"Ajattelimme ensin, että tällaiset kovassa säteily-ympäristössä olevat planeetat olisivat melko tylsiä, koska uskoimme niiden menettävän kaasukehänsä", sanoo Raissa Estrela JPL:stä.

Meistä 41 valovuoden etäisyydellä sijaitseva planeetta lienee aloittanut kehityksensä paksun kaasukehän peittämänä ja kuulunut mini-neptunusten luokkaan. Tuolloin kaasukehä koostui todennäköisesti vedystä ja heliumista.

Myöhemmin planeettaa lähellä olevan nuoren emotähden säteily on vähitellen hävittänyt kaasukehän. Jäljelle on jäänyt kiviplaneetta, joka on arviolta 1,2 kertaa Maan kokoinen ja 1,6 kertaa Maan massainen.

Hubble-avaruusteleskoopin havaintojen perusteella planeetan nykyinen kaasukehä sisältää vetyä, vetysyanidia, metaania ja ammoniakkia. Lisäksi kaasukehässä arvioidaan olevan hiilivedyistä koostuvaa utua.

Tutkijat arvioivat, että alkuperäisestä kaasukehästä päätyi planeetan magmaan vetyä, jota on sittemmin vapautunut muiden vulkaanisten kaasujen kanssa. Niistä on syntymässä uudenlainen kaasukehä.

Uusikin kaasukehä karkaa vähitellen avaruuteen emotähden läheisyyden vuoksi. Toisaalta magma vapauttaa jatkuvasti kaasuja, jotka kasvattavat kaasukehää.

GJ 1132b:n kaasukehän löytymisestä uutisoitiin vuonna 2017, mutta tuolloin ei vielä ymmärretty sen eriskummallista kehitystä.

Aiheesta lisää Hubblesite (englanniksi)