Tulipallon lentoradan mallinnus. Keltainen viiva näyttää tulipallon valoisan lennon vaiheen. Musta nuoli kuvastaa pimeän lennon vaihetta. Palaset ovat päätyneet Vätsärin erämaan eteläosaan eli Kessiin punaisella merkitylle seudulle. Kuva Jarmo Moilanen / Google / Ursa

Kappale asteroidivyöhykkeeltä putosi sirpaleina Inariin

Torstai-iltana 16.11. kello 18.40 Suomen Lapissa ja lähialueilla havaittiin poikkeuksellisen kirkas tulipallo. Sen lentoradan mallinnus on nyt valmistunut. Meteoriitin kappaleet päätyivät Vätsärin erämaan eteläosaan eli Kessiin.

Tulipallon synnyttänyt meteoroidi osui ilmakehään Suomen Lapin yllä. Kappale syttyi valoisaksi Ivalon lounaispuolella 91 kilometrin korkeudella.

"Tyypillisen kivimeteoriitin tiheydelle laskettuna kohteen alkuperäinen halkaisija oli noin puoli metriä", Ursan tulipallotyöryhmän matemaatikko Esko Lyytinen arvioi.

Vaikuttavan tulipallon lento kesti 9,5 sekuntia, mikä on epätavallisen pitkä aika. Ursan Taivaanvahti-palveluun saapui ilmiöstä runsaat puoli sataa havaintoa.

Lennon varrella tapahtui yhteensä neljä näyttävää välähdystä, jotka lentoradan alta nähtynä olivat sokaisevan kirkkaita. Ne johtuivat kappaleen lohkeilusta pienempiin osiin.

Kappale liikkui ilmakehässä monikymmenkertaisesti ääntä nopeammin, mikä synnytti voimakkaan paineaallon. "Tämän paineaallon lentoreitin alla ja lähellä olleet ihmiset ovat kuulleet sen rajuna räjähdyksenkaltaisena pamauksena", Jarmo Moilanen tulipallotyöryhmästä kertoo.  

"Paineaalto oli niinkin voimakas, että se sai ikkunat ja talot tärähtämään ja eräät havaitsijat tunsivat sen kehossaan. Pamauksen jälkeen on kuulunut jyrinää. Nämä ovat tyypillisiä ääni-ilmiöitä suurten ja syvälle ilmakehään tunkeutuvien tulipallojen yhteydessä."

Meteoroidin alkuperäisestä noin 100–300 kilon massasta suurin osa tuhoutui ilmakehässä.

"Mallinnuksen perusteella on kuitenkin käytännössä varmaa, että osa materiaalista selvisi maanpinnalle asti. Kaikkiaan meteoriitin kappaleita on voinut tulla alas jopa useita kymmeniä kiloja", Lyytinen toteaa. "Tällaiset määrät ovat harvinaisia."

Toisaalta hajoamisen jäljiltä huomattava osa kappaleista on kooltaan pieniä ja ne ovat levinneet noin 60 neliökilometrin laajuiselle putoamisalueelle. Meteoriittien löytäminen on siksi hyvin vaikeaa.

Haasteena Kessin alue

Meteoriitti hajosi palasina Vätsärin erämaan eteläosaan Kessiin, joka on Suomen syrjäisin kolkka. Putoamisalue sijaitsee Inarijärven takana aivan Norjan ja Venäjän rajojen tuntumassa.

"Alue on todellista erämaata. Siellä on louhikkoja, järviä ja etupäässä tiettömiä taipaleita", Marko Pekkola Ursasta kuvailee.    

Tulipallotyöryhmä on jo vieraillut putoamisalueen tietokonesimulaatioissa mallinnetulla keskiviivalla. "Siellä kävi suksilla hiihtäen neljä tulipallotyöryhmän jäsentä. He tutkivat lumitilannetta erilaisissa maastotyypeissä, ja tekivät etsintöjä alueen järvien jäiltä."

Olosuhteet ovat odotetun haastavat. "Suurin ongelma on päivänvalon lyhyys ja pintalumen liikkuminen tuulen mukana. Mahdollisten pienimpien meteoriittien lumihankeen jättämät kolot ovat jo peittyneet viiden päivän aikana", Pekkola kuvailee.

"Tämä on yli 10 vuoteen isoin putoaminen Suomen alueelle. Vaikka maasto on vaikea ja syrjäisin mahdollinen, tehtävä ei ole pitkällä tähtäimellä mahdoton."

Olennaista on palata alueelle lumien ja jäiden sulamisen jälkeen. "Koska meteoriitti on hajonnut suureksi määräksi kappaleita, on ihan mahdollista löytää edes yksi niistä, kun etsijät kulkevat riittävän laajalla alueella", Pekkola sanoo. 

Terveisiä Lappiin asteroidivyöhykkeeltä

Kappaleen lennon ja putoamisalueen mallinnuksen tekivät tulipallotyöryhmän Esko Lyytinen, Jarmo Moilanen, Janne E. Sievinen ja Matias Takala.

Valokuva- ja videomateriaalin perusteella laskettiin myös Inarin tulipallon aiheuttaneen meteoroidin alkuperäinen rata avaruudessa.

Kappale oli kiertänyt Auringon kerran noin 2,5 vuodessa ja käynyt kierroksellaan vain hiukan maapallon radan sisäpuolella. Ratansa uloimmassa pisteessä meteoroidi on taivaltanut asteroidivyöhykkeellä Marsin radan ulkopuolella.

Jos Inarin tulipallon pudottamia meteoriitteja löydetään, kappaleiden alkuperäinen kiertorata avaruudessa on voitu selvittää putoamiskuvista. Tällaisia tapauksia tunnetaan alle 40 koko maailmassa. 

"Nämä harvat meteoriitit, joiden avaruuden rata on selvillä, ovat erityisen arvokkaita tutkijoille, sillä ne kertovat aurinkokunnan eri osien asteroidien koostumuksesta", Marko Pekkola toteaa.

Uutiseen on täsmennetty, että kyse on Vätsärin erämaan eteläisimmästä osasta eli Kessistä. 

Pysyvä linkki
Samankaltaisia uutisia
Ladataan...
Uusin numero
Uutisarkisto