Tähtijoukko Suuressa Magellanin pilvessä on peräisin syödystä galaksista

Yhdellä satelliittigalaksimme pallomaisista tähtijoukoista on todettu poikkeava kemiallinen koostumus. Tutkijat sanovat joukon olevan peräisin kääpiögalaksista, joka törmäsi aikoinaan Suureen Magellanin pilveen.

Galaksit kasvavat suuremmiksi, kun niihin yhdistyy toisia galakseja. Linnunradastakin on havaittu merkkejä muinaisista törmäyksistä.

Nyt tähtitieteilijät uskovat löytäneensä todisteita galaktisen kolaroinnin miniversiosta Suuressa Magellanin pilvessä, joka on Linnunrataa kiertävä pieni ja epäsäännöllinen galaksi.

Tutkimuksessa analysoitiin pilven 11 pallomaisen tähtijoukon kemiallista spektriä. Joukoista yksi, NGC 2005, poikkesi toisista muun muassa vähäisemmän sinkin, kuparin, piin ja kalsiumin määrillään.

Simulaatioiden mukaan Suuri Magellanin pilvi on voinut helposti itse synnyttää muut kymmenen pallomaista tähtijoukkoa, mutta ei NGC 2005:ttä.

"Löytömme demonstroi, että NGC 2005 oli muodostunut Suuren Magellanin pilven ulkopuolella", sanoo Alessio Mucciarelli Bolognan yliopistosta.

Paras selitys tutkijoiden mukaan on, että NGC 2005 on jäänne Suuren Magellanin pilven aikoinaan hotkaisemasta kääpiögalaksista.

Simulaatioiden perusteella tämä galaksi on ollut todella hentoista tekoa, massaltaan vain prosentti Suuresta Magellanin pilvestä. Se on ollut samantyyppinen kuin kourallinen kääpiögalakseja, joiden tiedetään nykyään kiertävän pilveä.

Kyseessä ei ole ensimmänen todiste galaksin yhdistymisestä Suureen Magellanin pilveen. Vuonna 2018 tutkijat löysivät pilven kiekosta vastakkaiseen suuntaan kiertävän tähtipopulaation, jonka he ehdottivat olevan jäänne noin kolme miljardia vuotta sitten törmänneestä kääpiögalaksista.

Aiheesta lisää Inverse (englanniksi)