Jättiläisgalaksi NGC 1275 sijaitsee 230 miljoonan valovuoden päässä maapallosta. Galaksin keskustassa on miljardin Auringon massainen musta aukko, joka synnyttää lähes valonnopeudella virtaavia plasmasuihkuja.

Nyt tutkijat ovat kuvanneet plasmasuihkun rakenteen kymmenen kertaa lähempänä suihkun lähtöpistettä kuin aikaisemmin – vain parin sadan mustan aukon säteen päässä.

Kuvat otettiin Maata kiertävän venäläisen RadioAstron-radioteleskoopin ja yli kahdenkymmenen maanpinnalla sijaitsevan radioteleskoopin yhteistyöllä.

Niin sanotun radioaaltojen interferenssin ansiosta teleskooppien yhdistelmä on erotuskyvyltään kuin yksi jättimäinen havaintolaite. Sen koko vastaa kauimpana toisistaan olevien teleskooppien välimatkaa.

RadioAstronin erotuskyky vastaa halkaisijaltaan 350 000 kilometrin – tai 27 maapallon – kokoista teleskooppia, sillä avaruudessa kiertävän radioteleskoopin rata yltää lähes Kuuhun asti. Erotuskyvyltään se on tähtitieteen historian tarkin havaintolaite.

RadioAstronin radiogalakseihin keskittyvää havainto-ohjelmaa johtaa Aalto-yliopistossa sekä Metsähovin radio-observatoriolla työskentelevä Tuomas Savolainen.

”Tutkimustulos yllätti meidät. Lähellä syntypaikkaansa suihku osoittautui leveämmäksi kuin suosituimmat mallit ennustavat”, Savolainen kertoo.

"Tulos voi viitata siihen, ettei ainakaan suihkun uloin kerros synny aivan mustan aukon välittömässä läheisyydessä kuten tietokonesimulaatioiden pohjalta on ajateltu, vaan kauempana aukkoa ympäröivässä kertymäkiekossa. Tämä on tärkeä tiedonjyvä teoreetikoille, jotka voivat säätää mallejaan ja katsoa, voiko niistä saada tällaisen rakenteen ulos."

Toinen mielenkiintoinen uusi havainto on, että suihkun rakenne on erilainen kuin Maata lähempänä olevassa M87-galaksissa. M87 on ollut tähän mennessä ainoa kohde, jonka plasmasuihkun rakennetta on kuvattu näin lähellä mustaa aukkoa.

Suihkujen erilaisuuden arvellaan johtuvan ikäerosta. Nyt havaittu suihku käynnistyi uudelleen vain reilu vuosikymmen sitten. Siksi se ei ole vielä saavuttanut tasapainotilaa ympäristönsä kanssa.

Aiheesta julkaistu tutkimus (englanniksi)