"Satelliitit näyttävät taivaalla todella, todella hitailta meteoreilta, joten ne ovat luonnollinen lisä meteorien havainto-ohjelmaamme", sanoo Peter Brown Kanadan Western Universitystä.

Projektissa käytetään Global Meteor Networkin halvan hintaluokan meteorikameroita. Testien mukaan kamerat riittävät vähintään 40 senttimetrin läpimittaisten satelliittien havaitsemiseen matalalta radalta.

Yksittäisen kameran useiden tuntien aikana näkemiä satelliitteja esitellään nopeutetulla videolla.

"Sen jälkeen, kun satelliittiparvet alkoivat dominoida taivasta muutamia vuosia sitten, kehitimme algoritmeja niiden poistamiseksi meteoridatasta", kertoo Denis Vida Global Meteor Networkista. 

Uuden tehtävän edessä samaiset algoritmit yksinkertaisesti kytkettiin pois päältä. "Saimme täysin automatisoituja satelliittihavaintoja", Denis Vida sanoo. 

Tutkijoita kiinnostaa saada kokonaiskuva satelliittien näkyvyydestä ja niiden kirkkausvaihteluista.

Esimerkiksi Starlink-satelliitit siirtyvät autonomisesti parkkiradalta lopulliselle radalleen ja ovat siirtymän aikaan häiritsevämmin näkyvissä kuin myöhemmin ja tätä vaihetta halutaan monitoroida.

Satelliitti näkyy yötaivaalla ainoastaan silloin, kun satelliitti on auringonvalossa. Tämän vuoksi esimerkiksi 500 kilometrin korkeudessa kiertävät satelliitit näkyvät maanpinnalle muutamia tunteja Auringon laskun jälkeen ja ennen Auringon nousua. Talviaikaan keskiyön tunteina matalan radan satelliitit ovat maapallon varjossa eli näkymättömissä.

Aiheesta lisää Western University (englanniksi)