Tutkijat löysivät uuden mustien aukkojen luokan

Katerina Chatziioannou analysoi 257 mustien aukkojen yhdistymistä. Tulokset tukevat teoriaa, jonka mukaan myös epäonnistuneet supernovat tuottavat mustia aukkoja.

Kun massiivinen tähti elämänsä loppuvaiheissa räjähtää supernovana, jäljelle monesti jää musta aukko. Käytännössä kaikkien tähdenmassaisten aukkojen on ajateltu syntyneen tällä tavalla.

Mustien aukkojen törmäyksien tuottamat gravitaatioaallot ovat kuitenkin paljastaneet, ettei siinä ole koko tarina.

"Valtaosa yhdistyvistä mustista aukoista on noin kymmenen kertaa Auringon massaisia", kertoo Katerina Chatziioannou Caltechista.

"Datamme osoittaa, että tällä mustien aukkojen joukolla saattaa olla yhteinen alkuperä. Ne voivat olla erillinen alaryhmä, jotka eivät onnistuneet räjähtämään supernovana."

Noin kymmenen Auringon massaisilla aukoilla on yhteneväisyyttä myös pyörimisnopeuksissa. Se on merkki samankaltaisesta muodostumishistoriasta.

Vaikka nyt julkaistut tulokset eivät aukottomasti todista näiden mustien aukkojen syntyneen epäonnistuneiden supernovien seurauksena, idea on teoreettisesti vahvalla pohjalla. Tutkijat osasivatkin odottaa löytävänsä esiintymishuipun juuri tämän kokoisten aukkojen kohdalta.

Yllättävää sen sijaan oli, että 12–16 Auringon massaiset mustat aukot näyttävät puuttuvan havaintoaineistosta lähes kokonaan.

Aiheesta lisää Caltech (englanniksi)