Avaruus.fi - keskustelualue

Uskoisin että aluminisoinnin suojakalvo täytyy silti höyrystää muualla jos sellaisen halajaa, mitä tähtikallion porukan kanssa käydyistä keskusteluista itse ymmärsin. Kauankohan tuollainen suojakalvoton peili kestää ennen kuin heijastuskyky heikkenee?

Hannu kirjoitteli tämmöistä toisaalla...

Lainaus käyttäjältä: hm - 15.04.2026, 00:51:36...

Peilien aluminointikin saattaa nytkähtää myönteiseen suuntaan. Ursan havaintokeskuksen Astrofox-teleskoopin 91-senttisen peilin uudelleen aluminoinnin suunnittelu on parhaillaan työn alla ja tarkoituksena on päästä suorittamaan aluminointi Tuorlassa, jossa olevaa isoa höyrystyskammiota kunnostetaan aktiiviporukan toimesta. Asiasta kyllä tiedotetaan, jos ja kun valmista tulee.

...

Hannu Määttänen

Jos kotimaasta löytyy tekijä ja kammioon sopisi samalla vauhdilla useampi peili niin täällä olisi myöskin tarvetta ainakin kahden 20cm peilin pinnoittamiselle.

Minulla alkaa vanhimmissa newtoneissa olla jo peilien uudelleen aluminoinnin aika. Onkohan kotosuomessa enää yhtään palveluntuottajaa joka aluminoi peilejä, vai joutuuko postittamaan ulkomaille?. Uskollisesti on vanhin peili palvellut kolmisenkymmentä vuotta mutta seuraavaksi kaudeksi tekisi jo mieli uusia.

Jos ei ole kuten pelkään, niin onko kellään kokemusta mistään ulkomaisesta? En uskaltaisi alkaa ihan mihin sattuu lähettämään.

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 26.05.2026, 08:22:25Täällä laskurin perässä on mielenkiintoinen kertomus: "The 1974 Telescope Secondary Experiment"
https://www.bbastrodesigns.com/NewtDesigner.html#visual

Jos itse tekisin tuollaisen apupeilivertailun niin epäilisin etten näe silmillä mitään eroa. 

Mielenkiintoinen koe. Mel Bartels tuli siis tulokseen, että pieni 12,8 % pääpeilin halkaisijasta oleva apupeili antoi visuaalikäytössä samanlaisen kuvan kuin suurempi 18,2 % peili. Jupiterin ja Saturnuksen kuvauksissa isompi peili tuotti jopa aavistuksen verran parempia kuvia kuin pienempi versio. Todennäköiseksi syyksi hän arveli, että pienellä apupeilillä sen reuna-alueen mahdolliset virheet tulivat paremmin näkyviin myös kuvakentän keskiosissa. Voisi kuvitella, että halvoilla itämaisilla peileillä näitä ongelmia riittää.

Em. sivuilta löytyi vielä linkki tähän apupeilin pintatarkkuutta käsittelevään juttuun. Saattaa olla, ettei peilikauppiaan lupaama wavefront-tarkkuus yksinään merkitse paljoakaan, vaan asian ratkaisee ennemminkin pintavirheen laatu.

https://www.telescope-optics.net/newtonian.htm

Jos sinulla Lauri on yhä se Antareksen fokuseri irtona, niin ehtisitkö jossain vaiheessa mittaamaan sen kiinnityslaipan (se neliöosa) sivujen mitat ja paksuuden? Samoin kiinnostaisi tietää, mikä on ko. laipasta kaukoputken sisään (apupeiliä kohti) ulottuvan putkiosan pituus. Teleskop-Express ilmoittaa laipan reikien etäisyyksiksi 63,2 x 63,2 mm ja ilmeisesti putkiosan halkaisija on 67 mm?

Yritin alkeellisesti hahmotella, miten suunnilleen tämänkokoinen fokuseri kävisi 200 mm putken kylkeen. Ulkopuolisena asennuksena rakoa tulisi kiinnitysruuvien kohdalle melkoisesti, mutta riittävän pitkillä puslilla tuon varmaan voisi kötöstellä jotenkin kiinni. Kovin nättiä siitä tuskin saa, mutta josko sentään käyttökelpoisen.

Sisäpuolisena asennuksena 2" tötterö kiristysruuveineen tulisi (ehkä?) vielä kaukoputken ulkopuolelle, mutta fokuserin alaputki lienee jo pääpeilin tiellä. Toki sitä voisi viilaamalla lyhentää tai sitten viilata laipan yläpintaa paremmin kaukoputken sisäpintaan istuvaksi...

Apupeilin kannattimia suunnittelin alustavasti M6-jatkomutteriin kiinnitettäviksi pienillä M3-ruuveilla. Ei tarvitsisi hitsailla. Helpointa olisi ehkä kiinnittää kannattimet mutterin kanttien suuntaisiksi, mutta tyhmä kemisti ei osaa sanoa, aiheuttaako epäkeskeinen asennus mutteriin rotaatiovoiman? Pienillä tyvipokkauksilla kannattimet voisi toki suunnata kohti optista akselia.

Tulin lukeneeksi melkoisen paljon myös U-mallisesta apupeilin kannattimesta. Pidin sitä alkuun varteenotettavana vaihtoehtona, mutta kollimoinnin hankaluuden vuoksi en taida kokeilla. Jos osa kollimoinnista on tehtävä koko pakettia vääntämällä, niin se marginaalinen etu, mikä kannatinpintojen pienen peiton ansiosta olisi saavutettavissa, hukkuu kokonaan kannattimen vääntyessä kieroon ja siten pääpeilin tielle.

Esim. tuolla U-kannattimen ainoaksi todelliseksi eduksi mainitaan diffraktiopiikkien heikkeneminen, mutta tämä palvelee kai niitä, jotka kokevat piikit häiritseviksi. Itse olen pitänyt niitä asiaan kuuluvina.

https://www.fpi-protostar.com/cm-faq.htm   

Uusi hintapyyntö, nyt vain 790 €.

Yv. laitettu

Myyty, saa poistaa

Pudotetaan hinta 65€

Minulla on myös tuo sama barlow ja kun Quattro on muutenkin kesähuoltoa varten purettuna niin kokeilin sitä flattenerin perään. Menee hienosti paikalleen, mutta tuo barlow on 1,5 mm liian paksu mahtuakseen focuserin putkeen sisälle. Ja menisihän se aika pitkälle putken sisälle kohti apupeiliä vaikka mahtuisikin koska tuo minun flatteneri on melkoisen pitkä kapistus. Jos taas koko setupin laittaisi siten että barlow on focuserin putken ulkopuolella, ei focuserin liikematka taatusti riitä kuvan saamiseen tarkaksi.

Ei taida onnistua näillä palikoilla.