Auringon merkit poikkeuksellisesta aktiviteetista alkoivat 7. toukokuuta kahdella vahvalla roihupurkauksella. 7.-11.5. tapahtui ainakin seitsemän Maan suuntaan kohdistunutta koronan massapurkausta.

"Tulemme tutkimaan (myrskyn) tapahtumia vuosien ajan. Se auttaa meitä testaamaan malliemme rajoja ja ymmärtämään avaruusmyrskyjä", sanoo Nasan avaruussäätiimissä työskentelevä Teresa Nieves-Cinchilla.

"On hieman vaikeaa puntaroida myrskyjä keskenään, koska teknologiamme muuttuu jatkuvasti. Revontulien näkyvyys ei ole täydellinen mittaustapa, mutta se antaa meille mahdollisuuden vertailla eri vuosisatoja", sanoo Delores Knipp NCAR:ista.

Suomen kannalta purkausten ajankohta ei ollut paras mahdollinen, sillä toukokuun alun taivas oli haastavan vaalea maamme keskiosissa. Pohjois-Lapissa revontulten näkeminen oli mahdotonta. Parhaassa asemassa olivat yön pimeimpänä aikana etelärannikon tuntumassa revontulimyrskyä valokuvanneet.

Ursan Taivaanvahti-havaintojärjestelmään historiallisesta ilmiöstä on tähän mennessä saapunut noin 135 havaintoa, joista yli 120:ssä on valokuvia tai videoita. Kiinnostavasti Suomen kartalla tähän asti raportoidut havainnot ulottuvat kaikesta huolimatta pohjoisessa jopa Kempeleen korkeudelle asti.