Havaintojen kohteena oli NGC 6397, joka sijaitsee noin 7800 valovuoden etäisyydellä meistä. Kohde on yksi lähimmistä pallomaisista tähtijoukoista.

Joukon keskusta on hyvin tiheä ja siksi se on luokiteltu romahtaneeksi ytimeksi. 

"Olemme löytäneet vahvoja todisteita, että tämän tiheän pallomaisen joukon ytimessä on näkymätöntä massaa", sanoo Eduardo Vitral Pariisin astrofysiikan instituutista.

Tutkijat epäilivät alustavan massa-arvion perusteella, että kyseessä olisi yksittäinen keskiraskas musta aukko, joista on vasta muutamia havaintoja.

Vuosien havaintoihin perustuvat tarkat mittaukset tähtien nopeuksista kuitenkin selvensivät näkemystä. Apuna käytettiin Hubblen lisäksi myös ESAn Gaia-luotaimen dataa.

"Olimme yllättyneita, kun paljastui ettei massa ole pistemäistä", hän jatkaa. "Se jakaantui alueelle, joka on laajuudeltaan muutama prosenttia tähtijoukon koosta."

Tutkimusryhmä arvioi, että kyseessä ovat pitkän ajan kuluessa joukon ytimeen kerääntyneet massiivisten tähtien jäänteet. Vaikka ne voisivat olla valkoisia kääpiöitä tai neutronitähtiä, tähtienmassaiset mustat aukot ovat analyysin perusteella todennäköisimpiä.

On myös mahdollista, että tulevaisuudessa pimeät syöverit vähitellen yhdistyvät yhdeksi suuremmaksi. Mahdollisten yhteensulautumisten signaaleja havainnoidaan painovoima-aaltojen avulla.

Tutkimus on ajankohtaisen kiinnostava. Mustien aukkojen keskittyminen voi olla osa kehitystä, joka johtaa viime vuosina ahkerasti etsittyihin keskikoon mustiin aukkoihin.

Aiheesta lisää Hubblesite (englanniksi)