Perjantain tulipallon aiheutti kookas kappale - mallinnuksessa meteoriitteja Pohjanmaalle
17. heinäkuuta pian puolenyön jälkeen Suomen valoisalla yötaivaalla lensi kirkas tulipallo. Mallinnuksen mukaan kappaleesta päätyi meteoriitteja Haapaveden ja Siikalatvan rajamaille. [Tähdet ja avaruuden -verkkouutisten kesätauko jatkuu 26.7. asti].
Ilmiöstä saatiin viikonlopun aikana yhteensä 87 havaintoa Ursan Taivaanvahti-havaintojärjestelmään.
“Tulipallo lensi valoisalla taivaalla ja oli täysikuuta kirkkaampi. Kestoa sillä oli noin seitsemän sekuntia”, kertoo Jaakko Visuri, joka on Ursan tulipallotyöryhmän analyytikko.
Kamerahavaintojen mukaan meteoroidi syttyi valoisaksi Hailuodon yllä noin 75 kilometrissä. Se lensi melko loivassa, 25 asteen kulmassa kaakon suuntaan sammuen 31 kilometrin korkeudella.
Mallinnuksen mukaan kappale oli verraten kookas. Maapallon ilmakehään saapuessaan sillä oli massaa useita kymmeniä kiloja. ”Ilmalennosta selvisi todennäköisesti useita satojen grammojen painoisia meteoriitteja maanpinnalle asti”, Visuri sanoo.
Mallinnettu avaruuskivien putoamisalue Haapaveden ja Siikalatvan puolivälistä löytyy tästä karttalinkista. Alueen etupäässä metsäinen maasto on haasteellinen etsinnöille.
“Ellei meteoriitteja ole sattunut putoamaan tielle, tähän aikaan vuodesta tällaisesta maastosta niitä on vaikea löytää”, Visuri toteaa.
“Annaman meteoriitit kuitenkin osoittivat, että joskus voi olla tuuria”, hän huomauttaa. Vuonna 2014 Ursan tulipallotyöryhmän mallintamalta, hyvin vaikeakulkuiselta Kuolan niemimaan putoamisalueelta löytyi meteoriitti, koska yksi palasista oli päätynyt keskelle metsätietä.
Kappaleen koostumus on todennäköisemmin kiveä kuin rautaa. “Kolme seikkaa puoltaa kivimeteoriittia", Visuri kertoo.
”Ensinnäkin tulipallon hidastuminen ilmalennon aikana oli huomattava. Toiseksi kappaleella oli selvää hajoamista ilmalennon aikana kohdissa, joissa rautameteoriitti olisi kestänyt kokonaisena. Kolmanneksi meteoroidin rata aurinkokunnassa paljastaa, että se on alkujaan asteroidivyöhykkeeltä, minkä vuoksi kivinen koostumus on myös todennäköisempää.”
Tyypillisesti tuoreeltaan löydetyissä kivimeteoriiteissa on pinnassa ohut musta sulamiskuori, jonka sisällä kiviaines on vaaleaa.
Avaruuskiviä etsiessä on syytä kunnioittaa asukkaiden kotirauhaa ja olla kulkematta viljelysmailla. Löydöskandidaatti tulisi kuvata jo sen ollessa maanpinnalla ja merkitä sijainti tarkasti muistiin.
Vain asiantuntijoiden tunnistamilla ja dokumentoiduilla meteoriiteilla on rahallista arvoa. Meteoriittikandidaatin tai sen osan voi toimittaa tunnistettavaksi esimerkiksi Helsingin yliopistoon tutkija Tomas Kohoutille.
Jos näit tai kuvasit tulipallon, voit tehdä siitä havainnon Taivaanvahtiin
Liity jäseneksi, saat Tähdet ja avaruus -lehden jäsenetuna
Liity jäseneksi
