Tähtiräjähdyksen avaruuteen heittämä aine ei osoita hidastumisen merkkejä

Niin kutsutun Keplerin supernovajäänteen materia ei ole vähentänyt vauhtiaan 400 vuoden aikana. Ainepilvi kiitää edelleen useiden miljoonien kilometrien tuntinopeudella.

Vuonna 1604 taivaalle syttyi hetkeksi uusi tähti, kun nykyään Keplerin supernovana tunnettu kohde SN 1604 kirkastui. Tapahtuma johtui valkoisen kääpiötähden räjähdyksestä.

Räjähdys heitti valtavan määrän kääpiötähden ainetta avaruuteen. Chandra-teleskoopin avulla tähtitieteilijät ovat nyt havainneet tätä ainepilveä ja mitanneet sen eri osien nopeuksia.

Parhaimmillaan nopeudet nousivat jopa 37 miljoonaan kilometriin tunnissa. Tämä on 30 000 kertaa enemmän kuin äänennopeus maapallolla.

Havaitut nopeudet ovat samaa luokkaa kuin niissä supernovaräjähdyksissä, joita tutkijat ovat päässeet tarkastelemaan vain päivien tai viikkojen päästä räjähdyksestä. Tuloksen perusteella tähtitieteilijät arvelevatkin, ettei Keplerin supernovan lennättämä aine ole hidastunut merkittävästi syntymänsä jälkeen eli viimeisten 400 vuoden aikana.

Tutkijat yrittivät myös etsiä valkoisen kääpiön kumppania, joka olisi saattanut laukaista räjähdyksen. Koska sopivaa kirkasta tähteä ei löytynyt, kyseessä oli luultavasti kahden kääpiötähden yhdistyminen.

Aiheesta lisää Chandra (englanniksi)