskus on 53,99 mm kohdalla, reunavyöhykkeen keskus taasen 69,70 mm kohdalla. Keskusta sulautuu tässä järjestelyssä yhdeksi massiiviseksi vyöhykkeeksi, jonka ulkolaita on 44,08 mm kohdalla. En ole varma, onko korjatussa peilissä näin suuren vyöhykkeen yhtäaikainen hämärryttäminen mahdollista. Kenties näin pitkällä polttovälillä ehkä onkin.

Einstainin ST loi paljon ennustuksia joita on tutkittu ja todennettu aina näihin päiviin asti. Antaako Sisu -teoria vastaavanlaisia? Avaruuden laajenemisen suhteen Suntolan DU-toeria taitaa olla samoilla linjoilla kuin Sisu? Onko  ΦBSU-malli samoilla linjoilla?

Voisin kuvitella, että aika paljon ylimääräistä, jos kyse on DS-datasta. Noiden turhien tiedostojen ohella on hyvä tutkia, onko kaikki data myöskään pinoamisen tai säilyttämisen arvoista. Jos Pixinsightin PSF SNR näyttää subin kohdalla alle 1/4 parhaista subeista (=1/4 valotushyöty parhaisiin nähden) niin menee itselläni automaattisesti roskikseen. Jos alle puolet niin silloinkin mahdollisesti. Noista heikon SNR luvun kuvista saa paitsi vain vähän hyötyä, mutta usein myös turhaa valosaastehäiriötä kuvaan.

Itselläni tulee kuvauskaudessa pari sataa tuntia DS-dataa ja hyvin mahtuisi raakakuvineen (myös kalibrointidatan kanssa) teraselle tai pienemmällekin. 

Baader UHC‑S 1.25" 45€
Baader UHC‑S L‑Booster 1.25" 45€
TS‑Optics Premium UHC 1.25" 30€
Optics UHC 1.25" 20€

Astronomik Planet IR Pro 742 ja 642 1.25" 80€


Explore Scientific Blue 1.25" 10€
Explore Scientific ND0.9 1.25" 12€
Variable Polarizing Filter 1.25" 15 e
ND96‑0.3 1.25" 10€

IDAS LPS‑V4 MFA Canon 110€

Hilana minulla on 150LPM enkooderinauhaa Ali sedältä tilattuna. Ledin kera tuo nauha on laitettu sopivaan 3D tulosteeseen että sitä voi liikutella yllämainitulla XYZ systeemillä. Tuohon tosiaan voi vaihtaa päälle lennosta myös Bath interferometrin ja kenties jatkokehityksenä tulee olemaan myös Focault testi jonka voi hotswapata samaan tyyliin.

Tuo testin kohteena ollut peili on sadan euron kiinaihme, joten en ole lainkaan yllättynyt että sen muoto on aika kaukana ideaalista. Taitaa olla niin että kaikki pitää itse tehdä jos haluaa hyvän, ellei ole syvät taskut.

Itse säilytän raakakuvat varsinaisista valotuksista, kalibrointimasterit, valotusten pinot ja siitä eteenpäin kuvankäsittelyn työvaiheet. Eli kaikki calibrated ja registered kansioista mäkeen. Jos tulee tarve uusintakäsittelylle niin voi joko lähteä pinoista työstämään tai tehdä uudet pinot jos vaikka kuvaa samaan kohteeseen lisää dataa.

  ++ Jari

Kokeilitko kaupan hilalla vai omatekoisella? Testipeilin havaittu muoto ainakin kasvattaa uskoa siihen, että huolellisesti hiomalla on omassa pajassa mahdollista saada aikaan parempaa laatua.

Onko tuoreita kaavioita?

Jatkan tätä vanhaa keskustelua meridiaaniflipistä ja sen ongelmista. Syys-lokakuussa yritän joka vuosi. kuvata matalalta Etelän horisontissa olevia kohteita M16, M17 sekä Helix-sumu, jotka ovat kuvattavissa ehkä korkeintaan 2 tunnin ajan illassa. Ne liikkuvat pahimmoilleen juuri etelämeridiaanin yli kuvauksen ajan. Oikeaoppisesti kuvattaessa pitäisi tehdä flippi. Olen kuitenkin tässä tilanteessa "huijannut" ja käyttänyt IOptron AZ pro- jalustaa, joka on toiminut yllättävän hyvin. Ei mainittavaa kentän kiertymistä, koska liikerata on varsin loiva.

Vaikutti sivujen tarkastelun perusteella mielenkiintoiselta jalustalta.