12 metriä leveän ja 5 metriä syvän kuopan aiheuttajaksi on ehdotettu avaruudesta tulleen kappaleen törmäystä. Toistaiseksi kuopan alkuperää ei kuitenkaan ole varmistettu.

Muodostumasta on julkaistu runsaasti kuvia lehdistössä. Paikallisen tutkimuskeskuksen edustajat ovat olettaneet meteoriitin kraatterin aiheuttajaksi.

Alueelta ei kuitenkaan toistaiseksi ole kerrottu löytyneen yhtään meteoriitin kappaletta.

"Kraatteri on syntynyt joko jostain maanpäällisestä räjähdyksestä tai suurella nopeudella maahan törmänneen meteoriitin iskusta", arvioi Jarmo Moilanen Ursan tulipallotyöryhmästä.

On erikoista, ettei tapauksen yhteydessä ole raportoitu korkealla ilmakehässä näkyneestä tulipallosta. Kirkkaan tulipallon olisi pitänyt näkyä laajalla alueella, koska kraatteri on syntynyt yöllä paikallista aikaa, ja tapahtuma-aikaan pilvisyys on ollut vain vähäistä.

Kraatteri on muodoltaan samankaltainen kuin eräät aidoiksi osoittautuneet meteoriittien iskukraatterit, kuten Sikhote-Alin, Sterlitamak ja Carancas. Kuvissa ei näy palamisjälkiä, jotka olisivat voineet viitata kaasuräjähdykseen.

Törmäysselitykseen sopivat voimakas räjähdysääni ja ympäristössä näkyvät jäljet, kuten lakoontunut aluskasvillisuus ja irronneet puiden lehdet. "Toisaalta myös räjäyttämällä voi syntyä vastaavanlainen kraatteri ja samanlaiset ympäristön jäljet", Moilanen huomauttaa.

Iskukraatteri voidaan osoittaa aidoksi vain, jos kuopan sisältä löytyy meteoriitin kappaleita. Edellinen meteoriitin aiheuttama vastaavan kokoluokan kraatteri syntyi vuonna 2007 Perussa.