Suomen ja EU:n pohjoisimmassa pienessä kylässä, Nuorgamissa, kaamos alkoi vuorokautta Utsjokea aiemmin ja päättyy vuorokauden myöhemmin.

Kaamoksen alkamis- ja loppumispäivät eivät ole aivan absoluuttisia, vaan saattavat heittää päivän tai kaksi riippuen käytetyistä parametreistä.

Ilmakehä taittaa valoa hieman ja sen ansiosta horisontin tasalla oleva kohde taivaalla näyttää nousevan noin puoli astetta eli Auringon halkaisijan verran ylemmäksi. Tämän vuoksi kaamos on selvästi lyhyempi kuin kesällä koittava yötön yö.

Esimerkiksi Stellarium-tietokoneohjelma laskee kaamoksen kestävän Utsjoella 25.11.-16.1. ja Ivalossa 3.12.-9.1. Mikäli ilmakehän vaikutus poistettaisiin, kestäisi kaamos Utsjoella 22.11.-18.1. ja Ivalossa 29.11.-13.1.

Paikallisesti myös maastolla on vaikutus Auringon näkymiseen, kun horisontissa olevat kukkulat peittävät matalalla olevan Auringon. Myös sääolosuhteet vaikuttavat ilmakehän taitto-ominaisuuksiin, joten täysin absoluuttista päivämäärää ei voi määritellä.