Neutronitähtien törmäys todettiin ensimmäiseksi LIGO-observatorion gravitaatioaaltomittauksilla 17. syyskuuta 2017.

Tapahtuman jälkihehkua on sittemmin seurattu Chandra-röntgentekokuulla. Sen havainnot näyttäisivät antavan vastauksen kysymykseen, mitä kolarissa syntyi.

Jos tuloksena olisi ollut neutronitähti, se olisi 2,7 Auringon massallaan kookkain tunnettu neutronitähti. Jos taas kappale romahti mustaksi aukoksi, kyseessä olisi pienin tunnettu musta aukko.

Törmäyksen myötä syntyneellä massiivisella neutronitähdellä olisi luultavimmin erittäin voimakas magneettikenttä. Tämä puolestaan tuottaisi laajenevan korkeaenergisten hiukkasten kuplan, joka säteilisi kirkkaasti röntgenalueella.

Chandran jälkihehkusta mittaamat röntgensäteilyn tasot ovat kuitenkin vähintään muutamia kertoja odotettua heikompia tätä skenaariota ajatellen. Tällä hetkellä todennäköisemmältä vaikuttaa siis vaihtoehto, jossa tuloksena oli pieni musta aukko. 

Seurantaa pitää kuitenkin jatkaa tulkinnan varmistamiseksi.

Tutkijoiden mukaan nyt havaittava jälkihehku on seurausta törmäyksen shokkiaallon iskeytymisestä ympäröivään kaasuun. Jos kyseessä on musta aukko, sen odotetaan himmenevän.

Jos toisaalta tapahtuman tuloksena oli neutronitähti, silloin jälkihehkussa on tulevaisuudessa odotettavissa kirkastuminen, kun neutronitähden korkeaenergisten hiukkasten kupla ottaa kiinni hidastuvan shokkiaallon.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)