Avaruus.fi - keskustelualue

-

Miltä vuodelta tämä on?

Lainaus käyttäjältä: ispa - 16.11.2025, 01:40:49Lainasin kauan sitten kirjoitetun kirjan ajasta avaruudessa. En lukenut sitä kokonaan kun se piti palauttaa. En ole vielä hahmottanut ajan suhteellisuutta tai ainakaan sitä, että jossain paikassa aika katoaa.

Toinen asia, joka vaatii vielä ajattelemista on moniulotteiset avaruudet. Vanhassa T&a -lehdessä sanottiin, että jotkut avaruuden kaavat tulevat todeksi 12-ulotteisessa avaruudessa. Siis pitävät paikkansa. Ymmärrän sen, että kaavat voivat toimia tietokoneella laskettaessa, mutta visuaalisesti en osaa hahmottaa sitä.

Paljon voi tulla lisää tietoa kvanttikoneilla laskuja laskien. Jonkun arvion mukaan kvanttikone laskee muutamassa tunnissa vai oliko minuutissa laskut, joihin superkoneella menisi miljardeja vuosia.

Aikaa ei ole olemassa, joten se ei voi kadota.

Avaruus on kolmiulotteinen.
Humpuukia on todella vaikea visualisoida.
Laskemalla ei voi hahmottaa avaruutta, siihen tarvitaan erityisen kehittynyt kyky visualisoida abstrakteja ongelmia sekä hyvin kehittyneet kyvyt spatiaaliseen ajatteluun.

Lainaus käyttäjältä: mistral - 17.11.2025, 11:40:52Avaruuteen voi kuitenkin vetää mittanauhan ja se lyhenee liikkeen suunnassa. Kun siitä leikataan keskeltä 1 valovuosi pois, välimatka jää lyhentyneeksi vaikka välissä on vain tyhjiötä. Olet oikeassa siinä ettei tyhjiötä voi paaluttaa mutta toisaalta fysiikka puhuu tyhjiön energiasta jolloin se ei olisikaan tyhjiö.

Onko sinulla ääretön mittanauha? Miten ääretön mittanauha voi lyhentyä liikkeen suunnassa? Jos leikkaat äärettömästä mittanauhasta metrin pois, mittanauhasta jää puuttumaan metri, mutta avaruus on edelleen ääretön. Tyhjiössä ei voi olla energiaa koska energia on yksi monista aineen olomuodoista.

Hei,

joulukuu 2025 tarjoaa vielä kaksi tilaisuutta seurata Seulasten peittoja, mikäli vain säät suosivat.

Koko Suomessa voi seurata peittymistä 4.12. aamuyöllä eli nyt varhain torstaiaamuna. Tapahtuma alkaa Electran peittymisellä Oulussa kello 4.59 ja Helsingissä kello 5.05. Tapahtuma päättyy Pleionen esiintuloon Helsingissä jo aamuhämärissä kello 7.22.

Tarkempia taulukkotietoja Helsingin ja Oulun osalta löytää Tähdet 2025 -vuosikirjasta sekä lisämateriaalisivulta https://www.ursa.fi/vuosikirja/lisamateriaali2025/tahdenpeittoja-2025.html

Kuu on tapahtuman alkaessa varsin mukavalla 20° korkeudella, mutta on laskemaan päin ja Pleionen esiintullessa kohteet ovat vajaan 10° korkeudella (Helsingistä nähtynä). Tapahtuman seuraamista häiritsee kuitenkin Kuun häikäisy, sillä se on lähes täysi.

Toinen peittyminen uudenvuodenaaton (eli 31.12.2025) iltapäivästä onkin sitten hieman hankalampi, sillä suuressa osassa maatamme on taivas vielä valoisa ja Helsingissä tapahtuma alkaakin jo ennen auringonlaskua. Oulussa kuitenkin Alcyonen esiintulon aikoihin klo 15.51.15 Aurinko on 7° horisontin alapuolella ja Atlaksen esiintullessa kello 16.18.45 9° horisontin alapuolella.

Pohjoisessa Suomessa seuraaminen onnistuu parhaiten.

Sodankylässä Merope peittyy kello 15.25.22, Kuun korkeus on 22°, mutta Aurinko on sielläkin vain noin 7° horisontin alapuolella. Sodankylässä tapahtumasarja päättyy Atlaksen esiintuloon kello 16.23.08, jolliin Aurinko on jo 11° horisontin alapuolella.

Inarissa voi tapahtumaa seurata Electran esiintulosta kello 14.58.17 alkaen, Auringon korkeus on silloin 6° horisontin alapuolella. Atlaksen esiintulo tapahtuukin jo pimeällä taivaalla kello 16.28.

Itäisessä Suomessa Aurinko laskee myös aiemmin iltapäivästä ja niinpä Joensuussa voi kaukoputken avulla seurata vielä melko vaalealta taivaalta Atlaksen esiintuloa kello 16.12.52 (Auringon korkeus -9°) sekä Pleionen esiintuloa kello 16.21.39 (Auringon korkeus -10°).

Meteoreita tulee ja menee aika usein.
Välillä ovat kirkkaampia, kuin Kuu tai Venus. Välillä eivät...Sosiaalinen media ja lehdet paisuttelevat aina niiden harvinaisuutta. Usein meteori hajoaa ilmakehään. Isompi juttu olisikin, jos meteori on tullut Maahan asti ja se vielä löydetään.

Taivaanvahtia, kun katsoo, niin huomaa kyllä, että ei ole kovin harvinainen tapahtuma kirkkaatkaan bolidit... Mutta kuitenkin varsin kiehtova ja hieno elämys, kun näkee oikein näyttävän pitkäaikaisen bolidin säihkyvän plasmapyrstönsä kanssa, josta jää taivaalle vielä pölyvana pitkäksi ajaksi taivaalle.

-

-

Lainaus käyttäjältä: mistral - 01.12.2025, 19:38:59Kanssa muistelin että peili oli sienen muotoinen, onhan se luja rakenne. Jäähtyminen ehkä hitaampi.

Joo, sienen muotoinen, keskitapin varassa killuu. Keskitapin ja lasin välissä jotain styrofoam pallojen ja sinisen möhnän sekoitusta. Mutta jäähtyy nopeasti, koska on reunoilta ohut ja pinta-alaa paljon suhteessa massaan ja keskeltäkin ontto, joten ei kovin paksua kohtaa missään. Tämä on kuitenkin yhtenäistä lasia, toisin kuin se epäonninen paloista hitsattu ja osin liimattukin 500P design, hyvin sileän oloinen Foucault kuvissa.