Tukholmalaiset geologit, Anders Zetterqvist ja Andreas Forsberg, tekivät kahdestaan etsintöjä arvioidulla putoamisalueella.  

Zetterqvist huomasi ensin pieniä murusia, jotka osoittautuivat meteoriitin kuoren siruiksi. Niiden yhteen laskettu massa oli vain gramman luokkaa.

Hituset olivat ilmeisesti irronneet isommasta kappaleesta, joka oli osunut kiveen ja sinkoutunut kauemmas. Kolme viikkoa myöhemmin Forsberg löysi rautameteoriitin vain 70 metrin päässä kimpoamiskohdasta.  

Meteoriitti on noin 30 senttimetriä pitkä ja lähes 14-kiloinen. "Se oli jännittävää ja fantastista", Zetterqvist kommentoi löytöä julkistuksen jälkeen.

Länsinaapurissa on saatu tuoreeltaan pudonnut meteoriitti talteen viimeksi peräti 66 vuotta sitten. Edellisestä Suomen alueelta löytyneestä juuri pudonneesta avaruuskivestä on kulunut noin 50 vuotta.

Avaruuden rauta selvisi maahan 7. marraskuuta lentäneestä tulipallosta, joka havaittiin Ruotsin lisäksi myös Suomesta, Norjasta ja Tanskasta käsin. 

Putoamisalueen mallinnus oli pohjoismaista yhteistyötä, johon Suomesta osallistui Ursan tulipallotyöryhmä Esko Lyytisen johdolla. Lentorata selvitettiin norjalaisten, suomalaisten ja tanskalaisten valokuvien avulla. Putoamisalueen kohdalla Ruotsissa oli tapahtuma-aikaan pilvistä. 

"Andreaksen ja Andersin löytö on ainutlaatuinen luonnon esine. Se on oikein hyvässä kunnossa, rautameteoriitit ruostuvat hitaasti luonnossa", totesi Dan Holtstam Ruotsin luonnonhistoriallisesta museosta.

"Tämä on todennäköisesti suurin kappale alkujaan yli yhdeksän tonnin massaisesta avaruusjärkäleestä. Pienempiä palasia on luultavasti jäljellä alueella", sanoi Eric Stempels Uppsalan yliopistosta.   

Meteoriitin on arveltu päätyvän näytteille Ruotsin luonnonhistorialliseen museoon. Tulipallosta ja lentoradan mallinnuksesta kerrotaan tänään ilmestyneessä Tähdet ja avaruus -lehdessä no 2/2020.