Aiempien havaintojen perusteella tiedetään, että maailmankaikkeudessa on pieniä, korkeintaan muutaman kymmenen Auringon massaisia mustia aukkoja sekä jopa miljardien Aurinkojen massaisia jättiläisiä. Jos supermassiiviset mustat aukot ovat kasvaneet vähitellen pienistä aukoista, kosmoksessa pitäisi olla myös välikokoja. Tällaisia ei kuitenkaan ollut varmuudella tunnistettu. 

Science-lehti kertoo uudesta tutkimuksesta, jossa kansainvälinen ryhmä astronomeja etsi merkkejä keskikoon aukoista galaksien näkyvän valon havainnoista.

Kun supermassiivisten mustien aukkojen ympärilleen keräämä aines kuumenee, se lähettää röntgensätelyä. Osuessaan galaksin ytimen vetypilviin säteily tuottaa tunnusomaisen spektrijäljen. Keskikoon aukkojen pitäisi aiheuttaa samanlainen, mutta heikompi sormenjäki. 

Kun tutkijat kävivät läpi 930 000 galaksista mitatut spektrit, he tunnistivat 305 ehdokasta. 

Koska muutkin ilmiöt voivat tuottaa samankaltaisen signaalin, lopullinen varmuus saadaan vasta röntgensäteilyhavainnoilla. Sattumalta röntgenteleskoopeilla otetuihin kuviin oli osunut joitakin ehdokkaista. Näin kyettiin vahvistamaan kymmenen keskisarjan aukkoa massahaarukassa 40 000 – 400 000 Aurinkoa.

Tutkimusta johtaneen Harvardin yliopiston Igor Chilingarianin mukaan ehdokaslistan todellinen keskisarjalaisten määrä mitataan kuitenkin useissa kymmenissä. 

Aiheesta lisää Science (englanniksi)