Suomalaisharrastajien löytämän revontulimuodon syntytapa varmentui

Dyyneiksi nimettyjen revontulien teoria on vahvistunut. Ilmiön taustalla ovat ilmakehän happiatomien tihentymät. Tulokset perustuvat satelliittihavaintoihin.

Vuonna 2015 harrastajat raportoivat Ursan Taivaanvahtiin oudosta revontuli-ilmiöstä. Myöhemmin Helsingin yliopiston Minna Palmrothin tutkimusryhmä osoitti, että kyseessä oli tieteelle uusi revontulimuoto, joka nimettiin dyyneiksi.

Uudessa tutkimuksessa verrattiin revontuliharrastajien Suomessa, Norjassa ja Skotlannissa ilmiöstä ottamia valokuvia samanaikaiseen satelliittidataan. Vertailu toi vahvistusta dyynien syntymekanismille.

Tutkimus julkaistiin arvostetussa AGU Advances -lehdessä.

"Dyynien laineitten valoisuuserot näyttävät johtuvan ilmakehän happiatomien tihentymistä", Palmroth kertoo.

Tällä viikolla julkaistun tutkimuksen havainnot lämpötilasta ja revontulien alueella tapahtuneesta niin sanotusta elektronisateesta vahvistivat vuosi sitten tehtyjä tulkintoja dyynien syntymekanismista. Havainnot keräsi DMSP-satelliitin SSUSI-instrumentti, joka mittaa muun muassa elektronisadetta.

Uusia revontulityyppejä löytyy hyvin harvoin. Dyynien paljastuminen oli tiettävästi ensimmäinen kerta maailmassa, kun uusi revontulimuoto löytyi harrastajien havaintojen ja niitä selvittämään lähteneiden tutkijoiden yhteistyön avulla.

Aiheesta julkaistu tutkimus (englanniksi)