ZTF-komeetta löytyy kiikarilla ja kameralla - kasvava Kuu ja pilviset kelit haittana
Nippa nappa paljain silmin erottuvia pyrstötähtiä on taivaalla keskimäärin vain puolentoista vuoden välein. Näinä viikkoina Suomen yötaivaalla vierailee himmeähkö komeetta.
Komeetan virallinen koodinimi on hankala kirjainyhdistelmä C/2022 E3 (ZTF). Suluissa on löytäjän nimi, jota yleensä tähtiharrastajat ja usein tutkijatkin käyttävät pyrstötähden puhekielisenä nimenä.
ZTF-komeetan tunnus kertoo, että löytö tehtiin Zwicky Transient Facilityn laitteistolla Palomarin observatoriolla Kaliforniassa.
Ursan Taivaanvahti-havaintojärjestelmään oli tullut maanantaihin mennessä pyrstötähdestä 88 havaintoa.
"Komeetta näkyi perjantai- ja lauantaiöinä paljaalla silmällä aavistuksenomaisesti", tähtiharrastaja Matti Helin kertoo. "Välillä oikeassa kohdassa taivasta vilahti himmeä täplä, joka kohta hävisi taas näkymättömiin."
Kohteen löytäminen paljain silmin on siis varsin vaikeaa. Utuisella kelillä tai valosaasteisella paikalla se on mahdotonta.
Helin tarkkaili pyrstötähteä Liedossa. Viime perjantain vastaisena yönä hän sai sen taltioitua kauniiseen maisematähtikuvaan.
Kameralla ZTF-komeetta on melko helppo kohde, kunhan sen vain ensiksi löytää kuvaan.
"Kannattaakin aluksi kuvata hieman laajemmalla polttovälillä", Helin neuvoo. "Kun oikea paikka on selvinnut ja pyrstötähti on suunnilleen keskellä kuva-alaa, voi sitten vaihtaa pidempipolttoväliseen objektiiviin."
Matti Helinin mukaan esimerkiksi 150 millimetrin objektiiville hyvä valotusaika on 8-15 sekuntia. Kuvat voi jälkeenpäin pinota esimerkiksi DeepSkyStacker -ohjelmalla yksityiskohtien saamiseksi paremmin näkyviin.
"Visuaalihavaitsijalle komeetta on melko kiitollinen kohde. Sen koma näkyy jo pienilläkin kiikareilla utuisena täplänä, jopa taajamassa. Kaukoputkella näkee sitten jo kirkkaan ytimen ja häivähdyksen pyrstöstä", Helin sanoo.
Aleksi Ruotsila kuvasi pyrstötähteä aamuyöllä 27.1. Äänekoskella. Pinoamalla suuren määrän kuvia hän sai näkyviin hienosti yksityiskohtia. Ruotsila julkaisi myös kuva-animaation, jossa erottuu komeetan pyrstön liikettä.
Komeetta oli lähimmillään Aurinkoa 12. tammikuuta ja käy lähimmillään maapalloa 1. helmikuuta.
Mahdollisen pilvisyyden lisäksi myös kasvava Kuu haittaa ilmiön seuraamista. Kuu valaisee taustataivasta ja tekee siten komeetan vaikeammaksi erottaa.
Pyrstötähden paikka on merkitty Ursan tähtikarttaan. Voit jättää myös omia havaintojasi komeetasta Ursan Taivaanvahti-havaintojärjestelmään.