Avaruus.fi - keskustelualue

Lainaus käyttäjältä: J.Suominen - 02.05.2026, 19:25:26Mihin muuten näitä kuvaehdokkaita voi lähetellä?

Vaihtoehtoja:
- Sähköpostina allekirjoittaneelle veikko.makela ät ursa.fi
- Foorumin yksityisviestinä allekirjoittaneelle

- Tiedostona
- Latauslinkkinä
- Taivaanvahdin linkkinä, jolloin tarkastan resoluution

Nopeat suovat hitaat tilanne viikonlopun jälkeen:

1) Takakannen pikkukuva
- Aihe: Kaukoputkikuva Jupiterista

2) Taivas kuukausittain -jakson kuukausikohteet
- Aiheet:
    - Regulus
    - Spica
    - Arcturus
    - Vega
    - Deneb
    - Rasalgethi (alfa Her; kaksoistähti)
    - Rigel

3) Taivaankansi-luvun aloituskuva
- Aihe:
    - Runsas tähtikenttä, esim. Linnunrataa Joutsenen alueella
   
4) Taivas kuukausittain -jakson aloituskuvia
- Aiheet:
     - Helmikuu: Kuun puolivarjopimennys;
     - Elokuu: Auringonpimennys, pimennysprosentti pieni;

Taulukon tiedot sekä kotisivulla että vuosikirjassa on laskettu Helsingin observatorion mukaan, eroja siis on jonkin verran ajoissa eri paikkakunnilla.

Mikäli haluaa laskea arvoja omalle havaintopaikalleen, siihen tulee avuksi Occult-niminen ohjelma. Ellei halua opetella jälleen uuden ohjelman käyttöä, onnistuu sama myös verkkotykalulla osoitteessq https://ssp.imcce.fr/forms/satellites-events

Tuolla voi valita havaiontopaikaksi lähimmän observatorion, jolla on IAU-koodi tai sitten suoraan koordinaateilla. Vähän tuon käyttö kuitenkin vaatii harjoittelua ja toisin kuin Occult, sivusto näyttää tapahtuman alkamisajan eikä keskihetkeä. Sivusto näyttää myös ne tapahtumat, joita ei voi havaita (eli tapahtumat Jupiterin ollessa horisontin alapuolella tai Auringon ollessa horisontin yläpuolella), eli sikäli tuloste vaatii vähän karsintaa ja oikeasti havaittavia tapahtumia on vähemmän kuin mitä listalta näkee.

Observatorioita, joilla Suomessa on IAU-koodi ja jotka sivusto tuntee, ovat

062 Turku, Iso-Heikkilä
063 Turku, Tuorla
064 Turku, Kevola
099 Lahti
100 Ähtäri
174 Nyrölä, Jyväskylä
569 Helsinki
A70 Lumijoki
A83 Jakokoski, Joensuu
A91 Hankasalmi
A95 Taurus Hill, Varkaus
B64 Slope Rock Observatory, Hyvinkää
B47 Metsälä, Espoo
B65 Komakallio, Kirkkonummi
C03 Clayhole Observatory, Jokela
D01 Andean Northern Observatory, Nummi-Pusula
L08 Metsähovi

Cloudy Nights:n foorumilla on mielestäni oikein hyvä ja opettavainen ketju hitaanpuoleisen 6" f/8 -peilin muotoilusta. Lähtökohtana kiillotuksen jälkeen litistynyt pallo taipuneilla (tai ainakin pallomaisemmilla) reunoilla. Muotoiltaessa huono ja reilusti alikokoinen "pikialusta" (tekijällä massana ilmeisesti jotain luonnonhartsia?) aiheutti peilin keskelle montun ja reunat taipuivat selvästi. Nimimerkki "dogbiscuit" antoi tekijälle korjausliikkeet, joiden tuloksena peili korjautui, jos mittauksiin on luottaminen, melkein virheettömäksi.

https://www.cloudynights.com/forums/topic/700370-advice-and-help-new-6-f8-mirror-testing/

Mikä uuden alustan valamisessa pisti minua eniten silmään, oli ohje jättää piki aivan täysikokoiseksi, eli ettei edes reunaviisteitä kannattaisi tehdä. Alikokoisen pikialustan mainitaan olevan keskeisenä syynä reunojen taipumiselle. Myös Mel Bartels esittää nettisivuillaan näkemyksen, että vähänkin alikokoisella työkalulla peilin reunat saavat muuta pintaa vähemmän kiillotusta, jolloin niiden kaarevuus jämähtää paikoilleen ja reunat alkavat näyttää taipuneilta.

https://www.bbastrodesigns.com/JoyOfMirrorMaking/Polishing.html

Kotimaisessa kirjallisuudessa (vrt. Turunen, Heikinheimo, Pesonen) yleinen ohje on ollut juuri viistää pikialustan reunat. Mm. Tähtitieteen harrastajan kirjassa s. 39 todetaan pallopeilin muotoilusta paraboloidiksi suorilla 1/2 - 2/3 -työnnöillä seuraavaa: "Reunojen alaspäin kääntymisestä ei ole pelkoa, jos pikinen hioma-alusta leikataan pienemmäksi kuin peili poistamalla enemmän tai vähemmän pikeä sen reunoilta. Silloinhan se kuluttaa selvästi peilin keskiosia." Pesosen ajatus, mistä peili silloin kuluu, on siten aivan sama kuin Bartels'illa, mutta näkemys lopputuloksesta on aivan erilainen. Mukana lienee myös koko joukko muita muuttujia.

https://www.bbastrodesigns.com/JoyOfMirrorMaking/Polishing.html

Vielä tähän kirjallisuustutkimuksen loppuun Stellafanen sivuilta löytynyt hyvä linkki Sam Brownin kirjaan All About Telescopes. On toki kirjoitettu jo 60-luvulla, mutta enpä muista nähneeni missään toisessa ATM-kirjassa noin seikkaperäisiä kuvituksia peilin hionnasta ja kaikesta kaukoputkeen liittyvästä. Myös tämä kirja neuvoo viistämään 6" pikialustan s.e. sen halkaisija on 1/16" pienempi kuin peilipinnan.

https://stellafane.org/tm/atm/resources/All%20About%20Telescopes%202.pdf

Pienen järkeilyn jälkeen muutin Couderin tyyppiä tavanomaisempaan suuntaan. Lienee sittenkin järkevintä, että vyöhykkeiden ikkunat ovat suunnilleen samalla linjalla. Näin menetellen ainakin suuremman astigmaattisuuden tutkiminen lienee helpompaa peiliä pyöräyttämällä. Vyöhykkeiden halkaisijat ovat samat kuin protoversiossa.

Mihin muuten näitä kuvaehdokkaita voi lähetellä?

Toukokuussa 2026 (eli juuri nyt) alkaa PHEMU 2026–2027 -havaintokampanja, joka jatkuu elokuuhun 2027 saakka. Jupiterin kuiden keskinäisiä pimentymisiä ja peittymisiä on huomattavasti helpompi havaita, kuin viime vuonna Aurinkokuntatapaamisessa ja Cygnuksella kertomistani Saturnuksen kuiden vastaavista, sillä Jupiterin neljä suurinta kuuta erottuvat hyvin jo pienehkölläkin kaukoputkella.

Jupiterin kuut peittävät ja pimentävät toisiaan kuuden vuoden välein. Kuusi vuotta sitten Suomen taivaalla näitä oli aika vaikea havaita, koska Jupiterin näkyvyys täällä pohjoisessa oli huono. Nyt asia on toisin.

Ikävästi Jupiter alkaa lähestyä Aurinkoa, mutta vielä toukokuussa on mahdollisuus havaita, vaikkakin toukokuun lopussa Jupiter alkaakin olla varsin matalalla länsiluoteessa. Yksi keskinäinen tapahtuma vielä ennen havaintotaukoa kuitenkin Suomen taivaalla on nähtävillä 21./22.5. välisenä yönä, jolloin Io peittää osittain Europan.

Tämä peittyminen kestää noin 15 minuuttia ja pimennys on syvimmillään kello 0.41, alla havainnekuva tilanteesta WINJuposilla nähtynä. Tällä on hyvä kenties harjoitella, Jupiterin korkeus on tosin ainoastaan seitsemän astetta ja taivaskin on melko vaalea. Kunnolla ilmiöitä voikin havaita vasta kesän jälkeen Jupiterin palattua aamutaivaalle.

Tähdet-vuosikirjassa nämä keskinäiset tapahtumat on huomioitu Jupiterin kuiden aukeamalla, s. 148–149. Tuolla keskinäisistä tapahtumista on huomioitu helpoiten havaittavissa olevat, ns. "varmat nakit", joiden aikana Jupiter on korkealla ja taivas on pimeä. Kannattaa huomata, että kuu katsotaan pimentyneeksi tai peittyneeksi silloin, kun tapahtuma on puolivälissä eli tapahtumat alkavat ennen tuota keskihetken ajankohtaa.

Vuosikirjaa täydellisemmät taulukot (toukokuulta 2026 toukokuulle 2027) löytyvät harrastusryhmän sivuilta, vuoden 2026 osalta https://www.ursa.fi/kuuplaneetat/planeettojen-kuut/jupiter/kuiden-tapahtumia/keskinaiset-2026.html ja vuoden 2027 osalta https://www.ursa.fi/kuuplaneetat/planeettojen-kuut/jupiter/kuiden-tapahtumia/keskinaiset-2027.html

Havaintokampanjan sivut löytyät osoitteesta https://www.imcce.fr/recherche/campagnes-observations/phemus/phemu.

Aurinkokuntapaamisessa aiheesta oli minulla ja Arto Oksasella esitelmä, joka kannattaa katsoa osoitteessa https://www.youtube.com/live/gKZpYVcUqBc?t=4761s

Lainaus käyttäjältä: Pappis - 28.04.2026, 17:41:50Onko tuoreita kaavioita?

Oho! Olen näemmä vaihtelun vuoksi kuuluisan muistini kanssa ollut liikkeellä, eli huhtikuu unohtui laittaa.

Suuret pahoittelut. Aika tuntuu lentävän kuin siivillä.

Tässä toukokuun ja kesäkuun kaaviot.

Ihan siltä varalta, että täältä ei tuoreinta kaaviota löyty, kannattaa vilkaista sivua https://www.ursa.fi/kuuplaneetat/kuu/libraatio/libraatiokaaviot.html

Mikäli ei ole sielläkään, kannattaa sitten ottaa yhteyttä harrastusryhmään ja selvittää, mistä moinen johtuu. Tuonne niitä kuitenkin useimmiten päivitetään useampi kuukausi etukäteen, kun ovat valmiina. Heinä-joulukuun kaaviot olisi tarkoitus saada tuonne nyt toukokuun aikana (ja kuukausittain postata myös tänne).

Lainaus käyttäjältä: mistral - 01.05.2026, 19:03:43Olisi hyvä jos sillä saisi kuvan Webbistä. Tosin en tiedä onko se Suomen taivaalla edes näkyvissä.

On se.
Yritin tässä yksi yö, mutta oli melkoisen matalalla.

Olisi hyvä jos sillä saisi kuvan Webbistä. Tosin en tiedä onko se Suomen taivaalla edes näkyvissä.